ellauri033.html on line 1171: Vuosina 1897–1902 ilmestyneessä toisessa romaanitrilogiassaan Le Roman de l’énergie nationale (”Kansallisen energian romaani”) Barrès käsittelee muun muassa suhdettaan kotiseutuunsa Lothringeniin (Lorraine). Teosten sanoma kuvastaa hänen omaksumaansa nationalistista katsomusta: side synnyinseutuun ja menneisiin sukupolviin muovaa yksilöt, joten kotiseudun hylkääminen johtaa yksilöllisen identiteetin menettämiseen ja kärsimykseen. Barrèsin myöhemmät romaanit Au Service de l’Allemagne (1905) ja Metzin tyttö (Colette Baudoche, 1909) käsittelevät Saksaan liitetyn Elsass-Lothringenin ranskalaisten asukkaiden lojaliteettiristiriitoja. Näitä teoksia käytettiin Ranskassa sotapropagandana ensimmäisen maailmansodan aikana. Meidän yöjuna pysähtyi Metzissä kun oltiin interreilillä. Tyttöjä ei näkynyt. Paizi Helmiä.
ellauri036.html on line 206: Alfred oli masis ja viinamäen miehiä, mutta jatkoi kirjoittamista. Se sai kunnialegioonan mitalin ja valittiin Ranskan akatemiaan 1852 (jolloin syntyivät Bourget ja rautakauppias). Se löytyy Pierre-Lachaisesta. Nyt sitä taas pidetään hyvänä kynämiehenä. Poliittisesti suht vasemmalla, mut kannatti Reininmaan ottamista Saxalta (kuten Napsu oli tehnyt). Nikolaus Becker lauloi Rheinliedissä:"Sie sollen ihn nicht haben, den freien, deutschen Rhein". Musset kirjoitti vastineen:"Nous l'avons eu, votre Rhin allemand". Tää ennakoi 1871 rökitystä, jota Bourget muiden patrioottisten ranskalaisten kanssa jäi hautomaan. 1. maailmansota oli muun muassa sen revanssi. Viipuri on ikivanha venäläinen kaupunki. Musset kuoli sydänvikaan. Sen pää pompsahteli pulssin tahdissa. De Mussetin merkixi sitä sanottaneen vieläkin.
ellauri049.html on line 543: Total Eclipse (vuoden 2010 televisioesityksessä Total Eclipse – kielletyt tunteet) on vuonna 1995 ensi-iltansa saanut draamaelokuva ranskalaisten runoilijoiden Arthur Rimbaud’n ja Paul Verlainen homoseksuaalisesta suhteesta. Elokuvan on ohjannut Agnieszka Holland ja pääosia näyttelevät Leonardo DiCaprio ja David Thewlis. Tässäkin kuten tosielämässä Rimpautus on söpömpänä tähti osassa.
ellauri106.html on line 584: Lakmé on Léo Delibesin ooppera joka valmistui vuonna 1883 ja sai ensi-iltansa Pariisin koomisessa oopperassa Opéra Comique´ssa 1888. Teoksen libreton kirjoittivat Edmond Gondinet ja Philippe Gille ja se perustuu Pierre Lotin romaaniin Rarahu ou Le Mariage de Loti (1880). Teosta esitettiin vuosien 1888 ja 1893 välisenä aikana yhteensä 179 kertaa ja siitä tuli pian yksi ranskalaisten lempioopperoista. Ooppera on sävelkieleltään perinteinen ja sen tapahtumat sijoittuvat Intiaan. Juonessa brahmiinipapitar Lakmé rakastuu englantilaisupseeri Géraldiin. Oopperan keskeisiä teemoja on ihmisten väliset kulttuurierot. Tommosta kolonialistista ihmiskauppaa tämäkin. Britti Gerald kikkailee ja induskit nuolee sitä. Tuuhean holvin alla laulellaan. Mitähän sekin todistaa että Sandysta on tullut Sunny eli Sonja.
