ellauri024.html on line 970: Tony Hsieh shay; on amerikkalainen nettiyrittäjä ja seikkailukapitalisti. Hän on nettikenkärättikauppa Zapon omistaja. Ennenkuin se osti Zapon, se perusti nettimainosfirman LinkExchange ja möi sen Microsoftille 1998 265 miljoonalla. Jotain se siis on tehnyt oikein selvästi. Sen menestystarina on menestynyt kirjana. Zippo-yhtiön holakratia ei täysin toiminut, ne rabotajet. Zappo palailee hiljaxeen tavalliseen bisnesmeininkiin. Kivaa oli muttei järin tuottoisaa.
ellauri108.html on line 44: Juu esses aar romahti globaalin kapitalismin taloudellisessa painostuxessa 80-luvun lopussa. Onkohan juu es of ei menossa samaa tietä vastaavista syistä? Siellä alkaa olla aivan vitusti mamuporukoita jotka on aika tyytymättömiä, kun Amerikan unelmahissi ei enää nouse kerroxiin. Ne rabotajet, lukee hissin päälle liimatussa lapussa.
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
xxx/ellauri173.html on line 41: Ne rabotajet, huusi kiukkuinen venakko eilen MIUI-merkkiseen matkapuhelimeen ykkösen pysäkillä Vallilassa ennenkuin mies löi sille luurin korvaan. My rabotajem bez posrednikov, avaimet käteen vetoa ilman välikäsiä. Huismannin mainostama Isle-Adamin luddiittimainen scifi-romaani on tämän paasauxen avainaiheena.
xxx/ellauri218.html on line 265: Kyštymin ydinonnettomuus on maailmanhistorian kolmanneksi pahin ydinonnettomuus ja oli siihenastisista pahin. Laitoksessa tapahtui 29. syyskuuta 1957 voimakas räjähdys jätesäiliössä, jossa oli korkearadioaktiivista jätettä. Tapahtuma tunnetaan Kyštymin onnettomuutena, ja saastuneesta alueesta on myöhemmin käytetty nimitystä "Kyštymin hiilijalanjälki". Räjähdys johtui säiliön jäähdytysjärjestelmän viasta. Ne rabotajet.
5