ellauri002.html on line 1918: Tällä kerta romahdus sit tuli kateuden muodossa, kun vanha kilpakumppani (mua kyllä fiksumpi) Ympyräsuu valmistu PhD:ksi 1979 keväällä. Se oli alottanu aikasemmin, mutta oli mua nuorempi, varmaan 25. Kenraalista taapäin katsovine operaattoreineen (Jaakon puolivillanen idea, johon kentsu ei ikinä kattonu taapäin, kuhan sai natsat) tuli punktohtori 23-vuotiaana, mä olin jo 26. Olin VANHA. Et sellasta. Yhtäkkiä koko mun väikkäri ja räpellykset näytti ihan paskalta, siitä ei tule ikinä mitään.
ellauri025.html on line 596: sukupuolipistooleista ihan viran puolesta, sehän oli punktohtori. Oliks se silloin kun se sekoili huumehöyryissä Ernie Leporen kanssa Nykissä? Siinäkin oli jotain maxullista sexiä. Ei sentään kuollut siihen niinkuin Bambi. Ei edes nahkatakkiin puukotettuna 30 vuotta myöhemmin. Se on sitkeätä tekoa. Jörkkalaatua.
ellauri029.html on line 32: Punkakatemia herätti ilmestyessään syksyllä 1980 hurjan kulttuuriväittelyn. Jan Blomstedt oli tehnyt E. Saarisesta haastattelun, jossa hän otti käyttöön nimikkeen punktohtori, ja ilmestyttyään Helsingin Sanomissa 4.5.1980 juttu herätti laajaa huomiota. Haastattelu ja sen vastaanotto innostivat kirjoittajia viemään ideoitaan eteenpäin ja näin syntyi nopeassa ajassa kirjoituskokoelma Punkakatemia. Siihen sisältyi paitsi alkuperäinen punktohtorihaastattelu myös E. Saarisen Vartija-lehdessä julkaisemiani kirjoituksia sekä eri lajityypeissä viritettyjä tekstejä. Kirja oli kokonaisuutena moninainen ja rosoinen, mitä pidimme sen ansiona.
ellauri029.html on line 34: Idioottikin pystyy pilkkaamaan punktohtoria (ks albumi 27). Punk-rockin vesittämisestä sekä paikoin hyvin alkeellisesta a) mielikuvituxesta b) sanavarastosta ja c) kirjallisuuden tuntemuxesta johtuen S:n Suomessa propagoima gonzo-journalismi sai välittömästi epäilyttävän maineen: mikäli punk-tohtorillemme jokin oli "hillittömän rankkaa poweria", oli juostava lujaa pakoon ja ezittävä hillittömämämpää ja rankempaa poweria vaikka tuhansien järvien haiden mezästyxestä. Hunter S Thompsonin lukeminen alkuperäisenä täsmentää Saariskuvaa: useimmiten Esa on vain hyvinkääläinen radanvarren pikkusielu, jonka kirjoituxet päätyy aina siihen, että se todistelee kaikille yxilöllisyyttään ja rankkuuttaan. Joku vielä pienempi sielu voi toki lukea sen höperyyxiä alleviivaten ja kirjoittaen sivuun "Rankkaa!" Sen katu-uskottavuus on samaa luokkaa kuin kädettömällä miehellä, joka uhoaa taukoamattomalla runkkaamisella. Nykyinen seppoilu oli jo idulla, vaikka Sartrella siveltynä: ihmisen täytyy ylpeänä omaxua valizemansa situaatio. Osaansa tyytymätön tarjoilija on roolinsa vanki, ja huonossa uskossa. Loppuelämänsä Eski omistautui sit jakamaan parempaa uskoa. Sitä Peukaloliisan pääskyn sanomaa: Sää pystyt vaikka mahdottomaan, usko sydämmees VAAAAAAAN! Eskin kumipää rikkoo betoniseinää. Mieluummin silti vaivaannuttava ja poikamaisen humoristinen existentialisti kuin ikävystyttävän autistinen elitisti. Ikävä vaan että Eskistä tuli iän mukana ikävystyttävän populistinen viihdyttäjä.
