ellauri030.html on line 700: mitä filosofit, jotka pohtivat mikä elämässä on tärkeää, siitä sanovat.

ellauri041.html on line 232: No kun lukee mitä Calvinon miehet pohtivat: enimmäxeen naisia,

ellauri110.html on line 1007: Mietelmät pohtivat muun muassa sivistystä, työnjakoa, hyvinvoinnin muuttumista pahoinvoinniksi, pelkästään talouteen perustuvaa politiikkaa, terveyden tuhoutumista ”vaurastuvassa” yhteiskunnassa, turhuuden voittoa välttämättömästä, kilpailua ja kiirettä, köyhien ”auttamista”, käskyttämistä ja demokratiaa, tilastoja, sodanuhkaa, lain luonnetta sekä uskontoa.
ellauri155.html on line 627:

Rodullistetut pohtivat sukupuolittumista. Are you gay? Why are you gay?

ellauri276.html on line 771: "Auld Lang Syne" on erittäin nostalginen ja vilpitön ystävyyden ilmaus. Tästä syystä ihmiset kaikkialla maailmassa laulavat tätä laulua sosiaalisissa tapaamisissa ja tunnetuimmin Hogmanayssa, kun he pohtivat menneitä aikoja ja toivottavat uudenvuoden tervetulleeksi.
ellauri279.html on line 43: Kylä kirjan päähenkilöiden pitää olla oikeita ihmisiä työn touhussa. Minä en ymmärrä joutilaisuudessa huokailevia tyhjanpäiväisiä ihmisiä, jotka valittavat mitättömiä vastuksia. He ovat, elävät ylellisyydessä ja pohtivat joutavia. Tyypillinen esimerkki on yläluokan kapitalistinainen, joka ei tiedä mitä tekisi. Siinä akkaraukka tuskailee oman tarkoituksettomuutensa pauloissa, juonittelee, ei edes sänkyään petaa, vaan maalailee ja puuteroi itseään. Ja sitten hän lähtee kaupungille kuin Piki ja ostaa kaiken maailman rihkamaa ja uusia puseroita komeroonsa, joka jo pullistelee entisistäkin. Ja illalla on kutsuja, joissa samanlaiset suuret mitättömyydet tapaavat toisiaan ja puhuvat mukamas sivistyneesti toisarvoisista asioista. Ja sillä aikaa tavallinen kansa saa raataa ja passata moisia saatanan huithapeleita. Ei, ei, kyllä me Neuvostoliitossa pystymme toki parempaan.
ellauri288.html on line 497: Dawkinsin mukaan tätä rupikonnateemaa pohtivat etenkin teologit, jotka unohtavat, että "Luonnossa on mittaamaton määrä kärsimystä. Sinä aikana kun kirjoitan tämän lauseen, tuhannet eläimet joutuvat elävinä muiden eläinten suihin, tuhannet pakenevat henkensä edestä ja ulisevat pelosta, monet tekevät hidasta kuolemaa loisten riuduttamina ja tuhannet mitä erilaisimpien lajien yksilöt nääntyvät nälkään, janoon ja tauteihin." Ja hän tiivistää tämän seuraavasti: "Näin sen pitää ollakin. Jos elinmahdollisuuksia olisi yltäkylläisesti, eliöiden määrä kasvaisi automaattisesti niin suureksi, että edessä olisivat kuitenkin nälkä, puute ja kurjuus." (Viesti miljardien vuosien takaa. WSOY 1985. suom. Risto Varteva. s. 133)
ellauri299.html on line 586: Drake & Sweeneyn pääkumppani, joka on "syvästi huolissaan tapahtumista" (peeär-katastrofista), tarjoaa koko henkilökuntansa pro bono -työhön auttamaan klinikkaa taistelemaan kodittomien oikeuksien puolesta. Kirja päättyy siihen, että Brock viettää lyhyen loman Meganin ja Rubyn kanssa, ja he pohtivat elämäänsä.
ellauri418.html on line 322: Rousseau asui hänen luonaan Les Charmettesissa vuodesta 1735. Sitten hän varmisti hänen henkisen, filosofisen, musiikillisen, taiteellisen ja tunteellisen koulutuksensa niin paljon, ettei hän koskaan unohtaisi häntä. J.-J. Rousseau kutsuu häntä "mamiksi". Hän huomasi kiinnostuksensa kirjallisuudesta tällä hetkellä, luki paljon ja opiskeli ahkerasti. Siellä hän kirjoitti runonsa nimeltä Le Verger des Charmettes, jonka François-Joseph de Conzié ja Madame de Warens ovat panneet merkille. Tämän runon seurauksena päätettiin, että Rousseaulla oli taitoja kirjallisuudesta ja hänestä voi tulla kirjailija. Rousseau ja Madame de Warens pohtivat aiheita, joita hän voisi käsitellä, ja heidän keskusteluissaan nousee esiin kysymys eriarvoisuudesta ja orjuudesta, jossa miehet pitävät naisia. Rousseau kirjoitti sitten kaksi sivua otsikolla Naiset, joissa käsiteltiin miesten ja naisten välisen epätasa-arvon taustalla olevia syitä ja katsauksia historian maineikkaat naiset: Dido, Lucretia, Jeanne d'Arc. Tätä tekstiä voidaan pitää alkusoittona keskustelulle ihmisten välisen epätasa-arvon alkuperästä ja perusteista, mutta jos Rousseau ei ole vielä kehittänyt tässä tekstissä avaimia luonnon ja kulttuurin käsitteiden analysointiin, hän aloittelee tunnustamalla epäoikeudenmukaisuudet, joita on tehty ihmisille tyyppiä naiset.
ellauri458.html on line 232: Innocentius laajensi ristiretkien laajuutta huomattavasti suuntaamalla ristiretkiä muslimien Iberiaa ja Pyhää maata vastaan sekä albigensilaisten ristiretken kataareja vastaan Etelä-Ranskassa. Hän järjesti neljännen ristiretken vuosina 1202–1204, joka päättyi Konstantinopolin ryöstöön paavilaisten säkkeihin. Vaikka hyökkäys Konstantinopoliin oli vastoin hänen nimenomaisia käskyjään ja ristiretkeläiset myöhemmin erotettiin kirkosta, Innocentius hyväksyi tämän tuloksen vastahakoisesti ja näki sen Jumalan tahtona yhdistää latinalaiset ja itäiset ortodoksiset kirkot. Konstantinopolin ryöstö ja sitä seurannut Frankokratian kausi kärjistivät lopulta vihamielisyyttä latinalaisten ja kreikkalaisten kirkkojen välillä; Bysantin valtakunta palautettiin vuonna 1261, vaikkakin paljon heikompana.

