Kylsen palazin makkari oli sitten ihana! Se loju norsunluusängyllä, siveli mun tukkaa ja lauloi rakastuneella äänellä.
ellauri043.html on line 2724: Mä ostin sen takas kuule, ja panin sen taas timmiin! Niin että Caius Caesar Galicula rakastu siien kun se halus bylsiä kuuta !

Knidoxella mä paransin Venuxeen rakastuneen.

Oo tuntematon, mä rakastuin sun silmiin! Kuin hyeena kiimassa mä pyörin sun ympärillä vonkaamassa siemennystä jonka tarve nielee mut.
ellauri046.html on line 331: Seuraa ikävystyttävähkö seikkaperäinen vaihekuvaus rakastumisesta 1800-luvun herrasväen piirissä. Vaiheet otetaan Mozartin tuotannosta. Huohheli huoh. Päästään lopulta sentään veenuskukkulalle don Juanin johdolla. Mut voi ei! Siellä tulee vastaan Syntiä! Anders And ei tahdo sen kanssa mitään tekemistä!
ellauri046.html on line 622: No siis mix? Pakkonaiminen on tottakai huono alku. Mut saattoi myös ennen rakastua järjestettyyn puolisoon yhtä hyvin kuin nyttemmin työ- tai luokkakaveriin,
ellauri047.html on line 101: Goethella oli taipumus rakastua usein ja intohimoisesti, mutta avioliittoon hän päätyi vasta 57-vuotiaana, vuonna 1806, Christiane Vulpiuksen (1765–1816) kanssa. Pari oli asunut yhdessä jo vuodesta 1788, kun W. oli 39 ja C. 23. Vulpius ei ollut erityisen älykäs tai sivistynyt nainen, joten seurapiireissä ihmeteltiin suuresti sitä, miten Goethen kaltainen nero saattoi päätyä tuollaiseen avioliittoon. Goethea vaimon sivistystaso ei kuitenkaan huolettanut, sillä hän arvosti ennen kaikkea Christianen iloisuutta ja energisyyttä. Avioliitosta syntyi viisi lasta, joista eli aikuiseen ikään vain ensimmäisenä syntynyt poika, August (1789–1830). C:n isoveli Christian pääs kirjastonhoitajax Weimariin ja kirjotti el Zorromaisen romskun Rinaldo Rinaldini. Mullon se suomexi.
ellauri047.html on line 448: et muhun rakastuit!
ellauri049.html on line 1048: Sen hän myös sai. Hän oli ankara opettaja, joka rankaisi ja kuritti oppilaitaan. Rajala ei puolusta, muttei myöskään tuomitse Runebergin rakastumisia ja naisseikkailuja.
ellauri051.html on line 3272: Dont je suis encore amoureux johon mä oon yhä rakastunut
ellauri061.html on line 146: HERMIA, Lysanderiin rakastunut.
ellauri061.html on line 147: HELENA, Demetrioon rakastunut.
ellauri061.html on line 235: 3. tuotantokausi. Taas nää pienyrittäjä-ääliöt. Ne harjottelee Pyramosta ja Thisbeetä. Thisbee, kuin kukan haisu ihanainen. Haju! Haju! Puck mulkkaa Perseelle aasinpään. Kaikki säikähtävät. Sinä olet vallan mulkattu! Ja sit tulee vallan hullunkurinen käänne: Titania herää ja rakastuu oitis Perseeseen! Kato kun sen silmässä oli sitä taikavoidetta! LOL! Uskomatonta että asialliset setämiehet on kexineet tähän sen seizemättä syvällistä taka-ajatusta. Takuulla Pirtelö veti tän vaan aivan hanurista.
ellauri061.html on line 1164: Ensiksi on todettava, että kaikkea sitä tuleekin oman päänsä menoksi keksittyä! Kehittäessäni Ota riski ja rakastu kirjaan -haastetta tiedostin kyllä sen riskin, joka muiden suosittelemissa kirjoissa piilee. Mutta toisaalta ihmiselle tekee ihan hyvää välillä lukea jotain muutakin kuin sitä omaa suosikkiosastoa.
ellauri061.html on line 1321: Tervo on vaan rakastunut omaan älyynsä silleen vilpittömästi kusi noussut päähän.
ellauri063.html on line 303: Hänen musiikkiinsa rakastuivat elokuvantekijät Kubrickista Lynchiin – maailman merkittävimpiin nykysäveltäjiin lukeutuva Krzysztof Penderecki säveltää yhä 85-vuotiaana.
ellauri069.html on line 626: Laulajien sali Wartburgin linnassa. Elisabeth tulee iloisena saliin kuultuaan Tannhäuserin palanneen ja tervehtii häntä. Tämä harmittaa Wolframia, joka on rakastunut Elisabethiin. Laulukilpailu alkaa ja paikalle saapuu joukko aatelisia ritareita. Useat minnelaulajista laulavat lauluja rakkaudesta, mutta Tannhäuser pilkkaa näitä ja väittää, etteivät he osaa kuvata rakkautta oikein. Lopulta hän itse laulaa Venusta ylistävän laulun. Tällöin paikalla olevat ymmärtävät hänen olleen Venusbergissä ja uhkaavat surmata hänet, mutta Elisabeth estää heitä ja pyytää, että Tannhäuser saisi etsiä armahdusta synneilleen. Maakreivi Hermann määrää Tannhäuserin lähtemään pyhiinvaellusmatkalle Roomaan ja pyytämään paavilta synneilleen anteeksiantoa. Jos sitä ei anneta, hän ei saa koskaan palata.
ellauri071.html on line 468: Pynchon sanoo olevansa sexuaalisesti rakastunut omaansa ja lajin kuolemaan. On se outo hyypiö. Varhaiset amerikkalaiset kuten Wilt Whatman oli omalla tavallaan kiehtova yhdistelmä karkeaa runoilijaa, rujoa näkijää ja ilmihomoa. Wuxtry! huusi John Workman lehtipoikana Punainen Sulka-sarjan rags to riches poikakirjassa. Nykyisissä lehdissä ei ole etusivun uutisia, vaan kokosivun mainos. Tää sixkun ei ole enää lehtipoikia. Hoblassa toisella sivulla on myös mainos ja muutama värikoodattu klikkiozikko. Niitä ei voi ikävä kyllä klikata, tai voi mutta mitään ei tapahdu. On selattava asianomaiselle sivulle.
ellauri073.html on line 246: Mutta suurin “Host”in ongelma on jalkanuotit. Luulit ehkä että jalkanuotit oli vaan kertalaaki hassuttelu Loputtomasssa läpässä? Luule uudestaan. “Host” keskeyttää lukemisen koko ajan hurjalla määrällä alaviitteitä alkaen Zieglerin söpöydestä aina radioteollisuuden sisäpiirin jorinoihin. Tälläiseen on absoluuttisesti nolla syytä; jos niissä on mitään hyödyllistä infoa ne olis voinut upottaa leipätextiin, ja ne joissa ei ole ois pitänyt vaan kumittaa. Jos “Host” olis ollut perusopiskelijoiden luovan kirjoittamisen kurssilla (esim. mun pitämällä), niin se ois saanut F:n monisanaisuudesta. Wallu pääsi kuin koira veräjästä löysällä prujauxella koska sen toimittajat oli rakastuneet tohon tavaramerkkimäiseen fetishiin tai ne ei vaan uskaltaneet loukata suurta Wallua valittamalla sen tyylistä (mikä selittää myös noi vakavat asiavirheet joista huomautin).
ellauri077.html on line 97: Keskikouluvuosina Wallu alkoi pelata tennistä. Kilpailuhenkisenä pelaajana se alkoi pian osallistua kilpailuihin kaikialla Illinoisissa, ja pääsi seuratasolle. Ajellessaan pitkin poikin Illinoisia autolla se näki paljon maisemia ja rakastui kotivaltionsa topografiaan.
ellauri088.html on line 635: Toblerin huolekas nuori tytär Hildegard valmistaa hotellia vielä ennen Toblerin lähtöä salaa valepukuisen miljunäärin vierailuun ja sen tottumuxiin, mutta ei tule maininneexi salanimeä. Virheellisesti luullaan tri Fritz Hagedornia, työtöntä mainosammattimiestä, joka on voittanut kilpakirjoituxen 1. palkinnon (1 viikko Grand hotellia) pohataxi ja hemmotellaan vastaavalla tavalla. Tobler sitävastoin työnnetään pieneen lämmittämättömään ullakkokammariin, henkilökunta ilkkuu sitä ja panee sen sekatöihin. Jo ekana päivänä Tobler ystävystyy Hagedornin kaa, vaikka kauhistunut staabi koittaa estää veljeilyn niiden välillä. Johann informoi Hildegardia sekaannuxesta ja sen seurauxista. Hildegaard ei kestä enää kotona ja ilmestyy Toblerin emännöizijän Frau Kunkelin kanssa, jonka nimexi ilmoitetaan Julchen-täti, hotelliin iskää kazomaan. Fritz rakastuu tietysti Hildegard „Schulze“en, ja ne sepittävät salaa hääsuunnitelmia. (Hildegard oli sanonut Fritzulle, että sillä on sama sukunimi kuin Eduardilla.)
