ellauri043.html on line 46: Huomaa muuten että 10 käskyn tärkeimmät poinzit voi jäsentää myös linnunlaulun termeillä: on EAT! EAT! syntejä (varkaus ym. reviiriloukkauxet), FUCK! FUCK! syntejä (no ne), ja KILL! KILL! syntejä (väkivallanteot). Termiittipesästä kertoo paljon se, mihin järjestyxeen nää 3 pannaan. Oisko niin, että synnit on sitä pahempia, mitä vaikeempi apinaa on saada niistä koijatuxi pois. Vähiten lajinomaista käytöstä pitää aivan erityiseen termentää. FUCK! FUCK! synnit on lieviä, elleivät ne loukkaaa EAT! EAT! reviirejä. KILL! KILL! synnit on pahoja vaan jos ne tapahtuu tiimin sisällä, muuten ne on ihan A-ok. Oikeastaan reviirisynnit on pahimipia. Vielä pahempia on vaan meemisynnit. Omat meemit on kaikkein pyhimpiä, koska ne on kaikista luonnottomimpia, ja ihan viimeisexi opittuja. Oman pesän hajun tunnistus ei tule apinalle luonnostaan. Oman perheen vaan, kuten neandertaaleille.
ellauri061.html on line 644: Osric vesikärpänen ei suostu laittamaan läzää päähän vaikka Hamlet käskee. Osric kehuu Laertesta kuplamuovixi, Hamlet vittuilee. Osricin poinzi on et Laerteen tehtäväxianto on tappaa H kaxintaistelussa. Kinkulla ja Laerteella on siitä joku tyhmä veto. H. suostuu ja lähettää Osricin laputtamaan läzä päässä.
ellauri061.html on line 1447: Sukuni tarinan poinzina oli et Pervo onkin vaihdokas, sen oli synnytyslaitoxella vaihtanut yx ämmä tän rangastusvangin kaa. Eliskä rangastusvanki ja murhaaja onki sen vanhempien oikee lapsi ja Pervo onki vangin deekun auervaaraisän ja hullun äiskän sikiö. Ihan samixia ne olivat. Se kai sit on tarinan opetus.
ellauri066.html on line 456: Tämän laulun poinzi lienee araknomarxilainen. "Juna" on liskohallitus ja "meikät" ollaan heimo pössytteleviä beatnikkeja. Pynchoneilla oli tosin varmaan paperitehdas kuten Slothropeilla, kirjapaino niillä ainakin on vieläkin. Huomaa että Pynchon on Springfieldin poikia kuten Homer Simpson. Ei siis ylläri että Tom kaamee-esiintyi paperipussi päässä Simpsoneissa.
ellauri073.html on line 290: Ei helvatti! Joko (siis joskus 00-luvun lopulla, Nyt-liitteen turina on vlta 2019) tää monkey business on levinnyt Perä-Varkauteen saakka!? Perhanan punapyllypaviaani loikkii Ahlströmin savupiipun alla, aivan erehdyttävästi Korkeasaaren apinalinnan takavuosien asukkien näköinenkin. Ja poinzit on ne samat talousliberaalipupinat kuin sen apinoimilla matkasaarnaajilla.
ellauri078.html on line 36: Pieleen meni jo ekassa kappaleessa. Infinityjä on laskettavia (countable), esim luonnolliset luvut. Laskeminen ei vaan pääty ikinä vaan jatkuu ad nauseam kuten Fosterin loppumaton läppä. Suomalaistyperyxet ml se Hotakaisen ääliö yxinkertaisesti käänsi kirjan nimen väärin. Se on nimenomaan läppä. Jest on pila eikä mikään vitun riemu. Ei Wallu ollut mikään riemun saarnaaja sen enempää kuin Hamlet, vaan sen poinzina oli että ei saa lärviä, pilkanteko sattuu pilkkaajan omaan nilkkaan. Varmaan sen vanhemmat varsinkin äiti oli varsinaisia pilkkakirveitä, nauroivat wakawikko Wallulle selän takana, ja myös edessä. Ne oli wickedly funny, ateisteja, Wallu oli kaappiuskova. Pukuhuoneen kaapin ikonostaasissa Dunlopin maila ja Reebokin tohvelit. Ehtoollisviininä hammasmukillinen hiusvettä ja öylättinä mömmötabuja.