ellauri349.html on line 74: Mielenfilosofiassa tietoisuuden kova ongelma punktohtorin lahkeessa on selittää, miksi ja miten ihmisillä ja muilla organismeilla on laatua, ilmiömäistä tietoisuutta tai subjektiivisia kokemuksia. Kovan ongelman kannattajat väittävät, että se eroaa kategorisesti helpoista ongelmista, koska mikään mekaaninen tai käyttäytymiseen perustuva selitys ei pysty selittämään kokemuksen luonnetta, ei edes periaatteessa. He väittävät, että vaikka kaikki asiaankuuluvat toiminnalliset tosiasiat on selitetty, jää vielä lisäkysymys: "miksi näiden toimintojen suorittamiseen liittyy kokemusta?" Anteexi mutta en nyt ymmärrä mitä tässä on selitettävää. Tältähän se tuntuu täältä kallon sisältä.
xxx/ellauri027.html on line 362: Jonkinlaista historian viekkautta voi nähdä siinä, että ”kapinaa systeemiä vastaan” lietsonut punktohtori löysi tiensä juuri Systeemianalyysin laboratorioon. Leukavasti laukaistu, kyllä Niininkin luoti löytää tarpeen tullen maalinsa, osuu Sven Tuuvaa pehmeimpään kohtaan (ei sentään sydämeen).
xxx/ellauri027.html on line 1127: 60-lukulaisten (no, 70-lukulaisten Eskin kohalla) kuuluu tietysti luulo ajan hermolla pysyttelemisestä. Heidän on seurattava ja "ymmärrettävä" uusia suuntauxia, "muoti-ilmiöitä" luopumatta vähääkään omista käsityxistään. Siis vain latistuxilla on kysyntää ja nopeimmista latistajista tulee suurimpia tähtiä. Esimerkixi punk latistettiin tekemällä Saarisesta punktohtori ja Sonja Nollasta punkkari. (Kukahan se oli? Ei soita mitään kelloa.)
xxx/ellauri087.html on line 214: Nuoruuden kaikkivoipaisuus on korvautunut vanhan komeljanttarin voimaisella virnistyxellä. Nuorena punktohtorina tunnetuksi tullut filosofi Esa Saarinen on nauttinut koronakevään rauhasta rakkaansa kanssa. Hän antaa suomalaisille kympin selviämisestä koronakriisistä. Romanikerjäläiseltä se lainaa kympin, ostaa sillä Ison Numeron ja antaa ruusun tilalle.
xxx/ellauri087.html on line 228: Esa Saarinen tuli tunnetuksi 80-luvun alussa nuorena punktohtorina, kun hän kirjoitti Jan Blomstedtin kanssa kirjan Punkakatemia. Nuori filosofian tohtori oli yhtäkkiä leopardinousuineen kaikkialla.
xxx/ellauri149.html on line 91: Vuonna 1980 Saarinen tuli tunnetuksi ”punktohtorina” Jan Blomstedin kanssa kirjoittamansa kirjan Punk-Akatemia vaikutuksesta. Saarisen julkisuusura jatkui 1980-luvulla muiden kirjojen tukemana: M. A. Nummisen kanssa kirjoitettu Terässinfonia (1981), Epäihmisen ääni (1984), ja Erektio Albertinkadulla (1988). Saarinen levytti myös musiikkia. Vuonna 1984 julkaistiin albumi Filosofia (mukaan lukien laulu Poikarakkaus), jonka kappaleiden sävellyksistä vastasi valtaosin Paajanen ja teksteistä Saarinen itse.lähde? Saarinen myös palkittiin opetusansioistaan Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinnolla. Saarinen auttoi julkisuuteen ohjaamansa, itsensä tapaan poikkeuksellisen nuorena väitelleet filosofian tohtorit Heidi Liehun ja Pekka Himasen. Vuonna 1994 ilmestynyt Imagologies: Media Philosophy (yhdessä Mark C. Taylorin kanssa) on Saarisen kansainvälisesti tunnetuin teos. Imagologies käsitteli postmodernin kulttuurin mediafilosofiaa.
10