ellauri006.html on line 398: Nälkäkurjen vauhti kiihtyy loppupeleissä. Paljon samoja kauhuja kuin psalttarissa: Rako avautuu maahan, suuret mullit, koirat ja monet turilaat ahistavat ihmisapinoiden lisäksi, rutto ja pahat mutantit raatelee, ketut popsii. Hyvixet kahlaa vihollisten veressä. Piscuisia lapsia paiscataan kiwiin simona, räjäytetään muksut ilmaan, veri ja suolenpätkät tarkoin kuvaillaan. Se luo motivaatiota yhtä verisiin kostotoimiin. (Kaikkein pahinta tietenkin on, että sankarittaren sisko kuolee, menee 50% omat geenit. Darwin rulaa kuten aina.) Heroes in the half shell. Ja ihanku Austenilla, sankaritar pohtii kaiken aikaa kumman kosijoista ottaisi, vaaleen vaiko tumman. (Spoileri: Se ottaa sen blondin, kiltimmän, joka osaa leipoa. Niin aina.)
ellauri006.html on line 1440: Sitä pohtii Agustin,
ellauri011.html on line 1076: Piki pohtii samaa: mix iso ja pikku seeffi on epixiä, siskot ilkeitä, ja mun elämä on kurjaa? Mix? Mix? Mix? Älä japita, sanois Pirkko tähän. (Sanois mullekkin, tai niinkuin Seija älä paasaa.) Tätä kysymystä kani lähti jauhamaan n:nnen kerran, tutulla jäljittelemättömällä taidollaan.
ellauri015.html on line 80: Kaikki liittyy kaikkeen. Lauri pohtii näin syntyjä syviä, Seijan osana on kokata ja siivota. Martta Martta, älä marmata, Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä häneltä oteta pois. Siisteyskin kuuluu estetiikkaan, ja työnjako on etiikan ydintä.
ellauri015.html on line 662: Näitä pohtii taloustieteen gurut,
ellauri016.html on line 935: Juha pohtii
ellauri019.html on line 699: Ufokokemus voi näyttää suuntaa tulevaisuuden uskonnollisuudelle. Ufouskonnollisuus on kansainvälinen, laaja ja merkittävä ilmiökenttä, joka voi antaa viitteitä esimerkiksi tulevaisuuden uskonnollisuudesta, tutkija Närvä pohtii. Voimakkaat ufokokemukset, kuten ufosieppaukset, selittyvät tutkijan mukaan psykologisesti hallusinaatiolla, unihalvauksilla, fantasiointitaipumuksilla ja valemuistoilla. Ryhmäkokemuksia selittävät pienryhmäsuggestio, sosiaalinen paine ja syyllisyys tarinan kuvitteellisuuden paljastamisesta. Ufologia eli ufotutkimus ei ole kansainvälisen tiedeyhteisön tieteelliseksi hyväksymä tutkimusala. Nimitys ufo tulee englannin ilmauksesta unidentified flying object, tunnistamaton lentävä esine. Jos Jeesus tulee yllättäen, se on ufo.
ellauri023.html on line 1162: "En usko että ihminen on alunperin brutaali, egoistinen ja tyhmä toimissaan jos kaikki sivistyxen laitoxet niiltä poistetaan", Leevi kirjoittaa ja pohtii. "Mä uskon pikemminkin, että ainoa johtopäätös koko härdellistä on, että kun kova tulee kovaa vastaan, hiukaisee ja on kova hätä, niin hyvät tavat ja vaistot vaikenevat." Normaalioloissa, Leevi arvelee, on olemassa "kolmas tie" voittamisen ja häviämisen välillä, altruismin ja julmuuden, pelastumisen ja hukkumisen, ja tää kolmas tie on ize asiassa tavallisin.