ellauri150.html on line 350: Etenkin tappiollisen Ranskan–Saksan sodan jälkeen Ranskan armeijan turvallisuuspalvelu oli alkanut pitää silmällä Saksan Pariisin-lähetystöä. Saksan lähetystön sotilasattasea Maximilien von Schwartzkoppen oli erityisen tarkkailun alaisena. Ranskalaisilla oli lähetystössä siivooja, joka toimitti heille lähetystön papereita. Niistä ranskalaiset selvittivät, että Schwartzkoppen oli saanut ranskalaisten linnoitusten pohjapiirustuksia mieheltä, joka käytti salanimeä Jacques Dubois ja josta Schwartzkoppen käytti nimitystä ”mokoma roisto D”.
ellauri153.html on line 860: Romanialaisen koalan ajatelma on oikeaan osuva: Ihmiset muuttavat myötätuntonsa ja käyttäytymisensä samalla nopeudella, jolla heidän etunsa muuttuvat. Venäjän mukaan Britannian vetoomustuomioistuimen päätös sallia Assangen luovuttaminen Yhdysvaltoihin on häpeällinen. Päätös tuo jälleen esiin anglosaksiliittouman kannibalistisen maailmankuvan. Jälleen kerran näemme Euroopan suosivan amerikkalaisia, ranskalaisten tiedotteessa todetaan. Amerikkalaiset pökäleet saisi vetää alas vessanpöntöstä britit vessapaperina.
ellauri161.html on line 986: Bloy ottaa osaa bravuurina ranskalaisten häpeäsotaan 1870-71. Sitten aika toimetonta tunarointia, kunnes vanhemmat kuolevat, ja Bloy alkaa seukata ex-lutkan Anne Marie Roulén kaa, jonka se käännyttää, päinmakuultako selinmakuulle, ei selviä. Anna osoittautuu meedioxi, ja Bloy alkaa vakavammin sekoilla symbolien kaa. Lopulta Anna sekoaa ihan kokonaan ja joutuu pöpilään. Bloy alkaa kaveerata Huysmansin kaa ja tapailee Isle-Adamia. Se on kuin André Breton, joutuu aina kaverien kanssa hakauxiin. La mort de Barbey d´Aurevilly en avril 1889 puis celle de Villiers de l´Isle-Adam en août l´affectent profondément, tandis que son amitié avec Huysmans se fissure. Elle ne survivra pas à la publication de Là-Bas (1891), où Bloy se trouve caricaturé.
ellauri164.html on line 51: Yhä rämmitään ranskalaisten fin de siéclen suossa, jonne ne suisti epäonnistunut työläisten vallankumous hulluna vuonna 1848 ja sen perään rökäletappio preussilaisille 1870-71. Siitä alkoi ranskalaisten kotipesässä aivan vimmatunlainen pörinä.
ellauri247.html on line 522: Cette "bataille" a été immortalisée par Horace Vernet en 1843. Le tableau est lattraction principale des salles d´Afrique créées par Louis-Philippe au musée de l´histoire de France à Versailles. Il a été interprété à la gravure sur acier par Augustin Burdet. Une plaque « rue Taguin, 1843 » existe encore, en 2014, à Dijon, sur une voie non publique. Taistelun nimi on riipustettu ranskalaisten sotalippuihin. Taisi olla sammakoiden ihan laitimmmaisia sotamenestyxiä.
ellauri260.html on line 125: Mounierin työ herätti tärkeiden ranskalaisten ajattelijoiden, kuten Gabriel Marcelin, Denis de Rougemontin ja Jacques Maritainin, huomion, jotka tutkimuksensa, luentojensa ja kirjoitustensa kautta auttoivat kehittämään ranskalaista personalistista ajattelua. Maritain, joka työskenteli Mounierin kanssa useita vuosia, oli vastuussa ranskalaisen personalismin tuomisesta Yhdysvaltoihin. Sodan jälkeen Mounierin itsensä johtama eurooppalainen personalismi sopeutui liberaaliin demokratiaan ja suhtautui siihen kritiikittömämmin, ja Maritainilla oli rooli vuonna 1948 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen laatimisessa. Paha haxahdus!
ellauri283.html on line 477: Ylä-Voltan pinta-ala on 274 200 km2. Volta sivujokineen halkoo melko tasaista maata. Pohjoisosa on savannia, Sahel ulottuu pohjoisimpaan osaan. Eteläosissa kasvaa metsää. Burkina Faso tarkoittaa vapaiden ihmisten maa. 86% elää pirttiviljelyxellä. loput puuvillasta ja kullasta. Se on ranskalaisten siirtomaa Länsi-Afrikassa Sahelin etelärajalla. Seija teki koulussa esitelmän Togosta ja Airi Dahomesta.
