ellauri030.html on line 839: Filosofit on niin huumorittomia, että ne ei pysty erottamaan leikkitappelua oikeesta, ne lähtee heti tykittämään vastaan täysillä. No leikissä on totta toinen puoli, et jos tehdään pilaa vaikka homoista, blondeista, polakeista, nekruista, italiaanoista, lakimiehistä tai naisista, niin kyllä siinä on mukana aina oikeaakin ilkeyttä. Stanfordin sivusto uskaltautuu vetämään heikohkon puolalaisvizin, koska puolalaiset on niin sulautuneet jenkkeihin, ettei ne enää siitä pahastu. Six kai se vizikin on niin vetämätön. Huoh.
ellauri048.html on line 1901: Puolalainen mies baarissa käänteli yhtä paperia tuntikausia. Kun se oli lähtenyt, jälkeenjääneet kävi kazomassa mitä paperissa luki. Siinä luki molemmilla puolilla: puolalaiset ovat tyhmiä. Käännä.
ellauri065.html on line 137: 12--14-luvuilla germaaniset, hollantilaiset ja flaamilaiset uudisasukkaat muuttivat Itä- Keski- ja Itä-Eurooppaan Ostsiedlung-nimisessä muuttoliikkeessä. Pommerissa, Brandenburgissa, Preussissa ja Sleesiassa entisestä länslaavista ( polabialaiset slaavit ja puolalaiset ) tai Baltian väestöstä tuli vähemmistöjä seuraavien vuosisatojen aikana, vaikka huomattava osa alkuperäisistä asukkaista jäi alueille, kuten Ylä-Sleesia. In Suur Puolassa ja Itä-Pommeri ( Pomerelia ), saksalainen uudisasukkaat muodostivat vähemmistön. Jotkut alueista (kuten Pommeria ja Masovia) liittyivät Puolaan uudelleen 1400- ja 1500-luvuilla. Toiset sulautuivat tiukemmin Saksan politiikkaan. Vuonna 1815 Wienin kongressi perusti Saksan valaliiton 39 saksankielisen valtion yhdistykseksi Keski-Euroopassa. Tämä vahvisti Saksan rajat suurelle osalle 1800-lukua; mukaan lukien Pommeri, Itä-Brandenburg ja Sleesia, mutta lukuun ottamatta saksankielisiä maita Preussin kuningaskunnan itäosassa ( Itä-Preussi, Länsi-Preussia ja Posen ) sekä Sveitsin saksalaisia ​​kantoneja ja Ranskan Alsace-aluetta.
ellauri065.html on line 163: Saksalaiset, jotka olivat asuneet kodeissaan tai palanneet koteihinsa, karkotettiin väkisin ennen kuin nämä palautetut alueet (virallinen termi) asuttivat uudelleen Keski-Puolan puolalaisten ja itäisiltä alueilta ja Keski-Puolasta tulleet puolalaiset. Puolan aluemuutokset heti toisen maailmansodan jälkeen. Huomaa että "Lwöw!" eli Lemberg jäi Curzonin "A" linjanvedon mukaisesti itäpuolelle.
