Jotain rajaa (Hudud)

Ompa tosi kivaa taivuttaa tulen ääressä palmukepeistä koukkuja, ja punoa koreja, solmia mattoja, ja sitten vaihtaa niitä kaikkia paimentolaisten kanssa leipään johon hampaat on katketa! Äh! Kurja mä! Eikö tää lopu ikinä! Kuolemakin olisi parempi! Mä en JAKSA enää! There is a limit! Jotain rajaa!
ellauri043.html on line 4523: Korkeemmalla kuin seetrit, se liitää sinisessä eetterissä. Valtavampana kuin tuuli, se ympäröi maailman. Sen hengitys tulee ulos tiikerien nenistä; sen ääni murajaa tulivuorissa; sen kiukustuminen on myrsky; sen ruumiin valeus kalventaa kuun. Se kypsyttää elon, se pullistaa korkit; se kasvattaa parran. Antakaa sille jotakin, se inhoaa pihejä!
ellauri043.html on line 5958:

Jotain rajaa!
ellauri048.html on line 1458: To mingle with the bounding main: Jotka sulaa yhteen meren rajaan;
ellauri051.html on line 344: "Vapaus on dialektinen ja sellaisena vaikeasti hallittava idea. Sen kohtaamisessa sopiva avoimuus ja varovaisuus voisi olla kohdallaan. Vapauden kokemusta ei voida tyhjentävästi käsitteellistää eikä siitä voida muotoilla teoreettista käsitettä normaalin luonnontieteen sisällä; pikemminkin vapauden idea viittaa nykyhetkisten luonnontieteellisten käsitteiden ja teorioiden ilmaisukyvyn rajaan."
ellauri055.html on line 885: Pransun novellit Suomettaressa saivat myönteisen vastaanoton. WSOY:n toimitusjohtaja Jalmari Jäntti kiinnostui Sillinpään kirjoituksista. Sillinpää itse olisi halunnut debytoida novellikokoelmalla, mutta kustantaja sai kuulla Sillinpään työstävän romaania, ja vaati aloitettavan sillä. Monien vaikeuksien kautta käsikirjoitus valmistui, ja se julkaistiin 1916 nimellä Elämä ja aurinko. Novellikokoelma, Ihmislapsia elämän saatossa, julkaistiin seuraavana vuonna. Toope halus kanteen oman kuvansa Eero-sedän Aurora-tuplatyykistä. Jotain rajaa sanoi mäntti Jäntti.
ellauri055.html on line 1022: Emo-jänis tuli pyrynä metsän rajaa
ellauri058.html on line 326: Mikä saatanan sukupolvi on kyseessä? Epäselväxi se jää. Ilmeisesti 60-luvulla syntyneet jotka kuunteli Johny Rottenia. 80-luvun nuoriso. Kristiina Jokiset ja Kari Peizamot. Sukupolvet menee luonnostaan tasasena liruna, niitä rajaavat ympäristön muutoxet kuten sodat kexinnöt ja talouselämä. Millasta elämä oli lapsena ja nuorena. Nyt ollaan somesukupolvessa. Eski Saarinen söi 80-luvulla seuraavan sukupolven eväitä. Oli 70-luvulta mut oli olevinaan 80-lukua. Siantappajat näki eze oli feikkiä.
ellauri058.html on line 521: Blogit pyrkivät erottautumaan muista rajaamalla teemaansa hyvinkin tarkasti, kuten Vilja Päätalo tekee. Hän kirjoittaa isoisänsä Kalle Päätalon teoksista blogissaan Päätalolta Päätalolle.
ellauri060.html on line 1012: Martinako näitä Ferrarin peilejä paiskoi rikki?? Ei niin. Kyllä jokainen aikuinen ihminen vastaa itse teoistaan, oli julkisuudessa tai ei. Jotain rajaa Martinan syyllistämiselläkin. (Hetkinen, kekäs on nytte tää Martina? Joku Sofiaa edeltänyt hoitoko? Menohan on kuin Ivana Trumpin bestsellerissä, tai brittilehti Sunissa. Muistuttaa myös kirjailija K.Carlsonin bestselleriä Darwinin puutarhuri: monta kertojaa, joista ei ota selvää Erkkikään.)
ellauri066.html on line 771: Tegnell on jaksanut puolustaa strategiaansa, vaikka Ruotsin kuolinluvut lähestyvät 8 000:n rajaa ja tartuntoja on todettu 340 000.
ellauri071.html on line 451: Seksin suojaikärajaa tiukentava lakimuutosaloite ei mennyt vuonna 2019 läpi, ja suhtautuminen on Ranskassa ristiriitainen. Matzneff on julkaissut 1970-luvulla esseen "Les Moins de seize ans", jossa hän kertoo mieltymyksistään pikkulapsiin. Ranskixet jää kakkosexi pillurallissa vaan pedofilian huippukuskeille belgeille. Sen tauttako niillä on niin paljon aikuisten sarjakuvia?
ellauri074.html on line 660: Joku tennisjuippi kysy jeesarilta Wallussa onko selvää rajaa halun ja välttämättömän tarpeen välillä. Sanoisin ettei ei. Se on yleensä mun tarve vastaan sun halu. Seija toivoo, Riitta tahtoo. Pezkun laitimmainen selitys: Koska se on kivaa.
ellauri080.html on line 443: Hei tän naaras- ja koiraspuolisen jingjang höpötyxen ottaminen tähän mukaan on kyllä aika toxista. Tottahan se on että naaraissa on se kiinnostava sisätila jota ulospäintörröttävät koiraat koittaa päästä mittelöimään, mut silti hei, jotain rajaa.