ellauri100.html on line 1305: Greimaxen eka julkaisu Cervantes ir jo don Kichotas ilmestyi kaikkien tuntemassa Varpai-lehdessä, jonka se ize perusti. Sen poinzi oli: "Let's not be afraid to be Don Quixotes" (tai sama liettuaxi). Sit tuli se thesis "La Mode en 1830. Essai de description du vocabulaire vestimentaire d' après les journaux de modes [sic] de l'époque". Greimiemen ämmän poka jätti sanakirjahommat siihen, mutta jäi loppuiäxi suffixi- ja puffiximiehexi. Ennen Marxia se luki Ferdinand de Saussurea ja Louis Hjelmsleviä jotka oli saaneet vaikutteita Marxin arvoteoriasta. Muita vaikutteita oli Georges Dumézil (who dat) ja rakenneantropologi Claude Lévi-Strauss, satusetä Vladimir Propp, joku Étienne Souriau, ja (voi ei) fenomenaalinen Edmund Husserl, turhanpäiväinen Maurice Merleau-Ponty, kallonkutistaja Gaston Bachelard (jonka Jöpi eilen mainizi), sekä Touretten syndroomainen superman André Malraux. Kaikesta tästä voi päätellä, että Greimas käänsi Marxin päälaelleen ja Hegelin taas oikeinpäin.
ellauri105.html on line 37: Seija ihmettelee mixi näissä paasauxissa on niin paljon kerrassaan naurettavia juttuja. Sitä pelottaa, eikai tuo ole jo hullun naurua. They're going to take me away, hahaa, hiihii, hahaa. No Koska se on koko poinzi. Sanon kuin Elizabeth Bennetin isä: mitä varten me apinat olemme täällä murheen laaxossa ellemme nauramassa toisille ja joskus (tosin harvemmin) jopa vähän izelle. Naura sinäkin.
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
ellauri143.html on line 1570: I am greatly pained to hear you call him a cruel man, just because your shoulders are reduced and your bracelets loosened. Tää selitys on aika törkeä! Eli poinzi on, että syytä ämmä vaan izeäsi kun olet rupsahtanut, ei se ole äijän vika.
ellauri145.html on line 114: Baudelairen mielestä tärisevä Swedenborg oli vielä suurempi sekobolzi kuin Fourier. Swedenborgin mielestä taivas oli "un tres grande homme". Callella saattoi olla poinzi siellä. Jonkun muun ruukkupään mielestä luonto oli verbi.
ellauri151.html on line 652: Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?)
ellauri152.html on line 339: (HUOH.) Mikähän tässäkin on poinzina? Työmiesten haukotuttavaa jaaritusta. Mitä kirjailija on tarkoittanut tällä? Ei sunkaan...Auttoiko urheilijapoika tikun pois toisen housuista? Niinkun siinä leijonan tassusadussa? Kiitollinen leijona tuli pojan syliin nuolaisten sen jalkoväliä.
ellauri172.html on line 152: Kreivi oli tunnettu somnambuuli. Nyze jatkaa seukkaamista Veeran ruumiin kanssa, tekee sen puolesta feminiinejä juttuja. Ei Veera-vainaa päästä sitä sentään pukille. Mutta vuoden aikana Veera oli joteskin nesessitoitunut, kuten olis Hegel sanonut. Sen ja Villiersin poinzi on et jos jotain oikein kovaa haluaa ninse
ellauri181.html on line 111: Onxtässä Pilin kehumassa Kafkan apinaraportisssa mitään kummempaa poinzia? Onko Helmi pre kuguaari? Nähtävästi. Ei kannattaisi. Ainakin Max Brodin selitys et Kafkan apina olis ikäänkuin jutku yleensä, tuntuu haetulta. Jutkut ei ole koskaan lasiin sylkeneet, esim Shulem Schnizel tissuttelee vähän väliä.