Lotarion kardinaalimunaus oli kirjoittaa teos De Miseria Condicionis Humane "Ihmiskunnan kurjuudesta" (Humaani olosuhteiden kuritus). Teksti on jaettu kolmeen osaan: ensimmäisessä osassa kuvataan ihmisruumiin kurjuutta ja erilaisia vastoinkäymisiä, joita ihmisen on kannettava läpi elämän; toisessa osassa luetellaan ihmisen turhia pyrkimyksiä, kuten vaurautta, nautintoa ja itsekunnioitusta, ja kolmannessa käsitellään ihmisruumiin mätänemistä, tuomittujen tuskaa helvetissä ja tuomiopäivää.

De Miseria Condicionis Humane mainitaan Thomas Mannin romaanissa Taikavuori (ensimmäinen painos vuonna 1924), kun jesuiitta- intellektuelli Leo Naphta ja Hans Castorp pohtivat goottilaista pessimististä asketismia. Naphta kuvailee De Miseria Condicionis Humanea "hyvin nokkelaksi kirjalliseksi teokseksi" tai toisessa käännöksessä "äärimmäisen nokkelaksi kirjoitukseksi". Hän lainaa Hans Castorpille "murenevan pokkaripainoxen" tai "murentuvan pahviniteen" (todennäköisesti vuoden 1855 Achterfeldtin painoksen) Hans Castorpille tämän henkilökohtaisesta kirjastosta.

