ellauri096.html on line 637: Arvioinnit, eli tietynlaisten rationaalisten kehysten kautta muodostetut näkemykset toimenpiteiden vaikutuksista ovat hallintamentaliteetin näkökulmasta keskeisiä käytäntöjä. Tutkielman tutkimuskysymyksinä on 1) miten Kooma-malli voi olla mahdollinen ja 2) minkälaisia ristiriitoja tähän mahdollisuuteen liittyy. Kysymyksiin vastataan tarkastelemalla ensinnäkin hallintamentalisoitumisen historiaa, jonka kautta makrotaloustieteen muodostuminen on sijoitettu osaksi laajempaa länsimaista hallinnallistumisen tendenssiä. Tutkielmassa laaditaan kriittinen rekonstruktio makrotalousteorian ja siihen kytkeytyvien käytäntöjen syntyhistoriasta ja polveutumisesta sekä siinä ilmaantuneista erilaisista problematisoinneista. Tämän kautta Kooma-malli asetetaan laajempaan sitä mahdollistavaan historialliseen talousteoreettiseen ja teknologiseen kontekstiin. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan miten Kooma-malli 'on tullut jostain' erilaisten makrotaloustieteellisten ilmaantumisten myötävaikutuksesta.
ellauri096.html on line 639: Kooma-mallia tarkastellaan kriittisen historiallisen rekonstruktion ohella luomalla katsaus sen talousteoreettisiin taustaoletuksiin. Taustaoletukset konstituoivat mallissa ilmeneviä tapoja hahmottaa taloudellista toimijuutta sekä taloudellisten suureiden välisiä suhteita ja niissä vallitsevia prosesseja. Taustaoletusten osalta tutkielmassa kiinnitetään erityistä huomiota niissä vallitseviin epävarmuuksiin ja ristiriitaisuuksiin. Esimerkkeinä talousteoreettisista taustaoletuksista tutkielmassa analysoidaan finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia, mallien mikroperustaisuutta, rationaalisten odotusten hypoteesia sekä siihen kytkeytyvää ricardolaisen ekvivalenssin teoreemaa. Analyysissa näihin taustaoletuksiin todetaan sisältyvän epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi finanssipolitiikan kerroinvaikutusten empiirisen tulkinnan tulkinnan vaikeuteen sekä ricardolaisen ekvivalenssin realistisuuteen taloudellisten toimijoiden käyttäytymistä kuvaavana teoreemana.
ellauri096.html on line 668: Lucasin kritiikin (?? kekähän sekin on? Ei ainakaan apostoli, eikä M. Maigretin pienikoinen seuraja rikospoliisissa) myötä makrotaloudellisen analyysin tuli perustua hyötyään maksimoivien rationaalisten toimijoiden yhteenlaskettujen päätösten muodostamaan kokonaisuuteen. Näin syntyi talousteoreettinen konsensus, jonka mukaan makrotalousmalleilla tuli olla yksilöiden taloudelliseen käytökseen pohjautuva mikrotalousteoreettinen perusta.
ellauri260.html on line 107: Erityisesti darwinismi repi juurineen klassisen käsityksen ihmisistä, jotka ovat olennaisesti parempia kuin muu luomakunta, tarjoamalla teorian, jonka mukaan ihminen olisi yksinkertaisesti edistynein elämänmuoto katkeamattomalla jatkumolla ja ero ihmisen ja irrationaalisten eläinten välillä olisi vain aste, ei ainutlaatuinen.
ellauri330.html on line 107: Mielen omaaminen ei tarkoita jonkinlaisen entiteetin hallintaa, vaan erilaisten voimien, nimittäin kieltä käyttävän olennon rationaalisten voimien omistamista. Järkevät voimamme antavat meille mahdollisuuden toimia, ajatuksia ja tunteita. Niiden avulla voimme järkeillä ja toimia syistä.
ellauri330.html on line 117: Sielu, toisin kuin elin tai solu, ei ole osa elävää olentoa. Voimme tehdä asioita sielullamme siinä mielessä, että teemme asioita kykyjemme avulla. Ihmisillä on kykyjä ja kykyjä, velvollisuuksia ja alttiuksia. Mutta vaikka kirves on omistussuhteessa omistajaansa (eli se on jonkun hallussa), rationaalisten voimien omistaminen ei ole omistussuhde henkilön ja voimajoukon välillä. Kirveellä voidaan kyllä poistaa henkilö voimajoukosta, mutta henkilöltä lähtee siinä hötäkässä henki.
xxx/ellauri165.html on line 644: Kirkkoisistä apokatastaasioppia edusti ensimmäisenä Origenes. Hän opetti, että kaikkien rationaalisten luontokappaleiden sielut tulevat ajan mittaan täydellisesti puhdistumaan synnistä ja palautuvat alkuperäiseen yhteyteensä Jumalan kanssa.
7