ellauri065.html on line 167: Kahden maailmansodan välisenä aikana monet Saksassa väittivät, että vuosina 1919–1922 Puolalle luovutettu alue olisi palautettava Saksaan. Tämä väite oli yksi perusteluista Saksan hyökkäykselle Puolaan vuonna 1939, mikä ilmoitti toisen maailmansodan alkamiselle. Kolmas valtakunta liitti entiset Saksan maat, käsittäen " Puolan käytävän ", Länsi-Preussin, Posenin maakunnan ja osia Itä- Ylä-Sleesiaa. Valtuusto on Danzigin vapaakaupunki äänesti tulla osaksi Saksan jälleen, vaikka puolalaisia ja juutalaisia riistettiin äänioikeuttaan ja kaikki muut kuin natsien puolueiden kiellettiin. Vuonna 1919 menetettyjen alueiden ottamisen lisäksi Saksa otti myös lisää maata, joka ei ollut koskaan ollut saksalainen. Adolf Hitlerin kahdessa asetuksessa (8. lokakuuta ja 12. lokakuuta 1939) jaetut Puolan alueet jaettiin hallinnollisiin yksiköihin: Reichsgau Wartheland (alun perin Reichsgau Posen), johon kuului koko Poznańin voivodikunta, suurin osa Łódźin voivodikunnasta, viisi Pommerin voivodikunnan lääniä ja yksi Warszawan voivodikunnan lääni ; Reichsgau Danzig-Länsi-Preussit (alun perin Reichsgau Länsi-Preussit), joka koostui jäljellä olevasta Pommerin voivodikunnan alueesta ja Danzigin vapaakaupungista ; Ciechanówin alue ( Regierungsbezirk Zichenau), joka koostuu viidestä Warszawan voivodikunnan pohjoisesta läänistä ( Płock, Płońsk, Sierpc, Ciechanów ja Mława ), josta tuli osa Itä-Preussia; Katowicen alue (Regierungsbezirk Kattowitz) tai Itä-Ylä-Sleesia ( Ost-Oberschlesien ), johon kuului Sosnowiecin, Będzinin, Chrzanówin ja Zawiercien läänit sekä osat Olkuszin ja Żywiecin läänistä. Näiden alueiden pinta-ala oli 94.000 km 2 ja asukasluku 10.000.000 ihmistä. Liittyneet Puolan alueet olivat koko sodan ajan Saksan kolonisaation alaisia. Itse Saksasta tulleiden uudisasukkaiden puuttuessa siirtolaiset olivat pääasiassa etnisiä saksalaisia, jotka siirrettiin muualta Itä-Euroopasta. Nämä etniset saksalaiset uudelleensijoitettiin koteihin, joista puolalaiset oli karkotettu. Loput Puolan alueesta liittyi Neuvostoliittoon (ks. Molotov – Ribbentrop -sopimus ) tai tehtiin Saksan hallitsemalle valtionhallinnon miehitysvyöhykkeelle. Sen jälkeen, kun Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 alueella Białystokin, johon kuului Białystok, Bielsk Podlaski, Grajewo, Łomża, Sokółka, Volkovysk, ja Grodno läänien oli "kiinni" (ei sisällytetty) Itä-Preussi, kun taas Itä Galicia ( District of Galicia ), johon sisältyi kaupungit Lwów, Stanisławów ja Tarnopol tehtiin osa julkisyhteisöjen.
ellauri065.html on line 169: Avoin kysymys oli, pitäisikö rajan seurata itäistä vai Lusatian Neisse-jokea ja pitäisikö Berliinin perinteinen satama Stettin pysyä saksalaisena vai sisältyykö se Puolaan. Alunperin Saksa oli säilyttää Stettin kun puolalaiset liitteen Itä-Preussin kanssa Königsbergin. Lopulta kuitenkin Stalin päätti, että hän halusi Königsbergin kuin vuoden lämmintä vettä portti varten Neuvostoliiton laivaston ja väitti, että puolalaiset pitäisi saada Stettinin sijaan. Puolan sodanajan maanpakolaishallituksella ei ollut juurikaan sanottavaa näissä päätöksissä.
ellauri065.html on line 173: Joidenkin nykyisten arvioiden mukaan saksalaisten pakolaisten määrä on 14 miljoonaa, joista noin puoli miljoonaa kuoli evakuointien ja karkotusten aikana. Samaan aikaan keski-Puolan puolalaiset karkottivat puolalaisia ​​entisestä Itä-Puolasta, puolalaiset paluumuuttajat internoinnista ja pakkotyöstä, ukrainalaiset pakotettiin uudelleen Vistula-operaatioon ja juutalaiset holokaustista selviytyneet asutettiin Puolan saamiin Saksan alueisiin, kun taas entisen pohjoiseen Itä-Preussi ( Neuvostoliiton saavuttama Kaliningradin alue ) muutettiin sotilasvyöhykkeeksi ja myöhemmin asutettiin venäläisten kanssa.
ellauri203.html on line 290: Miłosz opiskeli lakia Vilnan yliopistossa, joka oli tuohon aikaan puolankielinen, kuten iso osa kaupungin väestöstäkin. Miłosz myös kirjoitti koko tuotantonsa puolaksi, ja hän sanoi olevansa puolalainen, vaikka puolalaiset toisinaan hänen mukaansa pitivät häntä liettualaisena. Milosz puhui sujuvasti puolan lisäksi liettuaa, venäjää, englantia ja ranskaa (muttei saxaa)..
