ellauri001.html on line 707: Pelataan sulkista, uidaan rannassa.

ellauri002.html on line 582: rannassa viskoin.
ellauri011.html on line 926: Näin unta et mun muka joku entinen tyttöystävä oli keskustalainen presidentti. Mä olin tapaamassa sitä kultarannassa pesemättömänä parta ajamatta. Se tykkäs mutta kuitenkaan ei oikein tykännyt. Paparazzit tuli jonona perässä ja räpsi kuvia. Sekään ei oikein sopinut. Salissa pelattiin krokettia alamaisten kalloilla. Tää uni tuli jotenkin illalla luetusta el Paulon luvusta. Korjaan o Paulo, sehän on dago. Sen huomaa roikkuvista silmistä. Kai mä olin siinä unessa Paulo ja tää pressa oli Karla. Mäkin oon pieni ruipelo.
ellauri016.html on line 340: Helssingin kaapunti suunnittelee tosissaan kiipeilytelineen rakentamista apinoille suurten urheilumenestysten varalle, esim potkupallisarjaan mukaan pääsy näyttää riittävän sellaisexi. Voitto maailman rikkaimmasa maasta Luxemburgista. Vauzivauz. Rintakarvattomat balttinaamat kaljahuuruissa heittää paidat pois ja kiipeileee yösydännä toistensa ja Havis Amandan pazasparan niskassa. Pazaasta teetettäisiin joku kestävämpi pomppulinnaversio, ja alkuperäinen pantas suojaan johkin varastoon tai museoon. Kauppatorin rannassa on jo maailmanpyörä ja sauna. Nyt sitten hullaantumisteline. Pian on koossa koko hoploppi. Kuka tarvii enää Linnanmäkeä.
ellauri017.html on line 122: Johnin, Susannan ja Charlotten kanssa on sittemmin tehty useampikin rengasmatka. Vuonna '17 ajeltiin kahdella autolla Umeåsta Saksan halki ja itäkautta takaisin. Vuonna '18 me mentiin autojunalla Lappiin ja tavattiin Johnin perhe Haaparannassa, ajettiin Tromssaan, jossa asuttiin muutamia päiviä tuona hirmu kuumana kesänä. Torniossa oli kolmekymmentä astetta varjossa. Norjassa oli mukavan viileää. Käytiin uimassa jäätävässä jäämeressä, veden lämpö ehkä 9 ja ilman 13 astetta. Takamatkalla Seija ja minä yövyttiin Kilpisjärven biologisella asemalla, jossa Helmi ja Vitalikin on käyneet kursseja.
ellauri021.html on line 320: Tehdään vielä kierros tukkirannassa.

ellauri023.html on line 310: Maijan mummon Martan mökki. Laituri ei heilu ja rannassa on purjevene.

ellauri023.html on line 367: ize pakana. Se sai pitää venettään Rauhixen rannassa kun ei Martta antanut,

ellauri023.html on line 434: Erittäin epäsuomalaisesti saku kysyi tältä puolelta, sopisiko käydä uikkimassa meidän rannassa.

ellauri023.html on line 464: ja heitteli virveliä meidän laiturilta saunan rannassa. Saarinen vakoili ja kauhisteli.

ellauri025.html on line 766: Det där gemensamma som uppstår när man går över gränserna tillsammans. Mikäs se on? Ainut mikä tulee mieleen tolla hakuehdolla on kokko Suopellon rannassa ilman vanhempien lupaa, auto da fe. Ei mulla muuten juuri ole tollasia gemensammoja gränsöverskridandeja muistissa. Eikä sekään ollut kovin järkyttävä rajanloukkaus, oltiinhan me jo aika vanhoja. Ehkä mulla on liian matalat gränssit ja/tai liian vähän gemensammia kavereita.
ellauri034.html on line 175: > > mennä megeen. Paitsi että ainakin Arabianrannassa tänään oli kyyyylmä.

ellauri038.html on line 257: No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa.
ellauri042.html on line 354: ee-poxin, rannassa polskuttelun ja sulkapallon välillä,