Mutta Pohjois-Italian kaksi puoluetta olivat kaukana saksalaisista aatelissuvuista, joista ne olivat nimensä ottaneet. Ghibelliinit eivät niinkään tukeneet Fredrik II:ta kuin Rooman valtakunnan ihannetta; ja guelfit eivät suosineet Welfin suvun suvun jäseniä niinkään, kuin vastustivat Rooman valtakuntaa ja sitä hallinneita Hohenstaufeneja. Ghibelliinien asiaa ajoivat vanhat maanomistavat aatelissuvut, jotka pyrkivät vahvistamaan perinteistä feodaalista valtaansa keisarin auktoriteetin ja Italiaan keskittyneen universaalin valtakunnan hierarkkisen järjestyksen avulla. Guelfit olivat kansanpuolue, jota johtivat vasta rikkaat pankki- ja kauppasuvut, joiden liitto paavin kanssa suojeli kaupunkiensa itsenäisyyttä ja itsehallintoa. Näiden puolueiden väliset poliittiset ja ideologiset erot eivät olleet pelkästään akateemisia: niitä ruokkivat ja ruokkivat naapurikaupunkien väliset sodat, naapuriperheiden väliset verikostot ja yksilöiden väliset murhanhimoiset kaunat.
xxx/ellauri068.html on line 199: Borges oli ammatiltaan kirjastonhoitaja, mikä näkyy hyvin hänen teoksistaan: ne ovat täynnä viittauksia todellisiin ja keksittyihin lähdeteoksiin ja auktoriteetteihin, ja ne pohtivat mielellään älyllisiä, kirjallisuustieteellisiä tai teologisia kysymyksiä kaunokirjallisessa muodossa. Borgesin tuotannossa tärkein kirjallisuudenlaji oli novelli. Hän suosi sellaisia novelleja, joiden raja esseeseen tai artikkeliin oli häilyvä. Borges julkaisikin mielellään tarkemmin määrittelemättömiä lyhyiden tekstien kokoelmia.
xxx/ellauri114.html on line 413: Mutta ihmissuhteissa on näkynyt myös yllättäviä muutoksia: kaikki ystävät eivät tunnu hyväksyneen raitistumista. – Olen saanut selitellä juomattomuuttani paljon enemmän kuin aiemmin sitä, miksi juon, mies kuvailee. Jotkut vanhoista kavereista ovat lopettaneet yhteydenpidon Väänäseen, ja toiset pohtivat uskaltaako hänet vaikka kutsua mökille viikonloppua viettämään.
xxx/ellauri128.html on line 399: Eniten vituttaa tälläset oman elämänsä filosofit jotka pohtivat "tänään on huomisen eilinen" tyyppisiä dilemmoja ja luulee olevansa suuriakin ajattelijoita. Jokainen päivä on uusi eilinen. Izeään lainaavat egopullistelijat (yleensä kirjailijoita).
xxx/ellauri129.html on line 367: Lukijat pohtivat Rikun tekstiä tarkasti. Joitakin sen puutteita alleviivataan: on liian oudosti sanottu, että ihminen saa nenuunsa, ja miksi kertomuksen päähenkilö haahuilee niin paljon paikasta toiseen?
xxx/ellauri149.html on line 94: Yritysmaailmassa Saarinen on toiminut muun muassa Nokian ja Marimekon valmentajana ja konsulttina. Saarinen on mukana myös Ensio Miettisen perustaman Enston hallituksessa. Yksi työmuoto on vuodesta 1995 lähtien ollut Pafos-seminaari, jossa eritaustaiset ihmiset pohtivat elämänkäsitystään Saarisen johdolla. Saarinen sijoittui yhdeksänneksi Suomen Thinkers 20 -listalla Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita elokuussa 2012.
xxx/ellauri239.html on line 826: Yhdysvalloissa tiedetään, että jokaisella uudella koulumurhaajalla on ollut selkeä tavoite päihittää edeltäjänsä. ”Meillä voi nytkin olla kymmeniä nuoria miehiä, jotka jo pohtivat, miten päihittää Auvinen ja Saari.” Vitun kopykatit, ne haluaa vaan päästä näkyville somessa.
xxx/ellauri253.html on line 545: Kanttorimme eivät osaa sanoa mistä tulee hittejä, mutta ainakin tähän asti on käynyt aina niin, että joistakin virsistä on tullut suositumpia kuin toisista. Se on Herran kädessä, pohtivat kanttorimme läski tumma Johanna Lemmetyinen ja laiha blondi Ritva Hommio.
xxx/ellauri261.html on line 91: Kari on sopinut eräiden keskeisten vaikuttajien kanssa työnjaon. Esa Saarinen ja Anja Kauranen hoitelevat naistenlehdet, Jari Tervo tv-visailut ja Tapani Ruokanen eideettis-uskonnollisia kysymyxiä pohtivat kirkon ja pankin julkaisut.
xxx/ellauri265.html on line 205: - Mutta onko yhteiskunnan muuttumisessa jotain säännönmukaisuuxia? Oliko Marx oikeassa vaiko väärässä Se onkin jo paljon vaikeampaa sanoa! Miten kommunismi leviää? Ilmassa vai kosketuxesta? Voiko kommunikatiivinen kapitalismi estää sen? Se jää nähtäväxi, watch this place. Mut ei mennä nyt sinne. Yhteiskunnassa on aina kiire. Voimme silti luottaa amerikkalaisiin filosofeihin. Filosofit pohtivat vastuullisesti. Me olemme luotettavampia kuin muut. Aikaa voi tosin mennä ikuisuuxia. No hei herää Pallo, pallollakin alkaa olla kiire.
xxx/ellauri281.html on line 234: Abzalovin mukaan kaikki tulee kuitenkin tehdyksi. Seuraavaksi keskustelijat pohtivat sitä, onnistuuko Venäjä myös Suomen suhteen.

