ellauri014.html on line 1182: Eikä nenäliinakohtauxet edes lopu tähän. Fanchonin pulzarimies tulee takasin rievuissa kuin joku tuhlaajapoika ja saa Jullen jengiltä ihokkaita pyykkikorikaupalla. Kaikki on iloisia ja sulkee sen toistaiseksi komeroon.
ellauri053.html on line 207: Mä luin Puovosta (ja vähän Puovoakin) elämä ja teoxet tyyliin joku vuosi sitten, luin mm. Heikki Haavikon isän apoteoosin, ja Puovon korppikotkien kirjoittaman muisteluxen vanhan juopon viimeisistä vuosista. Siltä meni litra viiniä latkimalla päivässä vielä vuoteenomana. Mutta ei siitäkään pitänyt mun kertoa, vaan tästä: meillä tuli kirjailijasiskon kanssa melkein käsirysyä ja nokkapokkaa Puovosta, kun mä kerroin sille Puovon pulzarimpia puolia, ja se ei halunnut millään kuunnella. Siinä yhtyi K.C:n Aarnelta ym. saama uuskriittinen koulutus, ettei pidä yhtään välittää kirjailijasta, teoxet on oma maailmansa, plus se, että Paavon varhaisrunous, etenkin Puut, kaikki heidän vihreytensä (jonka Puovo rykäisi vaimon kuoltua) oli tehnyt siihen teini-ikäisenä syvän vaikutuxen. Mä, joka olen ihan toista sukupolvea kuten Riitta Pylkkänen, vaikken sentään ihan niin hiljattaista, en osaa samalla lailla nostaa Paavoa sille pedestaalille, jolla se olisi mielellään seisonut Virosta tuottamansa Stalinin pazaan rinnalla tai sijalla omistamansa mezän reunassa.
ellauri053.html on line 520: Tää Grabbe on outo häiskä. S. 1801 Detmoldissa Hannoverin suunnalla, Grabbella ei mennyt putkeen mikään. Isä oli vanginvartija ja äiti viinaratti. Se ize oli hirmu epäsosiaalinen ja löyhätapainen. Siitä tuli pulzari ja se kuoli 35-vuotiaana halvauxeen. Siltä on näytelmä nimeltä Komedia satiiri ironia ja syvempi merkitys. Tämäkö ne on se nelikko? Nähtävästi. Tärkeä havainto merkityxestä on ettei toinen ole toista syvempää. Kyllä ne apinoiden merkityxet pyörii siinä Darwinin EAT! FUCK! KILL! kolmikossa sekä dys/eusosiaalisuus teemassa. Heitä siihen vielä geeni-meemi kilpa mukaan niin eiköhän ala olla koko joukko koolla. Round up the usual suspects.
ellauri061.html on line 976: Tarkistin että mulkku oli tallella. No eihän se voi siltä hukkaan joutua, kun on mulkkua koko mies. Ja nähtävästi parantumaton pulzari. Pervo on kuullut tapiseeraajilta, miten kirjoitetaan bestselleri. Ei saa olla liikaa henkilöitä eikä kuvausta, varsinkaan luontoiltoja, kuha on paljon yllättäviä käänteitä ja puujalkavizejä. Rivoilu ja ryyppäys ja niillä kerskailu ei ole koskaan pois tieltä. Terveisiä lähettää poliisin (oik. rakennusmaalarin) poika Rovaniemeltä. Minä olen izesäälittävä.
ellauri110.html on line 502: Paul Gauguinin taulu Mistä tulemme? Keitä olemme? Minne menemme? tulee heti mieleen. Tai myös Leif Salmenin runon lause “Varifrån kommer vi, vart é vi på väg?” Kiitos Lefa siitäkin. Lefa oli pulzarimainen susi jossain Nuoren Voiman sarjakuvassa. En tarkkaan itse tiedä, minne matka tästedes suuntautuu, mutta tunnen sen. Intuitiokin voi olla matkatoverina parempi kuin istuminen paikoillaan. Kännipäisenä Bretagnen matkalla en jaxanut istua hiljaa lepositeissä vasn pyristelin irti turvavöistä kun en ylettynyt konjakkiin. Karttaa en osannut lukea Seijaa paremmin. Tuli vähän tonttuiltua. “Tietä käyden tien on vanki” kuten Aaro Hellaakoski kirjoitti. Tie vie. Tie vie. (Tää on yhestä mun runosta. Hieno loppusointu.)
