ellauri024.html on line 213: rajoitettiin ravinto- ja turkiseläimiin.

ellauri240.html on line 455: No vittu sixi tietysti ettei äidistä jää epäilystä, kun taas isä voi olla ihan kuka tahansa! Jokainen kulkumies rotinkainen nimeltä Auf Widersehn on isäehdokas. Näyttää selvältä, että hallitsevien luokkien miehisesti järjestynyt yhteiskunta ymmärsi jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että ilman tiukkaa valvontaa ja kaikkinaista nujertamista naiset eivät suostu alistumaan heitä ympäröiviin moraalisiin, yhteiskunnallisiin, laillisiin ja uskonnollisiin pakotteisiin eivätkä etenkään yksiavioisuuden mukanaan tuomiin vaatimuksiin. Naisten bylsintä piti sixi pitää ihan minimissä (paizi huzujen tietysti, joiden kakaroista ei kukaan välitä). Mies sen sijaan oli vapaa pitämään useampia vaimoja. Tällainen järjestelmä ei olisi voinut syntyä eikä pysyä pystyssä tähän päivään saakka ilman monenlaisia julmia ja kekseliäitä keinoja, joilla naisen seksuaalisuutta valvottiin. Niillä rajoitettiin naisen sukupuolisuhteet vain aviomieheen.
ellauri322.html on line 89: Vuoteen 1860 saakka äänestämään pääsi vain syntyperäiset vakavaraiset valkonaamat. Vasta 1920 pääsi yli puolet aikuisista luukulle. Kiinalaiset saivat äänen 1943, köyhiltä jäi luukkuvero pois vasta 60-luvulla. Äänioikeutta rajoitettiin ennen tulo- ja kielirajoilla, nyt käytetään kierompia keinoja, kuten tv-mainontaa ja äänestyskoneita.
ellauri326.html on line 570: Toinen Prahan defenestraatio vuonna 1618 tunnetaan tapahtumana, joka käynnisti kolmikymmenvuotisen sodan. Kaksi vuotta aiemmin Böömin valtaistuimelle oli noussut kiihkokatolinen Ferdinand II, jonka käskystä protestanttien uskonnonvapautta rajoitettiin. Böömin protestantit pitivät tätä keisari Rudolf II:n myöntämän uskonnonvapauden loukkauksena. 23. toukokuuta 1618 joukko protestantteja tunkeutui Prahan linnaan ja heitti ulos ikkunasta kaksi katolista neuvosherraa, Wilhelm Slavatan ja Jaroslav Borsita von Martinicin, sekä näiden kirjurin. Kaikki kolme säilyivät hengissä 15-metrisestä ilmalennosta putoamalla linnan puutarhassa olleeseen lantakasaan; tosin katolilainen propaganda väitti myöhemmin enkeleiden varjelleen heitä. Defenestraatiosta alkanut sisällissota Böömin katolisten ja protestanttien välillä kärjistyi lopulta kolmikymmenvuotiseksi sodaksi.
ellauri343.html on line 406: Vapaaksi jääneet tai leireiltä päässeet venäjänkielisetkin olivat syrjityssä asemassa. Heidät siirrettiin asumaan erilleen suomensukuisista, heidän liikkumistaan rajoitettiin, he kärsivät heikommasta elintarvike- ja terveydenhuollosta, ja viljelypalstojen jaossa suosittiin "kansallisia". Kouluja oli aluksi tarjolla vain suomensukuisille.
xxx/ellauri114.html on line 49: Tuolloin hän laittoi Instagramiin videon, jossa ihmetteli, miksi Kuwaitin hallitus aikoi parantaa ulkomaalaisen palvelushenkilökunnan asemaa maassa. Hän ei ymmärtänyt miksi uusi laki antoi kotiapulaisille yhden vapaapäivän viikossa ja oikeuden pitää hallussaan sekä henkilökohtaista puhelinta että omaa passia. Lisäksi työaika rajoitettiin 12 tuntiin päivässä.
xxx/ellauri120.html on line 418: Nyrki Tapiovaara kuului kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan kantajäseniin, kuten myös kuvataiteilija Tapio Tapiovaara. Hän vaikutti myös muissa vasemmistolaisissa kulttuuriyhdistyksissä. Tapiovaara oli Etsivän Keskuspoliisin silmätikku. 1930-luvun ilmapiirissä kulttuuriradikaalien toimintaa rajoitettiin lainsäädännöllä, kiellettiin halventamasta Suomen hallitusta, eduskuntaa ja muita vastaavia tahoja, ja elokuvia sensuroitiin ankaralla kädellä. Nyrki Tapiovaara ihaili Neuvostoliittoa, tosin vuoden 1938 suuret oikeudenkäynnit ja puhdistukset laimensivat hänen myönteisiä tunteitaan maata kohtaan. Lopullisesti Tapiovaaran rakkaus Neuvostoliittoon murskaantui seuraavan vuoden lopussa Neuvostoliiton pommittaessa Helsinkiä. Hän oleskeli tuolloin Helsingissä ja kirjoitti sisarelleen Tuulikki Ahtialalle olevansa ”täynnä vihaa ja taistelutahtoa”. Hän kuvasi hyökkäystä ”järkyttäväksi, häpeälliseksi, inhoittavaksi”.
xxx/ellauri363.html on line 315: Kävijämäärät kasvoivat vuosi vuodelta, mikä johti ylikansoittumiseen erityisesti joulun ja pääsiäisen aikana. Vuodesta 1770 lähtien sisäänpääsyä tiukennettiin vähitellen, jotta sekä vierailijoiden että potilaiden riehakasta käytöstä sesonkilomien aikana rajoitettiin.
xxx/ellauri363.html on line 429: lisäsi potilaiden karkailunhalua, mikä puolestaan aiheutti levottomuutta. 1930-luvulla karkailuhaluisten vankipotilaiden vapautta liikkua piha-alueella rajoitettiin ja ulkoilu rajattiin kävelyaitaukseen (hundhage). Vuonna 1936 muuria korotettiin kaivamalla pihan puolelle oja.
9