ellauri080.html on line 628: Rikkaat hihittävät hienoissa taloissaan valvontakameroiden takana ja järjestävät puutarhajuhlia. Köyhät vilistävät kuin torakat keittiöstä kun valot sytytetään, ja haisevat pahalta. Asuvat tulvaveden ja paskan täyttämissä kellareissa, eivät ylitä näkymätöntä rajaa. Ikävintä on, että tää ei edes ole liioittelua. Korealainen Parasiitit ja japanilainen Shoplifters ei ole liioittelua. Eikä taiwanilainen A Son. Tämmöstä tää nyt taas on. Marxilla ja Engelsillä olis töitä.
ellauri092.html on line 151: Opillisesti baptismi painottaa Raamatun erehtymättömyyttä ja arvovaltaa. Samoin korostetaan omakohtaista uskoontuloa. Ainoastaan uskonsa tunnustaneet henkilöt kastetaan. Kaste toimitetaan upottamalla ja se käsitetään lähinnä vertauskuvalliseksi uskon tunnustamiseksi. Kaste suoritetaan vain kastettavan omasta pyynnöstä ja sen kautta liitytään paikallisseurakuntaan. Vauvoja ei kasteta, mutta heidät siunataan Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti. Mitään ikärajaa ei kuitenkaan kasteelle menolle ole asetettu, vaan riittävää on nimenomaan se, että henkilö on väittänyt haluavansa kasteen ja uskovansa. Lasten ja imeväisten suusta sitä kuulee vähemmän. Seurakunnan jäsenyys on tarkoitettu pelkästään henkilökohtaisesti uskoville. Varsinaista yhteistä uskontunnustusta ei baptisteilla ole. David Foster Wallacen peukuttamat mennoniitat oli anabaptistien sekti.
ellauri094.html on line 96: Kari Syreeni on enää kulttuurikristitty. Se menetti uskonsa kun herra antoi sen pojasta tulla sexipuhelimen vastaaja. Jotain rajaa hyvä herra! Nyt riitti suljen tämän viidakon!
ellauri100.html on line 175: Miten nuoria partalaps köh.. karvalaps siis karvatyttösiä tai no posl. käy myös... teillä on tarjolla. Onko mitään rajaa iän suhteen siis miten se ikä on varmistettu?
ellauri105.html on line 243: astui askeleen keskilattialle ja lausui valoisasti katonrajaan silmäillen
ellauri109.html on line 309: Nimitelkää mua vaan! Kazokaa välitänkö minä! Mut kyl Phil välittää. Se on aivan tavallinen termiittiapina. Peppu ei ollut mistään niin herkkä kuin moraalisesta maineestaan. Ei nyt kuule Peffa alkaa mennä överixi, jotain rajaa. Eniten sitä on vituttanut rahanmenetys. Juukelin jutku. Vai oisko se sittenkin nolo kuva lehdessä naisten alusvaatteissa? Surkea linssilude.
ellauri110.html on line 223: Tämä romaani kertoo liikemaailmasta, yrityksistä jotka ostavat ja myyvät toisiaan, työpaikan ihmissuhteista. Se kertoo miehen elämästä, haaveista ja pettymyksistä, valheesta ja todesta ja siitä miten niiden rajaa on vaikea piirtää. (less)
ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri117.html on line 701: Locke oli epämiellyttävä luikero, jumalinen epis paskiainen talousliberaali porvari. Sen mielestä apina oli Jumalan omaisuutta joka oli pannut sen maata täyttämään ja keräämään yxityisomaisuutta. Se on ihan ykkösasia. Valtion päätehtävä on omaisuuden suojelu. Kaikki haluu sitä mut jotkut on uutterampia niet on ihan oikein että toisilla on sitä aivan vitusti enemmän kuin toisilla. Siitä on ihan sanaton sopimus vai mitä. Allekirjoititte sen syntymällä tänne ja käydessänne kaupassa. Sopivalla rahaomaisuudella ei ole mitään ylärajaa.
ellauri158.html on line 78: Lukum. ääretön sisältää yhtä mahtavan aidon osajoukon. Topol. avoin ei sisällä rajaansa eli sisältää jokaisen pisteensä naapuruston. Ilman metriikkaa ei sillä vielä kuuhun mennä.
ellauri162.html on line 448: "Lopullisen lopun tiedostaminen antaa näkökulman, merkityxen ja jopa toivoa. Se antaa meidän paradoxaalisesti ottaa etäisyyttä jokapäiväisiin huoliimme ja elää täydemmin tässä hetkessä." Tämä myöntää Andrew Pontzenkin: "Maailman loppuminen saa minut hetkexi surullisexi", hän sanoo. "Sitten alan hyvin nopeasti murehtia globaaleja ongelmia joita apinalla on tällä hetkellä. Ajattelen että jotain rajaa. Olemme nyt paljon pahemmassa jamassa kuin universumin lämpökuolema. Se lohduttaa."
ellauri183.html on line 617: Eka enkeli väittää Marylle että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti. Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen.
ellauri184.html on line 425: No toi menee kyllä vähän överixi sanoisin. Jotain rajaa. Mut kohtuuttomia vaatimuksia tarvitaan että tulee synnintuntoa ja pelastuspainetta, ja sitten tuodaan pappia ja parannusta kehiin, plus kolehti tietysti.
