ellauri026.html on line 292: Erasmus oli syntyään Geert Geerts, Gerhard Gerhardinpata Rotterdamista, lääkärin tyttären vahinko jonkun juipin kanssa joka ryhtyi munkixi. (Taas yx kiimanen munkki!) Sen holhoojat pani sen luostariin, jossa se otti nimen Desiderius Erasmus ("haluttu rakastettava"). Otettuaan papinvalan Erasmus meni Pariisiin kotiopettajaxi. Se alkoi kärhämöidä papiston kanssa jo silloin. Yx sen englantilaisista oppilaista, Lord Mountjoy, (Montjoie on vanha ranskalainen sotahuuto) kuzui sen Enkkuihin käymään 1498. Se asui pääasiassa Oxfordissa, mut kävi Ranskassa ja Italiassa välillä.
ellauri069.html on line 438: Entäs nyttemmin? No ehkä miesporukoita lohduttaa että raketti on niin mulkun oloinen ja kaivautuu syvään maaemon vakoseen ennenkuin se mehevästi räjähtää ja roiskuttaa sisätönsä ulos. Kuulostaako tutulta? "Oi kuinka fallinen!". Teräserektio, kova roketti, rakastettava mutta hömelö Luontoäiti... On tää vielä vähän roolitettua, sori Tomelo.
ellauri079.html on line 158: l'aine s. 312 on nivuset. Valizeminen on Wallulle kaikki kaikessa. Se on syntynyt ja kasvanut valintamyymälässä. Se on existentialisti. Nyt on tapahtunut se kun ihmiset ei valize rakastettavaxi mitään itseänsä suurempaa. Paizi Wallu jonka heila on rubensilainen transu. Ahaa se on Walzun mielestä vikana että jenkit ahmii viihdettä mieluumin kuin kaatuilevat isänmaansa (ei äidin) puolesta?
ellauri080.html on line 943: Baloo on rakastettava karhu joka yrittää adoptoida kädellisen pojan Intian viidakossa. Baloo ottaa Konnan sisään kuin oman poikansa ja opettaa sen elämään helppoa elämää viidakossa. Kun tiikeri Shere Khan yrittää tappaa Konnan, Baloo ja hänen ystävänsä työskentelevät yhdessä kehittääxeen pläänin Konnan palauttamisexi mies-kylään. Baloo on vastahakoinen, mutta hän lopulta kuuntelee ystäviään ja on samaa mieltä että paras optio Konnalle on palata mies-kylään.
ellauri082.html on line 811: Mixi näin? Mixi monet vanhemmat, joiden elämäntehtävänä tuntuu olevan izensä hyväxi ja rakkautta ansaizevixi tuntevien lapsien kasvattaminen, tuottavatkin lapsia, jotka tuntevat izensä hirveixi ja rakkautta ansaizemattomixi ja jotka ovat mielestään vain sattumalta saaneet niin upeat vanhemmat, että he rakastavat lastaan, vaikka tämä on sietämätön? Onko se kaltoinkohtelun merkki, jos äiti tuottaa lapsen, joka ei suinkaan uskoe olevansa pohjimmiltaan kaunis ja rakastettava ja äidin upean kohtelun arvoinen vaan joka kokee olevansa hirveä rakkautta ansaizematon apina, joka on vain sattumalta saanut upean äidin? Ei varmaan. Mutta voiko sellainen äiti sittenkään olla kovin upea, jos lapsen minäkuva on sellainen?