ellauri283.html on line 485: Britannia ja Ranska kilpailivat 1800-luvun lopulla Länsi-Afrikan sisämaiden hallinnasta. Ranskalainen tutkimusmatkailija Louis-Gustave Binger vieraili 1887 Ouagadougoussa. Hän ei ollut vakuuttunut mosien vauraudesta, mutta piti aluetta mahdollisena orjatyövoimareservinä ranskalaisten muille pyrkimyksille. Työvoimaa tarvittiin erityisesti puuvillan viljelyyn viljavan Nigerjoen laaksossa, jossa asutus oli harvaa. Binger teki sopimuksen King Kong-valtakunnan hallitsijan kanssa, ja seuraavien vuosien aikana ranskalaiset valtasivat monia osia Burkina Fasosta. Ouagadougoun ranskalaiset polttivat 1896. Ranska ja Britannia tekivät 1898 sopimuksen, joka takasi Ranskalle Voltajoen yläjuoksun alueen. Se asetettiin ensin sotilasalueeksi, mutta vuonna 1904 se liitettiin osana Ylä-Senegalin ja Nigerin siirtomaata, jota hallinnoitiin Bamakosta.
ellauri283.html on line 496: Joulukuussa 2022 sotilasjuntta karkotti maasta YK:n lihavan edustajan ja tammikuussa 2023 Ranskan suurlähettilään. Ranskan sijaan juntan sotilasjohtaja Ibrahim Traore avasi maan suhteita muihin maihin, erityisesti Venäjään. Huhtikuussa 2023 sotilasjuntta karkotti maasta ranskalaisten lehtien Le Monde ja Libération toimittajat.
ellauri283.html on line 530: . Huhtikuussa 2023 sotilasjuntta karkotti maasta ranskalaisten lehtien Le Monde ja Libération toimittajat.
ellauri317.html on line 525: Noin kello kolmen aikaa päivällä heitettiin Saksan lähetystöön kaksi pommia, jotka haavoittivat vaikeasti Mirbachia. Se on ilmeinen monarkistien tai niiden provokaattorien teko, jotka haluavat vetää Venäjän sotaan anglo-ranskalaisten kapitalistien eduksi, heidän, jotka jo ovat ostaneet tšekit. On mobilisoitava kaikki voimat, on tehtävä kaikki voitava, jotta rikolliset saataisiin viipymättä kiinni. Tshekeistä selvittäneen, mutta anglo-ranskalaiset ovat jo vaikeampi pala.
ellauri325.html on line 169: Oikeusministeri V. D. Nabokov ( V. V. Nabokovin isä ), joka vastaa lehdestä, tunsi Averchenkon hyvin. Krimin SSR perustettiin lyhyeksi ajaksi kesällä 1919 Krimille D. I. Uljanovin johdolla. Averchenko, jolla ei ollut aikaa purjehtia ranskalaisten kanssa, odottaa pahinta, mutta terroria, kuten vuonna 1917 ja sen jälkeen vuonna 1920 Krimin SSR:n alaisuudessa, ei tapahtunut, ja Averchenkon vehkeily vapaaehtoisarmeijan tukena ei vaikuttanut häneen. Pian valkoiset Etelä-Venäjän asevoimat valloittivat Krimin uudelleen. Vuonna 1920 hän kirjoitti paroni P. N. Wrangelin Venäjän armeijan hyväksi. Simferopolissa.
