ellauri147.html on line 574: Aloitan alustavilla huomautuksilla mediaalisesta narsismiteoriasta, käsittelen näkyvää muutosta aikadiagnoosin keskustelussa, tarkastelen postmodernin itsensä löytämisen vastaavaa panopticonia ja vastaavia nykyaikaisia identiteettihäiriöitä, viittaan psykoanalyysin "intersubjektiiviin käänteeseen", "kuntoutan" psykoanalyyttisen tilanteen peilivertausta – ja luotan kaikkeen tähän käytettävissäni, jotta voimme keskustella siitä kanssasi.
ellauri147.html on line 809: Jopa tämä pieni ote osoittaa, että psykoanalyyttisen luokan sisällyttäminen mielenterveyden häiriöiden kuvaavaan käsikirjaan ei ilmeisesti voi korvata tämän luokan selvennystä. Ongelmana on, että näillä vaa´oilla - differentiaalipsykologian tai elinlääketieteen mallin mukaisesti - teeskenneltiin, että narsistinen häiriö on henkilön ominaisuus, yksilölle niin sanotusti kuuluvien ominaisuuksien oireyhtymä. Mutta kun narsismi välittyy itsensä ja esineensä välillä, se on suhdeluokka ja narsistinen häiriö on jotain, joka ilmenee vuorovaikutuksessa ja sen hiljaisissa, tajuttomissa maailmoissa.
ellauri210.html on line 105: Kirjeessä Freud käänsi psykoanalyyttisen katseensa Chaplinin elokuviin. Freud väitti, että kaikkien taiteilijoiden teokset ovat "läheisesti sidoksissa heidän lapsuusmuistoihinsa", eikä Chaplin ollut poikkeus. Kuten Kulkuri, Freud väitti, Chaplin "näyttää vain itseään sellaisena kuin hän oli varhaisessa synkässä nuoruudessaan".
ellauri347.html on line 216: 1920-luvun puolivälissä hän kouluttautui psykoanalyytikoksi vuotta vanhemman Frieda Reichmannin sanatoriossa ja suoritti siellä psykoanalyyttisen koulutuksensa enimmäxeen altavastaajana. He menivät naimisiin vuonna 1926, mutta erosivat pian sen jälkeen ja erosivat uudestaan vuonna 1942. Hän aloitti oman kliinisen käytännön vuonna 1927. Vuonna 1930 hän liittyi Heidelbergissä Frankfurtin psykoanalyyttinen parantolaan.
ellauri351.html on line 654: Volkanin tutkimus keskittyy psykoanalyyttisen ajattelun soveltamiseen maiden ja kulttuurien välillä, yksilölliseen ja yhteiskunnalliseen suruun, trauman siirtymiseen sukupolvien välillä sekä primitiivisten mielentilojen terapeuttiseen lähestymistapaan.
ellauri364.html on line 65: Myöhempi tutkimus on paljastanut, että moni Sigmund Freudin hysteriapotilaista sairasti todellisuudessa somaattista sairautta, jolle Freud kehitti psykoanalyyttisen selityksen. Eräs "hysteerisistä" vatsakivuista kärsinyt Freudin potilas kuoli myöhemmin vatsasyöpään [selvennä] mutta Freud ei koskaan kyseenalaistanut kyseiselle potilaalle antamansa diagnoosin osuvuutta.
xxx/ellauri104.html on line 792: Lyhyesti sanoen se on moderneista naisista toissa vuosisadan vaihteessa käytetty voimasana, jolla niitä koitettiin Freudin voimin pitää hellan ja nyrkin välissä. Kohtua käytettiin tässä vain vitun peitesanana. Hysteriadiagnoosit ampaisivat kasvuun 1800-luvun lopulla Sigmund Freudin keksimien teorioiden saavuttaman suosion myötä. Myöhempi tutkimus on paljastanut, että moni Freudin hysteriapotilaista sairasti todellisuudessa somaattista sairautta, jolle Freud kehitti psykoanalyyttisen selityksen. Eräs "hysteerisistä" vatsakivuista kärsinyt Freudin potilas kuoli myöhemmin vatsasyöpään, mutta Freud ei koskaan kyseenalaistanut kyseiselle potilaalle antamansa diagnoosin osuvuutta. Sillä oli sitten molemmat, Freud sanoi tehden rabbityyppisen olankohautuxen, valitettava sattuma.
xxx/ellauri126.html on line 327: Erikson kävi niin sanotun klassisen oppikoulun, jossa opiskeltiin latinaa, kreikkaa, kirjallisuutta ja historiaa. Hänen koulumenestyksensä ei kuitenkaan ollut kehuttava. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Erikson matkusteli seitsemän vuotta pitkin Eurooppaa harrastaen muun muassa puupiirrosten ja etsausten tekoa sekä suoritti jonkin verran taideopintoja. Erikson sai 25-vuotiaana eräältä lapsuudenystävältään taide- ja historianopettajan pestin englantilaisille ja amerikkalaisille lapsille tarkoitettuun Wienissä toimivaan yksityiskouluun. Erikson tutustui Wienissä Sigmund Freudin perheeseen, minkä johdosta kutsuttiin opiskelemaan psykoanalyysia Wienin psykoanalyyttisen yhdistykseen. Erikson suoritti myös Montessori-opettajien yhdistyksen järjestämän Montessori-opetustekniikan koulutuksen sekä hygieniapassin.