ellauri093.html on line 471: Hilja ei ole veizilaatikon terävimpiä veiziä, joten se ei nää tässä mitään ongelmaa. Nielsenin luennot olivat kyllä pilkan kohteena, mutta nuorelle totuudenezijälle niistä avautui vapauttavia näköaloja. Hänelle valkeni toisaalta inhimillisen tutkimuxen avaruus ja tärkeys, mutta toisaalta riittämättömyys, kun iäisyysarvot ovat kysymyxessä. Uskon yxinkertainen tie kirkastui aivan uudella tavalla, ei tiedon vastakohtana, vaan sen välttämättömänä täydentäjänä. Kantin lait ovat yhtä epäämättömiä sielun sisäkentillä kuin Newtonin painovoimalaki ulkopeleissä. Mutta eri tavalla. Ai miten niin? Pruit pruit, läiskis läiskis (peruuttaa nopeasti taka-alalle). Kuten Peeveli sanoi: "Kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä kuulostaa hyvältä, sitä miettikää." Hizi koittais edes päättää mitä niistä erityisesti.
ellauri107.html on line 568: minun asunnossani; ollessaan palaamassa kotiin jokakeskiviikkoisesta varieteen iltapäivänäytöksestä. He olivat poikenneet tervehtimään minua, ja olohuoneessa, kuin virtahepo sohvalla, oli istunut Maureen lukemassa jotakin monistettua televisiosarjaa, johon joku oli »luvannu» hänelle osan. Kymmenen minuuttia rakastettavaa, joskin vaivautunutta keskustelua, ja sitten vanhempani olivat
ellauri131.html on line 501: Ja kun kerta voit valita mitä vaan, niin toivottavasti valitset jotain superhienoa, kuten ”Olen rajaton”, ”Minä saan epäonnistua, se on inhimillistä”, ”Minä ansaitsen tulla nähdyksi ja kuulluksi”, ”Minä olen sosiaalinen ja rakastettava”!
ellauri141.html on line 453: voce quos reddas: minuentur atrae rakastettavalla mun oodeja, ne vaimentaa
ellauri142.html on line 653: Sen jälkeen kun renkipoika oli näin Arjunalle puhunut, hän ilmestyi jälleen entisessä muodossaan; ja lohdutti tuota pettynyttä ottamalla uudelleen esiin kaliiseista rakastettavan muotonsa. Arjuna: Kun minä taas näen Sinut rakastettavassa ihmiskunnossasi, oi
ellauri142.html on line 727: kaikki, niin hyvin rakastettavat kuin inhottavat asiat ovat samanlaiset; joka lujana pysyy korkeimmassa tietoisuudessa eikä välitä kiitoksesta tai moitteesta;
ellauri147.html on line 674: Niin sanotussa ensisijaisessa narsistisessa vaiheessa lapsenomainen avuttomuus vastaa jatkuvan hoidon, kokonaisvaltaisen hoidon ja emotionaalisen huomion tarvetta, joka ilmaistaan strukturoitujen kohdesuhteiden kehittämisessä erityisessä rakkauden halussa. Mutta ei itserakkautta, mutta rakastettu on tämän rakkauden halun sisältö, joka tulee vastasyntyneen riippuvuudesta ja "ei koskaan jätä ihmistä enää". (H.S.A) Freud rinnastaa toistuvasti tämän passiivisen tiedostamattoman rakkauden odotuksen rakastettavaksi narsismiin, mutta sitä ei sisällytetä järjestelmällisesti hänen teoriaansa. Tällainen säännös olisi myös ristiriidassa viettiteorian määritelmän kanssa, jossa oletetaan munalle omamiehitys. Jos määrittelisimme narsismin rakastetuksi libidoteorian kannalta, meidän olisi puhuttava kohteen miehityksestä omin käsin – mutta tällaisesta asiasta ei säädetä libidon mallissa, jossa egon ja esineen dualismilla on karteesisia piirteitä.
ellauri164.html on line 216: Berkeley pysyi Cloynessä vuoteen 1752 jolloin hän jäi eläkkeelle ja muutti Oxfordiin elääkseen poikansa kanssa. Hän oli pidetty henkilö rakastettavan olemuksensa ja leppoisien käytöstapojensa ansiosta.