ellauri185.html on line 593: Tolstoin ehkä lähin henkinen sukulainen ja aatetoveri tässä kaiken väkivallan käytön kieltämisessä oli kenties Assisin Pyhä Fransiskus. Fransiskuskin piti oravista, ja linnuista. Gandhia ei maxa vaivaa tässä yhteydessä mainita kun se oli neekeri ja sääli kärpäsiäkin. Jotain rajaa.
ellauri188.html on line 209: Itse pidin suuresti elokuvan kolmesta neljänneksestä, mutta lumo hieman rapisi loppupuolella, kun pandojen koko kasvoi kingkongmaisiin mittasuhteisiin, ja kerrontaan tuli mukaan yhä fantastisempia piirteitä. Pikkupanda vielä menettelee, mutta jotain rajaa. Hieman myös mietitytti, miten Mei Mein isoäidin, äidin ja tätien kaltaiset uljaat voimanaiset olisivat suostuneet vuosikymmenien ajan pienentämään kiinalaisia. Mutta pieniähän kiinalaiset ovat. Tai olivat, nythän niitä on hirmu isojakin, kuten Xi. Sale ja Putin on kääpiöitä Xin rinnalla! Macronista puhumattakaan.
ellauri188.html on line 405: Perhanan kannibaalit! Tulee mieleen Malamudin Cohn Island. Naapureiden popsiminen oli kummankin saaren asukkaiden parhaita oivalluxia. Siitä kannattaisi nykyajan apinoiden ottaa oppia. Kuvaus alkuasukkaineen riitaisista oloista vuorten rajaamissa pikku kanttooneissa muistuttaa toisaalta Schweizin maisemaa, toisaalta Jared Diamondin kuvauxia melkein 200v myöhemmin läheiseltä Papuan saarelta. Tää on termiittiapinan tasapainotila, tästä sen ei olis koskaan pitänyt lähteä paisumaan kuin pullataikina.
ellauri189.html on line 59: Tämä Korpela opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui filosofian kandidaatiksi 1981, lisensiaatiksi 1982 ja tohtoriksi 1987. Hän on tutkinut muun muassa Venäjän keskiaikaa, Itä-Suomen keskiaikaa ja Pähkinäsaaren rauhan (1323) rajaan liittyviä kysymyksiä.lähde?
ellauri204.html on line 601: Kritiikki on näkökulman rajaamisen taidetta: niitä ei tekstiin mahdu montaa (1-2), mutta ne vaikuttavat kaikkeen. Tähän liittyy se sitkeästi elävä harhaluulo, että kritiikki on vain yhden ihmisen mielipide. Toki kritiikki yleensä sisältää sen mielipiteen, mutta ei pelkisty ainoastaan siksi. Hyvin kontekstoimalla kriitikko saa koko toimituksen ja lehden omistajat taustalaulajixi.
ellauri238.html on line 298: Kiitollisen katseen Kalle katonrajaan luo.
ellauri242.html on line 219: Kertšin niemimaa (ukr. Керченський півострів, Kertšenski pivostriv, ven. Керченский полуостров, Kertšenski poluostrov, krimintat. Keriç yarımadası) on Krimin niemimaan itäisin osa. Niemimaan itäpuolelle jää kapea Kertšinsalmi. Etelästä niemimaata rajaa Mustameri, ja pohjoisesta Asovanmeri. Niemimaan pinta-ala on 3 000 neliökilometriä, eikä siellä ole jokia. Niemimaan tyveltä luoteeseen työntyy 110 km pitkä Arabatinkynnäs, joka erottaa Asovanmeren soisesta Sivašmerestä.
ellauri245.html on line 618: Tedescon mukaan tulivuoren laava kuuluu nopeimmin liikkuviin laavoihin maailmassa. Hetkeä myöhemmin hän kuitenkin arvioi Reutersille, että laava ei aiheuttaisi uhkaa kaupungille. Laava vaikuttaa virtaavan onnexi kohti Ruandan rajaa, ei kohti kaupunkia.
ellauri245.html on line 622: Nyiragongo purkautui viimeksi vuonna 2002. Silloin 250 ihmistä kuoli ja 120 000 jäi kodittomiksi purkauksessa. AFP:n paikalla olevan toimittajan mukaan osa Goman asukkaista on paennut kodeistaan kohti Ruandan rajaa. Hänen mukaansa kaupungissa on sähkökatko ja voimakas rikin haju. Gomassa asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä.
ellauri245.html on line 624: Kerrostulivuori sijaitsee lähellä Kongon demokraattisen tasavallan ja Ruandan rajaa. Sen korkeus on 3 470 metriä.
ellauri254.html on line 681: Venäjälle palannut Kamenev ryhtyi organisoimaan lakkoa Transkaukasian rautatiellä, mutta salainen poliisi Ohrana surmasi ei vaan pidätti hänet Tbilisissä ja hän oli vangittuna viisi kuukautta. Tbilisissä Kamenev tutustui myös ensimmäisen kerran Josif Staliniin vuonna 1904. Vuoden 1905 vallankumouksen aikana Kamenev järjesti rautatielakkoja Pietarissa. Joulukuussa 1908 hän siirtyi asumaan Geneveen Sveitsiin, jossa hän työskenteli yhdessä Leninin ja Grigori Zinovjevin kanssa. Vuosina 1912–1914 kolmikko asui Itävalta-Unkarille kuuluneessa Krakovassa lähellä Venäjän rajaa natustellen makkaroita.
