ellauri022.html on line 544: Aika hämärätä puppua. Se kai viittaa tän kirjan psykoanalyysitematiikkaan. Kun henkisiä pipejä laastaroidaan, tulee esiin kaikenlaista valaisevaa.
ellauri030.html on line 545: Freudilainen psykoanalyysi ehkä otti Artturilta noi vietit ja niiden tukahduttamisen, ja koko sielunelämälle tyypillisen epärationaalisuuden. No ton ajan filosofia ennakoikin psykologiaa, ei vielä tehty filosofian ja sielutieteen väliin suurta eroa. Adlerin miälestä schopenhauerilainen ihmisviha johtuu huonoista väleistä äitykkään. Artturilla oli sellaiset. Entäs mä? Emmä nyt ihan noin pessimisti ole kuitenkaan.
ellauri036.html on line 1988: Martan zygologia on jotain selfhelp-psykoanalyysia, joka lähtee yxilöstä ja palaa siihen. Joukkosuggestiosta ei sillä ole mitään sanottavaa, vaik siitähän Freudkin oli kiinnostunut. Mix tiimit alkaa mätkiä toisiansa apinanraivolla? No six, tietysti, et se on darwinistisesti kannattavaa, se toimii. Samaa voi sanoa tiimihierarkian houkutuxista, ne on tosi todellisia, eikä niistä pääse Martan kädenheilutuxella. Ja niiden feromoneja nimenomaan on inho sekä häpeä, kazo vaikka Netflix sarja Unorthodox. Rangaistus on aina kuritusta, ylempien paukutusta alempien selkiin. Ilman hierkiaa ei ole ihmispesiä. Olen samaa mieltä siitä, et ois hyvä, ettei niitä olisi. Mut sillon ratkaisu ei ole tunteiden apuharvennus vaan aappojen. Ei Martta Panopuuta ketjuun, vaan Pentti Linkolaa.
ellauri145.html on line 62: André Breton (19. helmikuuta 1896 Tinchebray, Orne – 28. syyskuuta 1966 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, surrealismin perustaja ja johtohahmo. Breton syntyi Normandiassa, Pohjois-Ranskassa. Hän oli kauppiasperheen ainut lapsi. Perhe muutti vuonna 1900 Pariisin esikaupunkiin, missä Breton kävi koulua. Hän opiskeli lääketiedettä, mutta ei suorittanut opintojaan loppuun. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän työskenteli Nantes’n sotilassairaalan neurologisella osastolla. Surrealistinen teoria on saanut vaikutteita Sigmund Freudin psykoanalyysistä sekä syvyyspsykologiasta. Breton sovelsi Freudin oppeja niin valelääkärinä kuin valekirjailijanakin, ja hän kävi tapaamassa Freudia Wienissä vuonna 1921. Surrealismin piti olla subrealismi mut Mallarme mokasi. Surrealismi oli jatkoa Tristan Tarzanin perustamalle Dada-liikkeelle. Breton liittyi dadaisteihin yhdessä Louis Aragonin ja Philippe Soupaut’n kanssa. Bretonille tuli kuitenkin välirikko dadan jäsenten kanssa, joten hän erosi liikkeestä. Selkeesti piha-Antero aina alotti. Vuonna 1944 julkaistiin pienoisteos nimeltään Arcane 17. Sen pohjana on keskiaikainen Melusinasta kertova legenda. Legendan mukaan ritari menee naimisiin hengettären, Melusinan kanssa. Ehtona on, ettei ritari saa nähdä vaimoaan yhtenä päivänä viikossa, jolloin Melusina on poissa ruumiistaan. Uteliaisuus kuitenkin voittaa, joten Melusina muuttuu pysyvästi henkiolennoksi. Nimi Arcane 17 viittaa tarot-kortteihin. Kortti numero 17 kuvaa rauhan ja rakkauden voittoa. Melusine on nykyisin vuonna 1979 Paris III -yliopiston yhteyteen perustetun Surrealismin tutkimuskeskuksen (Centre de recherche sur le Surréalisme) nimi. Andre oli mikrokefalinen, Georges Bataille (kz. albumia 139) käyt.kaz. akefali.
ellauri147.html on line 574: Aloitan alustavilla huomautuksilla mediaalisesta narsismiteoriasta, käsittelen näkyvää muutosta aikadiagnoosin keskustelussa, tarkastelen postmodernin itsensä löytämisen vastaavaa panopticonia ja vastaavia nykyaikaisia identiteettihäiriöitä, viittaan psykoanalyysin "intersubjektiiviin käänteeseen", "kuntoutan" psykoanalyyttisen tilanteen peilivertausta – ja luotan kaikkeen tähän käytettävissäni, jotta voimme keskustella siitä kanssasi.
ellauri147.html on line 630: Kohdesuhdeteoria (engl. object relations theory), joskus myös kohdesuhteiden teoria, korostaa tarpeentyydytyksen (klassisen psykoanalyysin viettien) asemasta (ihmis)suhteita. Kohdesuhdeteoria kehittyi brittiläisen psykoanalyysin piirissä (Melanie Klein, Donald W. Winnicott); käsitteen muotoili psykoanalyytikko Ronald Fairbairn vuonna 1952. Kohdesuhdeteorian keskeisenä kysymyksenä on se, kuinka aikaisemmat kokemukset merkityksellisten ihmisten kanssa ovat edustettuina minän, toisten, sekä minän ja toisten välisten suhteiden piirteinä. Et niinkö jotain tollasta sosiaalista epäonnistumista, ennenkaikkea vanhempien syyllistämistä, ei vaan Freudin solipsismia. Kohde (oikeammin olio)- ja relaatiotietokannoista puhuttiin myös käpistelytieteessä. Edelliset ovat hierarkkisia, jälkimmäiset tasapäisiä.