ellauri090.html on line 236: Roope oli Brasilian Tomas Ribeiro. Huom nyt ei tarkoiteta samannimistä Real Housewifejen paljasyläpäistä gigoloa ohjaamassa moottorivenettä, eikä portugalilaista footballeria Tomás Aresta Branco Machado Ribeiroa, jonka nimi tuntuisi luppoovalta, mutta se on born vasta 30 April 1999, vaan Tomás António Ribeiro Ferreiraa (1 July 1831 – 6 February 1901), better known as Tomás Ribeiro or Thomaz Ribeiro, joka oli dago poliitikko, lehtimies, runoilija ja ultraromanttinen kynämies. Eli Roope oli ensi-ihastuxessa Karoliinaan yhtä ultraromanttinen. Myöhemmin sen vähän suspektimmissa aforismeissa lukee ettei samaan naiseen rakastuta 2 kertaa. Paras siis olla lopettamatta kesken.
ellauri090.html on line 251: Da tua voz os namorados cantos Sun ääni laulaa rakastuneita lauluja
ellauri093.html on line 750: Hyvä esimerkki huonosta uskosta on Dickin Hiljalle kertoma "Geschichte", joka "jännittävyydessään oli salapoliisitarinan veroinen": Nuori tanskalainen papintytär oli lähetetty Helene rouvan johdolla oppimaan suurtalousemännän taitoja Helenen Fine tyttären kanssa. Hän menestyi hyvin taloustoimissa kunnes eräänä yönä oli kadonnut, samoinkuin muuan juutalaisista luopiopojista. Nuoret olivat rakastuneet toisiinsa ja yhdessä karanneet. Minne ei kukaan tietänyt. Sähkötettiin tytön isälle (ja juutalaispojan äidille? Denkste!) ja Dolmen matkusti suoraa päätä Lontooseen, jonne jäljet näyttivät johtavan. Monien seikkailujen jälkeen heidät tavoitettiin juuri kun he aikoivat astua Egyptiin lähtevään laivaan. Jälleen kerran Dick Dolmen oli kexeliäs ja uskomattoman kestävä käytännöllisissä rakkauden toimissa (vrt. yllä); sitäpaizi tällä kertaa jumalakin nosti perseensä pilveltä ja vaivautui osoittamaan pelastavan ihmevoimansa. Helene puolestaan oli aivan ymmällään. Hän oli ollut erinomaisen tyytyväinen nuoreen tanskalaistyttöön, asetti sen esikuvaxi Fine tyttärellensä - eikä vähintäkään aavistanut, mitä hameen alla oli liikkunut. Täähän on aivan arkipäiväistä herrasväen reviirinvalvontaa, ei tässä ole jumalalla mitään osuutta. Tai paremminkin: tähänhän se vanhurskaus ja laupeus lopultakin jämähtää, tätähän se on loppupeleissä.
ellauri096.html on line 452: Usein tyttö rakastuu hevosen valokuvaan kirjan kannessa tai harrastelehdessä ennenkuin on edes tavannut hevosta elävänä. Eikä juhlallisuuden vaikutelmalta voi koskaan kokonaan välttyä, vaikka tahallaan rimpuilisi sită vastaan ja kuvaisihevosen esimerkiksi sellaisena groteskina piereskelijänä kuin miltä se näyttää ja kuulostaa tallin töihin tottuneelle, miten näiden otusten ilmavaivat usein tärisyttävät karsinan seiniä ja sakeuttavat ilman kuin sinappikaasu. Inhorealismi johdattaa aivan yhtä pahasti harhaan kuin ponikirjojen söpöily. Ennemmin haluaisin päästä käsiksi tylsyyteen, vai miksi sitä pitäisi sanoa. Jokin näiden eläinten typerryttävässä monotonisessa lauhkeudessa osoittaa kohti sitä totuutta, jonka haluaisin kirjoittamalla pyydystää, vaikka hyvin tajuan tehtävän toivottomuuden. Tartunpa mihin ilmiöön tai aiheeseen hyvänsä, esitän aina ansaitsemattoman huomionosoituksen. Maailma pitäisi vain jättää omaan arvoonsa, ja niin useimmat tekevätkin. Tämä valhekasvain jäytää vain kirjoittajia.
ellauri097.html on line 375: Ich bin so verliebt Oon niin rakastunut
ellauri097.html on line 376: Ich bin in mich verliebt Oon rakastunut minuun
ellauri100.html on line 256: Marriage (and family): Met my first love at the think-tank and married her 56 years later. Our happy union was blessed by two grown children — whose sad lives invalidate the (sometimes tough) support we gave them — and twelve fighting, shoving, and enraging grandchildren. 17-vuotiaat rakastuivat ensi silmäyxellä. Nyt Aune ei enää muista kuka Paavo on.
ellauri106.html on line 134: Phillu rakastui äitiinsä jo kouluiässä, se näytti siitä Mrs. Chiang kai-shekiltä, tarkoitaen siis Soong Mei-lingiä (alla). Sen omat vaimot oli kaikki Mrs. Philip Rotheja, paizi milloin unohtivat kävelypuvun ja lähtivät ilman lupaa sooloilemaan. Siinä vaiheessa Phillu karisti ne äkäseen. 1947 pikku turbojalka oli mustasukkainen Sandy-veljelle intissä, kun äiti itkeskeli sitä eikä turboa kun Frank Sinatra veisasi Mamselleä (alla). Sandy/Sherman oli muusikko ja klovni joka matki mainiosti Luther "Bojangles" Robinsonia, tapdancing ihmettä joka pääsi esiintymään eka kerran soolona, ilman valkoista esiliinaa Shirley Templen leffasssa. Muut mustat sanoi sitä setä Tomixi. Se kuoli pennittömänä ja sen hautajaiset maxoi Ed Sullivan. (Kekähän sekin oli, täytyy joskus kazoa.) Oli Lvovin juutalaiset meinootten aika hyvin integroituneet jenkkimeininkiin. Bojangles tarkoittaa riitapukari. Oikea Sandy oli piirtäjä ja mainosmies.
ellauri106.html on line 584: Lakmé on Léo Delibesin ooppera joka valmistui vuonna 1883 ja sai ensi-iltansa Pariisin koomisessa oopperassa Opéra Comique´ssa 1888. Teoksen libreton kirjoittivat Edmond Gondinet ja Philippe Gille ja se perustuu Pierre Lotin romaaniin Rarahu ou Le Mariage de Loti (1880). Teosta esitettiin vuosien 1888 ja 1893 välisenä aikana yhteensä 179 kertaa ja siitä tuli pian yksi ranskalaisten lempioopperoista. Ooppera on sävelkieleltään perinteinen ja sen tapahtumat sijoittuvat Intiaan. Juonessa brahmiinipapitar Lakmé rakastuu englantilaisupseeri Géraldiin. Oopperan keskeisiä teemoja on ihmisten väliset kulttuurierot. Tommosta kolonialistista ihmiskauppaa tämäkin. Britti Gerald kikkailee ja induskit nuolee sitä. Tuuhean holvin alla laulellaan. Mitähän sekin todistaa että Sandysta on tullut Sunny eli Sonja.
ellauri110.html on line 484: Hande väsäs kirjaa Pissiliisoja autofaktiona jostain ehkä toisennimisistä hoidoista ilokaasuhoidon raitisputkessa. Koitti saada kirjaan veijarimaista juonta muttei onnannut, ilokaasu ei tehonnut. Tuli pelkkää heijarointia. "Kaivan muistista esiin vanhaa, kaikenlaista sattunutta, puutaheinää jota voisi piilottaa fiktioon." No justiinsa joo! Sit vielä jotkut arvostelee biografista menetelmää. Autofaktiota se on kaikki fiktio vaikkei kirjoitajalla olis edes ajokorttia. Peilistä ei nää miten paljon kazoja on rakastunut izeensä.
ellauri112.html on line 106: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
ellauri112.html on line 170: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri118.html on line 611: Veijari-näytelmässä Aphra Behn kuvaa itselleen tuttua hovimiesten, keikareiden, seikkailijoiden sekä itsenäisten ja itsetietoisten naisten maailmaa. Hänen vakiohenkilöitään ovat kevytkenkäiset naiset ja huikentelevaiset herrasmiehet. Ilottelevan ja nokkelan dialogin keinoin Behn kertoo useiden nuorten naisten ja miesten rakkaustarinat ja –seikkailut. Tapahtumapaikkana on Napoli ja karnevaalien aika, mikä antaa naamioiden ja pukuleikkien kautta tilaa monille sekaannuksille. Näytelmän miehet ovat pääasiassa englantilaisia, mutta naiset ovat italialaisia. Komedian lopussa kaikki rakastuneet saavat omansa.
