ellauri021.html on line 67: Suomentaja oli Arvo Turtiainen, kommari, Kiilan kiilusilmiä. Onkohan Ano ('Bleeding ex ano, no need for any therapy') Turtiainen sen sukulaisia? Helmin luokkakaveri Saga joka asui yhtenäiskoulun vieressä vaaleenpunaisessa talossa oli sekin Turtiainen. Onkohan ne jotain puluja? Karhennettuja turtanoita? Vai muuten vaan turtia?
ellauri049.html on line 445: L’Aube exaltée ainsi qu’un peuple de colombes, korkean sarastuxen kuin suvun puluja,
ellauri093.html on line 896: Dickin viimeinen Suomen esiintyminen oli aiheesta "hän pitää pyhiä käsissä". Dick vähän varioi kielikuvaa: olemme sydämellä, käsissä, jalkojen juuressa, joka tapauxessa jossain lähituntumassa. Välillä sen puluja ja välillä karhunpentuja. Nokitaan hellästi, heilutetaan häntiä, se taputtaa meitä päälaelle ja raaputtaa korvan takaata.
ellauri109.html on line 463: Flaubert liikuttuu enemmän Fontainen puluista kuin koko Lamartinen tuotannosta. Ihan pelkästä aiheesta! No nehän olikin sateenkaaripuluja. La fable est mentionnée par Horace comme « les deux pigeons si connus » dans ses Épîtres en 19 ou 18 av. J.-C. Horatius ja sen Fuscus oli kuin Nemin far och pappa.
ellauri240.html on line 530: Mistähän johtuu että suomalaiset haukat on tälläsiä tyrnäviä puluja? Joskus ajateltiin että jos rauhantahtoiset naiset olisivat valtioiden ruorissa, niin sodat loppuisivat siihen. Ei tainnut tulla otetuxi huomioon, että valta korruptoi. Apinoita ne ovat naarasapinatkin, ja yhtä lailla riidanhaluisia jos annetaan. Valta vetää puoleensa, kuin kenraali Oga Uju-tätiä, vaikka kenraalin hampaat ovat kuin Draculalla.
ellauri335.html on line 392: Päivän pulujen sääprofeetta lupaa ennätysmäisiä lumivyöryjä. Kahmaloittain valkoisia puluja. Klikiti klik. Aamulla ei niistä näy jälkeä. Niin se tiede etenee...
ellauri348.html on line 180: Sävellyxen alkuperä voidaan kuitenkin jäljittää vuoteen 492 eaa. Mitä vittua Pirjo? Opettele lukemaan! Enkku Wikipediassa joku hölmö sepustaa että La Paloman motiivi (kotiin palaileva pulu) "voidaan jäljittää" (miten?) episodiin, joka tapahtui vuonna 492 eKr, jolloin ko. puluja ei ollut vielä nähtykään Euroopassa. Dareioxen kenraalin Mardonioxen flotilla haaksirikkoutui, ja kreikkalaiset huomasivat valkoisia kyyhkysiä pakenevan uppoavista persialaisista aluksista. Ne saattoivat olla viestipuluja, joita persialainen laivasto kantoi mukanaan, kun ne lähtivät Persiasta taisteluun. Tämä "inspiroi ajatusta", että tällaiset linnut tuovat kotiin viimeisen sanoman mereen eksyneeltä merimieheltä. Ei ne kyllä vihellelleet tota 1800-luvun sävellystä. Saattoivat ne kyllä olla myös matkaevästä.
7