ellauri008.html on line 1025: puuseppämuotoilija Antrei Hartikainen. Varmaan tän HS puffin kirjoittajan Jarmon veli.

ellauri049.html on line 227: Sarkia syntyi aviottomana piian lapsena vuonna 1902. Hänen äitinsä oli Aleksandra (Sandra) Maria Sulin (1874–20.2.1916), joka kuoli pojan ollessa vajaa 14-vuotias, ja poika joutui kummitätinsä Hilda Runnin kasvatiksi. Isä oli puuseppä Malakias Korkki, jonka suku oli kotoisin Houhajärven Kuukan talosta. Sarkian isä oli lähes 100 prosenttisella varmuudella (selvennä) Tyrväältä ollut kirvesmies Heikki Laaksonen. Kenen isä oli Korkki? Runninko? Vai Kalle-Kustaan? Miten niin lähes 100%? Kävikö Aadolfikin Santran luukulla? Yhtä epäselvä tarina kuin Jeesuxella. Selvennä!
ellauri055.html on line 957: Teuvo Pakkalan isä Juhana Erik Frosterus oli ammatiltaan kultaseppä, mutta harrasti myös kuvanveistoa. Äiti Anna Sofia Turdin oli samoinlähde? käsityöläissukua, sillä hänen isänsä oli puuseppä. Pakkalan isänisä oli paikallista kuuluisuuttakin saavuttanut laivanvarustaja, mutta Frosteruksen suvun juuret ovat etelässä, Nummen pitäjässä.
ellauri061.html on line 140: PUUTIAINEN, puuseppä.
ellauri308.html on line 195: Arvid (Arvo) Tuominen syntyi Hämeenkyrössä puuseppä Oskari Mikonpoika Tuomisen 17-lapsiseen perheeseen. Hänen äitinsä, jota kutsuttiin ”Nikkarin Elinaksi”, oli taitava sirpillä niittäjä ja aulis levittäjä. Tuominen kertoi uskovaisen isänsä tiukasta kurinpidosta ja äitinsä lempeydestä. Hänen mukaansa ”äidin sirppi ja isän kumivasara” olivat hänen lapsuutensa kantavat voimat. Tuominen nimesi lapsuudestaan kertovan omaelämäkerran Sirpin ja vasaran tie. Isä oli kannanotoissaan ehdoton: kun hän oli jotain päättänyt, ei kenelläkään ollut siihen enää mitään lisättävää. Isän ja Arvo-pojan välille ei syntynyt kovin läheistä ja luottamuksellista suhdetta. Suhde äitiin oli sen sijaan läheinen, Arvo oli äitinsä lemmikki.
ellauri308.html on line 325: Isänsä seuraajaxi höyrypääpuuseppänä Arvosta ei ollut, mutta taitavana lyijykynän terottajana hänestä tuli lehtimies Kansan Lehteen Tampereelle, jonka päätoimittaja ja juoxupoika hän muutaman vuoden kuluttua myös oli. Vaikka sisällissota raivosi Tampereellakin täydellä voimallaan, ei Arvo Poika Tuominen lopettanut työtään, ennenkuin hänet vangittiin Valkoisten toimesta ja siirrettiin vangittuna rautatieaseman makasiiniin.. Sieltä hänet pelasti kaksi hämeenkyröläistä tuttua valkoista ja veivät hänet turvaan kotipitäjäänsä.
ellauri326.html on line 447: Reino Vilho (Wilhelm) Silvanto (sukunimi vuoteen 1929 saakka Sylvander; 21. heinäkuuta 1883 Helsinki – 29. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja kirjailija. Hän käytti suomentajana myös nimimerkkejä R.W.S, Reino Silva ja Reino Silvala. Silvannon vanhemmat olivat puuseppä Karl Kristoffer Sylvander ja Elviira Kallentytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 Helsingin reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1908 ja maisteriksi 1910. Silvanto oli aluksi opettajana eri oppilaitoksissa Helsingissä, Forssassa ja Kotkassa. Hän oli Suomen tietotoimiston palveluksessa 1918 ja toimi sitten asianajotoimisto Sarkanen & Helmeen liikeosaston osastopäällikkönä 1918-1920.
