Matkalla Lealta Esterille Hannelea odotellessa Iisakki kazoo tunnelbaanassa ahnaasti vielä nuorempaa shixatyttöä, jonka polvet näkyvät. Tuota voisi olla vänkä polkasta, ihan erilaista varmasti kuin näitä jutkulutkia. Tulenkohan aina olemaan tällänen kävelevä molo? Mitä eroa on himolla ja rakkaudella. Tuskin midiä.
ellauri274.html on line 234:
ellauri325.html on line 618: Perheissä uudet sukupolvet kasvatetaan Kristuksen tuntemiseen ja seuraamiseen.
ellauri353.html on line 130: Mutta vanha maho neekeriämmäpä on siepannut talteen lapsen ja, vähän sivussa, jäähtyneen padan kupeella, nokeaa sitä jo täyttä päätä mustaksi, työntää yhtenään rintaansa kuin letkuvaa pitkää pussia, jonka pohjalla jokin myky on, huutavan suuhun, kuten on nähnyt äitien tapana olevan. Ugu gugugu ugu, lapsukainen, tämä on viidakkoa! Lokolo kolo- kolokolo ugulokolo! Hahaha! kertoi, hiukan humalassa. Nuori mies. Niin että voi äiti rakas, hän sanoi. Mustaus kuluu lapsen nenästä ja korvista ja joka jumalan luunulkonemasta yhtä mittaa. Sen maha on valkoinen kuin lehtisammakolla heti kun se oppii vähänkin ryömimään. Ja kun se oppii konttaamaan, niin kuluvat polvet, sen nyrkit ja jalkoterät ovat aina olleetkin valkoiset sen imeskellessä niitä, niin niin, ugu. Ja ämmä rukka on hädässä kun se oppii kävelemään. Kosteissa rantaheinikoissa. Tai kun se rupeaa kulkemaan uimassa muitten tenavien kanssa taikka sitten aikanaan tyttärissä, äitinsä tuskaksi, ja tulee aamulla kotiin kuin viattomuus itse, mutta molo puhtaana kuin vasikan nuolema. Ensin äiti kirota lokolottaa kuten tyhjä puuleili, jossa on kivi ja jota puistetaan, sitten hän itkee. Ämmä rukka, joka ei voi mitään, vaikka hän kuinka koettaa ja kuinka rakastaa. Pellavatukkainen poika syleilee hänkin äitiään, pätkänä ja outona ja onnettomana, ja he itkevät molemmat. Ugu, kysyy kuitenkin äiti, ja poika vakuuttaa hänelle: ugugu!-lokolo! hän vannoo sen äidilleen ugu, ugu, ugu! Ja äidin mieli on hyvä jälleen. Poika puhuu, että kyllä hän, äiti, ymmärtää, että hän on valkoinen, kyllä hän sen käsittää. Mutta hän ei voi sille mitään. Minkä tähden minä en ole musta ja ruma kuten toiset, äiti, sano minkä tähden? Minä haluaisin olla niin musta kuin voi lokolokolo! Niin! Ämmä sanoo, että elä, poika kulta, kyllä hän on kaiken koettanut, mutta äitikin on vain ihminen, ei äiti voi mitään. Ja niin poika menee savimajojen välisellä raitilla ja laulaa komeata suomalaista kansanlaulua pitkä vaalea tukka rennosti silmillä. Että: 'Mustaapa poijasta toivottiin ja mustaapa poijasta toivothiin ja mustan nuttu oli yllä... ja mustan nuttu oli yllä... Tuli siitä tyttöjen riijari ja tuli siitä tyttöjen riijari, suru rakkaille vanahem- mille... ja suru...'