ellauri185.html on line 565: Kristus sanoo: "Alä vastusta pahaa." Oikeuksien tarkoituksena on vastustaa pahaa. Kristus määrää, että paha on palkittava hyvällä. Oikeusistuimet kostavat pahan pahalla. Kristus sanoo, ettei saa tehdä mitään eroa hyvien ja pahojen välillä. Damanlaiset hatut kaikille. Oikeusistuimilla ei ole mitään muuta tehtävää kuin todeta hyvien ja pahojen välinen ero. Kristus sanoo, että kaikille on annettava anteeksi; annettava anteeksi ei vain yhden kerran tai seitsemän kertaa, vaan annettava anteeksi loppumattomiin. On rakastettava vihollista, tehtävä hyvää niille, jotka meitä vihaavat. Oikeusistuimet eivät anna anteeksi, vaan ne rankaisevat. Ne eivät tee hyvää niille, joita ne nimittävät yhteiskunnan vihollisiksi, vaan päinvastoin pahaa. Niin selviää siis Kristuksen sanoista, että Kristuksen olisi täytynyt kieltää tuomioistuimet." "Vuorisaarnassa Kristus kääntyy kaikkien puoleen ja sanoo: Jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin. Kristus siis selvästi kieltää kaiken oikeudenkäynnin paizi omansa siellä viimeisellä tuomiolla. Kristuksen opin mukaan ei voi olla kristillistä, rankaisevaa tuomaria paizi ratki taivaassa. (Mein Glaube S. 45-46)
ellauri185.html on line 643: Kaikki yrityxet ottaa Kristus makutuomarixi maallisten valtioitten järjestelyä ja hallintaa koskevissa asioissa on hän ize selvästi torjunut julistamalla: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta." Täällä kuunalisessa maailmassa se on vain 1 mielipide muiden joukossa, mies ja ääni periaatteella. Ize asiassa se peukuttaa kirkon ja valtion erottamista kun se sanoo: antakaa keisarille mikä keisarin on, ja jumalalle mikä on jumalan." (Tästä ne piispat takuulla suuttuvat, mutta suuttukoot.) Toisaalta se sanoo että jumalaa on toteltava enemmän kuin ihmisiä. Mitäs jos sanoja on puolijumala? Pitääkö totella molempia? Se on aika repivää. Deuteronomiassa sanotaan että lähimmäistä on rakastettava kuten izeä. (Sieltähän Jeesus sen nappasi.) Siinä sanoja on 100% jumala, joten ei auta muu kuin lähteä kysymään mitä se ehkä tarkoitti lähimmäisellä. Ei varmaan samaa kuin sen puoliverinen poika!
ellauri238.html on line 712: Muutama onnen kesä jaetussa mummon mökissä Palojoella Puovo Huovikon premissien lähellä. Tietysti siellä meni valkoviiniä, Pentti joi työputken aikana pullon päivässä. En minä sitä ryyppäämisexi kuzuisi, pikemminkin tissutteluxi. Vasta viimeisenä kesänä Pena rupesi ryyppäämään. Pentti oli mökkitöissä mitätön ja Lasse aivan mitääntekemätön. Kirveenvarsi katkesi ja paskamakki kaatui saunan viemäriin, joka ei johtanut minnekään. Naiset siivosivat. Voi helevetin helevetti, saako runollis-västäräkkitieteellinen poikkeuslahjakkuus olla poikkeuxellisen paska kaikessa? Kyllä saa, naiset tuumivat. Pentti huusi yläkerran ikkunasta kipa päässä: Nyt akat hiljaa! Eihän tässä kuule edes omia ajatuxiaan! Lasse lojui hikisenä lepolassessa ja talsi kauppaan kaljaa ostamaan. Rakastettava paskiainen kerta kaikkiaan. Ero Penaan oli että Pena ei ollut rakastettava.