ellauri214.html on line 611: Muuten on kaikki sodan jälkeen suurin piirtein ennallaan. Samat puolalaiset pärstät, samat vittuilut, samat keekoilut.
ellauri214.html on line 658: Sotatarviketeollisuus on vielä valtion omistuxessa. Sen päivät ovat luetut. Telakkainsinööristä putkahtanut yrittäjä karsi Stettinissä kustannuxia kovalla kädellä. Nyt telakka on yxityistetty ja velaton. Väkeä on kyllä vähennetty, mutta jälelle jääneet ansaizevat 2x enemmän kuin puolalaiset keskimäärin. Älkää häiritkö meitä, täällä tehdään töitä. Tämä ei ole mikään Gdansk. Kaikille annettiin mahdollisuus rikastua. Johdolle tuli paljon suurempi osuus kuin työntekijöille. Tämä oli hinta rikastumisesta. Vielä on kuitenkin ongelmia jäljellä. Eläkejärjestelmä nielee neljännexen valtion menoista. Se ei ole paljon siihen nähden että valtio oli eläkeläisten suurin työnantaja. Onnexi huonokuntoiset ex-kommunistit kuolee nuorina. Onnexi miljoomat ihmiset tekevät pimeitä töitä ja pimittävät veronsa. Tätä eivät mitkään viranomaiset pystyisi organisoimaan!
ellauri238.html on line 748: Lerppu käänti jonkun verran Herberttiä englannista. Ei se muistanut sen etunimestäkään kuin 2 ekaa kirjainta. Tyhmä Pena on maalta kotoisin ja luulee että Zbigniew on Herbertin sukunimi. Sen miällestä Herbertin runot olivat kivoja, salamielisiä, vaikka ne ovat tosiasiassa ääreist puisevia. Penalla on Jeesuxen darratuskat perjantaina kun raflat ovat kiinni 3 päivää pääsiäisenä. Puolalaista poliittista satiiria, haha. Puolalainen käänsi paperia. Toisellakin puolella luki: puolalaiset ovat tyhmiä. Käännä. Puolalainen käänsi paperia.
ellauri249.html on line 297: Sekä Puolassa että Unkarissa tunnettiin syvää vastenmielisyyttä Venäjän ylivaltaa ja stalinismia kohtaan. Puolassa oli torjuttu maatalouden kollektivointi, mutta muuten kommunistit noudattivat Stalinin määräyksiä. Nyt Stalinin kuoltua oikeistopuolalaiset katsoivat tilaisuutensa tulleen. Kesäkuussa 1956 sosiaalista nousua kaipaavat työläiset nousivat Poznanissa kapinaan. Puolueen johtajaksi valittiin Władysław Gomułka ja Hruštšov oli jo varma, että Puola irtautuu kansandemokratioiden leiristä. Hän kiiruhti Puolaan ja oli jo antanut neuvostoarmeijalle käskyn tulla perässä maahan. Neuvotteluilla, jotka eivät olleet kummallekaan osapuolelle kunniaksi, tilanne saatiin rauhoitettua eivätkä neuvostojoukot ehtineet Puolaan asti.
ellauri257.html on line 82: Taras Bulba (2009), ohjaaja Vladimir Bortko , tilaus Venäjän valtion televisio ja maksanut kokonaan Venäjän kulttuuriministeriö. Mukana ovat ukrainalaiset, venäläiset ja puolalaiset näyttelijät, kuten Bohdan Stupka (Taras Bulbana), Ada Rogovtseva (Taras Bulban vaimona), Igor Petrenko (Andriy Bulbana), Vladimir Vdovichenkov (Ostap Bulbana) ja Magdalena Mielcarz (puolalaisena aatelisenatyttö). Elokuva kuvattiin useissa paikoissa Ukrainassa, kuten Zaporizhzhiassa , Khotynissa ja Kamianets-Podilskyissä vuonna 2007. Käsikirjoituksessa käytettiin romaanin vuoden 1842 painosta.