ellauri328.html on line 154: 26.-27. elokuuta käydään Dresdenin taistelu. Taistelun toisena päivänä Moro, huomattuaan ranskalaisten alkavan ampua kukkulalla sijaitsevaan Ruåzin kuninkaan seurakuntaan, sanoo, että heidän on lähdettävä, he lähtevät naapuripatterille lehdon läpi, mutta eivät saavuta sitä, Moreau's hevoseen osuu tykinkuula, joka menee suoraan läpi ja osuu kenraalin molempiin jalkoihin. Moro viedään Kainzin kylään. Moron leikatun jalan tuo Napoleonin leiriin hänen koiransa Fifi. Napoleon ja marsalkat katsovat, että kappas korkea-arvoinen upseeri on tapettu, ja katsovat koiran kaulapantaa, johon on kirjoitettu "Kuluu kansalaiselle J. Y. Moro." Napoleon iloitsee: "Oikeus on vihdoin tehty! Suum kuikve!" Joukoiden keskuudessa oli pitkään legenda, että Napoleon näki Moron kaukoputken läpi, kohdisti itse tykin ja ampui. Moreaun toinenkin jalka amputoitiin, mutta tämä ei auttanut. Moro kuoli kaksi viikkoa myöhemmin Nötnitzin linnassa. Hänet haudattiin Nevski Prospektille, jonka vastakkaiselle puolelle Generalissimo Suvorov, hänen tärkein vastustajansa Italian kampanjassa, haudattiin. Moro vitun loikkari sai Venäjällä marsalkka-arvon, ja Ranskassa Louis kahdeksastoista myönsi hänelle marsipaaniporsaan. Moreaun vaimolle tarjottiin lähtöä Venäjälle 30 000 ruplan elinikäisellä eläkkeellä ja Aleksanterin lahjalla 100 000 ruplaa; hänen tyttärestään voisi tulla keisarinnan hovissa kunnianeito. Pariisin vangitsemisen jälkeen Aleksanteri kuitenkin esitteli Alexandrinan Ludvig 18:lle, ja hän jäi asumaan Ranskaan 12 000 frangin eläkkeellä. Pian Leipzigin taistelussa (Kansakuntien taistelu) Napoleon voitti ja vetäytyi Ranskaan.
ellauri338.html on line 197: Ranskalainen kanafileestä valmistettu ruokalaji, johon jauheliha kääritään, sitten kääritään korppujauhoissa ja paistetaan kuin kotletti, kutsutaan nimellä cotelette de volaille (kirjaimellisesti "kana (kana) filee"). 1800-luvun lopun ranskalaisten kokkien ansiosta tämä ruokalaji pääsi Venäjän valtakuntaan (jonka hallinnassa Kiova tuolloin oli). Ajan myötä paikalliset ravintoloitsijat alkoivat luoda erilaisia versioita lainatun reseptin perusteella.
ellauri339.html on line 492: "Hullu Euroopan komissio, jota johtaa kiihkeä gynekologi, vaatii Banderakrainan hyväksymistä säilytettäväksi ja tätä tarkoitusta varten muille heikoille liittolaisille tehdään kollektiivinen abortti. Leikataan ne kaikista EU-tuista ja jaetaan ne Kiovan hyväksi." Medvedevin mukaan "Euroopan unionin uudet mikrojäsenet siirtyvät vuosikymmeniksi välittävän saksalaisten, ranskalaisten ja muiden eurolihavien äitien ruokintaan". "Nuoret mutta ahneet Kiovan-Kishinevin riisitautiset vuotavat nopeasti verta ja poistavat rasvan vanhasta Euroopasta. Sen hoitamiseen liittyy Euroopan unionin täydellinen heikkeneminen, euron ja muiden ilkeiden sairauksien halveksuminen."
ellauri340.html on line 623: Baudrillard kuului ranskalaisten ajattelijoiden koiravaljakkoon, samaan kuin Henri Lefebvre, Roland Barthes, Pierre Bourdieu, Gilles Deleuze, Jean-François Leotard, Michel Foucault, Jacques Derrida ja Jacques Lacan, jotka kaikki olivat de Saussuren hypnotisoimia postrukturalistisia pellejä.
ellauri360.html on line 53: Hänet tunnetaan nykyään parhaiten yhtenä suurimmista kirjailijoista. Hänen maneerinsa on 'esineellinen.' Robbe-Grillet ei ollut vain tämäntyyppisten romaanien kirjoittaja, vaan myös kirjoitti siitä ja toimi Editions de Minuitin toimituksellisena johtajana, kustantajan, joka julkaisi Robbe-Grillet'n ja monia muita nouveau romaanikirjailijoita. Nouveau Romanin perusperiaatteena oli, että juoni, luonne ja kerronta olivat vanhanaikaisia. Ensimmäiseksi tuli perinteinen kertojan rooli, jossa kirjailija puuttui juoniin, jos se katsottiin tarpeelliseksi. Perinteisiä hahmoja kyseenalaistettiin myös asioihin keskittyen, mikä loi heidän mukaansa uutta realismia. Hahmot ilmaantuessaan esiintyivät usein tietoisuuden virroina. Sartren, Camuksen ja muiden ranskalaisten kirjoittajien poliittinen sitoutuminen hylättiin.