ellauri043.html on line 6164: Hiekka aamuisin pöllysi taivaanrannassa kuin suitsutusastian pöly; auringon laskiessa tulikukat sammuivat ristin yllä; — ja keskiyöllä usein musta näytti että kaikki oliot ja asiat, samaan hiljaisuuteen koottuna, palvoivat mun kanssa senjoria.
ellauri055.html on line 879: Sillinpää aloitti opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1908 Henrik Liljeroosin sekä tilanomistajien Jalmari Raipalan ja J. A. Sotavallan tuella. Saman vuoden fuxina kuin Poju, joka kyllä opiskeli sitten pitempään, kokonaista 9v. Hän aloitti filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla tarkoituksenaan opiskella lääkäriksi. Lääketieteilijöiden oli kuitenkin suoritettava ensin medikofiilitutkinto, jota varten Sillinpääkin osallistui muun muassa fysiikan ja botaniikan luennoille. Opiskelutoverinsa Heikki Järnefeltin kautta Sillinpää tutustui Järnefeltin perheeseen ja tämän isään taidemaalari Eero Järnefeltiin. Sillinpää viettikin opiskeluvuosinaan paljon aikaa Järnefeltien kodissa Suvirannassa Tuusulassa ja tutustui moniin aikakauden merkkihenkilöihin, kuten Jean Sibeliukseen, Pekka Haloseen ja Juhani Ahoon. Näinä vuosina alkoi tosin myös Sillinpään runsas alkoholin käyttö, joka aiheutti myöhemmin hänelle paljon ongelmia. Maalaispojan ei kannattaisi ryypätä herrain kanssa pulituuria, siinä voi vaikka mennä henki.
ellauri066.html on line 218: Runoilija Jöns Carlson on esittänyt vielä yhden tulkinnan Aaro Hellaakosken Hauen laulusta Mezästys ja kalastus-lehdessä. Hauen laulu, joka päättää Hellaakosken tärkeimmän runokokoelman Jääpeili (1928), kertoo hauesta, joka nousee puuhun laulamaan. Aaro peri Eino Leinon reissussa rähjääntyneen manttelin. Aaro oli kyllä kaikin puolin kunnollisempi mies. Ei ne olleet Kangasniemen miehiä, vaan pohjoisempia, Oton luona käymässä. Mökkiläisiä, paholaisen reestä pudonneita, ei aitoja. Hiski kyllä oli kangasniemisiä, sen pysti oli kylän rannassa.
ellauri066.html on line 233: No ei. Virtauxessa ei ole tahtia vaan nopeus, vektori suuntaa ja vauhtia. Onko siinä rytmiä? No ei oikeestaan. Paizi jos on aaltoja. Hengityxessä ja sydämessä on aaltomainen rytmi, pakkomarssille lyödään tahtia. Kai se sit on tässä: keskusjohtoinen keskushermosto antaa tahtia, (para)sympaattinen tunnepuoli määrää rytmiä. Kun sydän exyy rytmistä tarvitaan tahdistin. Tai defibrillaattori, tuo Callen ikäkausilelu, johon Pezku on jo tutustunut. Kesien kesä oli ihana kun Aaron tahti loppuviimein pysyi Lempin rytmissä. Tultiin perille samalla työnnöllä. Koski vapaa tapaa Aaltosen, sotamies on rannassa.
ellauri080.html on line 73: Nää oli huumoreita alunperin, temperamentti sana on myöhempää perua. Mikin märkyys, suomensi Arvo Suomisen pieni latina-suomi sanasto. Sama kreikaxi, veri on tietysti heema (vrt. fiili, rroidi), ja huumori on Chymos, joka valmisti ennen mehuja Lappeenrannassa.
ellauri092.html on line 475: Wilhelm Robert Breitenstein (1848-1933), Catharina Krohnin poika, jonka biologinen isä ei ole tiedossa, varttui Suomessa ja jäi tänne. Vuonna 1897 hän osti Kiiskilän kartanon, jolloin se palasi Abrahamin jälkeläisten haltuun parin vuosikymmenen ajaksi. Wilhelmin jälkeläisiä ovat mm. Suomen entinen YK-suurlähettiläs Wilhelm Breitenstein (1933-2005) sekä ministeri Alexander Stubb (1968-). Sit on se mun armeija"kaveri" Breitenstein jolta hukkui lapsi Nauvon rannassa.
ellauri095.html on line 390: Sano rusetti, tytöt sua rannassa kusetti.