ellauri257.html on line 106: Taras palaa kotiin löytääkseen kaikki vanhat kasakkaystävänsä kuolleina ja nuoremmat kasakat heidän tilalleen. Hän lähtee taas sotaan. Uusi hetmani haluaa tehdä rauhan puolalaisten kanssa, mitä Taras jyrkästi vastustaa varoittaen, että puolalaiset ovat petollisia eivätkä kunnioita heidän sanojaan. Taras ei pystynyt vakuuttamaan hetmania, vaan vie hänen rykmenttinsä jatkamaan hyökkäystä itsenäisesti. Kuten Taras ennusti, kun uusi hetmani suostuu aselepoon, puolalaiset pettävät hänet ja tappavat joukon kasakkoja. Taras ja hänen miehensä jatkavat taistelua ja jäävät lopulta kiinni raunioituneeseen linnoitukseen, jossa he taistelevat, kunnes viimeinen mies voitetaan.
ellauri257.html on line 112: Tällä hetkellä kiistanalaisista syistä vuoden 1842 painosta laajennettiin kolmella luvulla ja se sisälsi venäläisiä nationalistisia teemoja. Mahdollisia syitä ovat tarve pysyä linjassa virallisen tsaarin ideologian kanssa sekä kirjailijan muuttuvat poliittiset ja esteettiset näkemykset (jotka ilmenivät myöhemmin teoksessa Dead Souls ja Selected Passages from Correspondence with his Friends ). Muutokset sisälsivät kolme uutta lukua ja uuden lopetuksen (vuoden 1835 painoksessa puolalaiset eivät huomaa polttaa päähenkilöä roviolla).
ellauri278.html on line 368: Komission havaintojen mukaan puolalaiset tapettiin huhti-toukokuussa 1940. Huolimatta luotien saksalaisesta alkuperästä, jonka saksalaiset, kuten raportissa todettiin, yrittivät piilottaa kaikin mahdollisin tavoin, PKK:lla ei ollut epäilystäkään NKVD:n syyllisyydestä: "ja NKVD:n luotettujen työntekijöiden, Katynin rikoksen tekijöillä saattoi olla mitä tahansa alkuperää olevia aseita", puolalaiset huomauttivat.
ellauri278.html on line 386: Koko sen ajan, kun neuvostoliittolaiset ja puolalaiset historioitsijat etsivät asiakirjoja Katynista, Katyniin liittyviä tärkeimpiä politbyroon asiakirjoja säilytettiin NKP:n keskuskomitean arkiston (jäljempänä Presidentinarkisto) salaisessa erityiskansiossa; MS Gorbatšov tiesi heidän olemassaolostaan. B. N. Jeltsin sai Erikoiskansion asiakirjat henkilökohtaisesti Gorbatšovilta, kun tämä oli siirtänyt vallan. Kahdeksan kuukautta myöhemmin, 24. syyskuuta 1992, paketti nro 1, joka sisälsi Katyniin liittyviä asiakirjoja, avattiin.
ellauri281.html on line 367: Komission havaintojen mukaan puolalaiset tapettiin huhti-toukokuussa 1940. Huolimatta luotien saksalaisesta alkuperästä, jonka saksalaiset, kuten raportissa todettiin, yrittivät piilottaa kaikin mahdollisin tavoin, PKK:lla ei ollut epäilystäkään NKVD:n syyllisyydestä: "ja NKVD:n luotettujen työntekijöiden, Katynin rikoksen tekijöillä saattoi olla mitä tahansa alkuperää olevia aseita", puolalaiset huomauttivat.
ellauri281.html on line 385: Koko sen ajan, kun neuvostoliittolaiset ja puolalaiset historioitsijat etsivät asiakirjoja Katynista, Katyniin liittyviä tärkeimpiä politbyroon asiakirjoja säilytettiin NKP:n keskuskomitean arkiston (jäljempänä Presidentinarkisto) salaisessa erityiskansiossa; MS Gorbatšov tiesi heidän olemassaolostaan. B. N. Jeltsin sai Erikoiskansion asiakirjat henkilökohtaisesti Gorbatšovilta, kun tämä oli siirtänyt vallan. Kahdeksan kuukautta myöhemmin, 24. syyskuuta 1992, paketti nro 1, joka sisälsi Katyniin liittyviä asiakirjoja, avattiin.
ellauri313.html on line 341: Jotkut heistä kuolivat, loput assimiloituivat ukrainalaisiin naisiin (aah) ja kuolivat. Muinaiset kreikkalaiset osallistuivat myös Ukrainan etnoksen muodostumiseen, samoin turkkilaiset ja puolalaiset, kasakat sekä monet muut kansat, kuten venäläiset ja saxalaiset. Eräs jenkkikin kävi täällä kommunistiaikana näpsimässä nakuja lapsikuvia. (Ei se varmaan siihen jäänyt.)