ellauri183.html on line 539: Kaikkien uskontojen keskeinen sanoma osaansa tyytymättömille mönkiäisille tiivistyy kolmeen poinziin: kohtalo, arvonkieltäminen ja jatkoaika. Jos menee pieleen niin on mennäxeen, se on kohtalo, ei ole vaihtoehtoja. Tää oli kuitenkin paras maailma koska ainoa. Tai jos et saavuttanut mitä halusit, niin sano kuin Aisopoxen kettu rypäleistä: happamia olivat. Kävikö naapurilla parempi viuhka? No viuhkat ei ole mitään mun uskontooni verrattuna. Sitäpaizi ei tää ollut vielä tässä, mitalien uusjako odottaa ikuisuudessa. Kuonpuoleisessa puntit tasataan. Näillä neuvoilla pääsee jo pitkän matkan kohti ataraxiaa. Tossua tossun eteen vaan kuin "Tissi" Roth.
ellauri185.html on line 430: No kyllähän kaikki toimisi kuin junan vesa jos kaikkialla olis sama newtonilainen aika koko ajan, mutta Einsteinin poinzi on että aikakärpäset etenevät nuolen nopeudella, ja sitä vauhtia ei sitten sovi ylittää, muuten aikakärpäset näyttäisivät peruuttavan taaxepäin. Aika esiintyy sen yhtälöissä molemmilla puolilla, ei vain neliulottaisen avaruuden koordinaattina. Avaruus on kiero venkura, sen koordinaatit on vinossa kuin talousliberaalin arvot. Aikaa voi ostaa matkalla ja kääntäen. Kävikö Heinleinin sankarille suhteellisen vanhanaikaisesti alaikäisen tyttöystävän menarkheen ajankohdan suhteen? En muista.
ellauri198.html on line 352: Okay! Yritän siis samaa! Helppoa kuin heinänteko, kun on äidin antamat aineet! Osoittautuu että Browningin poinzi on selkeä kuin pläkki, kun sen oikein oivaltaa.
ellauri203.html on line 688: Sit pitäs vielä käydä läpitte noi Karamazinovin veljexet. Mutta se on luultavasti vielä pitkäpiimäisempi, ja poinzi takuulla on taas se sama: olin tuhma pliis saisinko koivuniemen herraa paljaalle pyllylle.
ellauri205.html on line 160: Simonen otteluselostus alkaa ihmeellisellä herkuttelulla väkivallalla. Simonen poinzi on että (väki)valta muuttaa heppulit pelinappuloixi. Weilistä valtaapitävistäkin tulee siinä hötäkässä pelkkää tavaraa. Sanoisin pikemminkin että kaikki termiitit on yhteenkytkettyjä miniatyyrikoneita, sotivatpa ne tai puuhaavat jotain rauhanomaista.
ellauri205.html on line 210: Tää on kyllä hyvä poinzi Simonelta, ja hyvin nähty sokealta Homeroxelta ennen kaikkea. Ja tässä Weil sanoo Aineiaasta suorat sanat:
ellauri210.html on line 878: Täähän on sama poinzi kuin sillä antiikkisella heebolla joka ei tehnyt suikkia koska se oli ihan sama sille.
ellauri220.html on line 562: Yritystalouden maisteri Isak Rautio on typerys. Se väittää että huumoria on niin paljon ettei sitä voi hätistää pyhienkään asioiden kimpusta sen enempää kuin kärpäsiä puolalaisen morsiamen pepusta: Till exempel tro, kultur, våld och sexualitet. Hölmö, nehän nimenomaan on vittuilun keskeisiä aiheita, koska ne nimtuten apinoita kiihtävät: EAT! FUCK! KILL!. Eihän mistään muusta edes tule kunnollista viziä. Kummallista millaisista häiskistä talousliberaalit lehdet tekee pappeja. "Me" sitä ja "me" tätä. Koko poinzi on ettei ole mitään "me", on vaan noi ja nää ja mää.