ellauri118.html on line 613: Veijari-näytelmän erään päähenkilön - Willmoren - esikuvana oli Behnin pitkäaikainen rakastettu John Hoyle. Willmore on henkilöistä kaikkein epäluotettavin, hän on koko ajan valmis uusiin naisseikkailuihin, mutta myös hän rakastuu lopulta. Hänen sydämensä voittaa iloluontoinen ja seikkailunhaluinen Hellena, jonka oli tarkoitus ryhtyä nunnaksi. Willmore (Hellenalle): Ja me menemme tuonne sisään pyhän miehen pakeille, joka näyttää meille mitä osaa. Etkö vapise kun hetki lähestyy? Hellena: En enempää kuin sinä ennen miekanmittelöä tai rajuilmaa. Willmore: Sinä uljas tyttö, minä ihailen rakkauttasi ja rohkeuttasi. Mennään, mitään ei pelkää se, joka uskaltaa kohdata aviovuoteen myrskyt.
ellauri135.html on line 765: Viimeisessä jakeessa näkyy naiskuva. Tämä on sotilaan pitkäaikainen naapuri, johon hän ilmeisesti oli rakastunut. Kuolevan miehen sanoista voimme päätellä, että hiän hylkäsi hänen rakkautensa ("tyhjä sydän"). Mutta kun hän muistaa koko elämänsä, hän yhdistää siihen onnellisimmat muistot. Hän on varma, että nainen ei myöskään kärsi hänen kuolemansa uutisista, mutta pyytää silti ystäväänsä kertomaan hänelle kaiken. Jos tämä tarina herättää kurjia kyyneleitä entisessä rakastajattaressa, niin "se ei merkitse hänelle mitään!".
ellauri135.html on line 789: Lermontovin tahdon analysointi. Tunnuksen mukaan runussa kuvataan haavoittuneen sotilaan kohtalo puhuu ystävälle. Sankari kysyy täyttävänsä viimeisen tahtonsa, ymmärtää, ettei kukaan odota häntä, hän ei tarvitse ketään, mutta jos joku kysyy hänestä, toverin on sanottava, että soturi ammuttiin rintaan ja rehellisesti kuoli Tsarille. Sotilas huomaa, että hänen ystävänsä ei todennäköisesti löydä kaveria elossa, mutta jos he eivät ole kuolleita, niin hän järkyttää vanhuksia ja sanoo, että hänen kuolemansa ei ole välttämätöntä. Totuus voidaan kertoa vain naapuriin, jossa sankari oli kerran rakastunut. Hän vilpittömästi itkee, mutta ei ota sydämensä kuolemaansa.
ellauri135.html on line 875: Kuusi hevosta siirtyi hitaasti Moskovan kaduilla - Povarskayasta Molchanovkaan, sitten toiseen Molchanovkaan ja sitten siihen, missä Avtozavodskaya metroasema sijaitsee. Nuoret nauttivat kevät-ilta ja iloinen yhteiskunta, joten he eivät kiirineet missään. Oliko nuori Varvara Lopukhina vahingossa löytänyt itsensä joukkoon, joka ei ole yhtä nuori runoilija, vertaansa rakastunut hiänen kanssaan? Tätä kysymystä tuskin voidaan vastata luotettavasti. Mutta yksi asia on tietenkin tiedossa: Barbara Lopukhina pysyi muzein roolissa melkein runoilijan kuolemaan saakka.
ellauri135.html on line 888:

Joskus yksinkertaiset ilmeet tekivät hiänet melkein tavallisen ja joskus hiän oli melkein kaunis. Tämän huomasi myös rakastunut Mikhail Lermontov, ja Barbara Lopukhina ilmestyi ennen lukijaa Faithin muodossa romaanin "Aikakauden sankari" - aivan yhtä yhtenäisenä, syvänä, viehättävänä ja yksinkertaisena, lempeällä ja kirkkaalla hymyllä ja jopa samalla moolilla kasvoilla. Nykyajat kutsuvat tytön "täynnä ihanaa", nuorta, makeaa ja älykäs. Monet mainitsevat, että läheiset ystävät ja ystävät tekivät hauskaa tästä moolista ja Varvara Alexandrovna Lopukhina nauroi heidän kanssaan. Naura sinäkin.
ellauri135.html on line 930: Lermontov ryntäsi aluksi tunteesta toiselle, yhdeltä naiselta toiselle, mutta aika osoittautui: rakkaus Barbara Lopukhinaa kohtaan koki kaiken ja kaikki. Hän omisti runoja ja Sushkovaa, joka vastasi hänen tunteisiinsa niin myöhään, kun he alkoivat hämmentyä, ja Natalia Ivanovaa (N.F.I., jonka nimikirjaimet pysyivät mysteerinä pitkään) - runoilija oli rakastunut eikä ollut johdonmukainen.
ellauri142.html on line 1020: Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 – 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi ”Eliphas Lévi”, jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää etunimensä Alphonse ja Louis hepreankielisiksi. Lévi oli pariisilaisen suutarin poika. Hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ('rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa', 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ('Jumalan äiti', 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä L'Evangile du Peuple ('Ihmisten evankeliumi', 1840), ja Le Testament de la Liberté ('Vapauden testamentti'), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848. Lévi oli lyhyen aikaa naimisissa kirjailija Claude Vignonin kanssa. Alphonse oli kalju partapozo.
ellauri145.html on line 495: Mutta hykerryttävän hauskinta Piha-Anterosta oli Speden tarina Science d´amour jossa se on tutkivinaan ryöstämänsä rakastuneen neidon ruumiintoimintoja panon aikana. Haha. Mille baisers olikin käytännössä 944. Tosin Speden suussa ollut sen keximä pusulaskin saattoi vähän hidastaa menoa.
ellauri151.html on line 80: Vuoristokylän pappispariskunta ottaa hoidettavakseen (paskanmarjat, mies ottaa vastoin Amelien tahtoa) orvoksi jääneen sokean pikkutytön Gertruden tämän isoäidin kuoltua. (Paskanmarjat, se oli 15v eli täysin naintikuntoinen ja hyvännäköinen.) Ottotyttären varttuessa pappismies rakastuu suojattiinsa, mutta niin tekee myös papin adoptoima (miten niin?) poika, ja kolmiodraama on valmis. (Entäs Amelie neljäntenä pyöränä? Siitä ei kukaan välitä.) Gertrude saa näkönsä takaisin, muttei pysty tunnistamaan läheisiään kuin äänestä ja erehtyy luulemaan poikaa isäksi (pikemminkin päinvastoin).
ellauri151.html on line 335: Charly Johan Salonius-Pasternak (s. 18. huhtikuuta 1974 Helsinki) on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija vuodesta 2005. Hän on työssään rakastunut Yhdysvaltoihin sekä sen mainioon kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen. Vuonna 2009 hän oli RKP:n ehdokas europarlamenttivaaleissa. Hän sai 1,923 ääntä eikä tullut valituksi. Charly Salonius-Pasternak, sai etunimensä maailmanhitistä Tuolta saapuu Charlie Brown, jonka Suomessa levytti Vicky Rosti. "Isä halusi antaa minulle nimen Jaska Jokunen", valittaa palsternakka. Se satutti.
ellauri163.html on line 704: Kirja päättyy Willin ja Lyran rakastumiseen, mutta tajuten, etteivät he voi elää yhdessä samassa maailmassa, koska kaikki ikkunat – paitsi yksi alamaailmasta Mulefan maailmaan – on suljettava pölyn menetyksen estämiseksi, koska jokaisen ikkunan avaamisen myötä syntyisi Ankeuttaja, ja se tarkoittaa, että Will ei saa koskaan käyttää veistä enää koskaan. Circumcisio on ainiaaxi loppunut. Voi nössö sentään. Heidän on myös oltava erillään, koska molemmat voivat elää täyttä elämää vain kotimaassaan. Paluun aikana Marja Mähöne oppii näkemään oman dæmoninsa, joka on mustan alppinaakan muodossa. Lyra menettää kykynsä lukea intuitiivisesti alethiometriä ja päättää oppia käyttämään tietoista mieltään saman vaikutuksen saavuttamiseksi. Vapaalle tahdolle ja oikeudelle jatkaa tietoa taikauskolla, joka on jälleen myönnetty kaikille eläville olennoille, hän päättää rakentaa Taivaan tasavallan omaan maailmaansa, ja jakaa kaikille ilmaisexi Eeva-lehteä.
ellauri172.html on line 587: Il faisait son devoir, mais il ne faisait jamais plus que son devoir. Je l’ai rencontrée très frappante dans un des bustes d’Antinoüs… tenez ! Antinoushan oli homo! Ce n’était pas Endymion : c’était un tigre, ristiverinen… Endymion oli kreikkalaisessa mytologiassa komea paimen, joka perusti Eliin kaupungin, jonka kuningas hän oli. Endymion, johon kuun jumalatar Selene rakastui, oli Zeuksen pojanpoika. Tarun mukaan jumalatar Selene rakastui Endymioniin ja synnytti hänelle viisikymmentä tytärtä. Taas tuli halkiohaara! Niitä typeriä epyllejä taas.