ellauri317.html on line 218:
ellauri338.html on line 231: Syksyllä 1977 (muiden lähteiden mukaan 1978) Puolan kansantasavallan hallitus valitti kansainväliseen välitystuomioistuimeen ja ilmoitti, että koska vodkaa tuotettiin ensimmäisen kerran Puolassa, vain puolalaiset yritykset voivat myydä ulkomaan markkinoille tavaroita nimellä "vodka"
ellauri353.html on line 549: Tässä on tyypillinen länsimainen kuvaus siitä, mitä puolalaiset kutsuvat "Komarówin taisteluksi", joka tunnetaan myös nimellä Cześniki, osa "Zamość-renkaaseen" liittyvistä taisteluista:
ellauri353.html on line 555: Todellisuus on hieman vähemmän värikäs: olen melko varma, että se ei ollut suurin ratsuväen taistelu sitten vuoden 1813, eikä se todellakaan ollut viimeinen suuri ratsuväen taistelu. Itse asiassa Komarówin taistelu ei ollut mitenkään erityisen ratkaiseva toimenpide – sota oli jo voitettu pohjoisessa sen alkaessa ja Konnaya Armiya oli jo vetäytymässä etelässä. Päivän toiminnot muodostivat kaksi erillistä osaa ja ensimmäinen oli vain ratsuväen taistelu, jos puolalaiset jalkaväet päätetään jättää huomiotta kentällä (heillä ei tosin ollut suurta roolia). Seurauksena oli lähes täydellinen katastrofi Neuvostoliitolle, mutta puolalaisten koordinoinnin puute ja epäonnistuminen takaa-ajoissa antoivat Budënniyn paeta. On totta, että päivä päätti 1. hevosarmeijan kampanjan puolalaisia vastaan.
ellauri353.html on line 561: Vaikka taistelua kuvattiin usein suurena puolalaisena voittona, taistelu jätti Konnaya Armiyat ennalleen, ja he pääsivät ulos Puolan motista Werbkowicessa. Varmasti puolalainen ratsuväki oli suoriutunut erittäin hyvin fyysisessä taistelussa, mutta heidän energisen liikkeensä puute koko päivän aikana petti heidät. Kentän hallussa oli vain tunnearvoa – tavoitteena oli ollut Neuvostoliiton hevosarmeijan motittaminen, eikä sitä saavutettu, koska hengästyneet puolalaiset eivät kyenneet jatkamaan takaa-ajoa.
ellauri370.html on line 804: Hmelnytskyn roolia Puolan valtion historiassa on nähty enimmäkseen negatiivisessa valossa. Vuoden 1648 kapina osoittautui Puolan kansainyhteisön kultakauden lopuksi ja sen lopun aluksi. Vaikka se selviytyi kapinasta ja sitä seuranneesta sodasta, Puola jaettiin sadassa vuodessa Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken. Monet puolalaiset syyttivät Hmelnytskia tästäkin.
ellauri381.html on line 60: UVO:ta tukivat nuorten nationalistiset järjestöt ja myöhemmin perustettu Ukrainan kansallisnuorten liitto. Samanlaisia järjestöjä perustettiin ukrainalaisten siirtolaisten keskuudessa Tšekkoslovakiassa. Nämä olivat Ukrainan fasistiliitto ja Ukrainan vapautusliitto, jotka myöhemmin sulautuivat yhdeksi liigaksi. Samaan aikaan myös saksalaiset ukrainalaiset yhdistyivät aktiivisesti nationalistisiin liittoihin, ja pian ensimmäiset ukrainalaisten nationalistien konferenssit pidettiin Prahassa ja Berliinissä. Vuonna 1929 UVO ja muut ukrainalaisten nationalistien liitot sulautuivat yhdeksi suureksi Ukrainan nationalistien järjestöksi (OUN)*, kun taas UVO:sta tulee itse asiassa OUN:n* sotilas-terroristinen elin. Yksi ukrainalaisten nationalistien päätavoitteista oli taistelu Puolaa vastaan, jonka elävä ilmentymä oli kuuluisa Puolan vastainen "sabotaasitoiminta" vuodelta 1930: OUN:n * edustajat hyökkäsivät hallituksen instituutioita vastaan Galitsiassa ja sytyttivät tuleen Puolan taloja ja niissä asuneet puolalaiset maanomistajat.