ellauri147.html on line 650: Narsismin käsitteen ilmeinen ristiriita ja valikoivuuden puute juontaa juurensa Freudiin, kuten voidaan odottaa. Hänen "Narsismin käyttöönotto" on todellinen aarreaitta monipuolisimmista metapsykologisista muunnelmista, joihin lähes kaikki psykoanalyysivirrat ovat viitanneet teoreettisen historiansa, kohdesuhdeteorian sekä egopsykologian aikana, ohjaavat teoreetikkoja sekä itsepsykologit.
ellauri147.html on line 701: Psykoanalyysin historiassa kliinisenä tieteenä termi narsistinen häiriö liittyy usein luokkaan "varhainen häiriö". Se merkitsee maallista rakenteellista muutosta mielisairaudessa, jota kuvataan kiinnityspaikkojen siirtämiseksi aikaisemmille edipal-tasoille, häiriöksi varhaisessa egomuodostelmassa verrattuna myöhempiin edipaalisiin konflikteihin. Kysymys siitä, ovatko klassiset tartuntan neuroosit, joihin Freud kehitti psykoanalyysin hoitomenetelmänä ja kliinisenä teoriana, historiallisesti hupenevat ja väistyvät psykopatologisten tilakuvien tieltä, joiden patogeneesi on ratkaistava aikaisemmin, on ollut krooninen kiistanalainen kysymys psykoanalyyttisessa keskustelussa 30-luvulta lähtien.
ellauri147.html on line 712: Horkheimerin diagnoosi "hupenevasta" egosta(2), Adornon viittaus narsismin "sosialisoituun narsismiin" tai "kollektiivisiin johdannaisiin" (3), Marcusen sanelu "psykoanalyysin ikääntymisestä"(4) jakavat tämän aikadiagnostisen ytimen. Habermas omaksuu myös tämän opinnäytetyön diagnosoidessaan "oidipaalisen ongelman vähenevän merkityksen" ydinperheen rakenteellisella muutoksella ja toteaa, että toisin kuin lähes "sukupuuttoon kuollut" hysteria ja "huomattavasti" vähentynyt pakko-oireinen neuroosi viittaamalla nimenomaisesti Kohutiin: "sen sijaan narsistiset häiriöt kerääntyvät".
ellauri213.html on line 110: Ääniraidan suosikki We Don't Talk About Bruno, jonka numerot nappasivat Billboard Hot 100 -listan neljännen sijan, ansaitsee nyt samanlaista tunnustusta kuin Frozenin Let it Cum ja Aladdin 's Luotathan. Samaan aikaan Encanto -aiheiset meikkioppaat ja satunnaiset psykoanalyysit Madrigal-perheen voimista saavat jopa miljardeja katselukertoja TikTokissa. Tämä artikkeli keskittyy viiteen tärkeimpään oppituntiin, joita nämä keskustelut korostavat.
ellauri248.html on line 210: Vuonna 1911 Andreas-Salomé tutustui ruotsalaiseen psykoterapeuttiin Poul Bjerreen, ja tämä esitteli hänelle psykoanalyysia. Seuraavana vuonna Andreas-Salomé matkusti Wieniin Freudin analysoitavaksi. Analyysin päätyttyä hän avasi oman vastaanottonsa Göttingenissä – yhtenä ensimmäisistä analyytikoista Freudin itsensä jälkeen.
ellauri260.html on line 123: Mounierin ajatus kristitystä hengelliseen taisteluun osallistuvana valppaana urheilijana antoi jyrkän vastauksen Nietzschen kritiikkiin kristinuskosta heikkojen uskontona. Hänen väitteensä siitä, että todellista edistystä ei ole ilman transsendenssin ulottuvuutta, vastusti marxilaista maallisen paratiisin etsimistä luokkataistelun kautta. Hänen hyväksyntänsä psykologian tärkeydestä korostaen samalla ihmisen vapautta ja vastuuta antoi vastauksen Freudin vaistokeskeiseen psykoanalyysiin.
ellauri299.html on line 286: Hänen uskollisuutensa oli psykoanalyysin kohdesuhteiden koulukunnalle. Hän uskoi, että alkion kehityksen ensimmäinen kolmannes oli tärkein osa ihmisen elämää. Häntä rohkaisi Fodorin, Peerbolten, Mottin, Donald Winnicottin ja Swartleyn synnytystä edeltävien ja perinataalisten vaikutusten tutkiminen. Hän kritisoi Freudin näkemystä, joka ensin tuki Rankin painotusta syntymätraumalle.
ellauri347.html on line 187: Erich Seligmann Fromm (sosiaalipsykologi; 23. maaliskuuta 1900 – 18. maaliskuuta 1980) oli saksalais-amerikkalainen psykoanalyytikko, sosiologi, psykiatrian, psykoanalyysin ja psykologian perustajista New Yorkissa, ja hän oli yhteydessä William Alanson White Instituteen, joka pakeni natsihallinnosta ja asettui Yhdysvaltoihin. Hän oli yksi Saksan juutalainen. Hän oli demokraattinen sosialistinen ja pikku filosofihumanistinen joka piti kriittisestä teoriasta.
ellauri347.html on line 220: Hornylla ja Frommilla oli kummallakin huomattava vaikutus toisen ajatteluun, kun Horny valaisi Frommille joitain psykoanalyysin näkökohtia ja jälkimmäinen selvitti Hornylle sosiologiaa. Heidän sosiaalipsykologinen suhteensa päättyi 1930-luvun lopulla. Fromm muutti puoskaroimaan Mexicoon.