ellauri360.html on line 69: Paizi romaani ei koskaan vetäydy sellaisten suurten ranskalaisten kirjailijoiden kuin Honore de Balzacin ja Gustave Flaubertin perinteisiin muotoihin. Sen sijaan se pysyy kuvailevassa tilassa, vailla "merkitystä" tai "merkitystä" ja kieltäytyy kaikista yrityksistä sijoittaa symbolisten tai yleisesti ymmärrettyjen kuvien verkko objektiivisten kuvausten päälle.
ellauri370.html on line 577: Vuonna 1894 Gobineau työskenteli hyvin lyhyen aikaa Alexis de Tocquevillen sihteerinä tämän toimiessa ulkoministerinä. Tocquevillestä on lyhyt paasahdus albumissa 352. Lyhyesti, kaveri ihmetteli lyhyesti mixi Yhdysvaltain tupaten täydet vankilat toimi ylipäänsä ollenkaan (ne on privatisoitu), ja mixi brittiläinen siirtomaavalta toimi ranskalaista paremmin (se oli segregoitu). Gobineau varoitti Tocquevilleä suuresta halusta "avata Kiina", sillä ranskalaisten olisi hänen mukaansa pitänyt "pohtia huolellisemmin" sellaisen veljeilyn seurauksia.
ellauri371.html on line 139: Vapaamuurariuden ja "suurten" ranskalaisten johtajien menetys oli vallankumous. Kun ihmiset näkevät mistä he välittävät vapauden nimissä he tekevät kaikenlaisia ​​myönnytyksiä ja rentoutumista, hän kuvittelee olevansa hallitsija ja ryntää valtaan, mutta tietysti, kuten jokainen sokea mies, hän törmää massaesteeseen kun ryntää etsimään johtajia, huomaamattaan onnistuu palaamaan entiseen ja kippaa alistuvasti koska voimamme ovat jaloissamme. Muistakaa ranskalaiset Venäjän vallankumous, jolle annoimme nimen "Suuri": Kaikki tehdasvalmisteet ovat meille hyvin tuttuja, sillä ne ovat kaikki - kätemme työtä. Siitä lähtien olemme johtaneet kansaa yhdestä "olen pettynyt" fiilixestä toiseen, niin että se hylkäsi meidät, tuon suuren kuningas Desmond Siionin veren hiki, jota valmistamme maailmaa varten. Tällä hetkellä me kansainvälisenä voimana emme pysty siihen haavoittuvina, koska jos meitä vastaan ​​hyökätään yksin, meitä tukevat muut valtiot. Ehtymätöntä goyim-kansojen ilkeyttä ryömivien voimien edessä uskollinen, armoton heikkoudelle, armoton edistämiselle, laastit ja alentuminen rikoksiin, kuten me jotka haluamme kestää vapaan järjestelmän ristiriidat, kärsivällisinä marttyyrikuolemaan asti väkivallan edessä! Despotismin maallikoita ovat ne, mitkä myötävaikuttaa epäämättömyyteemme riippuvuuksista. (Ei mitään järkeä, mutta vakuuttavaa, vai mitä?)
ellauri371.html on line 360: Vapaamuurarien solidaarisuus nykyaikaisessa lehdistössä. Jo nyt ainakin ranskalaisten aikakauslehtien muodossa tuntuu, että salasanassa on vapaamuurarien solidaarisuutta - kaikki lehdistöelimet ovat ammattilaisten yhdistämiä ja henkilökohtainen salaisuus; kuten ennustukset, ei yksikään sen jäsen ei paljasta tietojensa salaisuuksia, ellei sitä käsketä. On aika ilmoittaa heille. Yksikään toimittaja ei epäröi pettää tätä salaisuutta, ei yksikään heistä joka sallitaan kirjallisuuteen; ilman koko menneisyyttä hänellä ei olisi ollut häpeällistä haavaa. Nämä haavat avautuisivat heti, kun taas nämä haavat muodostavat muutaman salaisuuden, toimittajan sädekehä vetää puoleensa, maan enemmistön mielipide seuraa häntä. He toimivat ilolla.