ellauri264.html on line 755: Ja tämä aasi sijoittaa itsensä levolliseen ja ihanaan maahan kahden rajan välille. Nämä kaksi rajaa kuvaavat länttä (Natoa) ja itää (Venäjää) ja läpi Suomen historian Suomi on ollut lännen ja idän välisien kiistojen välikappaleena, josta on syntynyt jopa oma termi suomettuminen 2.0, tarkoittaen turkkilaisten nuoleskelua.
ellauri275.html on line 118: Kuntosalin valtionjärjestys painoi raskaasti Ilja Tšavtšavadzea ja lisäsi protestia siihen perustettua despoottista hallintoa vastaan. Valmistuttuaan lukiosta vuonna 1857, mutta ei läpäissyt loppukokeita, Ilja Chavchavadze lähti saamaan yliopistokoulutuksen Pietariin. Se perusti seuran "Tergdaleulebi" ("Ne, jotka joivat Terekistä" - eli ne, jotka saivat inspiraatiota veli venäläisestä.). Terek-joki nousee Gruusian pohjoisosassa ja virtaa pohjoiseen ja sitten itään Venäjän läpi laskeutuen Kaspianmereen. Terek-joki edusti Venäjän asutuksen etelärajaa Kaukasuksella suuren osan 1800-lukua. Toisen maailmansodan aikana suomalainen Waffen SS:n pataljoona Nordost eteni divisioonassaan Terekjoelle saakka.
ellauri279.html on line 109: Vuonna 2006 Der Spiegelin haastattelussa hän totesi: "Tämä oli erityisen tuskallista Ukrainan tapauksessa, maan, jonka läheisyyden Venäjään määrittelevät kirjaimellisesti miljoonat perhesiteet kansojemme keskuudessa, sukulaiset, jotka asuvat eri puolilla kansallista rajaa. Yhdellä iskulla nämä perheet voidaan repiä hajalle uudella jakolinjalla, sotilaallisen blokin rajalla.
ellauri282.html on line 538: Päästyään takaisin Hanoihin 2007 Hanhi näet koitti järjestää ja johtaa "suuria lauluseremonioita", joiden tarkoituksena oli auttaa parantamaan Vietnamin sodan jäljellä olevia haavoja; ja johtaa luostarien ja maallikoiden retriittejä. Lauluseremonioita kutsuttiin alun perin nimellä "Iso ruumissaatto rukoillaxeen yhtä lailla kaikille kengännauhojen solmun aukaisemisexi", mutta Vietnamin virkamiehet vastustivat ja kutsuivat mahdottomaksi hyväksyä, että hallitus "yhtä lailla" rukoilisi Etelä -Vietnamin ja Yhdysvaltain sotilaiden puolesta. Jotain rajaa! Nhất Hạnh suostui muuttamaan nimen lyhempään muotoon "Iso ruumissaatto vaan". Ilmeisesti jenkit oikeasti käytti Hanhea jonkinlaisena Troijan hevosena päästäxeen taas Hanoihin puuhastelemaan mitä jenkit nyt sitten kaikkialla puuhastelevatkin. Sopu ei kauan säilynyt, ja 2009 Hanhen seniorimunkkeja taas potkittiin jostain vietnamilaisesta luostarista karzalle rankkasateeseen.
ellauri283.html on line 321: Pian Fonzie joutui konfliktiin ottomaanien kanssa, jotka olivat miehittäneet Suakinin noin 1526 ja työntäneet lopulta Niiliä pitkin etelään saavuttaen kolmannen Niilin kaihialueen vuosina 1583/1584. Myöhempi ottomaanien yritys kaapata Dongola torjuttiin Fonziella vuonna 1585. Myöhemmin Hannik, joka sijaitsee aivan kolmannen kaihin eteläpuolella, merkitsi kahden osavaltion välistä rajaa. Ottomaanien hyökkäyksen jälkimainingeissa yritettiin anastaa Ajib, Pohjois-Nubian alaikäinen kuningas. Vaikka Fonzie lopulta tappoi hänet vuonna 1611/12, hänen seuraajansa Abdallabit saivat valtuudet hallita kaikkea Sinisen ja Valkoisen Niilin yhtymäkohdan pohjoispuolella huomattavalla autonomialla.
ellauri283.html on line 431: 20. joulukuuta 2020 Sudanin armeija oli saanut takaisin Jabal Abu Tayyurin hallintaan kiistanalaisen maan Etiopian ja Sudanin rajalla. Sudanin armeijan ja Etiopian kansallisten puolustusvoimien (ENDF) ja Amhara-miliisin välillä puhkesi raskaat taistelut Metemassa lähellä Etiopian ja Sudanin rajaa.
ellauri283.html on line 499: Burkina Faso on monirotuinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia.
ellauri283.html on line 533: Burkina Fason etnisesti monimuotinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia.
ellauri284.html on line 213: Kun Britannian hallitus kysyi Bothalta, hyökkäisivätkö hänen joukkonsa Saksan Lounais-Afrikkaan, vastaus oli, että he voisivat ja tekisivät. Etelä-Afrikan joukot mobilisoitiin maiden välistä rajaa pitkin kenraali Henry Lukinin ja everstiluutnantti Manie Maritzin johdolla syyskuun alussa 1914. 19. syyskuuta 1914 toinen joukko miehitti Saksan Lüderitzin sataman. Kun Maritzin kapina oli tukahdutettu, Etelä-Afrikan armeija jatkoi toimintaansa Saksan Lounais-Afrikkaan ja valloitti sen heinäkuuhun 1915 mennessä.