ellauri364.html on line 142: Varsin hyvin tunnettu on ns. James-Langen emootioteoria. Kun ihminen äkkiä pelästyy, hän kalpenee, änkyttää, hiukset nousevat pystyyn, kurkku tuntuu kuivalta ja ääni salpautuu, polvet tuntuvat pettävän, kädet vapisevat ja ehkä pääsee vahinkokin housuihin. Pelottoman henkilön sielu ei asusta vazassa, kuten pelkurin tai villin. Sisälmyshermot vain reagoivat huonommin. Mitään muuta ei James eikä Lange ole tarkoittanut. Meillä ei ole tässä aikaa perin pohjin syventyä näihin kysymyksiin. Tunne-elämää hallizee 1-kertainen +/- asteikko. Joukkosielu on karkean primitiivinen: propaganda, sanomalehdet, radio ja huhut nappaavat. Uskottelu tehoaa parhaiten heikkoihin ihmisiin, hysteerikkoihin ja kallovammaisiin.
ellauri392.html on line 186: Vuonna 1949 Sutzkever perusti jiddishinkielisen kirjallisuuden neljännesvuosittain Di goldene keyt (Kultainen ketju), Israelin ainoan jiddish-kirjallisuuden lehdykän neljännesvuosittain, jota hän toimitti sen lopettamiseen vuonna 1995 saakka. Sutzkever elvytti jiddishinkielisten kirjailijoiden uraa Euroopassa, Amerikassa, Neuvostoliitossa ja Israelissa. Monet sionistisessa liikkeessä kuitenkin hylkäsivät jiddishin tappiomielisenä diasporan argotina. "He eivät revi minun kieltäni juurineen", hän vastasi. "Minä herätän kaikki sukupolvet myrskylläni." Eipä herättänyt. Ylen surulliselta näytti. 1930-luvulla hänen teoksensa käänsi venäjäksi Boris Pasternak.
ellauri412.html on line 122: Minä pyyhkäisen pois sen nimen ja muiston, perilliset ja jälkipolvet, sanoo Mr. Sebaot. Minä teen siitä villieläinten perintömaan ja muutan sen kaislarämeiköksi ja lakaisen sen pois tuhon luudalla – näin sanoo Herra Sebaot. Ja samoin käy vielä syyrialaisille. Äläkä sinäkään ilostele, sinä Filistean maa, vaikka kurittajasi ruoska on katkennut! Sillä käärmeen suvusta versoo myrkyllinen kyy, ja sen hedelmänä syntyy siivekäs lisko. Sinut, Filistea, minä näännytän nälkään ja surmaan rippeetkin, joka ainoan. Luovu toivosta, koko Filistean maa!
ellauri444.html on line 200:
Faith-elokuvassa Samson on vaikeuksissa. Vietettyään vuosia "toisella puolella", hänen vaimonsa Fiona on vihdoin takaisin hänen elämäänsä. Mutta viileä ja hienostunut Fiona tietää väistämättä Bernin panosuhteesta Glorian, viehättävän ja puolet Bernardin ikäisen työtoverin, kanssa. Bernardilla on myös muita ongelmia, kuten salaiset käskyt lähteä Kaliforniasta Magdeburgin synkille kaduille, missä hän tunteja saapumisensa jälkeen joutuu tulitaisteluun Stasi-agenttien kanssa pimeällä maaseututiellä – jälleen yksi ilmatiiviisti hukassa oleva tehtävä. Synkimmän vaaran hetkellä Bernard tarvitsee parasta ystäväänsä Werneria, mutta Werner on maanpaossa ja häpeässä. Siinä on lapsenusko koetuksella. Come the counterrevolution, agentit saavat lentää turistiluokassa polvet sylissä ylähuuli ainoana eväänä.