ellauri348.html on line 1044: Jotkut kateelliset psykologit arvostelivat CSF:ää useista syistä. Nicholas JL Brown kirjoitti: "Ajatus siitä, että tekniikat, jotka ovat osoittaneet parhaimmillaan marginaalisia vaikutuksia masennusoireiden vähentämisessä kouluikäisillä lapsilla, voisivat myös estää sellaisen tilan puhkeamisen, joka liittyy joihinkin äärimmäisimpiin tilanteisiin, joihin ihmiset voivat joutua. Se maailmanluokan kusetus, jota ei näytä tukevan empiirisiä todisteita." Stephen Soldz Bostonin psykoanalyysikoulun tutkijakoulusta viittasi Seligmanin tunnustukseen, että CSF on jättimäinen tutkimus eikä todistettuihin tekniikoihin perustuva ohjelma, ja kyseenalaisti sotilaiden osallistumisen tutkimukseen ilman tietoista suostumusta etiikan. Soldz kritisoi myös CSF:n koulutusta siitä, että se yritti rakentaa parempia asenteita taistelua kohtaan: "Voivatko sotilaat, jotka on koulutettu näkemään taistelun joustavasti kasvumahdollisuutena, todennäköisemmin sivuuttaa tai aliarvioida todellisia vaaroja ja siten listiä itsensä, heidän toverinsa tai siviilejä, joilla on kohonnut vahinkoriski?"
ellauri349.html on line 222: "LUCE IRIGARAYn avainkynäilyt" (Oxford UP) on teos, joka kokoaa yhteen kirjailijan itsensä valitsemia esseitä ja DOKUMENTOI Irigarayn monipuolista toimintaa eri tieteenaloilla. Kokoelma sisältää sekä Irigarayn kenttätyön tuloksia esitteleviä esseitä esimerkiksi soveltavan lingvistin ja psykoanalyysin alalla että teoreettisia panoksia eri tieteenaloihin.
ellauri350.html on line 91: Kohut tuli Wienin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1932. Hänen opinnot kestivät kuusi vuotta, jona aikana hän vietti kuusi kuukautta harjoittelujaksoja Pariisissa, ensin Hôtel -Dieussa ja sitten Hôpital Saint-Louis'ssa. Jälkimmäinen sairaala on erikoistunut kupan hoitoon, mikä joutui Kohutille järkyttävien kokemusten kohteeksi. Pariisissa hän tutustui Istanbulista kotoisin olevaan juutalaisen lääketieteen opiskelijaan Jacques Palaciin ja vieraili hänen luonaan vuonna 1936. Seuraavana vuonna Kohutin isä kuoli leukemiaan ja Palac kuppaan. Joskus tämän jälkeen Kohut aloitti psykoterapian Walter Marseillesin kanssa, joka ei tuloxista päätellen näytä olleen pätevä ammattiinsa. Vuoden 1938 alussa Kohut aloitti psykoanalyysin Sigmund Freudin läheisen ystävän August Aichhornin kanssa. Ja johan alkoi Lyyti kirjoittaa kun sai oikean osoitteen.
ellauri351.html on line 172: Hänen uuden kirjansa, Between and Brain: Mielen ja mielen mallit ja mielen mallit, teema on se, että ajattelemme malleissa. Britton on huolissaan enemmän mielestä kuin aivoista, vaikka varhaisissa luvuissa viitataankin nykyajan neurotieteeseen. Ensimmäisessä luvussa Britton esittää kysymyksen, joka aikoinaan kiusasi Freudia: pääsevätkö psykoanalyysi ja aivotiede koskaan olennaisesti päällekkäiseen selvitykseen henkisestä kokemuksesta? Brittonin vastaus on "todennäköisesti ei", vaikka hänen mielestään syyt tähän ovat muuttuneet Freudin ajoista. Kvanttibiologisten mallien menestys neurologiassa on johtanut tilanteeseen, jossa mekaaninen kuvaus aivojen toiminnasta on korvattu todennäköisyydellä (joten tuloksia ei voida koskaan täysin määrittää etukäteen) ja täynnä monimutkaista, vasta-intuitiivista vuorovaikutusta. (Patrick Haggard Queen Squaresta on osoittanut, että useissa tilanteissa aivot toteuttavat aikomuksemme ennen kuin ne ovat tietoisesti muotoiltuja mielessä).
ellauri351.html on line 178: Olen antanut mitä suurimman osoituksen tämän hienon kirjan monista rikkauksista. Minulle jäi vain yksi palapeli. Britton kertoo paljon Darwin-miehestä tässä kirjassa, mutta hyvin vähän darwinismin vaikutuksista psykoanalyysiin. Yhdessä vaiheessa hän valittaa, että Darwinin evoluutioteorian radikalismi on tuskin läpäissyt koulutettuja mielipiteitä. Luulen, että hän on väärässä tässä, mutta entä darwinilaiset psykoanalyysimallit: Bowlbyn, ennen kaikkea, mutta myös nykyaikaisempi versio kiintymysteoriasta, jonka tässä maassa julkaisivat Peter Fonagy, Anthony Bateman ja Mary Target sekä Yhdysvalloissa sellaiset henkilöt. kuin Allan Schore? Neuropsykoanalyysi on täysin darwinistinen näkökulma. Olisi hyvä saada Brittonin mielipide näistä malleista, ei vähiten siksi, että ne kiinnostavat niin monia hänen kiinnostuksen kohteitaan. Sama ajatus minulla oli neurotieteistä, Brittonin arvostaman alan suhteen. Neurotiede käyttää aivojen rakenteita tarkastellessaan täysin darwinistista viitekehystä: tyvihermot, jotka muodostavat matelijakompleksin, kehittyivät ensimmäisinä; myöhemmin tuli limbinen järjestelmä, useimpien emotionaalisten reaktioiden istuin; lopulta kehittyi neokortex, josta me ihmiset saamme niin monia kognitiivisia etujamme. Nämä rakenteet, joita löytyy myös muista kuin ihmiseläimistä eri suhteissa, muodostavat nyt perustan suurelle osalle neurotieteellistä teoriaa. Eikö psykoanalyysillä ole heistä mitään sanottavaa? Exnää ole just noi se, minä ja superminä?