ellauri290.html on line 120: Se on suunnilleen Vermontin osavaltion kokoinen Yhdysvalloissa tai noin puolitoista kertaa Walesin koko Isossa-Britanniassa. Se on maantieteellisesti erottamaton osa Suur-Syyriaa, jolla ei ole luonnollista rajaa pohjoisessa. sen erottaa Jordanin valtakunnasta samanniminen joki; ja etelässä, kuten pohjoisessa, sillä ei ole luonnollista rajaa.
ellauri290.html on line 826: Szenes jatkoi matkaa ja suuntasi kohti Unkarin rajaa. Rajalla unkarilaiset santarmit pidättivät hänet ja hänen toverinsa (ne partisaanit, SOE miehethän jänistivät), ja he löysivät hänen brittiläisen sotilaslähettimen, joka tapasi kommunikoida SOE:n ja muiden partisaanien kanssa. Hänet vietiin vankilaan kuin pyhä Paavali, riisuttiin, sidottiin tuoliin, sitten ruoskittiin ja nuhdeltiin kolme päivää. Hän menetti useita hampaita pahoinpitelyjen seurauksena. Vartijat halusivat tietää hänen lähettimensä koodin, jotta he voisivat selvittää, keitä laskuvarjohyppääjät olivat, ja saada muut ansaan. Budapestin vankilaan siirrettyä Szenesiä kuulusteltiin ja kidutettiin toistuvasti, mutta hän paljasti vain nimensä ja kieltäytyi antamasta lähettimen koodia, vaikka hänen äitinsä oli myös pidätetty. He uhkasivat tappaa hänen äitinsä, jos tämä ei suostuisi yhteistyöhön, mutta hän kieltäytyi. (No ei äitiä kuitenkaan tapettu, Hanna vain. Se oli bluffia.) Szenes´ little song about beaches near Tel Aviv (ex-Jaffa) is still a favorite in Israel.
ellauri316.html on line 69: Syyskuussa 2018 Puolan puolustusministeri Mariusz Blaszczak ilmoitti 18. koneellisen divisioonan muodostamisesta lähellä Ukrainan ja Valko-Venäjän rajaa. Päätettiin myös ennallistaa 8 vuotta sitten hajotettu Suwalki 14. panssarintorjuntatykistörykmentti. 16. koneellisen divisioonan aseistusta modernisoidaan uusien PT-91- pääpanssarivaunujen saapumisen vuoksi. Tammikuusta 2017 lähtien Naton pataljoonan taktiset ryhmät Saksan ja Yhdysvaltojen suojeluksessa ovat olleet Liettuan kaupungissa Ruklassa ja maaliskuusta 2017 lähtien Puolan Orzyszin ja Bemowo Pisken siirtokunnissa [en]. Tällä alueella on yhteensä yli 4 tuhatta Naton sotilasta. Alueen liikenneinfrastruktuuria myös modernisoidaan rakentamalla nopea sotilasvaltatie Puolasta Baltian maihin.
ellauri316.html on line 251: Brest (valkoven. Брэст tai Бе́расьце, Berastse, ven. Брест, Brest, puol. Brześć), aiemmin Brest-Litovsk ("Liettuan Brest"; puol. Brześć Litewski, Brześć nad Bugiem, liett. Lietuvos Brasta), on noin 300 000 asukkaan kaupunki Valko-Venäjän länsiosassa lähellä Puolan rajaa Bug- ja Muhavetšjokien yhtymäkohdassa. Brest on Brestin alueen pääkaupunki.
ellauri317.html on line 203: Samaan aikaan toisaalla Venäjän sisällissodan aikana Neuvosto-Venäjä ja Puola kuitenkin kävivät yhä kiistaa rajoistaan, ja pian Puolan ja Venäjän välille syttyi sota. Curzon ryhtyi asiassa välittäjäksi, ja heinäkuussa 1920 hän esitti rajalinjan neuvostohallituksen hyväksyttäväksi aselepolinjana. Se noudatti vain osittain Venäjän vallan aikaisen ns. Kongressi-Puolan itärajaa. Rajalinja oli tarkoitettu vastaamaan kutakuinkin Puolan sekä Valko-Venäjän ja Ukrainan välistä kieli- ja kansallisuusrajaa, mutta ei tarkalleen, sillä sen läheisyydessä eri kansallisuuksia asui paljolti samoillakin alueilla. Neuvostohallitus ei aluksi hyväksynyt ehdotusta, koska sotilaallinen tilanne oli heille edullinen, mutta myöhemmin sitä ei hyväksynyt myöskään Puola, kun tilanne kääntyi Puolan eduksi. Riian rauhansopimuksessa vuonna 1921 Puolan raja vahvistettiinkin noin 200 kilometriä Curzonin linjaa idemmäksi, ja täten Puolan alue laajeni noin 135 000 neliökilometriä. Näin ollen Puolassa asui puolalaisten ohella myös runsaasti valkovenäläistä, ukrainalaista ja liettualaista väestöä. Lisäksi Puolaan liitettiin myös Vilna, jota Liettua oli vaatinut pääkaupungikseen. Liettua esitti Vilnaa koskevia vaatimuksia monesti myöhemminkin, ja kaupunki muodostuikin pitkäaikaiseksi Puolan ja Liettuan väliseksi kiistakysymykseksi.