ellauri370.html on line 601: En jää odottamaan, että tasa-arvon ystävät näyttävät minulle sellaisia katkelmia lähetys­saarnaajien tai meri­kapteenien kirjoittamissa kirjoissa, joissa julistetaan, että joku wolof on taitava puuseppä ja joku hottentotti hyvä palvelija, että joku kafferi tanssii ja soittaa viulua tai että bambara osaa aritmetiikkaa. Jättäkäämme syrjään tällaiset lapsellisuudet ja verratkaamme toisiinsa ryhmiä, ei yksilöitä. Valkoisissakin on joitakin pukinpartaisia jyrsijännäköisiä ääliöitä! Mutta ne ovat poikkeuxia säännöstä. Miksi huron ei aikojen kuluessa ole keksinyt kirjojen painamista tai höyrykonetta? Missä on musta Tolstoi tai Dostojevski, ihmetteli seemiläinen Bellow. No niillä oli yxinkertaisesti liian lokoisat oltavat, banaanit ihan käden ulottuvilla ja lämmintä. Ei tarvinnut angstata.
ellauri382.html on line 430: Hallituksen asiakirjat kuvailivat Tom Moreheadia maanviljelijänä ja puuseppänä, 5 jalkaa 8 tuumaa pitkä, ruskeat silmät, mustat hiukset ja "keltainen" tai "vaaleanruskea" iho. Hänen fyysiset ongelmansa lueteltiin eri tavoin maksan, sydämen, suoliston ja alaselän vaivoiksi. Vuotta ennen kuin hän kuoli 75-vuotiaana vuonna 1913, eläketoimisto lopulta hyväksyi hänen sanansa ja James W. Moreheadin sanan, että Thomas oli sen ikäinen, jonka hän väitti olevansa. Sen mukaisesti uupuneen vanhan sotilaan eläke nostettiin korkealle tasolle 20 dollaria kuukaudessa.
ellauri409.html on line 184: Jansenistit 1600-luvulta lähtien pyrkivät tukeutumaan ihmetarinoihin perustellakseen asiansa. Yksi ensimmäisistä ja merkittävimmistä oli Marguerite Périerin paraneminen vuonna 1656 Sainte-Épinen jäännöksellä, joka tapahtui, kun jansenismia alettiin hyökätä vakavasti, ja jota seurasi tällä vuosisadalla lukuisia raportteja muista ihmeistä. Tietyt jansenistit saavuttivat siten maineen thaumaturgeina ja heidän jäänteineen oli suuri kysyntä. Esimerkiksi Pontchâteaun apotti Solitaire ja Port-Royalin "puutarhuri" pakotettiin napsauttamaan sanainen arkkunsa auki vuonna 1690, kun pikkutyttö parantui hänen hautajaisissaan. Jansenismista oli yhä enemmän tulossa julkinen asia, johon osallistui ihme. Unigenituksen ja monarkkisen sorron aiheuttaman seurakunnan pappien välisen konfliktin demokratisoituminen vain vahvisti tätä suuntausta. Vuosina 1710–1730 tapahtui useita ihmeitä, jotka liittyivät suoraan tai epäsuorasti jansenismiin. Ne eivät olleet suoraan vetoomuspapit , vaan ne tapahtuivat hyvin usein heidän seurakunnissaan, kuten vuoden 1725 ihme, jossa Madame Lafosse, erään naisen vaimo puuseppä, parantui eukaristisessa kulkueessa Sainte-Margueriten seurakunnassa Pariisissa, jossa seurakunnan pappi (ja monstrancen kantaja ) oli pahamaineinen valittaja . Ihme tunnistettiin, kulkueita tehtiin ja tarinoita popularisoitiin esitteillä ja kaiverruksilla.