ellauri140.html on line 122: Introduced in the first canto of the poem, he bears the emblem of Saint George, patron saint of England; a red cross on a white background that is still the flag of England. The Redcrosse Knight is declared the real Saint George in Canto X. He also learns that he is of English ancestry, having been stolen by a Fay and raised in Faerieland. In the climactic battle of Book I, Redcrosse slays the dragon that has laid waste to Eden. He marries Una at the end of Book I, but brief appearances in Books II and III show him still questionng thoroughly the choice. Punasen ristin ritari tuo mieleen Foster Wallacen skroden sankaripulzarin, mikä sen nimi olikaan. Se nenäliinaan piiloutunut ämmä olis tää Aku Ankan Una.
ellauri145.html on line 202: "Baltimoren ihmeellinen pulzari. Kirjallisia kaunoja, äärettömyyden pyörrytystä, avioliittotuskia, kurjuuden loukkauxia: Poe, kuten Baudelaire, pakeni kaikkea juopumuxen pimeään, kuin haudan hämärään; sillä hän ei juonut herkutellaxeen, vaan barbaarina."
ellauri146.html on line 630: "Baltimoren ihmeellinen pulzari. Kirjallisia kaunoja, äärettömyyden pyörrytystä, avioliittotuskia, kurjuuden loukkauxia: Poe, kuten Baudelaire, pakeni kaikkea juopumuxen pimeään, kuin haudan hämärään; sillä hän ei juonut herkutellaxeen, vaan barbaarina." Tämä riittää täyttämään Andre Bretonin mustan huumorin vaatimuxet.
ellauri150.html on line 444: Suurimman inspiraationsa teos oli tosin saanut alun perin tapauksesta toisen maailmansodan aikana, jossa Yhdysvaltain armeijan sotilaskarkurit pahoinpitelivät ja raiskasivat Hesburgerin vaimon Lynnen ja aiheuttivat keskenmenon. Lynnestä tuli pulzari. Kun se kuoli, Hesburgerillä oli jo toinen hoito valmiina. Kirja oli kirjoitettu eräänlaisena vapaan tahdon ja moraalin tutkimuksena, jossa nuori antisankari Alex, joka vangitaan lyhyeksi jääneen väkivallan ja sekasorron uran jälkeen, käy läpi vastenmielisyyden terapian hillitäkseen väkivaltaisia taipumuksiaan, mikä johtaa lopulta siihen, että hänestä tulee puolustuskyvytön muita ihmisiä vastaan ja hän ei pysty nauttimaan lempimusiikistaan, joka väkivallan lisäksi oli ollut hänelle kovaa nautintoa. Hesburger sai ketjureaktion Debussyn Faunin iltapäivästä. Sehän on se Mallarmén runo jonka alkupään mä suomensin. Se halus pianistixi muttei piässyt. Tietokirjassa Flame into Being (1985) Burgess kuvaili Kellopeliappelsiini -kirjaa hänen "jeu d'espritiksi (“pelin henki" ??? paskanmarjat typeryxet, pikemminkin Gedankenspiel, ajatusleikki), joka toteutettiin kolmessa viikossa, ja joka tuli tunnetuksi lähdemateriaalina elokuvalle, joka näytti ylistävän seksiä ja väkivaltaa," viitaten Stanley Kubrickin vuonna 1971 ohjaamaan samannimiseen elokuvasovitukseen. Hän lisäsi:
ellauri184.html on line 300: Jee-suxen ihmeteot on alkaneet. Vähän jättää Naahum epäselväxi oliko pahan mielen karkotuxesta pulzarille apua. Tuliko siitä kunnollinen tai edes onnellinen? No se ei ollutkaan tässä pääasia vaan julkisuusefekti. Pietarin anoppi sentään toipui tolpilleen laittamaan nälkäisille pojille sapuskaa.
ellauri216.html on line 518: Vitali eno Pietarissa on täysi pulzari. Tulee mieleen Wilhon retki velimiehen luo Helsinkiin. Ru-rukous lohduttaa: ohjaa askeleitani, kun käyn täällä monien Paulojen ja Pirkkojen keskellä. Surkeaa, kalakukon kuorikin on mennyt kovaxi. Eno paljastaa että Hrisanf on huoranpoika. Se sattuu enemmän kuin enon nyrkki. Onnexi isonenänreikäisestä autuaasta Senjasta on apua: paxu mummo Kuoriainen korjaa parkuvan pojan kadulta. Sen koleerinen mies oli saanut jääpuikon päähänsä, ja siihen kuoli hän. Yhtämittainen pomiloiminen pitää pahat ajatuxet poissa. Kirkossa käyntiä, teenjuontia, puikottajan tuurausta ja lepoa. Munkin mielipäiväohjelma, miettii nieluhrisa. Paizi Anna Petrovna tuppaa vikisemään sängyssä ja jälkeenpäin se kuorsaa kovin.