ellauri240.html on line 40: Intiaanikesä on kuin menopausaalinen nainen. Kypsänä, kuuma-aaltoisena mutta oikullisena se saapuu ja katoaa halunsa mukaan. Vanhat henkilöt, joiden nuoruus on kuihtunut talven purevissa tuulissa ovat murheellisen tietoisia siitä että intiaanikesä on petollinen haistimus. Eräänä vuonna aikaisin lokakuussa intiaanikesä tuli kaupunkiin nimeltä Peyton Place. Intiaanikesä tuli kuin naurettava, rakastettava nainen asettuen seudulle ja tehden kaiken silmiä hivelevän kauniixi. Havupuut seisoivat kuin pahexuvat vanhat miehet.
ellauri244.html on line 527: kolmanneksi me kaksijalkaiset ihmiset jotka olemme voittaneet yksinjäämisenpelon, jotka arvostamme yksinäisyyttä koska olemme itsenäisiä, joihin monet juuri tämän vuoksi rakastuvat, jotka siksi eivät mitenkään voi rakastua vain yhteen koska se tuntuu petokselta, irvokkaalta näyttelemiseltä, nukkekodin rakentamiselta ja niin päin pois, jotka tunnustavat rakastelemisen itseisarvon ja joiden siis yhtä rakastaessaan on rakastettava useita jotta saisivat kerätyksi koko sarjan.
ellauri254.html on line 602: Saint-Simon ja hänen aikansa oli Gorkista myös kiinnostava. Diplomaatti ja muistelmakirjailija Louis de Rouvroy, Saint-Simonin herttua kuvasi La Bruyèrea muistelmissaan kunnialliseksi, rakastettavaksi ja vaatimattomaksi. Sehän oli La Bruyèren Konsta Fedin!
ellauri311.html on line 117: are free, powerful and lovable – olet vapaa, vahva ja rakastettava. Ei
ellauri326.html on line 287: Tolstoi kiistää kaikki länsimaisen sivilisaation saavutukset ja sanoo, että totuus on venäläisessä talonpojassa, joka ei lue mitään, ei tiedä mitään, ei ajattele sitä. Nyt näemme tämän totuuden. Mutta ei tietenkään voida sanoa, että Butch tapahtui Tolstoin takia. Meidän on edelleen rakastettava klassikoihimme, mutta luettava niitä eri tavalla, avoimin silmin. Aamen.
ellauri419.html on line 361: Theofrastoksen Luonteita-teoksen tapaan La Bruyère määrittelee teoksessaan ominaisuuksia, kuten "imartelevuus" tai "maalaisuus", ja antaa sitten esimerkkejä näistä luonteenpiirteistä ja käytöstavoista henkilöiden muodossa. Moralistina hän pyrki esittelyllään parantamaan aikansa yhteiskunnassa vallinneita käytöstapoja. Haha kyllä kai, takuulla se halusi vaan vittuilla. La Bruyèrella oli laaja ja monipuolinen sanasto ja taitava satiirinen kirjoitustyyli. La Bruyèren tyyliä ihailivat myöhemmin 1800-luvun merkittävät ranskalaiskirjailijat, kuten Gustave Flaubert ja Goncourt-veljekset. Kahdeksan painosta Caractères-teoksesta ilmestyi La Bruyèren elinaikana. La Bruyère laajensi teoksessa olleita kirjallisia muotokuvia niiden suuren suosion takia. Lukijat alkoivat yhdistää kuvauksia todellisiin henkilöihin, mutta La Bruyère kiisti, että ne perustuisivat yksittäisiin henkilöihin. Kirjassa esiintyvät verhotut viittaukset aikalaisiin tekivät La Bruyèren valinnan Ranskan akatemiaan haastavaksi, mutta sinne hänet valittiin lopulta vuonna 1693. Diplomaatti ja muistelmakirjailija Louis de Rouvroy, Saint-Simonin herttua, kuvasi La Bruyèrea muistelmissaan kunnialliseksi, rakastettavaksi ja vaatimattomaksi. Lorua, vittuilija se oli ilman muuta.