ellauri454.html on line 182: Sodan jälkeen tilanne oli parempi. Toinen maailmansota, joka pyyhkäisi Puolan alueen yli, tuhosi maan, vaati yli kuuden miljoonan ihmisen hengen ja erotti tuhansia pareja; monet ihmiset elivät epävirallisissa parisuhteissa ja monien lasten oikeudellinen asema oli epäselvä. Uusien viranomaisten hyväksymien säännösten tarkoituksena oli ratkaista puolalaisten polttavat perheongelmat. 25. syyskuuta 1945 hyväksyttiin (ja säädettiin 1. tammikuuta 1946) avioliittolakia koskeva asetus, jolla otettiin käyttöön siviiliavioliitto ja avioero. Se ei ainoastaan helpottanut kansalaisten elämää, jotka halusivat säännellä oikeudellista tilannettaan mahdollisimman nopeasti (vuoden 1948 loppuun asti avioero voitiin myöntää vain toisen puolison pyynnöstä), vaan se myös riisti katoliselta kirkolta sen aiemman etuoikeutetun aseman heidän julkista asemaansa koskevissa päätöksissä. Vain rekisterinvirastossa solmittu avioliitto katsottiin päteväksi. Myös avioeromenettely laillistettiin. Uusi laki reagoi näin Puolan muuttuneeseen poliittiseen tilanteeseen, sillä sen viranomaiset päättivät 12. syyskuuta 1945 mitätöidä Vatikaanin kanssa vuodesta 1925 lähtien voimassa olleen konkordaatin. Vuonna 1946 hyväksyttiin uusia perheoikeutta koskevia säännöksiä: 22. tammikuuta perheoikeusasetus ja 14. toukokuuta holhouslakiasetus, jotka molemmat tulivat voimaan saman vuoden heinäkuun 1. päivänä. Nämä kaksi asetusta poistivat avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten väliset oikeudelliset erot. Sekä äiti että lapsi saattoivat nyt hakea isyyden vahvistamista ja siten vaatia elatusapua. Lain takaama oikeus taloudellisiin etuuksiin, jota ei jätetty miehen mielivallan varaan, oli uusien lakien keskeinen seuraus, vaikka avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten ja heidän äitiensä sosiaalisen aseman muutos oli aivan yhtä merkittävä. Se ilmeni "äpärän" ja "langenneen naisen" inhotuksen asteittaisena katoamisena. Wanda Łóżkiewska julisti vuoden 1946 "patojen valtakunnan lopun" vuodeksi ja julisti näin uuden aikakauden alkamisen, jota muovaisivat uudet kunnianhimoisten ja luovien puolalaisten naisten sukupolvet: "Huomio, puolalaiset! Meillä on edessämme valinta, ja meidän on itse päätettävä, mitä haluamme... Historian sulkakynä on edelleen liikkeessä, se kirjoittaa ja tallentaa uusia perinteitämme; meistä riippuu, mitä se kirjoittaa vuoden 1946 sivuille... ja sen jälkeen."
ellauri456.html on line 60: Venäjän tuhoisa hyökkäys (no, isku) Kiovaan 28. elokuuta todistaa Trumpin Ukrainan rauhansuunnitelmien epäonnistuneen. Euroopan on aika osoittaa johtajuutta. Starmer ja EU-johtajat saattavat ilmaista raivonsa, mutta heidän on ryhdyttävä rajumpiin toimiin auttaakseen Ukrainaa voittamaan Putinin, kirjoittaa maailmanasioiden toimittaja Sam Kiley. Euroopan johtajien on valmisteltava kansakuntiaan pitkään taisteluun, verojen kiristykseen ja inflaatioon fossiilisten polttoaineiden hintojen nousun seurauksena”, hän kirjoittaa. "Heidän on hyväksyttävä, että boomerien ja X-sukupolven niin ylellisesti nauttimat hyvät ajat ovat ohi." Törkymöykky! boomerit syntyivät pula-aikana, vasta te 60-luvun lapset olette varsinaista pullamössösukupolvea. Ja nuorimmat polvet jäävät kärsimään kaltaistesi paskiaisten hiilijalanjäljestä. Vittuako se sitäpaizi sulle kuuluu lehtineekeri? Aha, iskussa vaurioitui British Councilin rakennus. Myös EU:n lähetystön rakennus Ukrainan pääkaupungissa vaurioitui hyökkäyksessä. No se on kyllä traagista. "Nämä törkeät hyökkäykset uhkaavat rauhaa, jota @POTUS tavoittelee." 4 tapettua lasta on peanuz verrattuna hassuhattuihin. Nostin kuitenkin UNICEF kk-ropoa 80%. Nälkiintyneet lapset saavat maapähkinöitä syödäxeen, onnexi ei niillä ole virzakiviä. Sam Kiley on peräisin jostain Keniasta, 1964 syntynyt kaljuhead. Ilmeisesti bunkkaa Israelissa. Se on kuusikymppinen jotta senhän sopii vittuilla sekä vanhuxille että nuorille.