ellauri390.html on line 48: Viimeinen mohikaani sijoittuu vuoteen 1757, jolloin Englanti kävi Pohjois-Amerikan hallinnasta seitsenvuotista sotaa Ranskaa ja intiaaneja vastaan. Englantilaisen everstiluutnantin George Munron tyttäret Cora ja Alice ovat matkalla Fort William Henryn linnoitukseen, missä heidän isänsä on komentajana. Matkan aikana he joutuvat ranskalaisten kanssa liittoutuneen huronintiaani Maguan järjestämään väijytykseen, josta heidät pelastavat Haukansilmänä tunnettu Natty Bumppo (sic) ja hänen intiaaniystävänsä Chingachgook poikineen. Tästä alkaa huima sieppausten ja pelastusyritysten sarja, joka kietoutuu meneillään olevan sodan tapahtumiin ja vie Haukansilmän intiaanikyliin ja ranskalaisten vangiksi. Linnoituksen antautumista seuraavassa verilöylyssä, yllätyshyökkäyksissä ja kostoiskuissa kokee kohtalonsa moni, lopulta myös Chingachgookin poika Uncas, viimeinen puhdasverinen mohikaani. Viimeinen mohikaani on Cooperin pääteos, ja se oli yksi aikansa suosituimmista kirjoista. Myöhemmin teos on innoittanut muita taiteilijoita, ja siitä on tehty lukuisia elokuvia, näytelmiä, oopperoita, televisiosarjoja, lyhennelmiä ja sarjakuvia.
ellauri390.html on line 539: Viet Cong voi viitata Yhdysvaltain joukkojen valtavaan määrään josta näkee että USA:n miehitys on vielä uhkaavampi kuin ranskalaisten.
ellauri392.html on line 665: Frank Lentricchian ruumiinavaus uuskritisismille 1980 järsi eritoten Murray Kriegeriä, ED Hirschiä, Jr, Paul da Mania ja Harold Bloomia. Pahoja mandariineja, paljon siemeniä. Hirsch ei pitänyt ranuista eikä sakemanneista. Vuonna 2003 ranskalaisten perunoiden nimi vaihdettiin ”vapausperunoiksi” Yhdysvaltain edustajainhuoneen ravintolassa kongressin edustajien Robert W. Neyn ja Walter B. Jones Jr:n aloitteesta. Samalla myös köyhien ritareiden (engl. french toast) nimi vaihdettiin ravintolassa muotoon freedom toast. Tämä kostona koska ranut evät lähteneet mukaan Bad Bush jr:n Irakin ryöstöretkeen. Kielipususta tuli vapaussuudelma. Lyhyestä visiitistä tuli vapausvierailu ja siitä ilman vapauskirjettä pistelty kuppa oli vapaustauti.
ellauri409.html on line 136: Pascal epäilemättä käytti väärinlainaustaitoa, kuten poleeminen kirjoittaja tuskin voi muuta kuin tehdä; mutta teki työnsä perusteellisesti. Hänen kirjeitään ei saa kutsua teologiaksi. Akateeminen teologia ei ollut ala, johon Pascal oli perehtynyt; tarvittaessa Port-Royalin isät toimivat takapiruina. Kirjeet ovat yhden kaikkien aikojen hienoimpien matemaattisten mielien ja maailmanmiehen työtä, joka ei suinkaan rusikoinut teologeja, vaan maailmaa yleensä – kaikkia ranskalaisten maallikoiden viljelemiä ja monia vähemmän sivistyneitä mielipiteitä; ja tässä yleisössä hän saavutti hämmästyttävän menestyksen.