ellauri222.html on line 882: Aika paljon selkeämpi poinzi kyllä Smithillä.
ellauri244.html on line 499: Eli kiitos Camilla, hyvin selvennät mitkä 3 poinzia pitää myös naarasapinoita elossa: ne ovat EAT! FUCK! ja KILL! Harvalla kirjailijalla ne esiintyvät yhtä puhtaaxiviljellystä muodossa.
ellauri244.html on line 504: Ville-Juhani Sutinen pokkasi jostain syystä Tieto-Finlandia palkinnon. Moukka! Olis ottanut edes paskerilakin päästä sisällä. Monet lukevat klassikoita väärin, ja vääristä syistä, hän saarnaa diletanttina. Vittuako sekin niistä klassikoista mitään ymmärtää?? Siis missä kohtaa tässä on nyt se "tieto"? Täähän on vittu ihan pelkkää mutua. Waltari on bestsellerhöttöä, Marquez humoreskia, Bulgakov neuvostolaista spefiä kolkytluvulta, Proust muistelmia homoilusta, so what is new? Kuka muka ei tiennyt tätä? Minkälaisille neuvottomille tässä jaellaan tippejä? No palkinto tuli joltain rokotuslääkäriltä, jonka claim to fame oli se että se esiintyi koronapandemian aikana koko ajan telkassa. Koko esseekokoelman poinzi on ettei tarvi enää näitä klassikoita lukea, kun voi jo loistaa keskusteluissa lainaamalla Ville-Juhanin esseitä. Siihen tarkoituxeen on kyllä netissä lunttisivustot, monista klassikoista on myös kuvitetut versiot. Paulin laajat tiedot klassikoista perustuu Aku Ankka taskukirjoihin.
ellauri248.html on line 143: Millaisten elinehtojen vallitessa termiittiapina loi arvoarvostelmat hyvä ja paha? Oliko se Fosteria juodessa? Ehei, pääpoinzinahan siinä on toisten apinoiden koijaus. Retun päälähteenä oli tää sitä nuoremman ja selkeästi lahjakkaamman kaverin sepustus:
ellauri257.html on line 405: Oisko Gonzon poinzi että sota teki lopun puolalaisen herrasväen moraalista, ezen jälkeen panohommista tuli selvää pässinlihaa, ei muuta kuin selkään vaan ja pussit heilumaan, koska ei ollut enää suuria perintöjä joita odotellessa piti pitää tukat suittuina ja genitaalit piilossa?
ellauri302.html on line 649: Vuonna 1950 Itzele oli 47. Silloin se päätti vetäytyä talviunille kuin muumi, työntää havunneulasia perseeseen. Eihän siitä mitään tullut, melskasi naisissa vielä 41 vuotta. Sen mielestä kaikkien uskontojen poinzi on ahimsa tosin apinaveljiin\ rajoitettuna, eli oma onni ei sais tulla toisten apinoiden epäonnesta. Sehän on kapitalismille aivan vieras ajatus. Sitäpaizi se ei ihan riitä tekemään uskonnosta vetävää. Vad skulle judendomen ha för dragningskraft om det inte längre fanns skägg, tinninglockar, lärohus, heliga böcker, bönesjalar och bönekapslar, sabbat och andra högtider? En sådan judendom skulle inte bara misslyckas med att tillfredsställa människors behov; den riskerade också att falla samman vilket ögonblick som helst av brist på levnadsregler och symbolisk struktur. Om människorna handlade individuellt snarare än gruppvis skulle deras förmåga att tjäna Gud vara lika liten som deras förmåga att försvara sitt land. Som individer kunde de inte bekämpa Satan, de kunde inte slå tillbaka Hitler eller Stalin på egen hand. Såna vackra ord betyder inte vackra handlingar. Efter att ha sagt det här till Luria for Grein iväg för att knulla hans hustru Anna.
