ellauri047.html on line 25: Goethe on ollut mun hampaissa aina, tässäkin kokoelmassa ihan alusta lähtien. Sivumennen sivallan sitä jo haukkuessani Dantea ja ylipäänsä neroja, jotka on tyyten ylimainostettuja. Joidenkuiden vaan pitää löytää supersankareita ja pukea ne värikkäisiin trikoisiin. Ja toisten ampua niitä alas kuin houkutusankkoja.
ellauri112.html on line 192: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *
ellauri190.html on line 90: Maailman kuuluisin kazakhstanilainen, munauikkareissa tepastellut Borat onkin ehkä kasari? Borat Sagdijev (kaz. Бoрат Сагдиев) on kuvitteellinen hahmo, kazakstanilainen toimittaja, jota esittää britannialainen, juutalaistaustainen koomikko Sacha Baron Cohen. Cohen on sanonut hahmon perustuvan todelliseen henkilöön, hänen Venäjän eteläosissa tapaamaansa lääkäriin. Mullakin on Borat-munauikkarit, Bostonista ostetut, mutta ne on vielä alkuperäispakkauxessa, kun Seija ei antanut mun pukea niitä päälle silloin kun ne hankittiin.
ellauri241.html on line 606: She set herself, high-thoughted, how to dress hiän asettautui pohtimaan, ylevästi, kuinka pukea
ellauri267.html on line 200: Maggie pystyi puhumaan helposti kaikenlaisten ihmisten kanssa, Murdaugh lisäsi. "Hän voisi pukea ylleen tyylikkäimmän juhlapuvun ja mennä kuvernöörin kartanoon ja viettää aikaa vauraimpien ihmisten kanssa, mitä tahansa, tai hän voisi mennä Hamptoniin ruokapankkiin. tai Walterborossa ja sopisi kaikkien joukkoon molemmissa paikoissa", hän sanoi.
ellauri282.html on line 468: Vuonna 1959 Merton aloitti vuoropuhelun moottoripyörävalmistajan D. T. Suzukin kanssa, joka julkaistiin Mertonin Zen and the Birds of Appetitessa nimellä "Tyhjyyden viisaus". Tämä dialogi alkoi Mertonin The Wisdom of the Desert -teoksen valmistuttua. Merton lähetti kopion Suzukille toivoen, että tämä kommentoi Mertonin näkemystä, jonka mukaan aavikkoisillä ja varhaisilla Zen-mestareilla oli samanlaisia kokemuksia. Melkein kymmenen vuotta myöhemmin, kun Zen and the Birds of Appetite julkaistiin, Merton kirjoitti postitse, että "kaikki yritykset käsitellä zeniä teologisella kielellä menevät varmasti ohi pointin", häveten lapsellisia lausuntojaan "esimerkiksi siitä, kuinka ei pidä lähestyä Zeniä." Merton kamppaili sovittaakseen yhteen länsimaisen ja kristillisen impulssin luetteloida ja pukea sanoiksi jokainen kokemus kristillisen apofaattisen teologian ideoiden ja Zen-kokemuksen sanoinkuvaamattoman luonteen kanssa. Joopa joo älä ajattele aivokuorella käytä matelijanaivoja. Siellä tahto ja tunne majailevat.
ellauri297.html on line 408: Siunattu olet sinä, Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden kuningas, joka olet pyhittänyt meidät käskyillään ja käskenyt meidän pukea päällemme Tefillin. Se oli jykevästi toimittu!
ellauri309.html on line 325: Mielipuseroni on pesussa, jee voin pukea sen huomenna! Sain potkut,
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
xxx/ellauri027.html on line 752: Eski selitti takavuosina ettei ilmastonmuutoxesta tarvi huolehtia, kyllä huisin älykäs ihminen aina kexii keinot selvitä. No nyt on kohta puolet elukoista ja suuri osa pöppiäisistä sukupuutossa, missäs nyt on ne älykkäät ihmiset joiden piti hoitaa hommat kotiin? Ei niitä eläimiä enää saa takaisin. No voihan pukea ihmisiä eläinasuihin. Tai käyttää brändeissä eläinlogoja. Aina me keinot kexitään.
xxx/ellauri123.html on line 662: Hävinnyt painija joutuu suutelemaan vastustajan takamusta. Häviäjän täytyy pukea mekko päälleen. Queensburyn herttuatar seuraa ottelua sivusta ja määrää säännöt.
xxx/ellauri187.html on line 330: Pienenä Sofi leikki prinsessaleikkejä, jotta saisi pukea korsetin päälleen. Jo ala-asteella hän alkoi pukeutua mustaan ja kuunnella mieleistään musiikkia. Leikkiessään hänestä tuli myös feministi jo kahdeksan vuoden iässä. Häntä ärsytti, että tyttö hahmoja oli niin paljon vähemmän ja kaikki sankaritarinat tapahtuivat aina pojille.
xxx/ellauri208.html on line 609: Totuutta ei voi ilmaista sanoin se nähdään välähdyxenomaisesti. No mitä vitun hyötyä siitä sitten on? Höpötystä.Totuus on vastaavuutta, se on joku todellisuuden representaatio, esim kissavideo. Sen voi periaatteessa kopioida ja viestittää. Voi sen pukea sanoixikin, joskin resoluutio ei välttämättä ole hyvä.
xxx/ellauri379.html on line 88: Sotilaita, jotka ovat pukeutuneet vastustajan armeijan univormuihin taistelun alkamisen jälkeen, voidaan pitää laittomina taistelijoina ja heille voidaan määrätä lyhytteloitus. Monet armeijat ovat harjoittaneet tällaista väärää lippujuttua aiemmin, mukaan lukien sekä Saksan että Yhdysvaltojen erikoisjoukot toisen maailmansodan aikana. Jos sotilaat kuitenkin ehtivät kiireesti riisua naamionsa ja pukea ylleen asianmukaiset arvomerkit ennen kiinniottoa heitä pidetään laillisina taistelijoina ja heitä on kohdeltava sotavankeina, jos heidät vangitaan. Tämän eron ratkaisi sotilastuomioistuin Otto Skorzenyn sodanjälkeisessä oikeudenkäynnissä, joka johti Operation Greif -operaatiota, jossa saksalaiset kommandot käyttivät Yhdysvaltain univormuja soluttautuakseen Yhdysvaltain riveihin Bulgen taistelujen aikana.
14