ellauri409.html on line 361: Walt Whitmanin vaikutuksesta Laforgue oli yksi ensimmäisistä ranskalaisista runoilijoista, joka kirjoitti vapaassa säkeessä. Itse asiassa hänen käännöstensä Whitmanin runoista, jotka julkaisi Vogue-lehti, uskotaan vaikuttaneen Laforguen maanmieheen Gustave Kahniin. Filosofisesti hän oli pessimisti ja Schopenhauerin ja Von Hartmannin kiihkeä opetuslapsi . Hänen runoutensa olisi yksi suurimmista vaikutuksista Ezra Poundiin ja nuoreen TS Eliotiin. Louis Untermeyer kirjoitti: "Prufrockia, joka julkaistiin vuonna 1917, ylistettiin välittömästi uutena tapana englantilaisessa kirjallisuudessa ja samalla sitä vähäteltiin Laforguen ja ranskalaisten symbolistien kiekuna ja kaikuna, joille Eliot oli kiitoxen velkaa."
xxx/ellauri075.html on line 198: Tästä Jari Taistelustakin kuulen tässä ihan eka kertaa. Kiinnos, ei voi muuta sanoa. Sittemmin se tulee vastaan aika usein varsinkin Juha Tantun suosimien ranskalaisten pastillien yhteydessä. Aivan turha jätkä.
xxx/ellauri091.html on line 430: Huomiota kiinnittää että tuotantovälineiden yhteisomistus ei tässä nouse esille edes kysymyxenä. Property is theft! Stop the steal! GAL-TAN asteikon kannalta tää on yhtä puuroa. Mutta tietystikin oikeistomaassa (kuten USA ja Ranska) oikeistolaisuus on konservatiivista ja vasemmistolaisuus liberaalia, niinkuin vanhassa neuvostolitossa on Brezhnev ja Putin konservatiiveja ja oligarkki Navalnyj käy liberaalista. USAn lähtiessä litomaan briteistä ranskalaisten vasemmistolaisten avulla ne oli pahoja partaradikaaleja. Onpa kaikki suhteellista, vaikka kuinka suhteetonta onkin.
xxx/ellauri209.html on line 103: Kokonaiskuviota on kyllä vaikee tajuta. Skaalaetu eli keskittyminen ja kasautuminen on silkkaa darwinismia. Se on pahuutta vaan sen mielestä, joka jää soittelemaan lehdellä. Kuten esimerkixi Samu Sirkasta. Miljoona on ranskalaisten tutkijoiden mukaan melko suuri luku.
xxx/ellauri235.html on line 495: Historiankirjat olivat osoittaneet, että Ranskan raunioille oli tehty monia tällaisia pieniä retkiä monissa sodissa; ja vaikka hän tiesikin erään opposition valtiomiehen joskus kutsuneen niitä ikkunan särkemiseksi kultarahoilla, hän oli ollut taipuvainen hyväksymään ne periaatteessa, koska katsoi niiden hajoittavan ranskalaisten voimia - paitsi nyt, kun hän oli itse joutunut sellaiseen mukaan.
xxx/ellauri253.html on line 394: "Yucca" muisti "kuin eilisen päivän" syyskuussa 1977, kun hän tuli Göteborgista britteihin kuin Kummisedän italialaiset mafiosot, totisilla, salaisen toiveikkailla kasvoilla sama luihu ilme kuin Robert de Niron konnaperheellä niiden huomatessa ranskalaisten lahjoittaman onton pazaan Manhattanin rannassa. Puolijohdetekniikkaa käsittelevän suuren kirjan välissä oli ollut isän kotitalon kuva tuolla Tuupovaarassa, eivaan siis Vimpelin Tyrmänkylässä. Hän oli itkenyt katkeraa nytkähtelevää itkua katkera, nytkähtelevä kyrpä kourassa. Nukkumista oli turha edes yrittää tahmaisissa lakanoissa. No nyt tuli kyillä silmitöntä paskanjauhantaa Unto!
xxx/ellauri292.html on line 582: Kuvassa alaoikealla Damaris, jolta Paavo ehkä sai Ateenassa. Damarisin on perinteisesti oletettu olleen hetaira ( kohtelias, korkea-arvoinen prostituoitu). Tai sizen mies oli toi viereinen Paavalille ison käden antava St. Denis The Penis josta tuli ranskalaisten pyhimys. Turhan läskixi on Rafaello Patun kuvannut, ja liikaa tukkaa laittanut.