xxx/ellauri126.html on line 866: Ja kun kerta voit valita mitä vaan, niin toivottavasti valitset jotain superhienoa, kuten ”Olen rajaton”, ”Minä saan epäonnistua, se on inhimillistä”, ”Minä ansaitsen tulla nähdyksi ja kuulluksi”, ”Minä olen sosiaalinen ja rakastettava”!
xxx/ellauri127.html on line 352: Philip Ammon on aina olettanut, että hänen täytyy mennä naimisiin lapsuutensa, Edith Carrin kanssa. Tavattuaan Elornan hän tajuaa, että rakkautta on monia muotoja, eikä hän ole koskaan kysynyt, mitä hän voisi haluta avioliitossa itselleen. Edith Carr on aina olettanut menevänsä naimisiin lapsuutensa rakastamansa Philipin kanssa, mutta hän rakastaa kiusata häntä ja saada hänet kateelliseksi. Hän tietää, että vahva mies, Hart Henderson, rakastaa häntä paljon, mutta hän nauttii siitä, että hän rakastaa häntä. Lopulta hän myöntää, että Elorna on vahvempi ja rakastettavampi nainen kuin hän itse on, ja päättää pysyvänsä Hartin luona.
xxx/ellauri177.html on line 122: Ja kun hän oli jo antanut Marialle kaiken, ruumiinsa, sielunsa, maalliset omaisuutensa, hengelliset omaisuutensa, kassiensa koko sisällyxen, ollessaan alasti hänen edessään, hänen rukoustensa lopussa neitsyen litaniat pomppasivat taas hänen voimiinsa palanneesta mulkustaan, toistuvia vetoomuksia, itsepäisiä, hellittämättömiä nykäyxiä, jotka tarvitsivat äärimmäisen taivaallista ensiapua. Hänestä näytti, että hän kiipesi uudelleen halun portaikkoa; jokaisella "sydämen" aiheuttamalla pikku hypyllä hän kiipesi askeleen pystymmäxi. Ensin hän kutsui hiäntä pyhäksi. Sitten hän kutsui hiäntä Äidiksi, erittäin puhtaaksi, erittäin erittäinkin puhtaaksi, rakastettavaksi, ihailtavaksi. Ja hän jatkoi parantaen kuin sika vauhtiaan huutaen hänelle kuusi kertaa neitsyyttään, hänen pipunsa ikään kuin joka kerta virkistyi sanasta neitsyt, johon hän lisäsi ajatuksia voimasta, kestävyydestä ja uskollisuudesta. Kun hänen "sydämensä" kasvoi siitä aina korkeammalle, mitattuna asteilla, outo ääni, joka tuli hänen suonistaan, puhui hänessä paljastuen lopulta loistavana terhona. Hän olisi halunnut sulaa hajuveteen, venyä pituutta levittääxeen sitä selkeästi lisää, vanhentua musiikillisessa soudussa ja huopauksessa. Kun hän kutsui hiäntä oikeuden uuspeiliksi. viisauden käsipelixi, hänen puuilonsa lähteexi, hän näki itsensä peilistä kangistuneena himosta tässä pasianssipelissä, hän tumputti pajazon tyhjäxi nyt jo haaleille kivilaatoille, tarjosi smoothiejuomaa pitkin kulauxin tämän lähteen päihtymyksestä.
xxx/ellauri361.html on line 259: Kristityillä on rakkauden kaksoiskäsky, jonka mukaan meidän on rakastettava Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistämme niin kuin itseämme. Muslimeilla lähimmäisten rakastaminen ei koske vääräuskoisia vaan rajoittuu ainoastaan toisiin samalla tavalla uskoviin muslimeihin. Älkää hemmetissä uskoko Chestertonia tässä asiassa, se oli katoliikki.
26