ellauri001.html on line 1713: yläkerran puoleen, pyytäen vain

ellauri133.html on line 318: The Kidin elämän tarkoitus on 4 juttua: sen nopee auto, Pabst Blue Ribbon kalja, hyvin kammattu tukka, ja pääsy paikkaan Vegas kertomaan henkilölle tai yhtiölle Flagg mitä tehä- Hänen mielisairas (tai oik. luonnevikainen) käytöxensä saa hänet ja Roskixen tapetuxi monta kertaa, mut varsinainen friikkaus on kun Trash herää yöllä siihen että kiimainen skidi hankaa tankoaan Roskixen kylkeen pyytäen siltä kädetystä.
ellauri216.html on line 535: Keskustelu alkaa jo saada epäilyttäviä piirteitä, kun Ljoša seminaristi alkaa kertoilla Ipatjevin luostarin munkkien hairahduksista. Erikoisesti niissä tuntuu kunnostautuneen arkkidiakoni Hermogen. Keittiössä teetä juova kirkkoleivänpaistaja Klaudia Stepanovna on tullut kuuntelemaan keskusteluamme kirkkoveneistä ovensuuhun ja alkaa tirskua. Katsomme vale-Dimitrin kanssa apua pyytäen isä Ippolitin puoleen. Hän ratkaisee asian varsin kätevästi.
ellauri316.html on line 338: Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäsenten allekirjoittama kirje, joka tuli tunnetuksi "63:n kirjeenä" (myös: 62, joku jänisti) vaati kirjoittajien vapauttamista takuita vastaan ja väittivät, että oikeudenkäynti itsessään aiheutti enemmän mainehaittaa kuin kirjoittajien teokset. Allekirjoittajina olivat Korney Chukovsky, Ilja Ehrenburg, Viktor Shklovsky, Venyamin Kaverin, Bella Akhmadulina,Bulat Okudzhava ja Arseny Tarkovski plus 56 never heardia. (Tai 55.) Helmikuun 14. päivänä 1966 25 huomattavaa Neuvostoliiton intellektuellia kirjoitti avoimen kirjeen Leonid Brežneville, silloiselle pääsihteerille, pyytäen, ettei stalinismia palauteta kuntoon. Heidän joukossaan olivat akateemikot Andrei Saharov, Vitali Ginzburg, Jakov Zeldovitš, Mihail Leontovitš, Igor Tamm, Lev Artsimovitš, Pjotr Kapitsa ja Ivan Mayski, kirjailijat Konstantin Paustovsky [tästä hyypästä on muuten paasaus] ja Viktor Nekrasov, säveltäjä Dmitri Šostakovitš, näyttelijät Smoktu Innnovsky May, Oleg Yefremov ja monet muut vähemmän julkkixet. Kirjettä levitettiin laajalti samizdatissa, mutta virallinen lehdistö ei koskaan julkaissut sitä. Jotkut allekirjoittajista kärsivät seurauksista, kuten ulkomaille matkustamisen kieltämisestä ja teoksensa virallisen julkaisemisen rajoituksista.
ellauri372.html on line 362: Saavutettuaan Pompeuksen suosion, Aristobulus oli turvassa veljestään. Valitettavasti hän oli tehnyt virheen. Hän lähetti lähettilään Pompeuksen luo pyytäen häntä rankaisemaan Aemiliusta, joka - Aristobuluksen mukaan - oli kiristänyt häneltä 8000 kg hopeaa. Pompeius päätti tulla Jerusalemiin nähdäkseen itse, mitä oli tekeillä; siellä hän asettui Hyrcanuksen puolelle ja pidätti Aristobuluksen.
xxx/ellauri154.html on line 125: Kun 17 vuotta oli kulunut taistelussa entisen elämän muistojen kanssa, kiusaukset lakkasivat. Marialle oli tullut menopaussi. Maria sai viettää elämänsä 30 viimeistä vuotta syvässä rauhassa Jumalan armon ympäröimänä. Marian viimeisen elinvuoden alussa abba Zosima (4.4.) lähti Palestiinan luostareissa noudatetun tavan mukaan suuren paaston ajaksi sekuntikellon kanssa kilvoittelemaan yksin erämaahan. Paaston ollessa jo lopuillaan hän näki erämaassa auringon polttaman ihmisolennon, jonka olkapäille laskeutui vitivalkoinen tukka. Olento pakeni häntä, mutta Zosima juoksi hänen peräänsä pyytäen saada häneltä siunauksen. Kun Zosima pääsi kuulomatkan päähän, Maria kutsui häntä nimeltä, vaikka ei ollut koskaan tavannut häntä. Maria ilmoitti olevansa nainen ja pyysi häntä heittämään viittansa maahan, niin että hän voisi verhota itsensä sillä.
xxx/ellauri177.html on line 589: Hän näki hänet edelleen siellä. Hän ojensi kätensä hänelle, hän oli toivottava, jotta tämä rikkoisi kaikki valansa. Ja hän heittäytyi kurkulleen ilman kunnioitusta kirkkoa kohtaan; hän otti hänen raajat, hän hallitsi häntä suudelmien alla. Juuri hänen edessään hän polvistui rukoillen hänen armoaan ja pyytäen tältä anteeksi raakuudestaan. Hän selitti, että tiettyinä aikoina hänessä oli ääni, joka ei ollut hänen omansa. Kohteleeko hän häntä koskaan huonosti! Vieras ääni yksin oli puhunut. Se ei voinut olla hän, joka ei olisi koskettanut hiuksiaan ilman vapinaa.
xxx/ellauri307.html on line 335: Ranskan kukistumisen jälkeen vuonna 1940 venäjänjuutalaiset alkoivat lähestyä taloa pyytäen kastetodistusta, jonka isä Dimitri toimittaisi heille. Monet juutalaiset tulivat jäämään heidän luokseen. He tarjosivat suojaa ja auttoivat monia pakenemaan maasta. Lopulta talo suljettiin. Gestapo pidätti Äiti Marian, Fr. Dimitrin, Jurin ja Sofian. Fr. Dimitri ja Juri kuolivat molemmat Doran keskitysleirillä. Äiti Maria lähetettiin Ravensbrückin keskitysleirille. Pääsiäislauantaina 1945 hänet lähetettiin kaasukammioon.
xxx/ellauri314.html on line 218: Kovaa äherrystä autotallin perällä Helyn kimpussa. Käsipelillä venkutettuna tuli sentään nahistunut terska ulos esinahasta, että sai edes otetuxi nämä kaunistellut näpäyxet Helyn pukilta. Siihen se sitten valitettavasti jäi. Kun juot mietoa teetä on kuin suutelisit epämieluista naista. Hely olis mieluisa, tiukka vee kuin vahva tee, mutta voi nössö kun ei voi seisoa, ei käskien eikä pyytäen. Löysällä letkulla puuhastelun päätteexi ei edes ruiskaha, jotain voimatonta limaa saattaa Helyyn kyrvänpäästä laihaxi kiitoxexi valua.
9