ellauri096.html on line 822: Pulla kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista lyseota. Hän suoritti asepalveluksen Pioneeripataljoonassa Korialla vuonna 1922. Hän oli toimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 1950–1957. Pulla teki pitkän uran mainosalalla. Hän toimi Kustannusosakeyhtiö Kirjan mainospäällikkönä 1925–1933 sekä tekstisuunnittelijana ja sittemmin apulaisjohtajana mainostoimisto Erva-Latvalassa 1933–1964. Viimeisenä työnään Pulla toimi Tukon asiakaslehden Kauppa ja Koti päätoimittajana 1964–69. Wilhon porukat piti saarnailtoja Kirjalla Pohjoisrannassa.
ellauri111.html on line 776: Carlssonin pentueen auto da fee oli salainen pieni nuotio Suopellon rannassa juhannuxena. Salaa tuli Jessekin, kuin varas yöllä. Tällä kertaa hän tahtoi saapua incognito ja näyttäytyä lapsiensa keskellä juuri silloin kun poltettaviksi tuotujen kerettiläisten luut olivat alkaneet halkeilla palavassa roviossa.
ellauri135.html on line 100: Veera meiltä jätkiltä järjen vei, Puumalan rannassa komiata poikaa ja me parrut perseissä seilattiin
ellauri135.html on line 103: Hytkyt, nytkyt, hytkyt, jytkyt, Lappeenrannassa laivahan astui
ellauri160.html on line 531: Samaan aikaan lukija kiinnitti huomiota Audi RS6 -ökyautoon, joka ajeli edestakaisin pitkin Kanavarantaa. Pian paljastui, että ratin takana oli kukapas muu kuin Stefu. – Stefun toiminta oli jotenkin outoa hänen sahatessaan autolla edestakaisin Kanavanrannassa ja peruutellessa omituisesti. Hän oli myös jotenkin poissaolevan näköinen ja näpräsi kovasti puhelintaan, Seiskan lukija arvioi.
ellauri188.html on line 86: Muoviveneitä näyttää enimmäxeen uivan rannassa, varmaan saaliskin etupäässä muovipusseja.
ellauri210.html on line 450: Aamuraizikoiden kulkevan taivaanrannassa, les tramways du matin courir à l’horizon,
ellauri214.html on line 45: P.P.S. Kiistelty maailman rauha-pazas on niin nolo että se pitää uittaa ulos Helsingistä. Helsingin Hakaniemenrannassa sijaitseva Maailmanrauha-patsas on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua, sillä sen on lahjoittanut Helsingille Moskovan kaupunki. Heinäkuun puolivälissä patsasta oli somistettu Ukrainan lipuilla. Porvoon seudulta patsas kuljetetaan varastoon. Vielä ei ole tietoa siitä, kuinka kauan patsasta tullaan siellä säilyttämään ja ollaanko sitä mahdollisesti tuomassa takaisin Hakaniemeen. Tuskin ennen punaisten puolen seuraavaa miehitystä.
ellauri238.html on line 271: Pena sanoi että viina söi siltä muistin, sen toisenkin äidin. Entäs ensimmäinen? Suomalaisen modernin runouden tunnetuimpiin nimiin 1960-luvulta kuulunut Pentti Saarikoski syntyi syyskuun toisena päivänä 1937 Impilahden Pitkärannassa. Hänen vanhempansa olivat Simo ja Elli Saarikoski. Pentin äiti työskenteli parin vuoden ajan opettajana kansakouluissa. Myöhemmin hän vastasi tehdaskirjanpidosta ja kassahoitajan apulaisen tehtävistä Diesen Wood Companyssa. Simo työskenteli samassa tehtaassa, mutta joutui lähtemään sieltä alkoholiongelmansa takia. Sittemmin hän kirjoitti novelleja eri lehtiin. Nuorena hän haaveili urheilijan urasta. Pitkärannassa Pentti vietti lapsuutensa kaksi ensimmäistä vuotta. Karjalainen syntyperä oli Saarikoskelle tärkeä. Hän korosti sitä koko elämänsä ajan. Hei mutta sehän on kuin Aili Konttisen Marquetta! Talvisodan aikana Saarikosken perhe joutui lähtemään evakkoon Impilahdelta ja päätyi Ruotsiin. Sodan jälkeen Saarikosket asettuivat Helsinkiin. Vuonna 1975 Saarikoski palasi Ruotsiin Mia Bernerin käsipuolessa.
ellauri308.html on line 275: Sodan käännyttyä tappiolliseksi Kuusinen pakeni tuhansien muiden mukana neuvosto-Venäjälle ja kääntyi nopeasti bolševikiksi. Aluxi Otto hankki Suomeen uutta aseellista kapinaa. Salanimellä Otto Willebrand hän hipsi Suomeen 27. toukokuuta 1919. Tuloxeton kyyristely Pohjoisrannassa ja Ruåzissa sai Kuusisen muuttamaan mielipiteitään uuden vallankumouksen potentiaalista ja hän alkoi kritisoida SKP:n alkuaikojen taktiikkaa. Osan SKP:n johtajista saatua surmansa Pietarissa niin sanotun revolveriopposition järjestämässä verilöylyssä syytettiin Kuusista kähminnästä. Kuusinen oli Tukholmassa koko ajan suihkussa.