ellauri351.html on line 649: Hän oli avajais Yitzak Rabin Fellow, Rabin Center for Israeli Studies, Tel Aviv, Israel; vieraileva oikeustieteen professori, Harvardin yliopisto, Boston, Massachusetts; valtiotieteen vieraileva professori Wienin yliopistossa Wienissä, Itävallassa ja Bahceșehirin yliopistossa Istanbulissa, Turkissa. Hän työskenteli vierailevana psykiatrian professorina kolmessa Turkin yliopistossa. Vuonna 2006 hän oli Fulbright/Sigmund Freud-Privatstiftungin vieraileva psykoanalyysitutkija Wienissä, Itävallassa. Vuonna 2015 hänestä tuli vieraileva professori Pystymezän yliopistossa Bogotassa Kolumbiassa.
ellauri352.html on line 404: Tämän tietämisexi olisi kouluissa lapsille opetettava psykoanalyysia ja tieteisuskoa, eikä se saisi olla vapaaehtoista niinkuin nyt on filosofia. Kaikille pitäisi antaa lisäxi media- retoriikka- ja tunnekasvatusta. (Yhdennäköisyys marxismi-leninismiin on aivan satunnaista.) Yxipuolista mediatarjontaa olisi sensuroitava ja tukittava vihapuhujien suut. (Vrt. 1. pykälä edellä.) On luotava toimintasääntöjä ja turvavarusteita, ohjia, korvapalloja ja silmälappuja.
ellauri362.html on line 406: Psykoanalyytikkojen vihaaman Morton Schatzmanin byhlein Soul Persecution in the Family yhdistää isän menetelmät pojan kokemuksen elementteihin ja päinvastoin. Se sisältää yksityiskohtaisen analyysin ja vertailun Daniel Paulin muistelmista, joka on hänen toisen pitkän koppituomionsa aikana kirjoitettu kertomus, hänen isänsä julkaistuihin lastenkasvatusta koskeviin kirjoituksiin. Löydökset koskevat monia koulutusta, psykiatriaa, psykoanalyysiä, psykologiaa, uskontoa, sosiologiaa ja politiikkaa - lastenkasvatuksen ja perhe-elämän mikropolitiikkaa ja niiden suhdetta suurempien ihmisryhmien makropolitiikkaan.
ellauri362.html on line 776: Luiska herätti ennennäkemättömän kiinnostuksen Marxiin, merkittävään teoreetikkoon, naivin poliittisen käytön lisäksi. Se oli seurausta sekopäisten luomusten injektiosta epistemologian, kielitieteen ja psykoanalyysin aloilta, joista hän tuo tiettyjä käsitteitä ja antaa niille uuden merkityksen ja uusia toimintoja.
ellauri364.html on line 77: Josef Breuer ja Sigmund Freud hoitivat hysteriaa hypnoosin ja katharsis-terapian (sormituxen) avulla, joista Freud kehitti sittemmin psykoanalyysin.
ellauri386.html on line 91: Friedrich Nietzsche kutsui Dostojevskia "ainoaksi psykologiksi, jolta minulla oli jotain opittavaa". Ernest Hemingway totesi, että Dostojevskin teoksessa "oli asioita, jotka olivat uskottavia ja toisia joita ei kannata uskoa, mutta jotkut niin totta, että ne muuttivat sinua lukiessasi niitä; hauraus ja hulluus, pahuus ja pyhyys ja mitä uhkapelaamisen järjettömyydestä tuli tietää." Franz Kafka kutsui Dostojevskia "verisukulaisexi." Hermann Hesse nautti Dostojevskin teoksista ja sanoi, että hänen lukeminen on kuin "vilaus tuhoon". Norjalainen kirjailija Knut Hamsun oli siitä into piukeena. Häntä pidetään venäläisen symbolismin, ekspressionismin ja psykoanalyysin edelläkävijänä. Sigmund Freud sijoitti Dostojevskin toiseksi Shakespearen jälkeen luovana kirjailijana ja kutsui Karamazovin veljeksiä "upeimmaksi koskaan kirjoitetuksi romaaniksi". En ole jaxanut lukea, Aljosha on vitun epäuskottava persoona. Perumbadavam Sreedharanin kuuluisa malajalamromaani Oru Sankeerthanam Pole käsittelee Dostojevskin elämää ja hänen rakkaussuhdettaan Annaan.
xxx/ellauri027.html on line 1013: Ylläri. Aika järkyttävää et joku tarvii viiden tunnin seminaarin oivaltaaxeen tän. Ja vielä on toiminut 20 hengen valjakon vetohevosena. Suurin parannus psykoanalyysiin varmaan on muiden johtavien ihmisten seura, isompi yleisö, ja et Eski hoitaa puhumisen suurimmaxi osaxi. Enempi sellasta psykosynteesiä. Tavixet vielä opettavaisina esimerkkeinä, suhteessa 1-4.
xxx/ellauri084.html on line 661: Hysterian käsitettä on kritisoitu paljon. Monet ovat olleet sitä mieltä, etteivät esimerkiksi Freudin ja Breurerin esittelemän historian kuuluisimman "hysteriapotilaan", kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Bertha Pappenheimin yskä, säryt ja aisti- sekä halvausoireet johtuneet konversiohäiriöstä vaan esimerkiksi aivotulehduksesta tai ohimolohkoepilepsiasta. Tätä epäilyä tukee muun muassa se, että toisin kuin Freud ja Breurer väittivät vuonna 1895 julkaistussa kirjassaan Tutkielmia hysteriasta, Pappenheim ei parantunut psykoanalyysin avulla, vaan meni lopulta niin huonoon kuntoon, että joutui kuukausiksi sairaalahoitoon.