ellauri024.html on line 366: Arska pohtii silloin tällöin #metoo kysymyxiä. Sen miälest rättipää miehet sortaa naisia koska ne pelkää niitä. Lännessä on paremmin koska naiset saavat oppia. Arska on samalla lailla kaxijakoinen kun eräät paremmatkin elämäkerturit: järki sanoo yhtä, tunne toista. Arskan ympäristön naisilla oli valtaa, ja he alistivat miehet pilkan ja naurun kohteexi. Ämmät perkele. Post coitum omne animal triste, exceptis muliere et gallo. Tämmösissä pikkujutuissa joskus alistetun miehen naiskauna paljastuu. Tai tämä:
ellauri042.html on line 828: Uskonto teatteri ja tanssimusiikki sopii jopa idiooteille. Easter parade. Apinalle on pelehtiminen ihan verissä. Sen tautta neekeritkin laulaa työlauluja, pohtii saxikäsi. Saxikäden argumentissa on jotain hyvin suspektia. Se että idiootti tiedemies osaa tietosanakirjan ulkoa on koneellista, mutta se eze osaa soittaa pianoa näytellä tai tanssia on jotain suurenmoista. Ero on lähinnä siinä kiinnostaako se Olli Saxea. Olli Saxi on tehokkaasti tukkinut eideettisen muistinsa mutta säilyttänyt musiikin kanavana suoraan nivusiin. Ja siellähän se roikkuu sen sammakkoeläimellisen elämän tarkoitus.
ellauri046.html on line 286: Söören pohtii vanhanaikaisesti Livets Betydningiä: se ei voi olla työnteko (mixei?), se ei voi olla (muiden) työn tulosten kulutus (mixei?), ei se voi olla kuoleminenkaan. Mites olisi nää kaikki plus lastenteko, eli saman elämisen homman jatkuminen aina maailman tappiin? Mixei? Elämä on entelekiaa. Elämä on. Matti Nykänen on parempi filosofi kuin Söören.
ellauri051.html on line 317: Kaunokirjailijana Soikkeli käyttää nimeä M. G. Soikkeli. Soikkeli on julkaissut useita novelleja, erityisesti Portti-lehdessä. Hänen novellikokoelmansa Marsin ikävä ja muita kertomuksia ilmestyi 2007 Turbator-kustantamon julkaisemana. Esseekokoelmassaan Hyvästä on helppo pitää (2007) Markku Soikkeli pohtii erilaisia nykyajan yhteiskunnan ja kirjallisuuden uusia ilmiöitä. Hänen ensimmäinen romaaninsa oli Vaskikirjat-kustantamon 2010 julkaisema Kuninkaantekijät.
ellauri058.html on line 693: ”Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että talouden nousukäyrä Suomessa muistuttaa G- tai F-kirjainta, tai mahdollisesti varjokuvaa kaniinista. Toisaalta Ruotsin kohdalla suunta on pikemminkin Alavuden kirkonkylän muotoinen”, pohtii talousanalyytikko Ossi-Manni.
ellauri061.html on line 1085: Lue myös: Tiina, 50, pohtii: ”Kuinka usein voin soittaa Helmille ja Ainolle ilman, että se vaikuttaa kontrolloinnilta? 5, 10, vai 50 kertaa illassa?”
ellauri066.html on line 136: Entä runoilijan kohtalo? Unohdus vai muistaminen? (Helppo! Unohdus.) Vuorela pohtii tätä runossaan Epilogi, kuin El Zorrossa:
ellauri067.html on line 601: Quorassa nuoret paskiaiset pohtii olisko Sachsa sittenkin voinut voittaa WWII:n jos sillä olis ollut 50.000 kuorma-autoa. Eipä olis brexittiä nyt, rekkajonot olis olleet toiaalla. Turha jossitella, jos se olis voittanut niin toiset paskiaiset olis hävinneet, ja kääntäen.
ellauri074.html on line 41: Wallun tiili on olevinaan jonkinlainen 80-luvun lähitulevaisuuden dystopia. MIT:n insinöörilehtikin on lämmennyt apokalypsin ajatuksille ja on nyt epäilevinään syyllisexi jopa kapitalismia. Tarkemmin lukien se pohtii vain miten kapitalismista saisi ihmiskasvoisempaa. Paskat sehän sen ongelma just on.
ellauri096.html on line 488: ”Toisaalta hän kuitenkin on julkisen työn tekijä ja julkisuuden henkilö, koska hän julkaisee kirjoja”, Yli-Juonikas pohtii. ”Kirjat ovat sellaista julkista työtä, jonka voi ottaa käsittelyyn.”