ellauri309.html on line 752: Termin "problem space" käyttö on peräisin egyptiläiseltä HA Agramalta, josta se on päätynyt femakkojen sakuakkojen Anna Fedele ja Kim Knobben 2013 kokoamaan teoxeen "Henkisyys, sukupuolitetun karvakolmion 'Henkisyys, uskonnollisuus, maallisuus' kolmas kolkka". Sen poinzi on että henkisyys on tyttöjen. Lähtien noin Ukrainan selkkauxen ajoista henkisyydestä on tullut teologeille ongelma-avaruus, oltuaan sitä ennen vain mikrokapitalistista narsismia. Kyse on taas kerran sukupuolesta ja vallasta. Kurittomat ämmät ovat henkisiä eivätkä uskonnollisia, sellaista kapinointia. Määrittelemme ize mihin uskomme. Kumpi voittaa pitkän päälle, miehekäs tunneköyhä maallistuminen vai naisellinen suizuke- emätinpuikko- kuukuppi- tarotkorttityyppinen dundeikas henkistyminen? Izensä hemmotteleminen. Sitä jäämme jännäämään. Terhi tai HS- toimittaja Iina eivät ole oikein ymmärtäneet koko termiä. Ei se ole henkisyyden uusi erisnimi vaan psykologiaan ja tuotemarkkinointiin symbolisesta tekoälystä lainattu viitekehys, ratkaisuavaruuden duaali.
ellauri324.html on line 140: Capek tekee salamantereiden kannattavuuslaskelmia aito talousliberaalin tarmolla. Palkkatulojen osuutta ei voi nostaa pienentämättä pääomatulojen osuutta. Vittuako ne jostain osuuxista puhuvat? Senkö takia että pääomapiireillekin pääasia on tienata enemmän kuin patraskit? Eivaan poinzi on että pääomatulo on rupusakin alihintaan ostettua työpanosta, kuten Marx aivan oikein honasi.
ellauri386.html on line 212: Toinen lukemisto selventää Vanjan poinzia seuraavasti. Dostojevskin näkemyksen mukaan, kun Jeesus käänsi Saatanan kolme kertaa pois, hän pakotti ihmiskunnan kantamaan hengellisen vapauden taakan, valinnan uskoa tai olla uskomatta, ja hengellinen vapaus on keskeinen osa Dostojevskin näkemystä Jumalasta, ihmisestä ja uskosta. Eli: ei leipää köyhille vaan nälistystä, ei tietoa uskon sijasta, ei kominterniä globaalikapitalismin asemesta. Kaikki nää on pahaa lääkettä, koska ne poistavat kaikkein tärkeimmän: yrittäjänvapauden. Tää on tosi pahaa oikeistopropagandaa Fedja setä!
ellauri392.html on line 939: Harryn poinzi on että mostpodernismi ei ole muuta kuin holokaustirevarien naziveljeilyä lammasten vaatteissa. Ei siis vaaleenpunaista revisionismia vaan persuilua. Aika yllättävä käänne oikeastasn. Tiesiköhän Eski Saarista ja
ellauri393.html on line 654: Tän jutun poinzi näyttää olevan että vanhoja viidakon sananlaskuja löytyy joka lähtöön, ei niihin ole luottamista enempää kuin hyvään kirjaan. Hra Melibeus antaa lopulta tyttären kuoliaaxi raiskauxen juipeille ihan ilmatteexi, koska Jeesus Seneca ja kikhernekauppias sanoi niin. Herra antoi herra otti, kiitetty olkoon herran nimi. Pyyhi silmäsi ja ala tehdä uutta tytärtä, tai ota koira.