xxx/ellauri128.html on line 407: Reik tapasi Freudin ensi kertaa vuonna 1910, ja hänet otettiin Wienin psykoanalyyttisen yhdistyksen jäseneksi seuraavana vuonna. Freud tuki Reikia usean vuoden ajan, kun tämä opiskeli psykoanalyytikoksi ja kävi Karl Abrahamin koulutusanalyysissa. Reikin ja Freudin välinen ystävyys jatkui Freudin kuolemaan (1939) saakka. Vuonna 1915 Reik julkaisi tutkimuksen Die Pubertätsriten der Wilden, jossa psykoanalyysia sovellettiin kansatieteeseen. Hän julkaisi tutkimuksia myös uskontopsykologiasta ja kriminologiasta. Hän esitteli tiedostumattoman tunnustamispakon ja rangaistuksenkaipuun käsitteet teoksessaan Geständniszwang und Strafbedürfnis: Probleme der Psychoanalyse und der Kriminologie (1925).
xxx/ellauri128.html on line 409: Osallistuttuaan ensimmäiseen maailmansotaan Reik työskenteli Wienin psykoanalyyttisen yhdistyksen kirjastonhoitajana ja piti psykoanalyyttista vastaanottoa. Koska hänellä ei ollut lääkärinkoulutusta, häneltä kiellettiin potilaiden hoitaminen vuonna 1925 Itävallan "puoskarointilain" nojalla. Reik valitti päätöksestä ja jatkoi vastaanottoaan. Vuoden 1926 keväällä häntä vastaan nostettiin rikossyyte puoskaroinnista eli oikeudettomasta lääkärintoimen harjoittamisesta. Freud asettui tukemaan Reikia ja maallikkoanalyysia (ei-lääkäreiden harjoittamaa psykoanalyysia) ja julkaisi kirjan Maallikkoanalyysin kysymys. Freudin myötämielinen kanta jäi kuitenkin vähemmistöön, sillä monet lääkäri-psykoanalyytikot vastustivat maallikoiden analyysitoimintaa. Vuoden 1927 keväällä syytteet hylättiin.
xxx/ellauri128.html on line 412: Yhdysvalloissa maallikkoanalyysiin suhtauduttiin erityisen kielteisesti, ja Reikin analyysitoiminta kohtasi jälleen vaikeuksia ja oikeusjuttuja. Hän perusti New Yorkiin uuden psykoanalyyttisen yhdistyksen National Psychological Association for Psychoanalysis, jossa analyytikkokoulutusta tarjottiin myös ei-lääkäreille. Hän julkaisi Yhdysvalloissa englanniksi kirjoja ja artikkeleita muun muassa rakkauden ja seksuaalisuhteiden psykologiasta, sadomasokismista, kirjallisuuden- ja musiikintutkimuksesta sekä psykoanalyysin metodologiasta. Lääkäripsykoanalyytiköt puolustivat raivoisasti reviiriä. Montakohan peräkkäistä varvia Theodor kykeni?
xxx/ellauri128.html on line 457: Erich Fromm (23. maaliskuuta 1900 Frankfurt am Main, Saksa – 18. maaliskuuta 1980 Locarno, Sveitsi) oli ENFJ, kuin myös Goethe ja Erasmus. Se oli saksalais-amerikkalainen psykoanalyyttisen opin kehittäjä, humanistifilosofi, demokraattinen sosialisti sekä tietokirjailija. Hän oli myös Frankfurtin koulukunnan jäsen. Erich Frommin koti oli hyvin tiukasti ortodoksijuutalainen, itse hän myöhemmin kutsui omaa uskonnollista vakaumustaan ateistiseksi mystisismiksi. Frommin lapsuus ei ollut kovin onnellinen; hänen isänsä oli kiireinen liikemies ja äiti puolestaan jatkuvien masennustilojen vaivaama. Akateemisen uransa Fromm aloitti korkeakouluopinnoilla 1918 kotikaupunkinsa Frankfurt am Mainin yliopistossa, jossa hän opiskeli kaksi ensimmäistä lukukautta oikeustiedettä. Kesälukukaudella 1919 hän opiskeli Heidelbergin yliopistossa, missä hän oli vaihtanut oikeustieteen sosiologiaan. Hänen opettajinaan olivat Alfred Weber (Max Weberin veli), Karl Jaspers ja Heinrich Rickert. Heidelbergissa hän jatkoi myös opintojaan ja saavutti sosiologian tohtorin arvon vuonna 1922.
xxx/ellauri320.html on line 121: Adleriin vaikuttivat filosofi Hans Vaihingerin ikään kuin filosofia ja Dostojevskin ikään kuin kirjallisuus. Vielä Wienin psykoanalyyttisen seuran jäsenenä hän kehitti teorian orgaanisesta alemmuus- ja kompensaatiosta, joka oli prototyyppi hänen myöhemmälle kääntymiselleen kristinuskosta fenomenologiaan ja hänen kuuluisan käsitteensä, alemmuuskompleksin, kehitykselle.
13