xxx/ellauri085.html on line 163: Anti-Oidipus (ransk. L’Anti-Œdipe) on ranskalaisen filosofin Gilles Deleuzen ja psykoanalyytikon Félix Guattarin vuonna 1972 julkaisema kirja, joka kyseenalaistaa sekä filosofian että psykoanalyysin ja ehdottaa tilalle ”skitsoanalyysia”. Kirja on ”Kapitalismi ja skitsofrenia” -sarjan ensimmäinen osa (toinen osa Mille plateaux ilmestyi 1980). Anti-Oidipuksessa Deleuze ja Guattari luovat eklektisen selvityksen psykologiasta, taloustieteestä, yhteiskunnasta ja historiasta sekä näyttävät, miten ”primitiivinen”, ”despoottinen” ja ”kapitalistinen” aikakausi eroavat toisistaan ”tuotannon”, ”rekisteröimisen” ja ”kulutuksen” organisoinnin suhteen. Deleuze ja Guattari väittävät kuvaavansa, miten kapitalismi kanavoi halut aksiomaattisen, rahapohjaisen talouden kautta. Aksiomaattinen rahatalous on yksipuolinen organisaatiomuoto, joka on abstrakti, ei-paikallinen ja ei-materiaalinen.
xxx/ellauri116.html on line 414: Psykodynaaminen psykoterapia (psykoanalyysi). Motto: antaa asiakkaan jaaritella, siitähän ne tykkäävät. Ei tarjota mitään pikaratkaisuja, ettei hoitosuhde katkea.
xxx/ellauri126.html on line 327: Erikson kävi niin sanotun klassisen oppikoulun, jossa opiskeltiin latinaa, kreikkaa, kirjallisuutta ja historiaa. Hänen koulumenestyksensä ei kuitenkaan ollut kehuttava. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Erikson matkusteli seitsemän vuotta pitkin Eurooppaa harrastaen muun muassa puupiirrosten ja etsausten tekoa sekä suoritti jonkin verran taideopintoja. Erikson sai 25-vuotiaana eräältä lapsuudenystävältään taide- ja historianopettajan pestin englantilaisille ja amerikkalaisille lapsille tarkoitettuun Wienissä toimivaan yksityiskouluun. Erikson tutustui Wienissä Sigmund Freudin perheeseen, minkä johdosta kutsuttiin opiskelemaan psykoanalyysia Wienin psykoanalyyttisen yhdistykseen. Erikson suoritti myös Montessori-opettajien yhdistyksen järjestämän Montessori-opetustekniikan koulutuksen sekä hygieniapassin.
xxx/ellauri126.html on line 738: Psykodynaaminen psykoterapia ja psykoanalyysi on rinnakkaisia termejä, kuin myös psykoanalyyttinen psykoterapia ja analyyttinen psykoterapia. Siegmund Remun vanhaa viinimarjamehua uudessa leilissä. Ihan hyvvee, vuan 15 vuotta vanahoo.
xxx/ellauri128.html on line 405: Theodor Reik syntyi Wienissä juutalaiseen virkamiesperheeseen. Hän opiskeli Wienin yliopistossa psykologiaa ja kirjallisuustiedettä. Opiskeluaikanaan hän tutustui Sigmund Freudin teokseen Unien tulkinta ja kiinnostui psykoanalyysista niin paljon, että päätti soveltaa sitä väitöskirjassaan erääseen Gustave Flaubertin kertomukseen. Väitöskirja kohtasi tiettyä vastustusta, ja se hyväksyttiin vasta vuonna 1912; kyseessä on ensimmäinen psykoanalyyttinen väitöskirja. Reik tutki myös Arthur Schnitzlerin ja Richard Beer-Hoffmannin tuotantoa. (Ketähän nekin on. Ei jaxa.)
xxx/ellauri128.html on line 407: Reik tapasi Freudin ensi kertaa vuonna 1910, ja hänet otettiin Wienin psykoanalyyttisen yhdistyksen jäseneksi seuraavana vuonna. Freud tuki Reikia usean vuoden ajan, kun tämä opiskeli psykoanalyytikoksi ja kävi Karl Abrahamin koulutusanalyysissa. Reikin ja Freudin välinen ystävyys jatkui Freudin kuolemaan (1939) saakka. Vuonna 1915 Reik julkaisi tutkimuksen Die Pubertätsriten der Wilden, jossa psykoanalyysia sovellettiin kansatieteeseen. Hän julkaisi tutkimuksia myös uskontopsykologiasta ja kriminologiasta. Hän esitteli tiedostumattoman tunnustamispakon ja rangaistuksenkaipuun käsitteet teoksessaan Geständniszwang und Strafbedürfnis: Probleme der Psychoanalyse und der Kriminologie (1925).
xxx/ellauri128.html on line 409: Osallistuttuaan ensimmäiseen maailmansotaan Reik työskenteli Wienin psykoanalyyttisen yhdistyksen kirjastonhoitajana ja piti psykoanalyyttista vastaanottoa. Koska hänellä ei ollut lääkärinkoulutusta, häneltä kiellettiin potilaiden hoitaminen vuonna 1925 Itävallan "puoskarointilain" nojalla. Reik valitti päätöksestä ja jatkoi vastaanottoaan. Vuoden 1926 keväällä häntä vastaan nostettiin rikossyyte puoskaroinnista eli oikeudettomasta lääkärintoimen harjoittamisesta. Freud asettui tukemaan Reikia ja maallikkoanalyysia (ei-lääkäreiden harjoittamaa psykoanalyysia) ja julkaisi kirjan Maallikkoanalyysin kysymys. Freudin myötämielinen kanta jäi kuitenkin vähemmistöön, sillä monet lääkäri-psykoanalyytikot vastustivat maallikoiden analyysitoimintaa. Vuoden 1927 keväällä syytteet hylättiin.
