ellauri111.html on line 858: Me sanomme heille, että kaikenlaatuinen synti on heille sallittu, niinkauankuin se tapahtuu meidän luvallamme; me otamme kaikki heidän syntinsä päällemme, sillä niin me rakastamme maailmaa, että olemme valmiit uhraamaan sielumme sen hyväksi.
ellauri119.html on line 233: Rehellisyys. Turvallisuuden tunne perustuu oletttamuxeen että se jota rakastamme on meille rehellinen. Kun huijaus horjuttaa turvallisuuden tunnetta, elämän perustuxet voivat järkkyä. Ilman totuutta ei voi olla rakkauttakaan. Pienikin vilppi, vaikka vain toisen tunteiden säästämisexi, voi johtaa epäluottamuxen sotkuiseeen verkkoon. Totuudenkin voi sanoa ystävällisesti: "Minusta sinun perseesi todella näyttä isolta tuossa mekossa - vaikka tämähän on vain minun mielipiteeni." Älä koita lohduttaa katteettomilla lupauxilla iankaikkisesta autuudesta, kerro vaan reilusti miten tässä käy.
ellauri142.html on line 442: X LUKU. Tarpeettomien sanojen välttäminen. Toivoin, että olisin vaiennut useammin enkä olisi puuttunut niin usein miehiin. Siksi puhumme niin mielellämme, koska ylläpidon kautta haemme lohtua muista, ja hoidossa ja kurjuudessa haluamme läpivalaista sydäntämme. Siksi haluamme myös puhua siitä, mitä rakastamme tai haluamme, tai myös siitä, mikä herättää inhoamme; ajatuksemme askartavat jatkuvasti tämän kanssa. Mutta tämä on, valitettavasti! yleensä täysin turhaan ja hyödyttömästi, koska tämä ulkoinen kihnutus on haitallista sisäiselle ja jumalalliselle lohdutukselle, josta alempana enemmän.
ellauri142.html on line 469: Kaikki eivät voi hyötyä samoista harjoituksista; yhdelle tämä on parempi, toiselle se on parempi. Aika voidaan myös ottaa huomioon, mikä miellyttää meitä lomilla, emme halua tavallisina päivinä. Se, mikä on meille välttämätöntä kiusauksessa, ei auta meitä levon ja sielunrauhan aikana. Jotkut ajatukset ja keskustelut, joita rakastamme surullisina, toiset onnellisena hetkenä.
ellauri331.html on line 390: Noah Shachtman (jutku hänkin), sivuston päätoimittaja vuosina 2018–2021, on luonnehtinut sitä "high-end tabloidiksi ". Vuonna 2015 annetussa haastattelussa entinen päätoimittaja John Avlon (goy) kuvaili Beastin pääkirjoitusta. Lähestymistapa: "Etsimme kauhuja, skandaaleja ja tarinoita salaisista maailmoista; rakastamme kiusaajien, kiihkoilijoiden ja tekopyhien kohtaamisia." Vuonna 2018 Avlon kuvaili Beastin "lakkovyöhykettä" "politiikaksi, popkulttuuriksi ja vallaksi".
ellauri344.html on line 53: Suomen järkevin ratkaisu tulevaisuudessa voi hyvin olla pyytää Yhdysvalloilta tai muilta liittolaisilta niin lujaa läsnäoloa maassamme kuin on mahdollista – ja pysyvää sellaista. Eli pysyvä natomiehitys Suomen rajoille. Silloin luottamuksemme olisi hirtehisesti puolustusliitossa, joka ei Ukrainan sodassa tehnyt mitään oikein. Mutta anglosaxit! Niitä rakastamme myötä- ja vastoinkäymisissä. Ennätyksellisen läheiset, maiden väliset puolustussopimukset – DCA Yhdysvaltojen kanssa ja JEF-yhteistyö Britannian kanssa – voivat joskus olla arvokkaampia kuin niitä allekirjoitettaessa edes uskallettiin ennakoida. Joskus joo takusti, kun lipputangot kukkivat. Nupulla ovat jo.
ellauri345.html on line 594: Ja juuri kun sielu on saanut palapelin valmiiksi, se pulpaa sen toisen ja kolmannen ja neljännen kerran - aivan kuten mekin, koska rakastamme myös pulmapeliä useita kertoja, koska arvoittaminen on niin hauskaa.
ellauri347.html on line 437: Fromm uskoo, että me kaikki haluamme voittaa, ylittää, toinen fakta olemuksestamme: tehdä tunteemme passiivisuudesta lisää olioita. Haluamme olla luojia. On monia tapoja ole luova: siitämme, synnytämme, kylvämme siemeniä, teemme särkyneitä ruukkuja, maalaamme kuvia, kirjoitamme kirjoja ja tämmöisiä webisivuja, rakastamme toisiamme. Luovuus on mukava tosiasia, rakkauden ilmaus.