ellauri468.html on line 201: поколенья на Земле Muut sukupolvet maan päällä kantavat
ellauri470.html on line 419: Tamlin nuolee Fartyn kämmeniä, minkä johdosta Fartyn polvet notkahtavat ja kuuma syke hulvahtaa Tartyn vulvaan. Tamin pornorunot on tosi tökeröitä. Vizi miten tääkin on tosi rotutietosta. Pääasiahan on onko genitaalit yhteensopivat. Farty on setä Tomin porukkaa. Tam tarjoo sille porsaanreikää. Hyvin haltiamaista touhua. Tamlin jäykistyi heti astuessaan tuoxuvaan puutarhaani. Kynnetön sormi työntyi ulos esinahasta. Nahkaiset siivet paukahtavat, tuntuu paha löyhähdys. Huppu pois! Hyvä palaveri. Naapurimaan haltiatar lähettää rajan yli veropakolaisia. Tämä oli attor nimeltä Iriih Ikkim.
xxx/ellauri013.html on line 944: ja reumasta, polvet vesilastissa.
xxx/ellauri091.html on line 277: Mr. Mott lähetti Hiljalle vielä jonkun kirjoittamansa pamfletin. Laiha kirja ehkä, muttei huono. Mottin ohje viisastelevalle sydämmelle oli sama kuin AA-veikkojen: ota päivä kerrallaan, ja usko mihin haluat, kunhan työnnät tohvelisi aamulla niin pitkälle sängyn alle ettet niitä sieltä illalla polvistumatta saa. Jotenkin nää uskovat että polvet ovat yhteydessä uskonkeskuxeen. Ehkäpä ne ovatkin, en ole kokeillut. Voishan se olla vaikka jotain akupunktion tapaista.
xxx/ellauri174.html on line 436: Eikä androidin tarvi mitään 7h puhuakaan päivässä. Esimerkki: kai yksittäinen sana… sana "jo!" » on se sana, joka täytyy lausua näpeimpänä hetkenä, vai mitä Android?. Yxi sana on parempi kuin monta lausetta. Odotat hikisenä polvet ruvella tätä sanaa, joka lausutaan neiti Alicia Claryn pehmeällä ja vakavalla äänellä ja jota seuraa hänen kaunein katse, joka on kadonnut silmiisi. Anna olla jo kulta! Lord, I'm coming!
xxx/ellauri177.html on line 198: "Rakastan sinua, rakastan sinua", Serge toisti bassoäänellä. Ja Albine oli iso ruusu, yksi aamun vaaleista, avoimista ruusuista. Hänellä oli valkoiset jalat, vaaleanpunaiset polvet ja kädet, vaalea kaula, ihastuttavan suoninen kurkku, kalpea, ihanan kostea. Hän tuoksui hyvälle, hän venytti huulia, jotka tarjosivat korallikupissa niiden heikkoa hajuvettä edelleen. Ja Serge hengitti sen sisään, laittoi sen rintaansa vasten. -- Vai niin! hän sanoi nauraen, et satuta minua, voit ottaa minut kokonaan. Serge ilahdutti nauruaan kuin linnun poljista lausetta. "Sinulla on se laulu", hän sanoi; En ole koskaan kuullut sellaisesta suloisuudesta... Olet iloni.
xxx/ellauri177.html on line 489: Pappi ei näyttänyt kuulevan. Hän oli jatkanut rukouksiaan ja pyytänyt taivaalta pyhimysten rohkeutta. Ennen kuin hän ryhtyi korkeimpaan taisteluun, hän aseistautui liekeillä uskon miekoilla. Hetken hän pelkäsi heikkenemistä. Oli vaatinut marttyyrin sankarillisuutta pitää polvet liimattuina laattaan, kun Albinen jokainen sana kutsui häntä: hänen sydämensä meni hänen puoleensa, hänen kikkelinsä tietysti, kaikki hänen verensä kohosi, heitti hänet hänen syliinsä, vastustamattomalla halulla suudella hänen "hiuksiaan". Pelkästään hengityksensä tuoksulla hän oli herännyt ja välittänyt hetkessä muistot heidän hellyydestään, suuresta puutarhasta, kävelystä puiden alla, ilosta heidän liitosta, kepin liosta. Mutta armo kasteli sen runsaimmalla kastellaan; se oli vain hetken kidutus, joka tyhjensi veren hänen suonistaan; eikä hänessä ollut mitään inhimillistä. Hän oli vain Jumalan varmuusesine, kirkkoasia.