ellauri110.html on line 983: Ihminen on osa eläinkuntaa, pohtii Hande, siinä hänen perintöosansa. "Mutta useimmat ihmisistä ovat sentään kaikkea muutakin kuin pelkkiä eläimiä. Ainaskin ihminen epäröi ennenkuin syö kaltaisensa eikä aivan heti myöskään alistu syötäväxi." Siinäkö se on se suuri ero? No jo tuli taas likilaskuinen pulla Handelta. Termiittiapina syö kaikkea mikä liikkuu, plus kasveja. Pian on koko lautanen ja patakin nuoltu puhtaaxi. Sikakin on kaikkiruokainen, ja tavoiltaan siistimpi.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri118.html on line 438: Willie van Peer, kognitiotieteellisten sovellusten edelläkävijä kirjallisuustieteessä, empiirisen lukijatutkimuksen puolestapuhuja ja elitistisen formalismin ponnekas vastustaja, pohtii kirjallisia teemoja käsittelevässä artikkelissaan, miksi juuri uskottomat aviovaimot ovat kaunokirjallisuudessa alati toistuva aihe. Van Peer perusteleen aiheen (tai teeman, hän ei erottele näitä kahta käsitettä) suosiota sen emotionaalisella ja kognitiivisella potentiaalilla: moraalisen valinnan ja sen mahdollisten seurauksien luoma jännite riittää kantamaan pitkääkin kertomusta. (Van Peer 2002, 256–258.) Väitän, että kysymys on kuitenkin ennen kaikkea narratologinen: kielletyn romanssin kirjallista traditiota on pitänyt ja pitää edelleen hengissä mielten lukemisen ja konstruoimisen halu, ja nämä intohimot ovat erottamattomasti kytköksissä kerronnallisiin strategioihin. No entäs se darwinistinen tosiseikka, että poikasista 5-15% syntyy käenmunista? Eiköhän se riitä tuomaan tälle teemalle pysyvää mielenkiintoa?
ellauri118.html on line 882: Haista kuule iso paska sanoi Pirkko, samaa sanoi pirkonnäköinen Petteri, ja vielä pirkonnäköisempi Anna. Peggy pohtii 60-luvun nuoruutta. Kaikki oli silloin mahdollista ja luvallista. Luke ei ollut sen eka mies, ei ainoa eikä viimenenkään ellei Gileadin setämiehet olis puuttuneet asiaan. Graeme oli varmasti vanha kunnon Pat. Peggy on narsisti, siitä ei ole pienintäkään epäilystä. Ei se halua että sen tyttärellä menee hyvin ilman sitä. Se ei pyyhi kasvojaan ettei meikit tuhriudu, se järjestelee ilmeensä oven takana. Liz Moss on toinen samanmoinen. Tunnen itseni typeräxi, haluisin kazoa peilistä miltä näytän. Näyttääx mun perse tässä isolta? Kyllä se näyttää.
ellauri158.html on line 364: Homo pohtii. Miettii. Ajattelee. Tuumaa. Tää on siis axiooma.
ellauri160.html on line 375: Viimeiseksi jääneessä kokoelmassa Maisema on mielialan musiikkia (1989) Parkkinen pohtii ikääntymistä. Kokoelman surumielisessä herkkyydessä ajatus rajallisuudesta ja kuolemasta on läsnä. Parkkisen surullinen loppu saa väkisinkin tarkastelemaan hänen teoksiaan uudella tavalla. Ehkei tekijä sittenkään ole kyynikko, ei tosikko, vain vakava ja ajoittain ahdistunut. Pekka dokasi ihan liian kanssa. Ei Raamattu turhaan varoita (Sananlaskut 23): "Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko." Ja lisää samaa sorttia: "Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät? - Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan." Plus niillä jotka käyvät lutkissa: "Sillä portto on syvä kuoppa,
ellauri198.html on line 400: While some discuss if near the other graves Toiset pohtii onko sukuhauta
ellauri207.html on line 300: Erika pohtii hienhajuisena elämää jalat pöydällä. Antikonnailusta saa yhtä paljon kierteitä kuin konnailusta, eikä ihme. Kaikki käyvät kivenkovissa jumppatreeneissä ja niiden kropat näyttää hävyttömän hyviltä. Yäk, yäk, yäk. Korjaan, nehän on gymppa- tai salitreenejä, my bad. Sori siitä. Treenin päälle tiukka pädeliottelu.