xxx/ellauri149.html on line 333: Se on toi Toivo jossa lapamadon on hyvä elää, se on hizin tärkeä. Se on fiilis, jonka avulla porukat jaxaa paarustaa täällä murheen laaxossa. Ja sit toi Usko eli luottamus helluntaiystävien tiimin sijoitukseen loppumazeissa. Se fiilis jolla pikku Sirkka panee nekkuun Astalle. Ja Rakkaus, jossa pääpoinzi on että isi Jumala rakastaa just pikku Sirkkaa eli minua. Usko, toivo, rakkaus. Risti sydän ankkuri.
xxx/ellauri173.html on line 789: Juu juu! Sehän tässon koko poinzina! Sen äitikin erehtyisi!
xxx/ellauri186.html on line 401: Mikäs tän Pilin tissikirjan poinzi voisi olla, jos mitään? Varmaan sekin on sekundäärikirjallisuudessa natustettu valmiixi kuin koiran syljettämä purulelu. Kazotaan jahka olen muodostanut siitä oman näkemykseni. Pilin tuntien kokemus olosta jonkun naisen hännän alla. Muun kuin äiskyn siis. Jotain naisen halventamistahan tää tietysti on, coming from Phil.
xxx/ellauri225.html on line 175: Mä luulen että näiden nazien poinzina on olla posetiivareita. Ei muistella vääryyxiä pahalla. Don't get mad, get even. Mut ei, nyt on kyllä niin tylsää että tähän kohtaan täytyy saada jotain piristystä. Vaikka lepakoiden kieriskelyä makuupussissa! Sexi on jotain mitä apina aina haluaa ja tarvii. Kieri ja Smutty rakastelevat kuin 2 halkoa.
xxx/ellauri229.html on line 564: Mekaanisten munkkien poinzi oli ettei teologiaa voi loogisesti todistaa, eikä siitä ole mitään faktatietoa. Käännytys olis sixi pelkkää kusetusta ja ihan epistä.
xxx/ellauri250.html on line 833: Tämmösiä lieventäviä asianhaaroja naapurien mätkimiseen on vaikka kuinka paljon, ja niiden varassa röyhyää nää krimijännärit. Ne on kuolettavan ikävystyttäviä. Kaikki poinzit on puhdasta Darwinia.
xxx/ellauri287.html on line 571: No, tarinan poinzi oli että beduiinit veti ennen yhtä köyttä mutta nyttemmin kaikki on jenkkityyppisiä minä ensin paskiaisia, niinkuin esim se kylmä kala Viv. Sen kiltti poikaystävä on muuten hasidi.
xxx/ellauri303.html on line 76: Juutalaisten uskonnossa ei poinzina ole henkkoht lunastus, vaan osallistuminen maan täyttämiseen luvatun kansan jäsenillä. Hela judendomen har bara ett syfte: isolera det judiska folket från alla andra folk.
xxx/ellauri356.html on line 45: Eeva tahtoo laajentaa Irigarayn poinzit kirjallisuustieteeseen. Sen mielestä tollaset Platon Faidrostyyppiset reikäleipä ja sen reikä samastumisjutut on patriarkaalista sumutusta. Varmaan ovatkin! Platon oli perseestä.
xxx/ellauri363.html on line 651: palkitsemisen ja rankaisemisen järjestelmää, joka muotoutuu vasta käytännössä potkuista ja päänsilityxistä. Pääpoinzixi jää foucaultilaisest että negatiivinen pakko pyrittiin suljetussa laitoksessa muuttamaan potilaan ja vangin luonnolliseksi tilasuhteeksi. Rikollisen ja mielisairaan paikka oli suljetussa, yhteisön moraalitajuun nojaavassa laitoksessa, tosin lattiatasolla. Handen seinäpiirroxia peittäviin plexeihin on ilmestynyt uusi kerros graffiteja, ei yhtä hienoja mutta puhuvampia.
44