ellauri382.html on line 769: Kiovan Rusin alue oli 1300-luvulta 1600-luvulle pääosin puolalaisen vallan alla. 1654 on tärkeä vuosiluku Ukrainan historiassa, mutta käsitykset sen merkityksestä ovat Venäjällä ja Ukrainassa täysin vastakkaiset. Tuolloin Puolaa vastaan noussut kasakkapäällikkö Bohdan Hmelnytskyi teki liiton Venäjän kanssa Perejaslavin kaupungissa Kiovan lähellä. Plokhyn mukaan Perejaslavin liitto on yksi kulmakivi väitteelle, että vähävenäläiset ovat vähän sellaisia venäläisiä. Neuvostoliittolaisen ja venäläisen historiamytologian mukaan on olemassa vain yksi venäläinen kansakunta, jonka puolalaiset jakoivat ja joka Perejaslavissa yhdistyi uudelleen.
ellauri382.html on line 778: Ei liene ylläri, että ukrainalaiset tekivät lopun neuvostoliitosta. ”Ukrainalaiset vahvistivat itsenäisyytensä kansanäänestyksessä 1.12.1991. Viikko sen jälkeen Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän johtajat päättivät Neuvostoliiton lakkauttamisesta. Sen paremmin Gorbatšov kuin Jeltsinkään eivät pystyneet kuvittelemaan Neuvostoliiton jatkamista ilman Ukrainaa. Jeltsin selitti kahdesti George Bush vanhemmalle, että ilman Ukrainaa Venäjä joutuisi vähemmistöön suhteessa Keski-Aasian muslimitasavaltoihin.” Samaan aikaan Kiovassa kokoontui kasakkaneuvosto, joka irtisanoi Venäjän alamaisuuden. Sen mukaan Venäjä oli nyt rikkonut Perejaslavissa vuonna 1654 antamansa lupaukset pitää puolalaiset pois kasakoiden tukasta.
ellauri393.html on line 544: Hendryk Sienkiewiczin paxu romaani Tuhotulva (huono suomennos Vedenpaisumus), jonka lunastin 7 eurodollarilla ränsistyneen "Heikin" loppuunmyynnistä, kertoo esipaapa Kalle Kustaan pienestä Pohjan sodasta. Läski Kalle kazoo meitä Rauhixen vessan seinältä Jönsyn lahjoittamista kirjankansista. Samaan aikaan puolalaiset koittivat turhaan suizia kapinoivia Ukrainan kasakoita Hmelnizkyn joholla.
ellauri432.html on line 395: Leplevskyn syrjäyttäneen uuden kansankomissaarin Uspenskin toiminnan suuntaa luonnehtivat hänen lausunnot: "kaikki Ukrainan SSR:n alueella asuvat saksalaiset ja puolalaiset ovat vakoojia ja sabotoreita" tai "75-80% ukrainalaisista on porvarillisia nationalisteja". Huhtikuun 29. päivänä apupoika raportoi Uspenskylle, että "huhtikuun 29. päivään mennessä 2799 ihmistä on tuomittu. Näistä 2599 kuului ensimmäiseen kategoriaan, 200 toiseen. Järjestyksen mukaan: Ukrainan sotilas-kapinallisen järjestön jäseniä - 2344, Valkokaartin sotilas-poliittisen järjestön - 17, sionistisen vakooja-terroristijärjestön - 72, kirkkolahkon kapinallisjärjestön - 78...".
ellauri434.html on line 247: Vuoden 1919 lopulla Petljura vetäytyi Puolaan, joka tunnusti hänen hallituksensa. Vuonna 1920 Ukraina ja Puola solmivat Lublinissa sopimuksen, jonka mukaan Ukraina saisi Lvivin ja Galitsian ja vastineeksi puolalaiset auttaisivat taistelemaan kommunisteja vastaan ja takaisivat maan itsenäisyyden. Vuonna 1920 puolalaiset joukot Petljuran ukrainalaisten kanssa hyökkäsi bolsevikkeja vastaan. Piłsudskin ja Petljuran joukot vetäytyivät Veikseljoelle ja sieltä Varsovaan. Puolan armeija löi neuvostoarmeijan, mutta ei taannut Ukrainalle itsenäisyyttä. Riian rauhassa Puola ja Neuvosto-Venäjä jakoivat Ukrainan. Petljura julisti pakolaishallituksen Tarnówissa ja Varsovassa.