xxx/ellauri128.html on line 412: Yhdysvalloissa maallikkoanalyysiin suhtauduttiin erityisen kielteisesti, ja Reikin analyysitoiminta kohtasi jälleen vaikeuksia ja oikeusjuttuja. Hän perusti New Yorkiin uuden psykoanalyyttisen yhdistyksen National Psychological Association for Psychoanalysis, jossa analyytikkokoulutusta tarjottiin myös ei-lääkäreille. Hän julkaisi Yhdysvalloissa englanniksi kirjoja ja artikkeleita muun muassa rakkauden ja seksuaalisuhteiden psykologiasta, sadomasokismista, kirjallisuuden- ja musiikintutkimuksesta sekä psykoanalyysin metodologiasta. Lääkäripsykoanalyytiköt puolustivat raivoisasti reviiriä. Montakohan peräkkäistä varvia Theodor kykeni?
xxx/ellauri228.html on line 322: Haastattelussa Lem sanoi, että romaani "on aina ollut mehukas saalis kriitikoille", ja tulkinnat vaihtelevat freudilaisuudesta, kontaktin kritiikistä ja kolonialismista, antikommunismiin, jälkimmäisen näkemyksen kannattajat katsovat, että valtameri edustaa Neuvostoliittoa ja avaruusaseman ihmiset edustavat Keski- ja Itä -Euroopan satelliittimaita. Hän kommentoi myös vuoden 1976 painoksen kirjan kannen hämärtymisen järjettömyyttä, jonka mukaan romaani "ilmaisi kirjailijan humanistiset uskomukset ihmisen korkeista moraalisista ominaisuuksista". Lem totesi, että freudilaisen idean julistanut kriitikko todella erehtyi perustamalla psykoanalyysinsä englanninkielisen käännöksen vuoropuheluun, kun taas hänen diagnoosinsa kompastuu alkuperäisen puolalaisen tekstin idiomeihin.
xxx/ellauri237.html on line 1040: Rogersin vaikutteiden yhtenä lähteenä on mainittava Heideggerin fenomenologia. Fenomenologiset vaikutteet näkyvat erityisesti siinä, että Rogers pyrkii selittämään ihmisen toimintaa hänen välittömästä "minä minä" kokemuksestaan käsin, kun vaikkapa psykoanalyysi kuvaa ihmistä pääosin objektiivisesti. Näin ihmisten toiminta tulee ymmärrettäväksi heille izelleen, mikäli se vain suhteutetaan hänen henkilökohtaiseen kokemusmaailmaansa! Mitä väliä vaikka se olisi päin persettä, kuha asiakas vaan on tyytyväinen! Asiakas on aina oikeassa jos sillä on millä maxaa rrrunsaasti.
xxx/ellauri298.html on line 61: Rehellinen nazi syylämuna Ehrig Wartegg eli intensiivistä elämää, ja hänet esiteltiin 1920-luvulla psykoanalyysiin, gestaltpsykologiaan, mystisiin filosofioihin ja moderniin taiteeseen – Warteggin testin juuriin. Wartegg oli NSDAP:n jäsen 1930-luvulla ja pysyi DDR:ssä sodan jälkeen. Warteggin testi perustuu kuitenkin teorioihin ja filosofiaan, joita sekä natsit että kommunistit vastustivat, mutta joita Wartegg itse arvosti. Er hatte scharfe Eier, kuten sanoi Pekka Pylkkänen. Säveltäjä Tauno Pylkkänen oli muuten homo, se löytyy Suomen kuuluisien hinaajien listalta.
xxx/ellauri298.html on line 74: Ruuduissa olevien piirroksenalkujen ajatellaan olevan niin sanottuja reseptiivisymboleja, jolloin tiettyyn ruutuun piirretyn vastauksen ajatellaan heijastavan juuri tiettyjä tutkittavan persoonallisuuden elementtejä. Vastauksia tulkittaessa taustalla on oletus valmiiden piirrosten symboliarvosta. Psykologiaa, filosofiaa ja psykoanalyysia opiskellut Wartegg oli nuorena kiinnostunut modernista taiteesta, kuten Wassily Kandinskysta ja Kleestä, ja siihen liittyvästä symboliikasta. Hän itse perustikin teoriansa piirroksenalkujen symboliarvoista osittain 1920-luvun taideteorioihin ja osittain mystiseen filosofiaan. Testilomakkeen kuviot muistuttavatkin varhaisia abstrakteja taideteoksia. Wartegg ei testiään kehittäessään tiettävästi kuitenkaan hyödyntänyt yhteyttä toiseen tunnettuun senaikaiseen projektiiviseen menetelmään, vielä pöllömpään Hermann Rorschachin musteläiskätestiin, vaikka tosin mainitsi sen joissakin kirjoituksissaan.