ellauri194.html on line 729: Banerjeella on sukulaisia Intiassa. Hänen isoisänsä oli intialainen lentokoneinsinööri, joka rakastui Jennin suomalaiseen isoäitiin Lontoossa vuonna 1930. Parin lapsista toinen on Jennin isä Erkki Banerjee ja toinen kirjailija Nina Banerjee-Louhija.
ellauri196.html on line 655: Elokuva kertoo järjestäytymättömien ahtaajien väkivaltaisesta ja korruptoituneesta elämästä. Sataman seutua hallitsee järjestäytynyt ay-rikollisuus; sen näkyvimpiä hahmoja ovat Johnny Friendly (Lee J. Cobb) ja hänen apulainensa Charley Malloy (Rod Steiger). Charleyn veli Terry Malloy (Marlon Brando) on myös mukana rikollisjärjestön toiminnassa. Terry tapatuttaa epämiellyttäviä kysymyksiä kyselleen ystävänsä houkuttelemalla hänet katolle josta hänet työnnetään alas. Myöhemmin Terry tapaa murhatun miehen sisaren, Edie Doylen (Eva Marie Saint) ja rakastuu tähän. Terry alkaa katua tekemisiään ja rikollisjärjestöön kuulumista.
ellauri203.html on line 522: Verho Junior on rakastunut Stavroginiin ihan homona. Taparikollisena Stavros sopis hyvin terroristixi. Verho on enempi tollanen soluttautuja. Shitov on joku äpärä, niistä ei Dosto pidä. Ne on aina sillä roistoja. Shitov on kommari ja ollut ulkomailla kaiken lisäksi (varmaan Siperiassa).
ellauri206.html on line 188: Aiheet ja teemat: islam, keski-ikä, matkailu, mielihyvä, rakastuminen. Henkilöt ja toimijat: miehet, prostituoidut, turistit.
ellauri210.html on line 646: l'éléphant est amoureux du millimètre Norsu rakastui millimetriin
ellauri210.html on line 1408: Tyttärensä rakastunut kunkku Le roi amoureux de sa fille
ellauri210.html on line 1468: Prinsessa pakeni ja löysi lopulta kuninkaallisen maatilan, jossa hänen annettiin työskennellä keittiössä huolimatta hänen rumuudestaan ​​aasinnahassa. Juhlapäivinä hän pukeutui isänsä hänelle antamiin hienoihin asuihin, ja eräänä sellaisena päivänä prinssi tuli hänen huoneeseensa ja kurkisti avaimenreiästä. Hän rakastui heti, sairastui kaipaukseensa ja julisti, ettei mikään muu parantaisi häntä kuin Aasinahan leipoma kakku, ja mikään, mitä he eivät voineet sanoa siitä, kuinka likainen olento hän oli, ei saanut häntä luopumaan.
ellauri216.html on line 657: Glafira alkaa itkeä. Menen hänen vierelleen ja hyväilen hänen hartioitaan. All itke, Glafira. Kaikki on hyvin. Hän alkaa itkeä voimakkaammin. Sitten hän äkkiä alkaa hyväillä minua ja kuiskaa itkun lomassa Hrisa, etkö käsitä, että olen rakastunut sinuun. Haluan sinut! Koko pituudelta sisään nyt!
ellauri220.html on line 62: Kun prinssi nukkuu, Tryffeliinö avaa kaksi appelsiinia. Keijuprinsessat ilmestyvät, mutta kuolevat kätevästi janoon. Narri antaa prinssille vettä pelastaakseen kolmannen prinsessan, Ninetten. Prinssi ja Ninette rakastuvat. Useita sotilaita ilmaantuu kätevästi, ja prinssi käskee heidät hautaamaan kaksi kätevästi kuollutta prinsessaa. Hän lähtee ezimään alusvaatteita Ninetelle, jotta tämä voi viedä tämän kotiin mennäkseen naimisiin tämän kanssa (ilman vaatteita naiminen ei käy, vaikka nainti kyllä), mutta hänen poissa ollessaan Fatty Morgana muuttaa Ninetten jättiläisrotaksi ja korvaa Smeraldinan valepuvussa.
ellauri240.html on line 65: Miehillä jotka vilkuilevat ja tuijottavat rakastuneesti naisia, jotka taputtelevat ja nipistelevät, jotka kourivat ja puristelevat, miehillä jotka uhkailevat ja vonkaavat naisia, on heikko itsetunto. Heidän on jatkuvasti todistettava itselleen, että he ovat vahvoja ja muita parempia, ainakin naisia.
ellauri240.html on line 167: Saxikäsi Edward ystävystyy Pegin nuoren Kevin-pojan (Robert Oliveri) kanssa, ja myös Pegin aviomies Bill (Alan Arkin) lämpenee Edwardille. Myöhemmin Edward rakastuu myös Bagginsien teini-ikäiseen tyttäreen, Kimiin (Winona Ryder). Heidän ensikohtaamisensa ei kuitenkaan suju hyvin, sillä Edward hutilus onnistuu mutiloimaan telttaretkeltä kotiin palanneen Kimin tämän omassa makuuhuoneessa. Tuli tehtyä tahaton tyttöjen ympärileikkaus.
ellauri241.html on line 157: Break amorous through the clouds, as morning breaks, murtautuvan rakastuneena pilvien läpi, niinkuin aamu valkenee,
ellauri241.html on line 755: Owned they the lovelorn piteous appeal: Niissä ollut rakastunutta säälittävää vetoomusta:
ellauri241.html on line 885: I have been half in love with easeful Death, Olen ollut puoliksi rakastunut helppoon kuolemaan,
ellauri241.html on line 922: Runsas 200 vuotta sitten John Keats kirjoitti pitkän romanttisen runoelman Endymion. Endymion on nuori paimenkuningas, joka rakastuu kuun jumalattareen, Cynthiaan. Hänet tuomitaan elämään nukkuen ikuisesti nuorena pysyen luolassa kuun jumalattaren rakastajana. Ei mitenkään paha tuomio, verrattuna Turun Kakolaan!
ellauri243.html on line 102: Elokuvan aikana Häyhä meni projektorihuoneeseen tapaamaan Shosannaa. Kun Shosanna torjuu hänen iskuyrityksensä, hän muuttuu aggressiiviseksi. Shosanna teeskentelee myöntyvänsä ja ottaa sitten esiin pistoolin käsilaukustaan ja ampuu häntä. Kuolettavasti rakastunut Häyhä ottaa esiin oman "pistoolinsa" ja "ampuu" sillä Shosannaa. Elokuvan kohokohdassa siihen leikattu pätkä Shosannasta Häyhän alla kertoo yleisön kuolevan kohta juutalaisten käsissä. (Vizi mixi pahisten pitää aina pitää taukoa kertoaxeen uhreilleen että ne kohta tapetaan? Tappaisivat heti niin ei tulisi ikäviä takaiskuja.) Elokuvasalin ovet lukinnut Marcel sytyttää kasan palavaa nitraattifilmiä tuleen valkokankaan takana. Ulmer ja Donowitz murtautuvat Hitlerin ja Goebbelsin aitioon ja tappavat heidät. (Joo tää raina on vaihtoehtoista totuutta, oikeasti siinä kävi toisinpäin! Hitler ja Goebbels ampuivat mongertavat maahantunkeutujat lakoon saxalaisvalmisteisilla tarkkuuspistooleilla.) He ampuvat yleisön joukkoon konepistooleillaan, kunnes heidän pomminsa räjähtävät. Landa ja hänen radistinsa ajavat Rainen ja Utivichin kuin lampaat liittoutuneiden alueelle ja antautuvat heille ojassa. Aktin jälkeen Raine ampuu reilun pelin hengessä radistin ja kaivertaa hakaristin Landan otsaan. Lopuksi Quentin ilmestyy ruutuun ja toteaa: »Tämä on luultavasti mestariteokseni.» Juonipaljastukset päättyvät tähän. No mitä muuta siinä sitten tapahtuu? Eikös tässä ollut yhden illan märkien kaatioiden tarpeixi?
