ellauri005.html on line 746: tai sen preferenssit on eri, tai kumpaakin.
ellauri043.html on line 43: Mut tosta pidätyskyvyttömyydestä vielä. Katoliset (ja muutkin, myös rikoslaki) tekee eron tekemisen ja tekemättä jättämisen syntien välillä. Jos tekee harkitusti pahaa, niin se on tahtosynti, jos on vaan inkontinentti eli pidätyskyvytön, siis lankeaa, tai repsahtaa, se on heikkoussynti. Juutas oli tahtosyntinen, Pietari heikkoussyntinen. Rajanveto voi olla vähän vaikeaa, mutta kai se on vähän samansuuntainen erottelu kuin peliteoriassa preferenssit ja pelin ratkaisu. Jos säntää preferenssien perään laskematta pelin arvoa, on heikkosyntinen, jos laskee ensin pelin arvon ja silti lähtee varastamaan bylsimään tai tappamaan on tahtosyntinen. Se todistaa, että arvot on perinjuurin väärät, eli niitä pitää oikaista rangaistuxilla. Jos polkasee homo sapiensin aivoilla, on tahtosyntinen, jos liskoaivoilla, on vaan heikko. Tuomita ei kenkään siitä voi, pahimmillaan sakkoihin.
ellauri072.html on line 652: Liittyyköhän tää jollain lailla Humen giljotiiniin, joka on ilmeinen talousliberaali kusetus. Pelaajien preferenssit on otettava annettuna, se on peliteorian perusoletuxia. Ei pelaajia muuten huoletta voi tuomita eikä luotettavasti laskea pelin arvoa.
ellauri100.html on line 1324: Viimeinen vaihe tutkii miten passiot (eliskä siis pelaajien preferenssit?!) modifioi subjektien toimintaa ja käsityxiä (sémiotique de passions) ja miten niiden tieto ja uskomuxet vaikuttaa niiden suorituxiin. Tällä tavoin selitettynä ei Greimiemin akan pojan puuhastelut vaikutakaan niin pönttöpäisiltä, koska ne alkaa kuulostaa ihan mun omilta ajatuxilta... Paizi et ei mun miälestä kertomuxet ole tässä pääasia, vaan ne pelit. Niitä pelejä on kiinnostavampiakin kuin kertomuxet, jotka on yleensä aika monologisia kuvauxia niistä. Juonen kaivaminen esille kertomuxista on yleensä aika riskialtista, koska mahollisia pelin rekonstruktioita on niin monta. Tästä mulla on monia tärkeitä kirjoitelmia, vaikka julkaisemattomia.
ellauri105.html on line 67: Bipolaarisella mättää preferenssit eli utiliteetit on väärin säädetty.
ellauri189.html on line 581: Pedolle luultavasti pätee EAT! > FUCK ! > KILL! paizi kiimassa tai raivopäänä. Mutta vielä on otettava huomioon preferenssit oman nartun kohtaloiden suhteen. Se ehkä selittää yhtälön FUCK! < KILL! onhan se nyt pienempi paha että joutuu ezimään uuden hanin alle kuin että ruokkii toisen pentuja.
ellauri391.html on line 379: Tää on oikealle elämälle tyypillistä: pelaaja ei pysy samana koko pelin aikana, preferenssit muuttuvat. Tosin pelejä voi deformoida eri tavoilla, yhdistää ja erotella, korvata sääntöjä kovilla sakoilla. GAME OVER on hyvä esimerkki toimivasta sakosta. Siinä on strategiapussi typö tyhjänä.
ellauri391.html on line 385: No ei, pikemminkin sitä että mikään ei pakota sua tahtomaan just näin. Eikös tää ole vähän eri periaate kuin edellä, z. D T p & D non T p. Voi valita alipelin jossa tahtoo p ja sellaisen jossa ei tahdo p. Ei ainoastaan ole vaihtoehtoisia alipelejä joissa on eri preferenssit, vaan sulla on strategia valita mitä peliä pelataan. Mutta peliteoriaan kuuluu että silloin koiralla ei voi olla voittavaa strategiaa joka etukäteen määrää sen! Silloin koira ei ole omnipotentti? Mitä vittua?
xxx/ellauri187.html on line 549: Pelko ja toivo on heikompia, duaalisia modaliteetteja uskolle, joissa on mukana myös preferenssit. Pelkään että p tarkoittaa että uskoni kannalta on mahdollista mutta ikävää että p. Vastaavasti toivo, paizi että haluaisin sitä. Will to believe tarkoittaa: tahdon että p implikoi uskon että p, eli uskon mitä toivon, vaikka ehkä pelkäänkin päinvastaista. Se on kyllä peleissä yleensä häviävä strategia, pitäis käyttää minimaxia. Keppi ja porkkana, molempia on aasin hyvä saada, kuten äskeinen psalmi 119 terotti.
xxx/ellauri250.html on line 758: Miesten ulkonäköä arvotetaan raa’asti ja monesti ihan suoraan ilmoitetaan preferenssit. Minulta on esimerkiksi kysytty sen pituutta, johon en tietenkään vastaa, koska en minäkään kysele naisilta heidän mittojaan.”
xxx/ellauri293.html on line 681: Matemaattinen psykologia heijastaa pitkäaikaista kiinnostusta preferenssitransitiivisuuteen ja hyödyllisyyden mittaamiseen. Kaipparit ei ruiski hedonistisesti mihin sattuu vaan koittavat osua kärpäseen.
11