ellauri322.html on line 226: "Pudotukset kiirehtivät sieluni uuteen heijastusten junaan. Pomppaavan virtauksen kiihkeä ryntäys tummista onteloista, jotka pilkkasivat tutkivaa silmää, sai aikaan samanlaisen toiminnan mielessäni: ajatukseni lensivät maasta taivaaseen ja kysyin itseltäni, miksi olin kahdeltuna elämään ja sen kurjuuteen? Silti myrskyisät tunteet, joita tämä ylevä esine innosti, olivat miellyttäviä; ja sitä katsellessani sieluni nousi uudella arvokkuudellaan huolensa yläpuolelle - tarttuen kuolemattomuuteen - tuntui mahdottomalta pysäyttää ajatusteni virtaa, koska aina vaihteleva, yhä sama, virtaava edessäni - ojensin. käteni iankaikkisuuteen, joka rajaa tulevan elämän ko. pimeän täplän yli."
ellauri330.html on line 179: Introverttius ei ole kulttuuri, se on luonteenpiirre. Minä en voisi kuvitellakaan istuvani tuommoisessa tapaamisessa laulamassa ja leikkimässä, mutta ymmärrän hyvin, että jollekin se on tärkeää. Toki miehen kumppaniksi ottaisin, jos sopivasti kankean vielä löydän. Enää en yhdessä jaksa asua, se aika tavalla tarjontaa rajaa, moni mies haluaisi liki heti muuttaa yhteen. En yksinäiseksi itseäni tunne, minulla on kirjat, laadukkaat brittisarjat, sanaristikot ja musiikki.
ellauri330.html on line 211: Мы сами здесь на юге так усердно и так наивно насаждали в городах обрусительные начала, наша печать столько хлопотала здесь о русском театре и распространении русской книги, что мы под конец совершенно потеряли из виду настоящую, осязательную, арифметическую действительность, как она «выглядит» за пределами нашего куриного кругозора. За этими городами колышется сплошное, почти тридцатимиллионное украинское море. Загляните когда-нибудь не только в центр его, в какой нибудь Миргородский или Васильковский уезд: загляните в его окраины, в Харьковскую или Воронежскую губернию, у самой межи, за которой начинается великорусская речь, – и вы поразитесь, до чего нетронутым и беспримесным осталось это сплошное украинское море. Загляните когда-нибудь не только в центр его, в какой нибудь Миргородский или Васильковский уезд: загляните в его окраины, в Харьковскую или Воронежскую губернию, у самой межи, за которой начинается великорусская речь, — и вы поразитесь, до чего нетронутым и беспримесным осталось это сплошное украинское море. Есть на этой меже села, где по ею сторону речки живут «хохлы», по ту сторону — «кацапы». Живут испокон веков рядом и не смешиваются. Каждая сторона говорит по-своему, одевается по-своему, хранит особый свой обычай; женятся только на своих; чуждаются друг друга, не понимают и не ищут взаимного понимания. Съездил бы туда П. Б. Струве, автор теории о «национальных отталкиваниях», прежде чем говорить о единой трансцендентной «общерусской» сущности. Такого выразительного «отталкивания» нет, говорят, даже на польско-литовской или польско- белорусской этнографической границе.(Урок юбилея Шевченко)Me itse täällä etelässä istutimme niin ahkerasti ja niin naiivisti venäläistämisen periaatteita kaupunkeihin, meidän lehdistömme täällä höystyi niin paljon venäläisestä teatterista ja venäläisten kirjojen levittämisestä, että lopulta menetimme täysin silmistämme todellisen, kosketeltavan, aritmeettisen todellisuuden, miltä se "näyttää" kanahorisonttimme ulkopuolella. Näiden kaupunkien takana heiluu jatkuva, lähes kolmenkymmenen miljoonan voimakas Ukrainan meri. Katso jonain päivänä paitsi sen keskustaa, johonkin Mirgorodin tai Vasilkovsky-alueeseen, missä asustivat Ivan Ivanovizh ja Ivan Nikiforovitzh, katso sen laitamille, Harkovin tai Voronežin lääniin, juuri siihen rajaan, jonka jälkeen suuri venäläinen puhe alkaa - ja hämmästyt kuinka koskematonta ja väärentämätöntä se on. Tämä on jatkuva Ukrainan meri. Tällä rajalla on kyliä, joissa "khokholit" asuvat tällä puolella jokea ja "katsapit" asuvat toisella puolella jokea. Muinaisista ajoista lähtien he ovat asuneet vierekkäin eivätkä sekoitu. Kumpikin osapuoli puhuu omalla tavallaan, pukeutuu omalla tavallaan, ylläpitää omaa erityistapaansa; naimisiin vain omiin; vieraannuttaa toisiaan, eivät ymmärrä eivätkä etsi keskinäistä ymmärrystä. P. B. Struve, "kansallisten vastenmielisyyksien" teorian kirjoittaja, vittu menisi sinne ennen kuin puhuu yhdestä transsendenttisesta "kokovenäläisestä" olemuksesta. Sanotaan, ettei sellaista ilmeistä "luotaantyöntävyyttä" ole edes Puolan ja Liettuan tai Puolan ja Valko-Venäjän etnografisella rajalla. (Oppitunti Ševtšenkon vuosipäivänaä)
ellauri331.html on line 259: Vuonna 2017 Asan Institute for Policy Studies sanoi, että Occupy Democrats "jakavat sekä oikeita että valeuutisia... hämärtäen entisestään tosiasian ja fiktion välistä rajaa". Jotkut pseudotieteelliset tutkimukset ovat tunnistaneet Occupy Democrats -sivuston valeuutisten verkkosivustoksi. The Atlanticin mukaan Occupy Democratsin viestit ovat "tulvattuja yksinkertaisesti valeuutisilla". Los Angeles Weekly kertoi että sen viestit ovat "vapaita objektiivisuuden ja joissakin tapauksissa tosiasioiden rajoituksista". Siis OD:n, ei LAW:n.