xxx/ellauri148.html on line 522: Vähän ajan kuluttua huligaanit vaativat juutalaisia laulamaan "Tule, rakastettuni", hymniä jolla juhlitaan sapattia. Se oli eräänlainen polttomerkki ja nöyryytys jonka monet puolalaiset huligaanit olivat oppineet siihen aikaan kun kenraali Hallerin sotilaat olivat menetelleet juutalaisten kanssa mielensă mukaan, ajaneet heiltä parrat ja usein palan leukaa mukana.
xxx/ellauri148.html on line 548: Seisoin pelästyneenä nurkassa käymälän vieressä ja puristin rintaani vasten nyyttiäni jossa oli melkein pelkästään omia käsikirjoituksia ja vähät kirjani. Piru nauroi sisälläni omia kuvitelmiani. Tiesin aivan hyvin että näin edessäni apinalauman historian olemuksen. Tänään puolalaiset rääkkäsivät juutalaisia, eilen venäläiset ja saksalaiset olivat rääkänneet puolalaisia, huomenna sakemannit rääkkäsivät jutkuja, ylihuomenna jenkit ja jutkut rääkkäävät miehissä rättipäitä. Jokainen historian kirja oli kertomus murhista, kidutuksista ja epäoikeudenmukaisuudesta, jokainen sanomalehti ja klikkiuutinen ui veressä ja häpeässä. Lukemistani filosofeista pessimistisimmät, Schopenhauer ja Von Hartman molemmat tuomitsivat izemurhan (unohtaen läpän "älkää tuomitko ettei teitä tuomittaisi"), mutta sillä hetkellä minä tiesin että on vain yksi pitävä tapa esittää vastalauseensa elämän kauhuille ja se on lingota Jumalalle hänen huonosti valittu lahjansa takaisin kuin Kristina-täti. Oli täysin mahdollista että jos minulla olisi tuossa vaiheessa ollut pistooli tai vyöpommi, olisin tappanut itseni listittyäni ensin summanmutikassa kasan huligaaneja.
xxx/ellauri252.html on line 201: Hersonin ikivanha venäläinen kaupunki perustettiin aiemman venäläisen linnoituksen paikalle vuonna 1778, ja nimettiin Sevastopolin läheisyydessä sijaitsevan Khersonesoksen muinaisen asuinpaikan mukaan. Ukrainan itsenäisyyssodan (1917–21) aikana kaupunkia hallitsivat vuoroin ukrainalaiset, punaiset, ranskalaiset, puolalaiset ja valkoiset joukot. Herson kärsi merkittäviä vahinkoja toisen maailmansodan aikana. Heinäkuusta 2020 lähtien kaupunki on ollut osa Hersonin läänitystä, jota Hande käytti Tapausten kulussa kielikuvana.
xxx/ellauri280.html on line 215: UVO:ta tukivat nuorten nationalistiset järjestöt ja myöhemmin perustettu Ukrainan kansallisnuorten liitto. Samanlaisia järjestöjä perustettiin ukrainalaisten siirtolaisten keskuudessa Tšekkoslovakiassa. Nämä olivat Ukrainan fasistiliitto ja Ukrainan vapautusliitto, jotka myöhemmin sulautuivat yhdeksi liigaksi. Samaan aikaan myös saksalaiset ukrainalaiset yhdistyivät aktiivisesti nationalistisiin liittoihin, ja pian ensimmäiset ukrainalaisten nationalistien konferenssit pidettiin Prahassa ja Berliinissä. Vuonna 1929 UVO ja muut ukrainalaisten nationalistien liitot sulautuivat yhdeksi suureksi Ukrainan nationalistien järjestöksi (OUN)*, kun taas UVO:sta tulee itse asiassa OUN:n* sotilas-terroristinen elin. Yksi ukrainalaisten nationalistien päätavoitteista oli taistelu Puolaa vastaan, jonka elävä ilmentymä oli kuuluisa Puolan vastainen "sabotaasitoiminta" vuodelta 1930: OUN:n * edustajat hyökkäsivät hallituksen instituutioita vastaan Galitsiassa ja sytyttivät tuleen Puolan taloja ja niissä asuneet puolalaiset maanomistajat.
36