xxx/ellauri298.html on line 176: Tutkimukseni, sovellettu antropologia/psykoanalyysi/runous ja ammatillinen panokseni sijaitsevat monien akateemisten alojen ja kiinnostuksen kohteiden lähentymis-/leikkauspisteessä: niiden joukossa soveltava, psykoanalyyttinen, lääketieteellinen ja organisaatioantropologia; psykohistoria; työpaikkaorganisaatioiden psykoanalyyttinen tutkimus; maaseudun lääketiede ja maaseudun terveys; maaseudun Oklahoma, vehnänviljely perheet ja kulttuuri; Oklahoman kulttuuri; poliittinen psykologia; etniset tutkimukset; etnisyys amerikkalaisessa elämässä; 1960-luvun lopun ja 1970-luvun White Ethnic Revitalization Movement ja muut elvyttämisliikkeet/kriisikultit, kuten Donald Trumpin liike; Amerikan opinnot; Slaavi-Itä-Euroopan tutkimus; "hallitun yhteiskunnallisen muutoksen" psykodynaaminen tutkiminen 1980-luvun alusta lähtien (esim. supistaminen, RIFing, uudelleensuunnittelu, uudelleenjärjestelyt, osaamisen poistaminen, ulkoistaminen/offshoring, hallinnoitu terveydenhuolto jne.); sääntelyn purkamisen kulttuurinen psykodynamiikka; Trumpin aikakauden psykodynaaminen-kulttuurinen tutkimus; tarinankerronta ja tarinan kuuntelu organisaatioissa ja sen ulkopuolella; soveltavan runouden käyttö organisaatio- ja kulttuuritutkimuksessa, tulkinnassa, selityksessä ja konsultaatiossa; "syvä kuuntelemisen" tärkeys. Suuri osa organisaatiopsykodynaamisista kirjoituksistani ja Trumpin aikakaudesta kirjoituksistani on saanut vaikutteita heimoveljiltä Michael Diamondilta ja Seth Allcornilta ja usein yhteistyössä heidän kanssaan. Vuosikymmenten aikana monet kollegat useilla aloilla ovat kertoneet minulle (usein hylkääessään lehti- ja kirjakäsikirjoituksia), että vaikka ideani ovat aina mielenkiintoisia, ne "eivät ole kalaa eikä lintuja", että ne eivät sovi mihinkään akateemiseen erikoisalaan, että ne putoavat halkeamien väliin. Minulla on ollut onni matkan varrella löytää paikkoja ja ihmisiä, joissa tämä on pikemminkin hyve kuin kohtalokas virhe. Kaikesta tästä on syntynyt noin 32 julkaistua kirjaa (mukaan lukien 10 runokirjaa ja chapbookia), yli 200 julkaistua lukua ja esseetä sekä yli 700 runoa.
xxx/ellauri298.html on line 180: Rakastan istua etukuistillani pensaikkotammien ja tammipuiden keskellä, uppoutuakseni luonnon maailmaan ja suojella sitä - korjaan - itseäni sen monilta vaaroilta (jäämyrskyt, tornadot, tulvat, kuivuus); tehdä lyhyitä kävelyretkiä luonnossa (fyysisen vammaisuuteni rajoitusten mukaan); kuunnella klassista musiikkia ja osallistua konsertteihin (ennen COVID-19-epidemiaa); viettää aikaa 27-vuotiaan poikani kanssa, kirkkaan ja herkän ihmisen kanssa, joka rakastaa monia musiikkityylejä ja on erinomainen rumpali (valitettavasti kyllä työtön vetelys); leikkiä ja levätä kissaihmiseni Leijan (ja 16 vuoden ajan hänen äskettäiseen kuolemaansa asti hänen kissapersoonakumppaninsa, jatkuvan kumppanini Luken) kanssa; lukea valikoivasti monia genrejä, mukaan lukien psykoanalyysi ja runous; käydä intensiivisiä, intiimejä ja todellisia keskusteluja henkilökohtaisesti, puhelimitse ja Internetissä yksittäisten ihmisten ja ryhmien kanssa; kirjoittaa monenlaisilla tyyleillä; juoda ja nauttia tuoretta, vahvaa, kuumaa kahvia. Vaimosta ei tässä sen enempää, hän läx.
xxx/ellauri320.html on line 112: Adler ehdotti, että seksuaaliset ja aggressiiviset halut olivat "kaksi alun perin erillistä vaistoa, jotka sulautuvat myöhemmin". Freud oli eri mieltä tästä ajatuksesta. Ei ne sulaudu. Adler suhtautui aggressiivisesti Freudiin koska Freud nyysi siltä agressiivisen vaiston mainizematta Alfredia vuonna 1909. He alkoivat inhota toisiaan. Freud ei pitänyt Adlerista vielä eron jälkeenkään ja teki niin myös muiden psykoanalyysin loikkarien kanssa. "En ymmärrä myötätuntoa Adleria kohtaan. Wienin esikaupungista kotoisin olevalle juutalaiselle pojalle kuolema Aberdeenissa on ennenkuulumaton ura sinänsä ja todiste siitä, kuinka pitkälle hän oli pötkinyt. Maailma todella palkitsi hänet runsaasti hänen palveluksistaan vastustaessaan psykoanalyysia." Vuonna 1929 Adler näytti New York Heraldin toimittajalle kopion haalistuneesta postikortista, jonka Freud oli lähettänyt hänelle vuonna 1902. Hän halusi todistaa, ettei hän ollut koskaan ollut Freudin opetuslapsi vaan että Freud oli etsinyt häntä pölliäxeen hänen ajatuxensa. Vallan ja korvauksen dynamiikka ulottuu seksuaalisuuden ulkopuolelle, ja sukupuoli ja politiikka voivat olla yhtä tärkeitä kuin bylsintä. Lisäksi, mikä pahinta, Alfredilla oli sosialistisia uskomuksia, jälkimmäisen vaimo oli esimerkiksi monien venäläisten marxilaisten kuten Leon Trotskin erittäin, ehkä liiankin läheinen ystävä. Adler korvasi innovatiivisesti potilassohvan tuolilla, se on halvempi.
xxx/ellauri320.html on line 116: Logoterapian mukaan pyrkimys löytää elämälle tarkoitus on ihmisen ensisijainen motivaatiovoima. Siksi puhun merkityksen tahdosta vastakohtana "nautinnon periaatteelle" (tai, kuten voisimme myös kutsua sitä, mielihyvän halusta ) , johon freudilainen psykoanalyysi keskittyy, samoin kuin vallan tahto. johon adlerilainen psykologia keskittyy termillä "ylemmyyteen pyrkiminen".
xxx/ellauri356.html on line 150: Derrida on yhdistetty usein ”vuoden 1968 ajattelijoihin”, joita hänen lisäkseen ovat olleet esimerkiksi Louis Althusser, Jacques Lacan, Michel Foucault, Roland Barthes ja Gilles Deleuze. Kokonainen nippu spedejä. Derridan ajattelun mukaan kielen ja todellisuuden välistä suhdetta selittämään tarvitaan dekonstruktio eli lukutapa, jossa on paljon kirjallisuuden, taiteenteorian, uskontotieteen, antropologian ja psykoanalyysin aineksia.