ellauri386.html on line 341: Analyysi (ChatGPT): Runo valittaa ajan kulumisesta ja nuoruuden ja elinvoiman menetyksestä. Kirjoittaja käyttää suoraviivaista ja tiivistä kieltä välittäen teeman yksinkertaisen ajan metaforan kautta varkaana, joka vie pois kaiken, mitä rakastamme. Runon sävy on synkkä ja heijastava, ja se pohtii ikääntymisen ja kuoleman väistämättömyyttä. Verrattuna muihin aikakauden teoksiin runon yksinkertaisuus ja koristeellisuuden puute voivat erottaa sen muista, sillä monet aikakauden runot tunnettiin taidokkaasta kielestä ja kuvasta. Runon suoruus ja emotionaalinen syvyys resonoivat kuitenkin kaikkien aikakausien lukijoiden keskuudessa tehden siitä ajattoman ihmiskokemuksen mietiskelyn.
xxx/ellauri084.html on line 470: Pääsyy on että me teemme mitä me rakastamme ja rakastamme mitä teemme. Meillä on 12 projektia menossa koko aika ja rakastamme sitä. Me rehkimme kovaa yhtä luonnollisesti kuin me hengitämme. Ezaa vakivirkaa ellet ole sellainen.
xxx/ellauri126.html on line 694: Osho (2007) olettaa että vaan tyhmä apina ei pelkää vaikka n. 90% peloista on turhia. (Tää on vasta työhypoteesi kyllä, tilastot on vielä kesken.) Kun rakastamme ehdoitta vapaudumme pelosta. Paizi ehkä pohjaan palamisen ja HIVin pelosta. Ne kai kuuluu siihen 10%iin. On joka hetki oltava valmis luopumaan kumppanista sairauden, kuoleman tai yhteensopimattomuuden johdosta ja siirtymään kohti jotain tuntematonta ja epämukavaa. Samalla valmistaudumme luovuttamaan elämämme kuolemalle. Lainaahan se oli vaan. Omalta mukavuusalueelta pois.
xxx/ellauri167.html on line 283: "Hän tahtoo että me palvelemme Häntä ja rakastamme Häntä kaikella sydämellämme ja sielullamme."
xxx/ellauri177.html on line 296: -- Ja miksi rakastat minua? kysyi Albine uudelleen. Hän hymyili, mutta ei vastannut aluksi. Sitten hän sanoo: -- Rakastan sinua, koska tulit yhtäaikaa. Se kertoo kaiken... Nyt olemme yhdessä, rakastamme toisiamme. Minusta tuntuu, että en enää eläisi, jos en rakastaisi sinua. Olet hengitykseni. Hän alensi ääntään ja puhui unessa. -- Emme työnnä sitä sinne heti. Se kasvaa ensin sinun mahallasi. Sen täytyy kasvaa isommaxi, sen on oltava vahva... Muistatko kuinka rakastimme toisiamme! Mutta emme sanoneet sitä. Olemme lapsia, olemme tyhmiä. Sitten eräänä kauniina päivänä se tulee liian pletkuxi, se pakenee sinua... No, meillä ei ole muuta asiaa; rakastamme toisiamme, koska meidän elämämme on rakastaa toisiamme. Albine, heittäen päänsä taaksepäin, silmäluomet täysin kiinni, pidätti hengitystään. Hän maisti tämän sanojen hyväilyn vielä lämpimän hiljaisuuden. - Rakastatko minua? Rakastatko minua? hän änkytti silmiään avaamatta.
xxx/ellauri177.html on line 507: Albiino nauroi upeasti. Hän kohotti kätensä, hän uhmasi taivasta. Hui! "Sitten", hän sanoi, "sinä pidät Jumalastasi parempana kuin minä!" Sinä uskot siihen minua vahvemmin. Kuvittelet, että hän rakastaa sinua paremmin kuin minua... Tässä! sinä olet lapsi. Joten jätä tämä hölynpöly. Palaamme puutarhaan yhdessä, rakastamme toisiamme, olemme onnellisia ja vapaita. Se on karhun elämää. Saa mettä kämmentää.
xxx/ellauri218.html on line 491: Sitä me kaikki rokissa rakastamme, takaa maistuvia korkeamman kuoleman elämyxiä. Vihaan noita paskapäitä, välimuototyperyxiä.
xxx/ellauri295.html on line 185: Syynä on yksinkertaisesti se, että ”me rakastamme sitä kunniaa enemmän, mikä tulee ihmisiltä, kuin sitä kunniaa, mikä tulee Jumalasta.” Jh 12:43
xxx/ellauri385.html on line 340: Analyysi (ChatGPT): Runo valittaa ajan kulumisesta ja nuoruuden ja elinvoiman menetyksestä. Kirjoittaja käyttää suoraviivaista ja tiivistä kieltä välittäen teeman yksinkertaisen ajan metaforan kautta varkaana, joka vie pois kaiken, mitä rakastamme. Runon sävy on synkkä ja heijastava, ja se pohtii ikääntymisen ja kuoleman väistämättömyyttä. Verrattuna muihin aikakauden teoksiin runon yksinkertaisuus ja koristeellisuuden puute voivat erottaa sen muista, sillä monet aikakauden runot tunnettiin taidokkaasta kielestä ja kuvasta. Runon suoruus ja emotionaalinen syvyys resonoivat kuitenkin kaikkien aikakausien lukijoiden keskuudessa tehden siitä ajattoman ihmiskokemuksen mietiskelyn.
17