xxx/ellauri286.html on line 149: Kun Viro oli uudelleenitsenäistymisen myötä alkanut käyttää myös itsenäisen valtion kieltä tietoisesti, Suomessa ei tällaista muutosta tapahtunut. Siksi vuonna 2003 törmäsin yhä ihmisiin Suomessa, jotka pohtivat, oliko kirjani “neuvostovastainen” tai “provokatiivinen”.
xxx/ellauri293.html on line 679: Käyttäytymistaloustiede alkoi erillisenä tutkimusalana 1970- ja 1980-luvuilla, mutta se voidaan jäljittää 1700-luvun taloustieteilijöihin, kuten Adam Smithiin, jotka pohtivat, kuinka yksilöiden taloudelliseen käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa heidän haluilla.
xxx/ellauri415.html on line 874: "Sami" Turun yliopistosta pohti huhtikuussa näin: Vieläkö joku uskoo, että Ukraina on voitolla tai tulee voittamaan sodan Venäjää vastaan? Mitä ne ihmiset, jotka pitkään vauhkosivat Ukrainan ylivertaisuudesta ja varmasta voitosta ajattelevat nyt? Todellinen tappaminen alkaa vasta sitten, kun Venäjä on vallannut jonkin alueen. Ukrainalla ei ole mitään hävittävää. Jos Venäjä valtaa Ukrainan, se osoittaa, että sillä on kyky tehdä niin kenenkään estämättä. Se taas tarkoittaa, että Venäjä voi tehdä niin muuallakin. Muistattehan 2. maailmansodan alkuvaiheita. Mutta, mikä vielä tärkeämpää, se tarkoittaa, että kuka tahansa riittävän vahva toimija voi vallata minkä tahansa alueen se haluaa. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys (länkkärien hegemonia) on mennyttä. Ongelma ei ole vain se, että pahixet: Kiina ja Pohjois-Korea ja Pakistan ja Iran ja Intia ja Venezuela ym käyttävät tilannetta hyväkseen. Todellinen ongelma on, että myös hyvixet: USA, Saksa, Japani, Ranska, Puola ja Yhdistynyt Kuningaskunta menettävät uskonsa nykyiseen sääntöpohjaiseen systeemiin ja palaavat tilastollisille juurilleen. Joka sanoo, etteivät länsimaat ole noudattaneet omia sääntöjään tähän astikaan, yllättyy tosissaan, kun näkee, mitä länsimaat voivat tehdä, kun riisuvat silkkihansikkaat eksistentiaalisessa ja rajoittamattomassa kahmimiskilpailussa. Edestakainen loputon alueiden kahmiminen johtaa lopulta ydinaseiden käyttöön ja se johtaa globaaliin strategiseen ydinsotaan. Tärkeintä olisi, että Ukrainan sota osoittautuisi lännelle poikkeuksellisen tyhmäksi vedoksi, jota kukaan ei ikinä halua toistaa. Muuten kaikkien on toistettava sitä ja kadottava. Ja toistaessaan sitä lopulta kadottava sienipilvimetsään. Siinäkin on kyllä puolesa, pohtivat torakat ja oravat. Toivoisin, että Ukraina saavuttaisi hyvän lopputuloksen ja elämisen mahdollisuuden osana äiti Venäjää. Mutta maailman kannalta tärkeämpää on, että Venäjä saavuttaa niin surkean tuloksen, että se päättää teloituttaa kaikki ne vähävenäläiset johtajat, joita se tällä hetkellä pitää Ukrainan konfliktin ideanikkareina. Ja että kaikki näkevät, että tuollainen peli ei kannata, vaan pikemminkin tälläinen jenkkimallinen. Ehkä kaikkein tärkeintä on, että USAn kansalaiset näkevät Venäjän surkeasta esimerkistä, että jos aikoo kahmia alueita, pitää olla valmis taistelemaan yksin (okei, Kiinan, Intian, Afrikan, Indonesian, Etelä-Amerikan, Iranin ja Pohjois-Korean ym tuella, jee) koko "läntistä" maailmaa (1/5 populaatiosta) vastaan yhtäaikaa.
xxx/ellauri417.html on line 732: Kynäilijät pohtivat kieltä vähän liikaakin. Siitä tulee helposti hiukka skizoxi. Todnäk. juutalainen isäpuoli viulisti kuulostaa vielä vakavammalta loony bin tapauxelta kuin Alja Syvertsdottir.
24