ellauri244.html on line 525: toiseksi normaalit väljähtyneet ihmiset, kuten isä ja äiti tai Sannan vanhemmat tai Sanna itsekin tai Jaanan vanhemmat tai melkein kenen tahansa vanhemmat ja yleensäkin miltei joka helvetin idiootti tällä pallolla, jotka tietoisesti tahtovat naimisiin ja teennäiseen onneen, jotka pakottavat itsensä rakastumaan kun aika on ja joku suostuu, jotka eivät ymmärrä metafysiikkaa ja mielettömyyttä, kuinka mukava on maata metron raiteilla, ovat muka yksiavioisia ja jotka vanhemmiten joko tiedostamatta tai avoimesti katuvat ja sortuvat keski-iän kriiseihin kun vaimon naamataulu on rypistynyt kuin Henry Millerin Junella tai miehellä ei tahdo seistä verenkiertohäiriöiden johdosta;
ellauri244.html on line 527: kolmanneksi me kaksijalkaiset ihmiset jotka olemme voittaneet yksinjäämisenpelon, jotka arvostamme yksinäisyyttä koska olemme itsenäisiä, joihin monet juuri tämän vuoksi rakastuvat, jotka siksi eivät mitenkään voi rakastua vain yhteen koska se tuntuu petokselta, irvokkaalta näyttelemiseltä, nukkekodin rakentamiselta ja niin päin pois, jotka tunnustavat rakastelemisen itseisarvon ja joiden siis yhtä rakastaessaan on rakastettava useita jotta saisivat kerätyksi koko sarjan.
ellauri245.html on line 549: ELSA KAISA MÄKINIEMI syntyi Kemissä vuonna 1922 jääkärieversti August Mäkiniemen ja Aino Maria Mäkiniemen (o.s. Kemppainen) esikoiseksi. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä kaksi tytärtä, Inkeri ja Sisko. August Mäkiniemi toimi suojeluskuntajärjestön Pohjolan piirin piiripäällikkönä. Everstiä kutsuttiin Aukuksi, Elsaa Ekiksi ja Inkeriä Inkiksi. Eki ei ollut koskaan pahalla tuulella. Ekan vaimon Marsion syöpäännyttyä Alvar istui peräkonttorissa juomassa. Onnexi tuli palkatuxi Eki. Säynätsalon kunnantalon rakennuxen aikana he rakastuivat toisiinsa. Se oli myös ensimmäinen rakennushanke, jossa Elissa toimi johtavana arkkitehtinä. Kunnantalo vihittiin käyttöön kesällä 1952. Saman vuoden syksyllä Elsa ja Alvar menivät naimisiin. Elsan perhe ei ollut suhteesta innoissaan. Pariskunnalla oli 24 vuotta ikäeroa.
ellauri245.html on line 729: Mutta hei, kazotaanpa nyt päästääkö Kaija isonveljen näköisen tunturipoliisin hilloviivalle! Nykyaikana karvakaulusta (tai todennäköisemmin porsliinia) lähtee niin kevyellä panostuxella etten kyllä yhtään ihmettelisi. ... Ei vittu ei se annakaan, vaikka fjällpolisen Aslak käy päälle kuin yleinen syyttäjä, ja mixi? Nääs koska se on rakastunut Nääsbööseen, eli siis Harry Reikäseen. Se säästää kirkkovenettä väkäleukaiselle Jerrylle. Kuinka herttaista.
ellauri247.html on line 163: Runoilija Alexander Pope keksi pilkkasanan »sinisukka». Se syntyi onnettoman rakkauden seurauksena. Lady Montagu, kaunotar ja hienosti sivistynyt kirjailija, oli Lontoon henkisen elämän keskipiste ja kirjallisen salongin kuningatar. Häneen oli Pope silmittömästi rakastunut, saavuttamatta kuitenkaan vastarakkautta. Hän kosti ylpeälle kaunokaiselle suunnaten tähän purevien vitsien, satiirien ja komparunojen nuolet. Ennen kuin hän oli saanut rukkaset, hän oli huomannut sydämensä valitussa eräitä yksityiskohtia, joita hän sepitteissään säälimättömästi paljasti. Ihana lady Montagu ei näet lainkaan hoitanut käsiään ja käytti mielellään sinisiä sukkia. Pope aloitti sotaretkensä komparunolla: »Palvontani kohteella on taito lumota miehiä, mutta häneltä puuttuu taitoa pestä käsiään. Pope huolehti siitä, että hänen ivasäkeensä levisivät kaikkialle, ja hänen onnistui saada naurajat puolelleen. Myös hänen lausumansa naisesta, jolla on taivaansiniset sukat, tuli siivekääksi. Siitä lähtien on kirjailevia naisia mainittu pilkkanimellä "sinisukka».
ellauri248.html on line 202: Salomé ryhtyi seitsemäntoistavuotiaana opiskelemaan teologiaa, filosofiaa, maailman uskontoja sekä ranskalaista ja saksalaista kirjallisuutta hollantilaisen pastorin Hendrik Gillotin johdolla. Gillot kuitenkin rakastui Saloméen niin syvälle, ettei opintoja voitu jatkaa. Salomé lähti äitinsä kanssa Zürichiin voidakseen suorittaa siellä yliopistotutkinnon. Hänen heikon terveytensä odotettiin myös parantuvan Keski-Euroopassa. Varmaan Salomelle tehtiin siellä lapsenlähdetys.
ellauri262.html on line 260: Siis samanlainen mammanpoika tämäkin kuin C.S. Lewis, ja Hemingwaykin, for that matter. Vuonna 1904 myös 12-vuotiaan Tolkienin äiti kuoli ajauduttuaan diabeettiseen koomaan. Tolkien oli kuudentoista, kun hän rakastui tulevaan vaimoonsa Edith Brattiin. Tolkienin huoltaja, katolinen pappi, Mabelia mahdollisesti köyrinytkin Isä Francis Morgan ei kuitenkaan hyväksynyt sexuaalisuhdetta, joten Ronald ja Edith saattoivat mennä vällyihin vasta 1914, kun Ronald täytti 21 vuotta ja täysi-ikäistyi. Pariskunta meni naimisiin 22. maaliskuuta 1916 Edithin käännyttyä katolilaiseksi. He saivat 1917 ensimmäisen neljästä lapsestaan. Romanssi innoitti Tolkienia luomaan kertomuksen Berenistä ja Lúthienista. Edit tanssi Ronille jossain mezässä kuin Lúthien. Ronnie laittoi Ethelille hautakiveenkin nimexi Lúthien.
ellauri262.html on line 554: Kirjeessä XXII sen jälkeen, kun useaan yritykseen oli yritetty löytää irstaileva nainen Potilaalle "edistääkseen hyödyllistä avoliittoa" ja sen jälkeen, kun Ruuvinauha (Screwtape) vältti niukasti tuskallisen rangaistuxen, koska hän oli paljastanut Matomezälle (Wormwood) Jumalan (God) aidon ihmisrakkauden, mistä Matomezä (Wormwood) oli viipymättä ilmoittanut Infernaalin viranomaisille, Kierreteippi (Screwtape) toteaa, että Potilas (Patient) on rakastunut kristittyyn tyttöön (girl) ja oli hänen ja hänen perheensä kautta omaksunut hyvin kristillisen elämäntavan, imien vain peiton alla namua. Tämän kirjeen loppua kohti, hänen vihassaan, Kierreteippi (Screwtape) muuttuu suureksi tuhatjalkaiseksi, joka jäljittelee samanlaista muutosta kuin Kirjassa X of Paradise Lost, jossa demonit muutetaan vällykäärmeiksi.
ellauri267.html on line 93: Borzov kexii lopulta mikä oli Dalchimskyllä tuhoamisjärjestyxen juonena ja saa sen kiinni ize teosta. Isotissinen ja kurvikas Barbie joka sillä on bond-tyttönä onkin amerikkalaisten 2x agentti. Mutta Barbi rakastuukin aikuisten oikeasti Bronsoniin eikä luovuta kasakkaa työnantajillensa. Rakastavaiset saavat olla rauhassa, koska niillä on laukaisemattomat zombiet vielä puhelinkirjassa. Ei kovin uskottava tarina, mutta aina kivempaa kuin Dale Brownin wholesale ryssäviha. Asiaa auttoi varmasti että Wagner on ize emigrantti ryssistä. Mitäs kazojat sanovat? Että Åke Lindman ja Ansa Ikonen oli tosi hyviä ja Helsinki uskottava Moskova!
ellauri267.html on line 1349: Leskeus avasi toisaalta Elizabethille rahahanat. ja mahdollisuuden luoda hurskauden ja hyväntekeväisyyselämän. Hän varttui luterilaisena kotimaassaan, mutta Venäjällä ollessaan hän rakastui Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja kääntyi sinne. Huolellisen harkinnan jälkeen hän alkoi käyttää huivia ja rakensi luostarin ja yhteisön hoitaakseen, ruokkiakseen ja opettaakseen Moskovan köyhiä. Tämä oli kukoistava yhteisö ja teki merkittävää hyväntekeväisyystyötä. Oli erittäin valitettavaa, että Romanovien dynastian kukistuminen ja kommunismin nousu vaikuttivat vahingollisesti yhteisöön ja Elisabetin elämään.