xxx/ellauri306.html on line 225: hänen tutkimusmatkansa, alkuperäiskansojen keskuudessa kokemastaan ​​sosiaalisesta noususta amerikkalaisena varhaisen nykyajan ihmisenä, jolle henkilökohtainen kunnia oli tärkeä arvo, että työelämän tekijänä, kauppiaana, joka osallistuu aikakauden kaupallisiin projekteihin. Radissonin elämää ja kirjoituksia on tulkittu monista eri näkökulmista. Monet ranskalaiset kanadalaiset 1900-luvulle asti hyväksyivät hänen ranskalaisten aikalaistensa tuomion, että hän oli Ranskan petturi. Coureur des bois ( ranska: [kuʁœʁ de bwɑ] ; l.  '"metsän juoksija"') tai coureur de bois ( ranska: [kuʁœʁ də bwɑ] ; monikko: coureurs de(s) bois ) oli itsenäinen yrittäjä Kanadalainen ranskalainen kauppias, joka matkusti Uudessa Ranskassa ja Pohjois-Amerikan sisäosissa, yleensä käydäkseen kauppaa ensimmäisen kansakunnan kansojen kanssa vaihtamalla erilaisia ​​eurooppalaisia ​​esineitä kuten lasihelmiä turkixiin ja turkista tappiin.
xxx/ellauri356.html on line 110: Vuonna 1968 ranskalaisten opiskelijoiden mellakoiden jälkeen Cixous sai syytteen Pariisin VIII yliopiston perustamisesta, "joka luotiin vaihtoehdoksi perinteiselle ranskalaiselle akateemiselle ympäristölle". Hän julkaisi Voiles (Hunnut) Jacques Derridan kanssa ja hänen töitään pidetään usein epäkonstruktiivisina.
xxx/ellauri356.html on line 594: Bulgarian alkuperä, ranskalainen, Euroopan kansalainen ja amerikkalainen adoptio, Intia ja Kiina houkuttelevat... Opin teidän kielenne, meidän kielemme, ranskalaisten runoilijoiden ja kirjailijoiden teksteistä. Se oli matka kirjoittamiseen, joka rakensi minut, ja jotkut sen asemat on kirjoitettu näytölle. (Mulla on bulgarian aakkoset liimattuina näppixeen.)
xxx/ellauri379.html on line 78:
xxx/ellauri415.html on line 309: Seuraava kirjaus Herrickin toiminnasta on vuodelta 1627, jolloin hänestä tuli yksi useista papeista, jotka seurasivat George Villiersiä, Buckinghamin ensimmäistä herttuaa, ristiretkellä ranskalaisten protestanttien vapauttamiseksi Rhén saarella. Joukkojen sairauksien tuhoisa yhdistelmä, ranskalaisten tehokas sotilaallinen toiminta ja myrsky merellä Buckinghamin laivojen vetäytyessä Englantiin johti kahden kolmasosan retkikunnan menettämiseen. Ei ihme että Roope otti pikaisesti vastaan viran Kouvolassa. Maaseutupastoriksi tulemisen 39-vuotiaana täytyi olla radikaali muutos Herrickin entisestä elämästä kirjallisten, hovimiesten ja sotilaallisten seikkailijoiden keskuudessa. No ei muuta kuin kuningasta nuolemaan. Todellakin, kuningas, vaikka hän oli yhdeksän vuotta Herrickiä nuorempi, nousee esiin Hesperidesissä jälleen toisena isähahmona. Charles esitetään hoivajumalana, aviomiehenä ja valloittavana sankarina. Tarpeet, joita hänen luonnolliset ja muut isänsä eivät kyenneet tyydyttämään, hän löytää taivaallisesta Isästään.
xxx/ellauri420.html on line 230: Vuonna 1933 Malraux julkaisi Man's Fate (La Condition Humaine) romaanin vuoden 1927 epäonnistuneesta kommunistikapinasta Shanghaissa. Huolimatta Malraux'n yrityksistä esittää kiinalaisia ​​hahmoja kolmiulotteisempana ja kehittyneempänä kuin Les Conquérantsissa, hänen elämäkerturinsa Oliver Todd kirjoitti, ettei hän voinut "ihan päästä irti tavanomaisesta käsityksestä Kiinasta, jossa on cooleja, bambunversoja, oopiumin tupakoitsijoita, köyhiä, ja siron näpsäkät prostituoidut", jotka olivat tuolloin ranskalaisten tavallisia stereotypioita Kiinasta.
42