ellauri014.html on line 767: Wolmari maxaa minimipalkkaa päiväläisille plus bonusta hyville duunareille kutenkin niin, että pääsee aina voitolle. Se on preussilainen tarkan markan poika, käy duunareita observoimassa monta kertaa päivässä. Julle toimii huolehtivana komppanian äitinä, maxaa kilteimmile joskus kourallisen hiluja.
ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
ellauri194.html on line 193: Snellman, Runeberg, Lönnrot, Topelius ja monet muut, halusivat kohottaa suomen kielen asemaa ja suomalaista kansallistunnetta. Tavoitetta edistettiin ahkerasti ja ulkomaisin opein. Snellmania inspiroivat saksalainen Hegel ja preussilainen Kant. Serbialaisesta runoudesta viehtynyt Runeberg loi aiemmin laiskoina ja primitiivisinä pidetyistä suomalaisista valhekuvan ahkerana, nöyränä ja vähään tytyväisenä kansana. Lönnrot puolestaan väärensi Kalevalasta tietoisesti kansalliseepoksen.
ellauri222.html on line 1082: Roope Änkkä kiihtyi jälleen. Hän otti jalastaan tohvelin ja laski sen kahvipöydällä olevalle kirjalle tai albumille ja silloin tällöin pani sen takaisin jalkaansa. Hän sanoi että kristinusko oli alkuaan tarkoitettu alhaisille ja orjille, minkä vuoksi ristiin naulitseminen ja kaikki sellaiset rangaistukset ja kärsimykset olivat välttämättömiä. Mutta vastanavalla, onnen navalla, pitäisi olla jotakin yhtä suurenmoista. Iloa ilman syntiä, rakkautta ilman pimeyttä, hilpeätä vaurautta. Eivätkä asiat aina menisi pieleen. Oi yltäkylläisen rakkauden ja uuden ihmisen suuri aikakausi! Ei enää köyhä, tietämätön, rujo, valheen käpristämä olento, valehtelija kehdosta saakka, köyhyyden ruoskima, pelkuruudesta pahalle haiseva, kateuden tunkioon uponnut, tunteiden saavuttamattomissa kuin kaali, toukka kauneudelle, rapu velvollisuudelle, huolten kotelon rihmaa suustaan valuttava. Ei kyyneleitä millä itkeä, ei hengitystä nauruun, julma, kylmä, loinen, kavala, ruikuttaja, pelkuri ja laiskuri. Äkseerattu kuin preussilainen joka vapisee ärjyvän kersantin edessä. Äyk.
ellauri360.html on line 379: Keväällä 1918 Suomessa oli kaksi voitokasta, aatelissukuista sotilasjohtajaa: valkoinen kenraali Mannerheim ja preussilainen kenraali von der Goltz. Niinä kuukausina, siinä ajassa ja paikassa, von der Goltz oli heistä vahvempi.
xxx/ellauri056.html on line 462: Immanuel Kant (22. huhtikuuta 1724 Königsberg – 12. helmikuuta 1804 Königsberg) oli vaikutusvaltainen preussilainen filosofi. Kantin työt rakensivat aasinsiltaa rationalististen ja empirististen koulukuntien välille. Hänellä oli suuri vaikutus niin valistusta seuranneeseen romantiikkaan ja 1800-luvun saksalaisiin idealisteihin kuin nykyfilosofian kysymyksenasetteluihin. Jaakko Hintikkakin oli olevinaan kantilaisia.
xxx/ellauri363.html on line 76: Gadamerin perhetausta oli protestanttinen, ja hänen yliopiston rehtori-isänsä oli ankarasti preussilainen. Kemisti-isän mielestä Hannu-Jorin humanismi oli pelkkää huuhaata. Hänen äitinsä kuoli diabetekseen, kun Gadamer oli vain neljävuotias, eikä hänellä ollut elossa olevia veljiä tai sisaria. Jean Grondin kuvailee Gadamerin löytäneen äidistään "runollisen ja melkein uskonnollisen vastineen isänsä rautaiselle nyrkille." Gadamer suoritti tohtoriopinnot Marburgissa vuonna 1922 (omien sanojensa mukaan "liian nuorena") Platonin oikealle kazovista operaattoreista. Samana vuonna Gadamer sairastui myös polioon josta hän toipui vain hitaasti ja jonka jälkivaikutukset säilyivät hänellä koko loppuelämänsä (102 vuotta!)
7