ellauri269.html on line 771: Hän oli esimerkki henkilökohtaisen täyttymyksen uhraamisesta velvollisuuden vuoksi. Tarvitaan infektio opettaakseen Spockille, miltä onnellisuus tuntuu. Jaksossa This Side of Paradise hän löytää siirtokunnan, jonka jäsenet nauttivat täydellisestä tyytyväisyydestä (ja täydellisestä pysähtyneisyydestä) sen seurauksena, että he altistuvat paikallisen kasvin itiöille. Kun hän on saanut tartunnan, Spock pystyy haistamaan kukat ja rakastumaan. Mutta velvollisuus, kapteeni James T. Kirkin muodossa, kutsuu hänet takaisin itsensä kieltämiseen ja vastuuseen. Juutalaiset ovat aina kamppailleet määritelläkseen nämä parametrit. Onko kaikki vapaa-ajan toiminta Tooran tutkimuksen laiminlyöntiä, kuten tiukemmat väittävät? Mikä on hyvin eletty elämä? Talmud kysyy, onko sallittua tutkia kreikkalaista viisautta, kun otetaan huomioon velvollisuus "mietiskellä Tooraa päivin ja öin", ja vastaa, että niin saa tehdä vain ajankohtana, joka ei ole päivä eikä yö. Vizi ne on sit ovelia sananmuuntajia!
ellauri269.html on line 819: Lyra ja Will rakastuvat toisiinsa, mutta ymmärtävät, etteivät voi nussia samassa maailmassa, sillä kaikki maailmojen väliset ikkunat on suljettava Tomun säilyttämiseksi huoneissa. Helpotus: Juonipaljastukset päättyvät tähän.
ellauri275.html on line 692: Allilujeva rakastui 16-vuotiaana juutalaissyntyiseen elokuvaohjaajaan Aleksei Kapleriin. Stalin ei hyväksynyt heidän romanssiaan, joten Kapler lähetettiin pakkotyöhön Siperiaan ja sen jälkeen Vorkutan teollisuuskaupunkiin nykyiseen Komin tasavaltaan lähelle napapiiriä. 17-vuotiaana Allilujeva rakastui Grigori Morozoviin, joka opiskeli Moskovan yliopistossa. He menivät naimisiin 1945 Stalinin vastahakoisuudesta huolimatta, eikä tämä halunnut tavata Morozovia. Allilujeva synnytti pojan Josifin, ja pariskunta erosi vuonna 1947. Allilujevan seuraava puoliso oli Juri Ždanov, jonka isä oli tunnettu neuvostoliittolainen poliitikko ja Stalinin oikea käsi Andrei Ždanov, joka oli Suomessa rauhanteon jälkeen valvontakomission johtaja. He menivät naimisiin vuonna 1949 ja saivat vuonna 1950 tyttären Jekaterinan. Tämäkin liitto purkautui myöhemmin. Ollessaan sairaalassa 1963 Allilujeva tapasi intialaisen kommunistin Brajesh Singhin, joka oli käymässä Moskovassa. Singh oli hyväkäytöksinen idealisti, mutta kärsi vakavista sairauksista, kuten keuhkoputken tulehduksesta ja keuhkolaajentumasta. Brajeshin ja Allilujevan romanssi syttyi, kun pariskunta lomaili Mustanmeren rannalla Sotšissa. Singh palasi Moskovaan vuonna 1965 ja toimi tulkkina. Heidän ei sallittu avioitua. Singh kuoli vuonna 1966, ja Allilujeva sai luvan lähteä viemään Singhin tuhkaa Gangesjokeen. Ollessaan Intiassa kaksi kuukautta hän kiintyi maan tapoihin. Allilujeva piti Singhiä puolisonaan, vaikka he eivät menneet naimisiin.
ellauri276.html on line 1293: Vuonna 1907 Bad Homburgin kylpylässä Saksassa (mäkin olen ollut siellä!) Hall tapasi Mabel Battenin, Liederin tunnetun amatöörilaulajan. He rakastuivat ja Battenin miehen onnekkaasti kuoltua he perustivat kodin yhdessä. Batten esitteli Hallin taiteellisten ja älykkäiden naisten piiriin, joista monet olivat lesboja. Hän oli myös ensimmäinen, joka kutsui Hallia "Johniksi", todettuaan samankaltaisuutensa Hallin miespuoliseen esivanhempaan, ja Hall käytti tätä nimeä loppuelämänsä. Batten rohkaisi Hallia aloittamaan runoutensa julkaisemisen.
ellauri276.html on line 1295: Vuonna 1915 Hall rakastui Battenin serkkuun Una Troubridgeen (1887–1963). Troubridge oli kuvanveistäjä ja vara-amiraali Ernest Troubridgen vaimo ja nuoren tyttären äiti. Troubridge ja Hall olisivat rakastuneita loppuelämänsä ajan. Romanssi aiheutti jännitteitä Battenin, Hallin ja Troubridgen välillä aina vuoteen 1916 asti, jolloin Batten onnekkaasti kuoli.
ellauri282.html on line 457: Huhtikuussa 1966 Merton joutui leikkaukseen heikentävän selkäkivun hoitamiseksi. Toipuessaan Louisvillen sairaalassa hän rakastui vaikeasti Margie Smithiin, hänen hoitoonsa määrättyyn sairaanhoitajaopiskelijaan. (Hän kutsui häntä päiväkirjassaan nimellä "M.") Hän kirjoitti hänelle runoja ja pohdiskeli suhdetta "Juhannuspäiväkirjassa M." Merton kamppaili pitääkseen lupauksensa samalla kun hän oli syvästi rakastunut. Ei tiedetä, "viimeistelikö" hän koskaan suhdetta. Vizi varmaan "viimeisteli!" Mertonin päiväkirjan Kuudes osa, Learning to Love: Exploring Solitude and Freedom aiheutti pienen kohun, kun päiväkirjamerkinnät paljastivat Mertonin "suhteen" nuoren sairaanhoitajan kaa vuonna 1966. Nainen, joka tunnistettiin vain "M":ksi, oli Mertonin syvän intohimon kohde: "En ole koskaan nähnyt niin paljon yksinkertaista, spontaania, täydellistä rakkautta", hän kirjoitti, vaikka ei kuvaillutkaan heidän suhdettaan seksuaalisilla termeillä. Tämän hyvin inhimillisen rakkauden ansiosta Merton sai uuden ymmärryksen mystisestä rakkaudesta. As Burton-Christie sanoo: "Hän tuli huomaamaan, että kokemus siitä, että hän on" rapt "ekstaattisessa rakkaudessa voi tapahtua, ei vain yksityisenä, hengellisenä kokemuksena, jonka Jumala ja hän itse jakavat, vaan myös fyysinen, läheinen suhde rakastajattaren kanssa." Mertonin rakkausrunot, joku ymmärtäväinen Burton-Christie toteaa, ovat täynnä tarvitsevuuden teemaa ja haavoittuminen, että alttius rakkaudelle on inhimillinen tila, jota edes munkit eivät saa kieltää. Tämä nuori sairaanhoitaja herätti Mertonissa tietoisuuden siitä, että hän oli katkaissut itsensä elämästä uskonnollisen varmuuden ja dogman muurien taaxe. Hänellä oli turvaa, mutta ei viisautta eikä elämää. Get a life! Ne muutamat kuukaudet, jolloin he näkivät toisensa, tekivät munkista haavoittuvan monille ihmisille tuttuun läjään tunteita, kiusauksia ja psyykkisiä haavoja, mutta juuri tässä kaaoksessa hän koki "Rakkauden maailman" parantavan ja uudistavan voiman. Mitä vetoa että "viimeisteli!" Olihan se poikasena ollut kova panomies.
ellauri284.html on line 260: Köyhä ritari Clovis rakastui Melaineen.

ellauri288.html on line 314: Puhdistus on tarina gulagin selviytymisestä, sorrosta ja tarina kahdesta sisaruksesta, jotka ovat rakastuneet samaan mieheen. Sofi Oksanen on kirjallinen sensaatio ja erittäin mukava löytö. Suomesta kivun kanssa. Marie Claire, Italia
ellauri308.html on line 300: 1970-luvun taistolainen opiskelijaliike käytti usein tunnusta ”Eteenpäin Otto Wille Kuusisen viitoittamaa tietä!”. Kuusinen kuoli näet maksasyöpään toukokuussa 1964 Moskovassa. Lisäxi vuonna 1936 Kuusinen rakastui palavasti itseään 31 vuotta nuorempaan armenialaiseen Marina Amiragovaan. Pari pysyi yhdessä Kuusisen kuolemaan saakka. He eivät olleet virallisesti naimisissa mutta vaikenivat asiasta, kuten myös vuonna 1937 syntyneestä Violetta-tyttärestä, joka eli vain 11 kuukautta.
