ellauri008.html on line 1198: puheenvuoroja, jotka peukuttaa SS-miesten norminpurkua

ellauri017.html on line 1110: Sinä näytät olevan sellainen, jota on helppo vetää nenästä. Puovolan opetus ei ole Raamatun mukaista. Puovola on itse väärä profeetta. Petri Puovolassa on arvostelun henki ja hän opettaa harhaoppisesti. Jos sinulla on kykyä lukea ja ymmärtää, niin täällä on lisää puheenvuoroja:
ellauri047.html on line 1022: Kalle Soraisen muistan 70-luvulta Suomen filosofisen yhdistyxen kokouxista, jossa se pyysi puheenvuoroja jos aihe sivusi Kierkegaardia. Jos se koski McTaggartia, sensedatoja ja tämyyxiä (haecceitas), asiantuntija oli S. Albert Kivinen. Ilkka Niiniluoto johti puhetta hillitysti köhien. Lande häiriköi.
ellauri061.html on line 1282: Moniäänisessä, infoa ja pervomaista paskaviihdettä tulvivassa demokratiassa puheenvuoroja ei anneta, ei edes (lue varsinkaan) maahanmuuttajille, vaan ne siepataan. Ottakaa, hyvät maahanmuuttajat, kynä käteen. Kamera olalle, niin mäkin teen. Ei hyvä kamera paljon maxa, ja ainahan niitä voi siepata. Niin mäkin teen. Poliisin poikana mä kuumun murhista ja näpistelystä. Ei vaitiskaan, isukki maalas talon seiniä.
ellauri092.html on line 463: Kurki-Suonion harrastukset suuntautuivat musiikkiin, hymnologiaan (hän tutki virsitekstejä ja sävelmiä), historiaan, raittius- ja heimoasiaan. Ja kai naisasiaan, kerze oli naispappeuskomitean jäsen? No ei: Tunnustuksellisen ja raamatullisen näkökannan puheenvuoroja sisältävät prof. Heikki Koskenniemen kirjanen ”Vedenjakajalla naispappeuskysymyksessä”, v:n 1958 kirkolliskokouksen asettaman komitean mietinnön 2. eriävä mielipide, jonka on esittänyt teol. tri Erkki Kurki-Suonio.
ellauri094.html on line 164: Sitten vielä se asia, kun yhteiskunnassamme ovat kuitenkin perusrakenteet muodostuneet kristilliselle perinteelle, että niiden järkkyminen aiheuttaa ihan selkeästi tässä yhteiskunnassa tulevaisuudessa yhä vaikeampia tilanteita. Kun sitten tällainen hajaannus lisääntyy, niin siitä ei kyllä tässä maassa hyödy kukaan. Olisi hyvä muistaa tässä arvoliberaalissa maailmassa — minulle on viime aikoina ruvennut tulemaan yhä vahvemmin se tunne, kun näiden arvoliberaalien puheenvuoroja kuuntelee — että välillä tuntuu, että ei ole olemassa enää mitään arvoja, että kaikki käy, kunhan olla saa. Se on minun mielestäni hyvin huolestuttava kehitys.
ellauri325.html on line 575: Vuosina 1958–1966 Airo istui eduskunnassa kokoomuksen kansanedustajana. Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan Airo käytti erittäin vähän puheenvuoroja koko kahdeksanvuotisen kansanedustajakautensa aikana. Jostain syystä hän käytti enimmän ajan sarkapuseroa, pussihousuja ja haitarivartisia nahkasaappaita, ”jatsareita”.
xxx/ellauri027.html on line 677: Tyypillinen johtoryhmän tai hallituksen palaveri on tilanne, jossa osanottajat istuvat pitkän pöydän ympärillä kuuntelemassa pitkiä totisia puheenvuoroja, katsomassa taulukoita, hypistelemässä papereita sekä selaamassa sähköpostia. Millaisia ideoita ja päätöksiä syntyisi, jos palaverit aloitettaisiin musiikilla, pidettäisiin ainakin osittain kävellen, istuttaisiin rennosti ringissä, katkaistaisiin rutiinikeskustelu välillä vaikka siihen, että joku kertoo koskettavan tai hauskan tarinan? Tai että viritetään filosofinen pohdinta firman missiosta?
xxx/ellauri087.html on line 81: Saarinen kommentoi toisinaan puheenvuoroja ja tuntuu muistavan lähes kaikkien aiemmin seminaareissa käyneiden lempinimet. Jos ei niitä, niin lasten määrän tai jonkin tietyn yksityiskohdan, kuten lahjaksi saamansa harmaan Muumi-kassin.
xxx/ellauri233.html on line 175: Paljon hyödyllisiä heprean sanoja oppii myös Dan Steinbockin kirjasta Andromeda. Toinen hyvä lähde on Travellers' Hebrew, joka löytyi Emmauxesta Mäkelänkadulta, samalla retkellä jolla hra Petteri ilmoitti läsnäolostansa paukkuvalla ja pahanhajuisella pierulla. Epätodennäköisiä puheenvuoroja Israelin matkalla: Ani rotseh kus. Haluaisin pillua. Bebaqasah. Olkaa hyvä. Toda. Kiitos. Khamad ani khayav lekha? Paljonko olen velkaa? Zeh khinam. Se on ilmaista. Ko'evli ba pin. Sattuu penixeen.
xxx/ellauri237.html on line 175: Philipp Jakob Spener (13. tammikuuta 1635 Ribeauvillé, Elsass – 5. helmikuuta 1705) oli saksalainen luterilainen teologi, joka tunnetaan "pietismin isänä". Spener ajoi saksankielisissä maissa protestanttisen hengenelämän uudistamista. Johtamissaan kokouksissa Spener rohkaisia maallikkoja käyttämään puheenvuoroja ja osallistumaan yleisiin kokouksiin.
xxx/ellauri286.html on line 366: Nyt tämä suuri saavutuksemme on kohdannut ajan, jolla siihen kohdistetaan uudenlaista painostusta ja ainoa asia, jonka me voimme tehdä, on olla tietoisia siitä ja käyttää sananvapauttamme ja jatkaa tälläisiä sähköistäviä "puheenvuoroja" avoimesti ja julkisesti, sillä vaikka avoimuus ja suvaitsevaisuus ovat Venäjän näkökulmasta suurimpia heikkouksiamme, avoimuus ja suvaizemattomuus ovat myös suurimpia vahvuuksiamme.
12