xxx/ellauri186.html on line 671: Minä puhun nyt tulevaisuudesta, älä sotke, Jatka sitten, Lisäksi sinä olet syntynyt täällä, elä nyt täällä ja kuollut täällä, Toistaiseksi minä en ole vielä kuollut, Sillä ei ole nyt tässä yhteydessä väliä, juurihan minä selitin sinulle että minun kannaltani tapahtuminen on samaa kuin tapahtunut, ja ole ystävällinen äläkä yhtä mittaa keskeytä minua, jollet sitten halua että minä pysyn kerta kaikkiaan vaiti, Minä pysyn vaiti, No hyvä, tulevat polvet antavat näille maille nimen Pyhät Paikat sitä syystä että sinä olet täällä syntynyt, elänyt ja kuollut, ja silloin uskonnolle, joka sinusta on tuleva, ei sovi ollenkaan että sen kehto on vääräuskoisten kelvottomis sa käsissä, eli kuten näet, tämä on enemmän kuin riittävä peruste sille että lännestä tulleet valtaavat luolan, jossa sinä synnyit, ja kukkulan, jolla sinä kuolet, mainitaksemme vain tärkeimmät paikat,
xxx/ellauri228.html on line 130: Voit tutkia itseäsi myös peilin avulla! Mene selinmakuulle polvet koukussa ja katso peilin kautta emättimen aukkoa (häpyhuulia ja niiden väliä) ja peräaukkoa sekä niiden välistä ihoaluetta. Se on väliliha.
xxx/ellauri253.html on line 375: Teryleenihousujen polvet tuntuivat läpimäriltä. Kovaa on aktivistin elämä. Hän ajatteli Kalevia telaketjuissa, Marjaa tulossa Tokmannilta. Tietysti terroristit luikahtavat ansasta, nehän ovat Unton hyvixiä.
xxx/ellauri292.html on line 175: Kirjassa Paavalin ja Teklan teot (apokryfinen kirja) Paavalille annetaan täydellinen fyysinen kuvaus, joka voi heijastaa suullista perinnettä: syyrialaisessa tekstissä "hän oli keskikokoinen mies, ja hänen hiuksensa olivat niukat, ja hänen jalkansa olivat hieman vinot ja polvet ulkonevat, ja hänellä oli suuret silmät ja kulmakarvat kohtasivat, ja hänen nenänsä oli jokseenkin pitkä, ja hän oli täynnä armoa ja tarmoa; kerran hän näytti mieheltä ja toisinaan enkeliltä."
xxx/ellauri312.html on line 161: päivä laskee päivä Sukupolvet vaihtuu. Miksi koota mammonaa, rahaa, valtaa,
xxx/ellauri356.html on line 267: Lopulta sellaisella naisella on suuret polvet ja jalat, suuret kädet ja laihtuneet jalat.
xxx/ellauri358.html on line 249: Ja Maria sanoi: "Minun sieluni suuresti ylistää Herraa ja minun henkeni iloitsee Jumalasta, vapahtajastani; sillä hän on katsonut palvelijansa alhaisuuteen. Katso, tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi. Sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria, ja hänen nimensä on pyhä, ja hänen laupeutensa pysyy polvesta polveen niille, jotka häntä pelkäävät. Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset. Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä, ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois. Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin muistaaksensa laupeuttaan Aabrahamia ja hänen siementänsä kohtaan iankaikkisesti, niin kuin hän on meidän isillemme puhunut." Luuk. 1:46-55.
64