ellauri313.html on line 306: koska ne ovat selkeitä vaihtoja, he eivät ole rakastuneita, mutta se ei tee niistä
ellauri322.html on line 157: Hra Collins kertoo Falklandin menneisyydestä vetoamalla Falklandin pitkään historiaan, joka on painottanut järkeä verenvuodatuksen takia. Falklandin naapuri Barnabas Tyrrel oli tyrannimainen mestari, joka sorsi ja manipuloi vuokralaisiaan. Tyrrelistä tuli Falklandin vihollinen ja kilpailija, jota rakastettiin hänen rohkeasta ja anteliaasta käytöksestään. Falkland korjasi jatkuvasti Tyrrelin aiheuttamat monet vääryydet perheensä jäsenille ja naapureilleen, mikä vain lisäsi yhteisön kunnioitusta ja arvostusta Falklandia kohtaan. Hän pelasti myös Tyrrelin veljentyttären Emily Melvilen tulipalolta, sankaruudesta, joka sai Emilyn rakastumaan Falklandiin. Järkyttynyt Tyrrel piti Emilyn vangittuna tilallaan, ja hänet pidätettiin väärien syytösten perusteella, kun tämä yritti paeta. Emilyn emotionaalinen ahdistus näissä tapahtumissa johti siihen, että hän sairastui ja kuoli. Kahden miehen välinen konflikti kärjistyi, kun Tyrrel hyökkäsi fyysisesti Falklandin kimppuun Emilyn hautajaisissa. Tyrrel itse löydettiin murhattuna pian sen jälkeen. Vaikka Falklandia pidettiin välittömästi epäiltynä Tyrrelin murhasta, hän puolusti itseään tahrattoman maineensa perusteella. Sen sijaan kahdella Tyrrelin vuokralaisella löydettiin raskauttavat todisteet, tuomittiin murhasta ja hirtettiin. Falklandin tunnetila, herra Collins selittää, on horjunut siitä lähtien. Vuonna 1690 Malvinassaarten välistä kulkeva salmi nimettiin Falklandinsalmeksi Englannin amiraliteetissa vaikuttaneen varakreivi Falklandin mukaan. Saarten nimi juontui tästä.
ellauri322.html on line 187: Godwin tapasi ensimmäisen kerran Mary Wollstonecraftin heidän yhteisen kustantajansa kotona. Joseph Johnson isännöi illallista toiselle kirjoittajalleen, Thomas Paineelle , ja Godwin huomautti vuosia myöhemmin, että hän kuuli sinä iltana liian vähän Painea ja liikaa Wollstonecraftia; hän ei nähnyt häntä enää moneen vuoteen. Sillä välin Wollstonecraft muutti asumaan Ranskaan nähdäkseen vallankumouksen itse, ja hänellä oli lapsi Fanny Imlay amerikkalaisen kaupallisen keinottelijan ja seikkailijan Gilbert Imlayn kanssa. Gilbert Imlayn liikeasioita ajaessaan Wollstonecraft matkusti Skandinaviaan, ja pian sen jälkeen julkaisi matkaan perustuvan kirjan.. Godwin luki sen ja kirjoitti myöhemmin, että "Jos koskaan oli kirja, jonka on arvioitu saamaan mies rakastumaan sen kirjoittajaan, tämä näyttää minusta olevan se kirja."
ellauri322.html on line 229: Radikaali englantilainen filosofi William Godwin päätti: "Jos koskaan oli kirja, jonka on suunniteltu rakastuttavan pallopään kynäilijäänsä, tämä näyttää minusta siltä kirjalta." Lontoossa Godwin ja Wollstonecraft aloittivat rakkaussuhteen. Vuoden sisällä hiän oli taas raskaana, ja huolimatta heidän pahamaineisesta vastenmielisyydestään avioliittoa kohtaan, he päättivät mennä naimisiin. "Luulen, että olette maailman erikoisin aviopari", ystävä kommentoi. Wollstonecraft synnytti sitten tyttären, tulevan Mary Shelleyn, Frankensteinin ( 1818) kirjoittajan. Hiän (äiti siis) kuoli pian sen jälkeen, 38-vuotiaana.
ellauri323.html on line 84: Zuleika Dobson – "vaikkakaan ei ehdottoman kaunis" - on edvardiaanisen aikakauden tuhoisan viehättävä nuori nainen, todellinen femme fatale, joka on ammatiltaan arvovaltainen entinen sirkustirehtööri. Zuleikan nykyinen ammatti (tosin mikä vielä tärkeämpää, hänen kiehtova kauneutensa) on tehnyt hänestä jonkinlaisen pienen julkkiksen, ja hän onnistuu pääsemään Oxfordin yliopiston etuoikeutettuun, vain miehistä koostuvaan alueeseen, koska hänen isoisänsä on Juudaksen Collegen vartija (perustuu Merton Collegeen, Beerbohmin alma materiin). Siellä hän rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään Dorsetin herttuaan, snobi, emotionaalisesti irrallinen opiskelija, joka – turhautuneena siihen, ettei hän pysty hallitsemaan tunteitaan, kun hän näkee hänet – joutuu myöntämään, että hänkin on hänen ensimmäinen rakkautensa ja kosi häntä impulsiivisesti. Koska hän kuitenkin tuntee, ettei hän voi rakastaa ketään, ellei tämä ole läpäisemätön hänen viehätysvoimalleen, hän kuitenkin hylkää kaikki kosijansa ja tekee samoin hämmästyneen herttuan kanssa. Herttua huomaa nopeasti, että Noaks, Kerekekeks Koaks Koaks, toinen Oxford-opiskelija, väittää myös rakastuneensa häneen olematta koskaan edes ollut tekemisissä hänen kanssaan. Ilmeisesti miehet rakastuvat häneen heti nähdessään hänet. Ensimmäisenä, jolle hän on vastannut rakkautensa (miten vain lyhyeksikin ajaksi), herttua päättää tehdä itsemurhan symboloidakseen intohimoaan Zuleikaa kohtaan ja toivoo, että hän lisää tietoisuutta hänen lumoavan viehätyksensä kauheasta voimasta.
ellauri323.html on line 86: Zuleika pystyy keskeyttämään herttuan ensimmäisen itsemurhayrityksen jokiveneestä, mutta hänellä näyttää olevan romantisoitunut näkemys hänen puolestaan ​​kuolevista miehistä, eikä vastusta itsemurha-käsitystä kokonaan. Sen sijaan herttua lupasi tappaa itsensä seuraavana päivänä - minkä Zuleika enemmän tai vähemmän sallii - päivällisellä sinä iltana seuraklubissaan, jossa myös muut jäsenet vahvistavat rakkautensa Zuleikaa kohtaan. Kerrottuaan heille suunnitelmastaan ​​kuolla, muut sopivat yllättäen myös itsemurhan tekemiseen Zuleikan puolesta. Tämä idea saavuttaa pian kaikkien Oxford-opiskelijoiden mielet, jotka väistämättä rakastuvat Zuleikaan ensi silmäyksellä. Kaikki Oxfordin undergraduate opiskelijat ovat pian kuolleet, mukaan lukien hieman viiveellä pelkuri Noaks. Zuleika keskustelee koettelemuksesta isoisänsä Mertonin portinvartijan kanssa, joka paljastaa, että hänkin oli ihastunut kaikkiin poikiin koko ikänsä.
ellauri323.html on line 347: Pastori Mooren kuoleman jälkeen Mary muutti Mariannen ja Warnerin Carlisleen Pennsylvaniaan, missä he ystävystyivät paikallisen pastorin George Norcrossin perheen kanssa. Mary ja kolmas Norcrossin tytär, myös nimeltään Mary, rakastuivat pian; Mary Moore oli 38-vuotias ja Mary Norcross 25-vuotias, kun he aloittivat suhteen, joka kesti lähes kymmenen vuotta. Voidaan väittää, että 13-vuotiaasta lähtien Moore oli ensimmäinen kaliiperinsa amerikkalainen kirjailija, joka oli kasvatettu homoseksuaalisen naisparin toimesta.
ellauri330.html on line 119: Kalkkiviivoilla tosin nääkin pojat lähtee longixi ja alkavat kuulostaa typeriltä gumanisteilta: Heijastava tietoisuus (kutsutaan myös itsetietoisuudeksi) edellyttää kielen hallintaa. Sillä vain kieltä käyttävä olento, jolla on käsitteet vihasta, masennuksesta, jännityksestä tai rakkaudesta, voi ymmärtää tai tulla tietoiseksi siitä, että hän on vihainen, masentunut, innoissaan tai rakastunut. Paskanmarjat ei siihen mitään kieltä tarvita, eikä se ole homo sapiensien yxinoikeus.
ellauri333.html on line 53: Kaippa ton andamaaneille sijoitetun netclicks-sarjan opetus on ettei kunnon hindun pidä mennä merta edemmäxi kalaan. Bharata on itäinkkarille aivan riittävä. Eikä pidä olla eriseurainen vaan ottaa osaa tiimikokouxiin. Tottelemattomalle sikhille kävikin kohta kalpaten. Kalautti päänsä kiveen kaikuvasti kuten vähän aikasemmin norjalaisskotti Annikan vainoama paki ovenkamanaan. Ketan Kamat on se luihu poliisi, joka juonipaljastusten mukaan "is on the path to become a better man and working for the people of the island instead of being a sell-out" rakastuttuaan Rituun, sikhitohtorin uuteen apulaiseen, joka kexii curen nikotuxeen. Varmaan se on se lehdetön kasvi kukkaruukussa jota taxikuskin äiti toiveikkaasti kasteli vaikka pojat naureskelivat. Sen pojat ehtivät kyllä kuolla nikotuxeen ensixi. Mallikarjun kamalapalli tulee tästä sarjasta ezimättä mieleen. Sanna Marin esimerkixi on nuori mutiainen rähmällään lattialla hikipaidassa aakkostamassa jotain papereita. Buahaha.