ellauri238.html on line 177: Tästä miehestä tulee vielä jotain suurta, lupasi Rauno. - Kaunis nimi. Kivoja runoja, komppasi Tuula-Liina. Tää Tuula-Liinan paljastuskirja näyttäis olevan paikoin aika "happamia sanoi vittu rypäleistä". Dodi! Rypäleitä persiissä! Tää voi nyt vähän kirpasta. Mutta hauska lukea. Saarikoski oli naimisissa neljästi. Hänen vaimonsa ja myös sisaruksensa ovat myöhemmin netonneet Penan julkkiskuvasta laatimalla useita hänen toilailujaan käsitteleviä teoksia. Mies oli kehnonpuoleinen kirjailija ja narsistinen pulzari.
ellauri238.html on line 576: Monet tunnetut kulttuurivaikuttajat ja varsinkin pääkaupungin vasemmistolehdet ottivat kantaa Hansan puolesta ja arvostelivat ylioppilaskuntaa. Hannu Salama, Pentti ja Tuula2 Saarikoski, Jorma Ojaharju, Lassi Sinkkonen ja Mikko Niskanen allekirjoittivat Hansaa puolustaneen julkilausuman, joka julkaistiin Suomen Sosialidemokraatissa. Hyvä että lähtivät, vitun pulzarit.
ellauri282.html on line 217: Höpötysvettä käkättimeen. Mitä eroa nazeilla ja Israelin pojilla? Israelilaiset ovat sankareita ja kuolevat sankarikuolemia, filistealaiset matuja jotka lizaantuu sotilassaappaan alle kuin torakat. Kyltää Pulkkinen oli täys fasisti. Oikeistokristillistä ällösanastoa kapisen koiran ärhentelyn keskessä. Karsee pulzari.
ellauri283.html on line 73: Tove Janssonista tuttu Alma Pöysti esittää kirjan Hamsunista nimettyä muka suomenruozalaista humppua Ylja Happoltatia (sic, 1973). Joku toinen näyttelee samaa pulzaria virttyneempänä 18v myöh. (1991). Kiehtovaa.
ellauri299.html on line 107: Grishamin veteraanipulzari taitaa olla valepukuinen sivistynyt disgruntled neekeri, joka silti kyllä asianmukaisen perinteisesti ammutaan poliisin toimesta jo alkumetreillä, jolloin vars. sankarixi nousee valkoinen uraohjus lakimies. Ainaista oman hännän nostoa, kynäilijät rakentaa sankareista parannettuja painoxia izestään:
ellauri339.html on line 90: Maximin yritys fyysisesti häiriköidä Leviä epäonnistuu. Lev "tyrmää" Maximin ja tulee museoon. Nähdessään "sytyttimien" laatikon pöydällä hän ojentaa kätensä "sytkäriinsä". Sikorski ampuu ja tappaa Abalkinin. Viimeisillä voimillaan Abalkin yrittää edelleen tavoittaa sytyttimensä... Täähän on kuin BODIES-sarjan loppuvizejä. Vaippapään ponnistelun ansiosta Elias ruttaa muistilipun jossa on ydinpommin yhteystieto. Varexessa jollakulla pulzarilla oli aitokultainen Zippo-sytytin. Se oli varmaan tollanen sotalapsi.
xxx/ellauri179.html on line 1010: Juutalaisten ansiota siis tämäkin. "Olen hyvinkin uskonnollinen mies." Etkä ole, vaan munaton. Et edes kovaxi keitetty. Pelkkä jenkkipulzari.
xxx/ellauri179.html on line 1015: Hävyttönät jenkkipulzarit:

xxx/ellauri252.html on line 285: Juudas Iskariot jonka tapasimme pulzarina seimivuoteella, tekee toisen ulostulon veneen päällä. Se lienee samanlainen bipolaari kuin Harri, ja Harrin tavoin päättää päivänsä.
xxx/ellauri259.html on line 416: Hahtola sanoo: Vesa-Matti Loirin Leino-luritukset ovat lisänneet yleisöä. Siinä oli kanssa toinen narsistinen vanha pulzari. Onerva ja Eikka molemmat bylsi vuoron perään Eikan ekaa herraskaista vaimoa, Freija Schoultzia. Voimakkaita tunteita oli myös kirjailija Aino Kallaksen ja Leinon välillä. Suhteesta on todisteena intohimoinen kirjeenvaihto, mutta parin tavatessa tunnelmaa vaimensi Leinon humala ja piikikkyys. Kallas oli kaikin puolin liian pätevä.
21