ellauri332.html on line 123: Raja 1918 on Suomen sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva suomalainen elokuva, joka sai ensi-iltansa 30. marraskuuta 2007. Sen ohjasi Lauri Törhönen ja käsikirjoituksen teki Aleksi Bardy. Elokuva kertoo kapteeni Carl von Munckista, joka lähetetään keväällä 1918 Rajajoen kylään. Siellä hänen tehtävänsä on valvoa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä rajaa.Elokuva perustuu Jörn Donnerin isän Kain kokemuksiin sisällissodan jälkeisessä valkoisessa Suomessa. Kapteeni Carl von Munckin esikuva on Kai Donner. No jo on vittua. Elokuva on samalla kuvaus fasistisen Suomen synnystä. Se kuvaa raakaa sodankäyntiä, vaikka varsinaiset vihollisuudet ovat loppuneet.
ellauri339.html on line 145: Veikkaan että Suomen ja Venäjän sota alkaa vielä näillä lumilla. Jos niitä enää tuleekaan tänä talvena. Nimittäin lumia, tanner-mannerten välisiä nahjuxia piisaa kyllä. Jos uhkaa loppua, Nato ronttaa lisää. Se puolustaa uutta itärajaansa vaikka viimeiseen suomalaiseen.
ellauri340.html on line 512: Handsken lapsuus oli yksinäistä. Hän syntyi vuonna 1942 slovenialaisen äidin ja saksalaisen isän, natsisotilaan, poikana. Handke tapasi isänsä vasta aikuisiässä, ja hänen isäpuolensa oli väkivaltainen alkoholisti, joka terrorisoi häntä nuoruudessaan. Hänet vartutettiin Etelä-Itävallan maaseudulla lähellä Slovenian rajaa, eristäytynyttä maisemaa, joka kulkee läpi hänen kirjoituksensa. Hän syntyi vuonna 1942 köyhässä maakuntakaupungissa Etelä-Itävallassa, äitinsä ja tämän naimisissa olevan rakastajan avioliiton pojaksi. Hänet kasvattivat äitinsä ja väkivaltainen isäpuoli. Handsken elämä oli monessa suhteessa samanlaista kuin Wolfram Rothilla.
ellauri343.html on line 84: takanamme olivat kauniin Karjalan kylän, kuuluisan Repolan rauniot. Kerroin kylän vielä kaksikymmentä vuotta sitten kuuluneen Suomelle, mutta Tarton rauhassa Repola oli häpeällisesti annettu venäläisille ja raja vedetty kiinni Kivivaarassa. Me olimme nyt sitä rajaa aukaisemassa ja luomassa heimoveljillemme parempaa tulevaisuutta: syy ei ollut meidän, että se jouduttiin sotimalla tekemään.
ellauri343.html on line 274: Sivén vetäytyi joukkonsa kanssa kohti Suomen rajaa. Haavoittunut Sotamies T.A. Simpura jäi kuitenkin jälkeen. Sivén lähti palaamaan syvemmäksi Vienaan etsimään asetoveriaan. Sivén löysi Simpuran, mutta oli eksynyt matkan varrella. Miehet tarpoivat ilman ruokaa kohti rajaa. Sivén ehti tehdä päätöksen kolmantena vaelluspäivänä, että hän ampuu itsensä, jollei mitään muutosta tapahdu kello 12 mennessä. Kello 10 Sivén ja Simpura kuitenkin saapuivat karjalaisukkojen kalasaunalle, josta heidät opastettiin Suomen puolelle. Sivén oli huonossa kunnossa ja yski verta vielä kuukausi Suomen puolelle tulemisen jälkeen. 4. lokakuuta Kuisman päiväkäskyssä mainittiin Sivén kunnostautuneeksi ja hänet ylennettiin korpraaliksi sekä myönnettiin IV luokan Vapaudenristi, mutta se oli jo hänelle kerran myönnetty. Viikko kotiin paluun jälkeen Sivén osallistui jääkärivääpeli Karl Dahlmanin tiedusteluretkelle Latvajärvelle. Tällä retkellä Sivén ampui yhden vihollisen.
ellauri343.html on line 383: Sodanjohdon tavoitteet eivät olleet rivisotilaille selvät, ja siten osa sotilaista kieltäytyi ylittämästä vanhaa rajaa. Etenkin Karjalan kannakselle eteneminen aiheutti joukkokieltäytymisiä. Kieltäytyjät olivat reserviläisiä, valtaosa heistä työväkeä ja pienviljelijöitä, joilla oli huoli perheidensä toimeentulosta. (Sano reilusti punikkeja vaan.) Tilanteet ratkaistiin puhutteluilla ja kenttäoikeudella. Kuolemantuomioita ei annettu, mitä nyt pikaoikeutta vähän jaettiin niskalaukauxilla.
ellauri344.html on line 55: Mitä vittua, jo on nää tyypit hölmöjä! Jos Ukrainaan ei piisaa miljardeja vaikka tulostoiveet oli paljon paremmat, mistä niitä löytyisi pikku Suomen tuhannen kilometrin itärajaa ilmaisexi partioimaan? No kyllähän jenkeille on tarjota vielä jotain houkuttimia, niinkö se TTIP-sopimus joka taitaa olla allekirjoitusta vailla. Sen voimalla Elon Muskin teslakorjaamokin saataisiin toimeen alehinnoilla, sanoi pikku Suomen vassarit mitä tahansa. Jos venkoilevat, Musk ja miljardöörikumppanit panee koko Suomen hallituxen tiilenpäitä lukemaan!