xxx/ellauri056.html on line 79:
xxx/ellauri114.html on line 233: Hopeapajun taimet värjöttelevät melkein varpaat vedessä, eivät uskalla minnekään istutusruukuista. Rantaan pitää ajaa vielä 2x tähänastinen määrä hiekkaa kottikärryllä. Saan sen arviolta valmiixi kun täytän 90. Sitten voin laittaa riippumaton 2 hopeapajun väliin ja ottaa nokoset. Sommarhemissä oli isoja hopeapajuja rannassa, just sellaiset mä haluan. Mulla oli maja yhdessä sellaisessa.
xxx/ellauri208.html on line 1108: Mikä yhteensattuma: ruozalaiset fiikkaavat egyptiläistä Gemalia kahvia. No ei, se oli kolombialaista Gevalia kaffea Gävlestä. Harvahampaalla on aina näitä kujia, joissa myydään huumeita ja lapset kiljuvat ja paskantavat karzalle. Väkeä on kuin kärpäsiä, luteita ja täitä, seassa lapsia pyöreäpäitä kuin Irwin Goodmanin ryysyrannassa. Ällöä.
xxx/ellauri234.html on line 59: Aivan joen rannassa Käsi korvan takana "Huuan teen mä prinssikseni
xxx/ellauri237.html on line 252: Wasenius aloitti Helsingissä suhteellisen pienellä rihkamakaupalla, mutta siirtyi pian laajempiin ympyröihin. Jo 1822 hän oli kaupunginvanhimpien esimies sekä Ruotsin ja Norjan varakonsuli. Wasenius loi alkuvarallisuutensa tuomalla viljaa Venäjältä ja Baltiasta, mutta jo 1820-luvulla hän alkoi etsiä viljakaupan rinnalle uusia liiketoimia. Hän matkusteli ulkomailla ja etsi tietoisesti "tulevaisuuden alaa", joka löytyi kirjakaupasta, kirjapainosta ja sanomalehden kustantamisesta. Kirjakaupan perustaminen 1823 oli eräänlainen uhkayritys, samoin 1826 perustamisoikeutensa saanut kirjapaino, sillä kaupunki oli pieni ja yliopisto edelleen Turussa. Yliopiston muutettua Helsinkiin 1828 asiakaskunta laajeni huomattavasti. Yliopiston kirjakauppiaan arvon Wasenius onnistui saamaan 1834, jolloin hänen kirjakauppansa oli jo koko maan suurin. Kirjapaino toimi Waseniuksen kauppiastalossa Etelärannassa ja kirjakauppa Senaatintorin varrella.
xxx/ellauri239.html on line 104: Daodejing-kirja kuvaa sanallisesti daoa, jota ei oikeastaan voi sanoin kuvailla, joten se on alkaa päälle tuhoon tuomittu yritys. Se ohjaa silti toimimaan (tai olemaan tekemättä mitään) sopusoinnussa daon kanssa. Dao on ikään kuin tapa toimia, millä niikö "asiat" ikuisesti toimivat. Wu wei 'mitääntekemättömyys' on keskeinen käsite daossa, se merkitsee tehotonta toimintaa. Vaikkei mitään tehdä, ei silti mitään jää tekemättä, sillä aineeton ei-olevainen ikuisesti toimii ja synnyttää ihan ite etteensä, eikä sitä aineettomuutensa vuoksi mikään voi vaurioittaa tai hävittää. Toinen keskeinen käsite on ”veistämätön puu”, joka tarkoittaa lähinnä alkutilaa, yksinkertaisuutta. Elämätön elämä, puhumaton pää. Ajamaton Vespa huppu päässä, asumaton helmipöllön pönttö Lean saunan rannassa, voimapaperiin kääritty puinen päätukki Anja Virran kellarissa.
xxx/ellauri253.html on line 394: "Yucca" muisti "kuin eilisen päivän" syyskuussa 1977, kun hän tuli Göteborgista britteihin kuin Kummisedän italialaiset mafiosot, totisilla, salaisen toiveikkailla kasvoilla sama luihu ilme kuin Robert de Niron konnaperheellä niiden huomatessa ranskalaisten lahjoittaman onton pazaan Manhattanin rannassa. Puolijohdetekniikkaa käsittelevän suuren kirjan välissä oli ollut isän kotitalon kuva tuolla Tuupovaarassa, eivaan siis Vimpelin Tyrmänkylässä. Hän oli itkenyt katkeraa nytkähtelevää itkua katkera, nytkähtelevä kyrpä kourassa. Nukkumista oli turha edes yrittää tahmaisissa lakanoissa. No nyt tuli kyillä silmitöntä paskanjauhantaa Unto!
38