xxx/ellauri086.html on line 113: Gustafsson on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1976. Ennen uraansa kansanedustajana Gustafsson on työskennellyt konepuuseppänä, koulutussuunnittelijana sekä Murikka-opiston rehtorina opiston ensimmäiset kymmenen toimintavuotta (1977–1987).
xxx/ellauri187.html on line 633: tapauksittain: ravintolan vuoropäällikköravitsemisesimiesravitsemispäällikköremonttimiesremontoijarakennusremonttimiesremontoija, rakennusremontoijaruokapalveluesimiesruokapalveluvastaavaseurakuntaemäntäruokapalveluvastaavasatamaisäntäsatamanhoitajasaunaemäntäsaunanhoitaja, saunavastaavasementtimiessementtityöntekijä, betonipaikkaaja, sementinvalajasiivousesimiessiivoustyönjohtajasiltatyömiessillanrakentaja, siltatyöntekijäsisustuskirvesmiessisustusrakentaja, sisustuspuuseppä, sisustustimpurilentoemäntästuertti, matkustamotyöntekijätallimiestallinhoitaja, tallityöntekijä, hevostenhoitaja. Huom, hevostenhoitaja on oma nimikkeensä ja hevostalouden perustutkinnon ammattinimike.tapettimiestapetoija, tapettiasentajatasoitemiestasoitetyöntekijätehostemiestehosteteknikko, erikoistehosteteknikkotietyömiestienrakentaja, tierakennustyöntekijätietopalveluesimiestietopalvelupäällikkö, tietopalveluvastaavaesimiestiiminvetäjä, ryhmänjohtaja, päällikkö, ryhmänvetäjä, työnjohtaja, johtaja, lähijohtaja, esihenkilötiimiesimiestiimivastaava, tiiminvetäjä, tiimipäällikkö, ryhmäpäällikkö, tiimin vetäjäkirvesmiestimpuri. Tapauskohtaisesti: rakennuspuuseppä, laudoittaja, hirsirakentaja, elementtiasentaja, talonrakentajatuomioistuinlakimiestuomioistuinjuristi;
xxx/ellauri292.html on line 521: Kas hän jatkaa juuri näillä sanoilla: "Joka on määrätty puuseppäksi, tulee sellaiseksi, vaikka hänet ruuvattaisiin ristille, ja se, joka on ennalta määrätty kantamaan pois palkinto juoksuista olympialaisissa, vie sen vaikka olisi jalaton; ja mies, jolle kohtalot ovat määränneet, että hänestä tulee merkittävä jousiampuja, ei jätä osaamatta pilkkaan, vaikka hän menettää näkönsä." Mutta jos, kuten sanot, mies, joka on määrätty juoksijaksi tai jousiampujaksi tai puusepäksi, ei voi välttää olemasta sellainen, niin varmasti myös, jos on määrätty, että mies on velho ja hänen luonteensa ollessa taikuri tai murhaaja ja jumalaton ja hylätty, tulkoon mikä tahtoo, hänen on pakko loppua olemalla sellainen henkilö.
xxx/ellauri329.html on line 208: Lollo-täti (1927-2023) kuoli vasta tammikuussa tänä vuonna. Hän oli pikaluistelija Francesca Lollobrigidan isotäti. Luigina Lollobrigidan isä oli huonekalupuuseppä, ja perhe asui pittoreskisti vuoristokylässä Latiumissa.
xxx/ellauri442.html on line 83: Clavell tuli elokuvateollisuuteen levityksen kautta ja työskenteli siellä Englannissa useita vuosia. Hän yritti päästä tuotantoon, mutta hänellä ei ollut onnea, joten hän alkoi kirjoittaa käsikirjoituksia. Vuonna 1954 hän muutti New Yorkiin ja sitten Hollywoodiin. Yrittäessään murtautua käsikirjoittamiseen hän maksoi laskut puuseppänä.
15