ellauri338.html on line 139: Isabella eli Basilikan ruukku (1818 ) on John Keatsin kerronnallinen runo, joka on muokattu Boccaccion Decameronen tarinasta Lisabetta e il testo di bassilico (1349 - 1353). Se kertoo tarinan nuoresta naisesta, jonka perhe aikoo mennä naimisiin "jonkun korkean jalon ja hänen oliivipuidensa kanssa", mutta joka rakastuu Lorenzoon, yhteen veljiensä työntekijöistä. Kun veljet saavat tietää tästä, he murhaavat Lorenzon ja hautaavat hänen ruumiinsa. Hänen haamunsa ilmoittaa tästä Isabellalle unessa. Hän kaivaa ruumiin ja hautaa pään basilikaruukkuun, jota hän pitää pakkomielteisenä, samalla kun hän kuihtuu pois. Runo oli Pyhän Agnesin aatton edeltäjä. Molemmat sijoittuvat keskiajalle ja koskevat intohimoisia ja vaarallisia romansseja. Se julkaistiin vuonna 1820 yhdessä jälkimmäisen teoksen ja muiden kanssa.
ellauri345.html on line 163: Tämänkaltaiset lausunnot antoivat aihetta epäillä, että kaunis seikkailija olisi henkisesti hämmentynyt. Hra von Reva-avanne, joka ei voinut hyvin ymmärtää tällaista päätöstä paeta maailmaan, epäili nyt, että he ehkä olivat halunneet mennä naimisiin hiänen taipumustaan ​​vastaan. Jälkeenpäin hän pohti, eikö se ollut rakkauden epätoivoa; ja kummallista kyllä, kuten yleensä on, kun hän uskoi naisen rakastavan jotakuta toista, hän rakastui itse ja pelkäsi, että hän haluaisi matkustaa eteenpäin. Hän ei voinut irrottaa katsettaan kauniilta kasvoilta, jotka oli koristeltu puolimaailman vihreällä valolla. Koskaan, jos koskaan oli nymfiä, ei kauniimpaa ilmestynyt nurmikolle; ja tämän tapaamisen hieman romanttinen luonne loi viehätyksen, jota hän ei kyennyt vastustamaan.
ellauri345.html on line 458: Siellä missä Hengstenberg ikävästi muistaa Ottilien "nymfimaista ateriaa" ja Werner hapuilevasti hänen "hirveän herkkää merimerenneitoaan", Bettina on koskettanut sisintä yhteyttä vertaansa vailla olevalla varmuudella: "Olet rakastunut häneen, Goethe, Olen epäillyt sitä pitkään; Tuo Venus on noussut esiin intohimosi pauhaavasta merestä ja kylvettyäsi siihen siemenen hän katoaa jälleen epäisänmaallisessa loistossa."
ellauri345.html on line 716: 1940 Waltteri oli kitkerästi eronnut vaimostaan ​​Dorasta, vieraantunut ainoasta lapsestaan ​​Stefanista, oli äskettäin kosinut Olga Paremia, saksalaista venakkoa, johon hän oli rakastunut, ja saanut rukkaset. Hän oli niin lähellä itsemurhaa, että oli äskettäin kirjoittanut testamentin ja jäähyväiskirjeet Nizzan hotellihuoneessa joillekin hänen rakkaimmille ystävilleen ("Ja nytkin, kun olen kuolemaisillani", hän kirjoitti entiselle rakastajattarelleen, kuvanveistäjä Jula Cohnille, "elämässäni ei ole suurempia lahjoja omaisuutta kuin ne, jotka kärsimyksen hetket sinulle antavat.")
ellauri346.html on line 105: Juoni muuttuu tarinaksi kahdesta koppelosta: Nadya Jr. (Konstantin vs. Irakilainen?) ja Nadya Sr. (Evgeniy vs. Ippolit?) Lopulta Lukashinit voittavat kilpailun, koska upporikas irakilainen osoittautuu Nadyalle liian tylsäksi, ja Nadezhda ymmärtää, ettei hän koskaan ollut todella rakastunut Ippolitiin, vaan pysähtyneeseen neuvostoihmiseen. Verkkolehti Lenita.ru ylisti elokuvien näyttelijöitä, huumoria ja tunnelmaa, mutta kritisoi kuvaa liiallisesta tuotesijoittelusta.
ellauri347.html on line 243: Rakkautta Laupias piti persoonallisuutta luovana kykynä eikä tunteena, ja hän erotti tämän luovan kapasiteetin narsististen neuroosien ja kapitalismin eri muodoista. Se ei ollut tieto siitä, mitä muut ihmiset todella halusivat ja tarvitsivat, vaan tieto kanssaihmistensä anatomiasta, saati että sen tavoitetta kunnioittaisivat. Fromm väitti myös, että harvat ihmiset nyky-yhteiskunnassa bylsivät, suhteet ovat yleensä poissa useimmilta ihmisiltä, vastuu ja hoito puuttuu masuasukkailta syntiensä seurauksina osoituksena uskostaan, että Ninive ei halunnut pelastaa Joonasta Tooran tuntemuksensa perusteella. Fromm osoitti että kunnioitus, vastuu, housut pois ja hoitoon pyrkimisen taipumukset, joita yleisesti pidetään todisteena "todellisesta rakkaudesta", on tarinaa. Todellakin, Fromm katseli kokemusta "rakastumisesta" todisteena siitä, ettei ihminen kyennyt ymmärtämään rakkauden todellista luonnetta, johon hän uskoi aina kuuluvan sado-masokistiset taipumuxet kuten Friedalla.
ellauri349.html on line 89: Juu se rakastui Pipsa Pallasvesaan, tuohon ruipelon hammasteknikon eivaan optikon jämään, koska tämä oli tätimäisen satumainen, sexikäs, viisas ja briljantti. Ihmeellinen, posketon, hauska ja vapaa, rakkaudellista henkeä ennen kaikkea. Hellikää toisianne. Poikain lelut kaapeissa lasin takana kuin lentokoneen päntrissä.
ellauri350.html on line 353: "Toivon, että pääsen kuolemaani myöhään, rakastuneena ja hieman humalassa.”
ellauri350.html on line 356: "Älä rakastu minuun, sillä minä sären sydämesi, kauan ennen kuin tajuat, että aiot särkeä minun."
ellauri350.html on line 360: kauniimpaa kuin narsistinen tyttö, joka on rakastunut jokaiseen hengitykseensä."
ellauri350.html on line 572: Voitko todella rakastua keneenkään?
ellauri350.html on line 573: Vuonna 1997 New Yorkin osavaltion yliopistossa Kivisessä purossa tehdyssä tutkimuksessa psykologi Arthur Aron tutki, voitaisiinko kahden täydellisen vieraan ihmisen välistä läheisyyttä nopeuttaa. Hän keksi seuraavat 36 kysymystä, jotka johtavat rakkauteen. Siitä lähtien, kun Aron loi tietokilpailun, hän on jopa nähnyt sen herättävän uudelleen romantiikkaa pitkäaikaisissa suhteissa. ”Kun olet ensimmäistä kertaa romanttisessa suhteessa, tunnet voimakasta jännitystä. Mutta sitten totutte toisiinsa", Aron kertoi Berkeley Newsille. ”Jos teet jotain uutta ja haastavaa, se muistuttaa sinua siitä, kuinka jännittävää se voi olla kumppanisi kanssa. Se tekee suhteestasi paremman." Aivan oikein – voit rakastua tai rakastua uudelleen kysymällä näitä
ellauri350.html on line 577: Ja jos sinusta tuntuu, että tarvitset yli 36 kysymystä rakastuaksesi, saat ehkä enemmän inspiraatiota näistä klassisista rakkausrunoista tai romanttisista rakkauslainauksista ja suhteista.
ellauri350.html on line 627: Ehkä ensimmäinen näistä 36:sta intiimimmästä kysymyksestä, johon rakastui: Milloin viimeksi lauloit itsellesi? Entä jollekin muulle?
ellauri350.html on line 650: Yksi esimerkki: Ehkä olette molemmat rakastuneita romanttisiin kirjoihin.
ellauri350.html on line 761: Tämä antaa sinun olla haavoittuvainen toisen henkilön kanssa, minkä vuoksi se on yksi 36 rakastumisen kysymyksestä. Milloin viimeksi itkit toisen ihmisen edessä? Itseksesi?
ellauri352.html on line 501: