ellauri058.html on line 426: Siis sama tendenssi kuin dosenttien ja tuntiopettajien kadotessa yliopistolta. Mixi ulkoistaa kun omat pokat hoitaa hommat otona. Ne saa myös pidettyä tiukassa poliittisessa kontrollissa uhkailemalla potkuilla.
ellauri096.html on line 486: Yli-Juonikas pohti oikeutustaan nostaa esille Ikosta, joka ei ole missään poliittisessa aktiiviryhmässä avainhenkilönä tai johtohahmona, vaan aivan tavallisena rivijäsenenä.
ellauri135.html on line 657: Vuonna 1828 runoilija saa koulutusta gumanitaarisen profiilin Nobel Boarding Schoolissa ja viestii Lopukhinsin perheen kanssa. Yksi neljästä pojasta tuli myöhemmin runoilijan ystäväksi ja Varvara-tytär musexi. Runoilijan aktiivinen luova toiminta avautuu ja ensimmäiset runot tulevat näkyviin: "Kaukasianpaimenkoira", "Sirkasialaiset", demonin ääriviivat. Lermontovin lyhyt elämäkerta lapsille osoittaa, että runojen aktiivinen kirjoittaminen alkoi 1900-luvun 30-luvuilla. Samana vuonna hän menestyi menestyksekkäästi Moskovan yliopistossa moraalisessa ja poliittisessa tiedekunnassa, mutta myöhemmin hän ymmärtää virheensä. Vuonna 1832 Mikhail meni Pietariin ja siirtyi koulujen vartijoiden alihankkijoille. Näinä vuosina hänestä tulee yrityksen sielu ja naisen mies. Ensimmäiset julkaisut olivat jo vuonna 1835, ja vuonna 1837 Pushkinin runoilijan kuolemasta tuli perusta saman nimen runolle.
ellauri140.html on line 136: Jotkut kirjalliset tekeleet uhraa historiallisen totuuden arrkkityyppisille myyteille, ja tekee runoudesta raamatullisia kvestejä, kuntaas Dispenser vahvistaa tarinansa ajankohtaisuutta arrrkkityyppisillä hahmoilla. Pitkin matkaa Homohaukassa Dosetti ei keskity ajattomaan kaavineeseen, vaan käyttää sellaista kaavinetta siirtääxeen menneisyyden merkityxen nykyaikaan. Menneitä jauhamalla Dosetti löytää keinoja paisuttaa Elisabetin hovin tärkeyttä. Se ei tee tapahtumista myyttiä, vaan pikemminkin meemeistä päivän uutista. Transukirjassa Dosetti kumittaa erotuxen arrkkityyppisen ja historiallisen välistä ihan tahalteen. Esimerkixi Dosetti ei varmaan usko joka tavua Brittikronikassa, mitä Arttu lukee Alma Mediasta. Tässä tapauxessa Aamulehti palvelee historian runollista vastinetta (niin aina). Siltikään tämmöinen runollinen historia ei ole myyttiä; pikemminkin, se 'koostuu uniikeista, vaikka osaxi fiktiivisistä tapahtumista kronologisessa järjestyxessä.' Sama erottelu toistuu kirjojen I ja V poliittisessa viestissä. Toki niiden ajankohtaisuus oli selvempää runon kirjoituxen aikana kuin nyt. (Äläs nyt! You don't say!) No täähän on just sama tematiikka kuin Danten komiikassa. Ja miljoonassa muussa kirjassa. Kynäilijät pompittaa fiktiivisiä avataarejaan ilmastaxeen omia ennakkoluulojaan. Tää menis tonne ja tapais ton ja size sanois että näin. En seiso kirjani takana vaan ajatusteni. Kuvitteleminen on ammattini, enhän mä enää muuta tee, enkä senpuoleen osaakaan.
ellauri223.html on line 178: Bacon valittiin parlamenttiin vuonna 1584 ja hän toimi sen jäsenenä yhtensä 36 vuoden ajan. Baconin ura lähti todelliseen nousuun kuitenkin vasta kun kuningatar Elisabet I kuoli vuonna 1603 ja Bacon siirtyi Jaakko I:n palvelukseen. Samana vuonna hänet lyötiin ritariksi. Vuonna 1613 Baconista tuli tuomari, ja viisi vuotta myöhemmin hän sai lordikanslerin ja Verulamin paronin arvonimen. 60-vuotias Bacon nimitettiin St. Albansin varakreiviksi. Myöhemmin samana vuonna häntä syytettiin lahjusten ottamisesta, johon hän myönsi syyllisyytensä. Bacon sai 40 000 punnan sakot ja hänet tuomittiin vankeuteen Lontoon Toweriin. Hän ehti viettää vain neljä päivää vankeudessa ennen armahdustaan eikä hänen tarvinnut maksaa sakkoja, mutta Bacon ei enää tapahtuneen jälkeen voinut toimia parlamentin jäsenenä tai poliittisessa virassa. Twice paid, kuten sanottiin uudessa Atlantixessa.
ellauri274.html on line 210: 1:31:21 оккупировали эту страну в политическом военном экономическом смысле 1:31:21 miehitti tämän maan poliittisessa sotilaallisessa taloudellisessa mielessä
ellauri279.html on line 355: Solženitsyn palasi Venäjälle vuonna 1994. Hänellä oli televisiossa oma puheohjelma, joka usein päätyi kirjailijan pitkiin yksinpuheluihin. Ohjelma lopetettiin myöhemmin pienten katsojalukujen takia. Venäjän virallisen tietotoimiston Ria Novostin edustajan Anatoli Korolevin mukaan hänellä ei paluunsa jälkeen ollut merkittävää roolia Venäjän poliittisessa dialogissa.
ellauri311.html on line 545: epäluotettavan kerronnan eri muotoja poliittisessa diskurssissa. Eli vähän
ellauri316.html on line 55: Venäjän Kaliningrad oli satoja vuosia saksalainen, siellähän taapersi elastaanihousuinen Immanuel Kant töihin tarkkana kuin taskunauris, kunnes Neuvostoliitto valtasi alueen vuonna 1945. Neuvostoliiton hajottua Puolan ja Liettuan välissä sijaitseva alue on ollut pelinappula Venäjän ja lännen poliittisessa pelissä.
ellauri316.html on line 567: Niille, jotka eivät koskaan pystyneet määrittelemään sitä [artikkelit – noin. minun] genreni, sanon: se ei ole tietoisesti kirjoitettu tiukoissa akateemisissa muodoissa, vaan käyttämällä tieteellistä terminologiaa, joka on kehittynyt pitkään poliittisen journalismin tyyliin. Koska sitä ei julkaistu tieteellisessä, vaan yhteiskuntapoliittisessa lehdistössä. Eli siis se on propagandaa, yxinkertaisesti.
ellauri317.html on line 142: Runo on myös kumouksellinen siinä mielessä, että se on kuvattu nostalgialla ajalle, jolloin Ukrainan kasakat olivat itsenäisiä ja vapaita Venäjän sorrosta ja orjuudesta. Kun puhuja luetteloi latinalaisen armeijan (4.99) tyypillisen kasakkojen sotilasorganisaation, hän muistelee haikeasti aikaa, jolloin kasakat olivat vapaita ja mahtavia: "Näin se oli kerran ikuisessa muistissa Hetmanaatissamme" (4.101). Tämä kaipaus ilmaistaan ​​myös hienovaraisemmin siinä, että kasakkahetmanaatin suuret johtajat ja komentajat, jotka yrittivät pitää valtion vapaana Venäjän herruudesta, on toistuvasti tehty esimerkillisiksi sankarimalleiksi troijalaisille ja latinalaisille. Unohtakaamme kaikin mokomin tässä poliittisessa tilanteessa ja painakaamme villaisella se, että kasakat olivat vulgäärejä väkivaltaisia moukkia. Niinhän ne oli roomalaisetkin, ja muista länkkäreistä on paras ihan vaan vaieta.
ellauri353.html on line 486: Voitto Batozin taistelussa 1.–2. kesäkuuta (22.–23. toukokuuta) 1652 antoi Ukrainan valtiolle mahdollisuuden voittaa tosiasiallinen itsenäisyys. Bohdan Khmelnytskyin hetmanaus johti käännekohtaan Euroopan yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä, jonka alueelle ilmestyi suvereeni Ukraina, vaikkakin lyhyeksi ajaksi, kaikilla poliittisen ja taloudellisen vallan ominaisuuksilla. Ukrainan valtion rajat määritettiin muinaisten ukrainalaisten maiden rajoissa. Häntä pidetään Ukrainan kansallissankarina.Suuri ukrainalainen runoilija Taras Savchenko käsitteli toistuvasti Bohdan Khmelnytskyin kuvaa sekä runollisissa että taiteellisissa teoksissaan. Tällänen siitä tuli:
ellauri367.html on line 247: Perustettiin lastenjärjestö Der Klayner Bund. Bund saavutti huippuvaikutuksensa vuoden 1905 vallankumouksen aikana. Sitten se sai puolilaillisen aseman, sillä oli tärkeä rooli yleisessä vallankumouksellisessa ja poliittisessa toiminnassa ja se alkoi julkaista päivälehteä eri nimillä (Vekker, Folkstsaytung).
ellauri381.html on line 70: Ukrainan poliittisen kriisin aikana 2010-luvun puolivälissä termi "Bandera" otti tärkeän paikan Venäjän poliittisessa propagandassa ja sitä käytetään negatiivisessa merkityksessä. Niinpä he alkoivat kutsua kaikkia ukrainalaisia ​​nationalisteja riippumatta heidän todellisesta asenteestaan ​​Stepan Banderaan, Andriy Melnykiin, Roman Shukhevychiin ja Ukrainan neuvostovastaiseen undergroundiin. Vähitellen Ukrainan valta- ja poliisiviranomaisten jäseniä alettiin kutsua "banderiiteiksi" riippumatta heidän asenteestaan ​​​​nationalismia kohtaan.
ellauri384.html on line 362: Mitä on tyrannia? Meidän on ymmärrettävä, mitä Aristoteles tarkoittaa puhuessaan tyranniasta. Aristoteelisessa skeemassa perustuslait (tai hallintomuodot) luokitellaan yhdeksi kuudesta ensisijaisesta tyypistä, jossa on joitain päällekkäisyyksiä ja vaihteluita. Ensinnäkin hän jakaa perustuslain poliittisessa virassa olevien ihmisten lukumäärällä – yksi, muutama tai monta. Toiseksi hän jakaa nämä kaikki ideaalisiin ja perverssiin tyyppeihin. Erona näiden kahden välillä on se, että ideaalista tyyppiä hallitaan sen mukaan, mikä on parasta yhteiskunnalle kokonaisuutena, kun taas kieroutunutta hallitaan vain hallinnon alaosaston eduksi. Tämä antaa meille kolme perustuslakiparia aristoteelisessa skeemassa – monarkia/tyrannia, aristokratia/oligarkia ja perustuslaillinen hallitus/demokratia, joista edellinen on ihanteellinen tyyppi ja jälkimmäinen kieroutunut.
xxx/ellauri129.html on line 598: Börne oli hehkuva kuin huono tulitikku. Kuuluisuutensa Börne saavutti tulisilla, taantumusta ja Saksan tyrehtyneitä oloja verisesti vitsovilla Pariisin-kirjeillään, Pariser Briefe, jotka hän poliittisessa maanpaossa kirjoitti ihailemastaan Pariisista käsin. Börnen kirjoitustapa on leimahtelevaa, terävää, mutta kiihkoilevan yksipuolista sekä lukijaa "ehkä" uuvuttavaa. Börnen katkera viha Goetheä vastaan on myöskin liittänyt hänen nimeensä jonkinmoisen herostraattisen kaiun. Adolf Menzeliä vastaan Börne on kirjoittanut kiistakirjoituksen Menzel, der Franzosen-fresser. (Kekähän se Meisseli-setä sitten oli?) Börne kirjoitti myöskin teatteri- ja kirja-arvosteluja, joissa kuitenkin häiritsee ahdas, tuomitseva maailmankatsomus, vaikka hänellä toisinaan onkin varsin teräviä huomautuksia etenkin naisista. Vittumainen pärstä potretissa.
xxx/ellauri186.html on line 76: In 1847, Beecher became the first pastor of the Plymouth Church in Brooklyn, New York. He soon acquired fame on the lecture circuit for his novel oratorical style in which he employed humor, dialect, and slang. Over the course of his ministry, he developed a theology emphasizing God's love above all else. He also grew interested in social reform, particularly the abolitionist movement. In the years leading up to the Civil War, he raised money to purchase slaves from captivity and to send rifles—nicknamed "Beecher's Bibles"—to abolitionists fighting in Kansas. He toured Europe during the Civil War, speaking in support of the Union. Beecher oli selkeästi Lutherin linjoilla K.S. Laurilan raportoimassa teologis-poliittisessa kiistassa.
xxx/ellauri193.html on line 261: Erot tulevat näkyviin poliittisessa analyysissa. Yksinkertaistettuna: Oikeistomediat katsovat, että Ukrainan sota on suurilta osin Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin syytä tai ainakin hän olisi voinut hoitaa tilanteen paremmin. Liberaalimedia puolestaan ylikorostaa Bidenin jämäkkyyttä tilanteen hoidossa. Hahaa. Koko sota on vain USA:n sisäpoliittinen kiistakapula, vitut vähävenäläisistä.
xxx/ellauri280.html on line 225: Ukrainan poliittisen kriisin aikana 2010-luvun puolivälissä termi "Bandera" otti tärkeän paikan Venäjän poliittisessa propagandassa ja sitä käytetään negatiivisessa merkityksessä. Niinpä he alkoivat kutsua kaikkia ukrainalaisia ​​nationalisteja riippumatta heidän todellisesta asenteestaan ​​Stepan Banderaan, Andriy Melnykiin , Roman Shukhevychiin ja Ukrainan neuvostovastaiseen undergroundiin. Vähitellen Ukrainan valta- ja lainvalvontaviranomaisten jäseniä alettiin kutsua "banderiiteiksi" riippumatta heidän asenteestaan ​​​​nationalismia kohtaan.
xxx/ellauri376.html on line 68: Vuonna 2014 EU-komissaarina toiminut Olli Rehn (kesk) piti Fennovoiman ydinvoimalan osaomistajaa Rosatomia Venäjän johdon poliittisessa ohjauksessa olevana toimijana. Rehn ei olisi halunnut, että Suomi tekee Venäjän kanssa yhteistyötä, koska maa oli jo aloittanut voimapolitiikan Ukrainassa.
xxx/ellauri380.html on line 226: Yksikkö on herättänyt kiistaa sen varhaisesta ja väitetystä jatkuvasta yhteydestä äärioikeistoryhmiin ja uusnatsi-ideologiaan, natsismiin liittyvien kiistanalaisten symbolien käytöstä ja varhaisista väitteistä, että yksikön jäsenet osallistuivat ihmisoikeusloukkauksiin. Jotkut asiantuntijat ovat arvostelleet rykmentin roolia suuremmassa Azov-liikkeessä, poliittisessa kattoryhmässä, joka koostuu veteraaneista ja Azoviin liittyvistä järjestöistä, ja sen mahdollisia äärioikeistolaisia ​​poliittisia tavoitteita huolimatta väitteistä rykmentin depolitisoitumisesta. Toiset väittävät, että rykmentti on muuttunut ja lieventänyt sen äärioikeiston perustaa, kun siitä tuli osa kansalliskaartia. Azovin rykmentti on ollut Venäjän propagandan toistuva teema. Venäjä on nimennyt yksikön terroristiryhmäksi elokuusta 2022 lähtien.
21