xxx/ellauri356.html on line 220: Derrida ja dekonstruktio vaikuttivat estetiikkaan, kirjallisuuskritiikkaan, arkkitehtuuriin, elokuvateoriaan, antropologiaan, sosiologiaan, historiografiaan, lakiin, psykoanalyysiin, teologiaan, feminismiin, homo- ja lesbotutkimukseen ja politiikan teoriaan. Jean-Luc Nancy, Richard Rorty, Geoffrey Hartman, Harold Bloom, Rosalind Krauss, Hélène Cixous, Julia Kristeva, Duncan Kennedy, Gary Peller, Drucilla Cornell, Alan Hunt, Hayden White, Mario Kopić ja Alun Munslowin kirjailijat ovat saaneet vaikutteita dekonstruktiosta.
xxx/ellauri356.html on line 505: Kuten Augustine Persumalli selitti, Kristevan "semiotiikka" liittyy läheisesti infantiiliin esiodipaaliin, jota löytyy Melanie Kleinin teoksissa, British Object Relation -psykoanalyysissä ja Lacanin esipippelivaiheessa. Se on tunnekenttä, sidottu vaistoihin, jotka asuvat kielen halkeamissa ja prosodiassa pikemminkin kuin sanojen denotatiivisissa merkityksissä. Se on tiiviisti sidottu "feminiinisyyteen" sillä se edustaa esipippelivaiheen lapsen erilaistumatonta tilaa.
xxx/ellauri356.html on line 646: Intellektuellit puolestaan pyrkivät panssaroitumaan ideologeiksi, ja nämä valtapelit vievät heidät vakavasti pois runollisen kielen mahdollisuuksista. Omalta osaltani psykoanalyysissä löysin eräänlaisen poieettisuuden, kun kuulen ja tulkitsen minua luotaavien analyytikoiden yksikkökokousta.
xxx/ellauri357.html on line 90: Tärkeä voimahahmo mannermaisen filosofian piirissä on Helsingissä ollut myös 1980- ja 1990-luvuilla käytännöllisen filosofian laitoksella opettanut Hannu Sivenius (s. 1949), joka on myös suomentanut Heideggerin Taideteoksen alkuperän (1995). Sivenius käsitteli ja esitteli monia Suomessa huonosti tunnettuja mannermaisia virtauksia, erityisesti Derridan dekonstruktiota ja lacanilaista psykoanalyysiä, ja tältä pohjalta syntynyt Helsingin Lacan-piiri muodostui mannermaisesta ajattelusta kiinnostuneiden vapaamuotoiseksi yhteenliittymäksi Helsingissä. (Tästä ks. Aula & Hirvonen & Santanen (toim.) 1999.) Lacan-piirin toimesta ja myötävaikutuksesta Helsinkiin on myös kutsuttu luennoimaan ja esitelmöimään useita mannermaisen filosofian kansainvälisiä huippunimiä.
xxx/ellauri363.html on line 467: temperamenttityypille ominaiseen sielulliseen sairauteen kytee itumuotoisena jokaisessa terveessä persoonassa. Syntyperäinen väkivaltavietti ja kaikissa piilevä kostonhalu voivat kenestä hyvänsä – ellei pyhä henki hallitse – tehdä murhaajan. Pahuus siirtyy isältä pojalle lasten hemmotteluna ja kurituxena. Mäyhä on siitä hyvänä esimerkkinä. Heikinheimo kiittää psykoanalyysia sen ”tajuttomalle sielunelämälle” antamasta painoarvosta ja vietin ylevöittämisen ajatuxesta (sublimaatio). Rukoilu käteenvedon sijasta.
xxx/ellauri385.html on line 224: Sosiaalinen seksuaaliekonomia ei tavanomaisesti pyri täydentämään tai korvaamaan Marxin oppia Freudin käsityksillä tai Freudia Marxilla, edes tekemään nustä yhteisseosta tms. Käyttämällä hyväkseen psykoanalyysin tietoutta sosiologia pystyy nousemaan korkeammalle tasolle ja kykenee paljon entistä paremmin hallitsemaan todellisuudessa vallitsevia lainalaisuuksia, koska se silloin lopultakin käsittää siittimen olemuksen ja paisuvaisen rakenteen. Vain ahdasjärkinen poliitikko voi syyttää analyyttistä rakennepsykologiaa siitä, ettei se välittömästi pysty antamaan helppoja ja halpahintaisia käytännön toimenpidesuosituksia. Toisaalta vain poliittinen kiljukurkku vaatii sitä kokonaan kumottavaksi sen johdosta, että siihen on tarttunut vanhoillisen maailmankatsomuksen kaikkia vääristymiä. Aito ja terveesti ajatteleva sosiologi arvostaa suurena tieteellis-kumouksellisena suorituksena jo sitä, että tämä psykologia on osoittanut lasten sukupuolisuuden tosiasiaksi ja esikoululasten käsiaseistamisen välttämättömäxi esisexualisten erimielisyyxien ratkonnassa.
xxx/ellauri385.html on line 226: Sanotusta seuraa itsestään, että sosiaalinen seksuaaliekonomia, joka tieteenä rakentuu Marxin sosiologian ja Freudin psykologian pohjalle on luonteeltaan samalla kertaa massapsykologiaa ja seksuaalisosiologiaa. Se alkaa siitä, mihin Freudin kulttuurifilosofiasta irti sanoutunut psykoanalyysi lopettaa kliinis-psykologiset kysymyksenasettelunsa. Psykoanalyysı paljastaa sukupuolisuuden tukahduttamisen ja torjunnan mekanismit ja vaikutukset ynnä nustä seuraavat häiriöt yksilön sielunelämässä. Sosiaalinen seksuaaliekonomia jatkaa tästä edelleen Marxin eväillä.
52