ellauri348.html on line 258: Chinmoy tunnetaan Suomessa ehkä parhaiten Kansainvälisestä rauhanjuoksusta (World Harmony Run), jossa juoxukalja siirtyy juoksijalta toiselle ja maasta toiseen. Viestijuoksu on järjestetty kaikissa maanosissa, yli 130 maassa. Suomessa juoksu on järjestetty yhdeksän kertaa vuodesta 1987 lähtien. Tapahtuman suojelijoina Suomessa ovat olleet muun muassa rouva Tellervo Koivisto, ministeri Elisabeth Rehn, tohtori Pentti Arajärvi ja kansanedustaja Erkki Tuomioja. Suomessa Rauhanjuoksua ovat tukeneet valtioneuvos Harri Holkeri ja useana vuonna Suomen Urheiluliitto. Vuoden 1983 rauhannobelisti Lech Wałęsa on sanonut: Rauhanjuoksun reitti yhdistää kaikki maat yhdeksi, ikään kuin niiden rajoja ei olisi olemassa. Presidentti Putin on työskennellyt uutterasti sen puolesta, ettei Iso- ja Vähä-Venäjän rajaa olisi olemassa. Israel tekee samaan aikaan parhaansa poistaaxeen Filistean mailta joutavia rajapyykkejä. Joelta merelle miekalla piirrämme rajan.
ellauri353.html on line 70: Värikkäät tiedelehdet kertovat ilostellen että jäätikkötutkijoille oli tullut pilkkuvirhe, Grönlannin jäätiköltä on sulanut jäätä monta gigatonnia enemmän kuin oli laskettu! Tuomiopäivän jäätiköstä sulaa vettä sellaisia määriä että merien pinta nousee tuossa tuokiossa 3 metriä. Entiseen verrattuna ihmettyttää hilpeys jolla näitä tuloksia selvitellään tiedelehdissä. Täähän on mahtavaa! Hurajaa menoa! Juku!
ellauri362.html on line 309: Jöns ei nähtävästi pidä liioin Joel Haahtelasta. Joel Haahtela on "Kristina Carlson -schabloonalla jokavuotismalliin julkaistu Martti Anhavan kristillismyönteinen sarjaromaanikonsepti joka 'uudistuu' ja samalla 'ironisoi' uudistumistaan, eräänlainen luterilaiseen juoksi jänö metsänrajaan versio Italo Calvinosta. Ehkä jopa norssi." Vankan uskonnollisen vakaumuksen omaava lääkäri Haahtela tutustui ortodoksisuuteen aluksi vaimonsa mukana ja mieltyi kokemaansa. Elämys syveni, kun häntä pyydettiin jumalanpalvelustekstien lukijaksi. Hänet vihittiin ensin lukijaksi ja 2021 diakoniksi, joka on varsinaisen ortodoksisen pappeuden ensimmäinen porras. Haahtela käsittelee tuotannossaan kristinuskoa ja sen selittämättömiä asioita, mutta romaaneita voi lukea niin hengellisin kuin humanistisin silmin. Haahtela itse kertoo uskovansa ”selittämättömään, siihen että asioiden takana on jotain monimutkaista ja kaunista, toisin sanoen mystistä".
ellauri372.html on line 48: Vuonna 53 eKr roomalainen sotapäällikkö Crassus hyökkäsi Parthiaan, mutta parthialainen komentaja, jota länsimaisissa lähteissä sanotaan Surenaksi, peittosi hänet Carrhaen taistelussa. Carrhaen taistelu käytiin prokonsuli Marcus Licinius Crassuksen johtamien roomalaisten ja kenraali Surenan johtamien parthialaisten välillä nykyisessä Turkissa lähellä Syyrian rajaa 53 eaa. Carrhae oli yksi roomalaisten suurimmista tappioista. Hulluja roomalaisia oli 5x enemmän. Today, Harran is a major local tourist spot.
ellauri378.html on line 78: Huhtikuun 9. päivänä 1917 juna saapui asemalle Thayngenissä, sveitsiläisessä kaupungissa Saksan rajalla. Koneessa oli 32 venäläisen ryhmä, ja tulliviranomaiset takavarikoivat heiltä suklaata ja sokeria. Matkustajat ylittivät tavaroiden tuontirajoituksen. Sitten juna sekoittui Gottmadingeniin Saksan puolella rajaa. Kaksi saksalaista sotilasta nousi henkilöautoihin ja erotti venäläiset muista siirtäen heidät toisen ja kolmannen luokan makuupaikoille.
ellauri381.html on line 217: Ainoa rintama, jonka yhdellä osuudella (Murmanskin alueella) saksalaiset joukot eivät kyenneet rikkomaan Neuvostoliiton valtionrajaa. (Itse asiassa puhumme sotaa edeltävästä rajasta Suomen kanssa, joka kulki Musta-Tunturin harjanteen keskustaa pitkin Srednyn niemimaalla. Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan päätyttyä Moskovan sopimus 13.3.1940, raja siirrettiin 9 km länteen, ja koko alue Srednyn niemimaa tuli osaksi Neuvostoliittoa, mutta heillä ei ollut aikaa rajata rajaa, ja vanha rajamerkki jäi Neuvostoliittoon.)
ellauri383.html on line 133:

Jotain rajaa EU:lle