ellauri238.html on line 310: Pena luulee Matti Jämsää Olavi Virraxi. Olavi olisi loukkaantunut, Matti Jämsä ainakin. Kuka helvetissä on Matti Jämsä? Apu-lehden toimittaja, joka karhun kanssa painii löi (karhu löi siltä posken simpulaxi), ajoi Ladan mereen ja selvisi siitä hengissä, teki toinen toistaan hölmömpiä temppuja. Ihmisenä Matti Jämsä oli avulias, huumorintajuinen (hän uskalsi ivata jopa itseäänkin ilman että suutahti), "reilu" sanan parhaassa merkityksessä, hermoherkkä sekä helposti äärimmäisyyksiin horjahtava. Ja kuten kaikilla kuuluisilla miehillä on hänelläkin omat omituisuutensa; hän juo öisin! Kuuluisuus, niin. Matti Jämsän ystävä ja kollega Veikko Ennala syväluotaa aikansa sankaritoimittajaa. Ennala pohtii muun muassa sitä, onko Matti Jämsä hullu. Hetkinen, kukas se toimi Ennalan postipoikana? Se oli Tommi Liimatta. Hizi, ei taaskaan muistettu ostaa kontaktiliimaa, jolla voisi Jane Austenin vanhan Ylpeys ja ennakkoluuloon liimata. Se ei kyllä onnistu kontaktiliimatta.
ellauri244.html on line 281: Punaisen langan haastattelussa Irma Kerppola-Sirola kertoo omasta suhteestaan suruun ja oman lapsen kuolemaan, mutta pohtii myös yleisemmällä tasolla eri uskontojen suhdetta kuolemanjälkeiseen elämään. Ikuinen etsijä jatkaa etsimistään eikä toistaiseksi ole löytänyt omaa uskoaan monien filosofioiden joukosta. Vielä on E. Saarisen Huipulta huipulle lukematta loppuun.
ellauri269.html on line 758: Joidenkin viidennen ja seitsemännen luokan oppilaidensa lisäpanoksella rabbi ja yksityiskoulun opettaja pohtii Harry Potter -sarjan arvoja ja löytää yhtäläisyyksiä Toorasta ja Talmudista. Rosenberg ottaa "elämän ikuiset kysymykset" vastuualueekseen ("Anteeksi, ei noituutta ja taikasauvoja"), ja aloittaa henkilökohtaisella käyttäytymisellä ("Sääntöjen rikkominen", "Käytöstavat") ja laajentaa näkökulmaa, kun hän lopulta menee "Kuolemaan", "Hyvään ja pahaan" ja "Rakkauteen". Hän tekee vertailuja koko ajan - Harryn sääntöjen rikkomisen välillä, ei hauskaa, ja Elian teknisesti takalaittoman mutta hauskan "välienselvittelyn" välillä Ba'alin profeettojen kanssa Karmel -vuorella; Harryn, Ronin ja Hermionen sekä Mooseksen, Aaronin ja Miriamin triojen välillä; Kalkaroksen ja Daavidin katkeransuloiset parannukset. Ne ovat vain joskus hieman venytettyjä, ja paitsi silloin, kun hän kumittaa rasistisia sävyjä, joita jotkut lukijat havaitsevat Rowlingin talonhaltijoissa (mutta nuhtelee häntä tonttujen kohtelusta), ne ovat selvästi perusteltuja. Päättyen 20 sivuun yleisesti kiinnostavia opiskelijaesseitä ("Vaikka se, mitä Harry teki, oli hieman" rohkeampaa ", se, mitä Mooses teki, oli hieman järkevämpää") ja tiettyjen Raamatun viitteiden kerääminen, kirjoittaja helpottaa varovasti vielä vähemmän mietiskeleviä lukijoita harkitsemaan, kuten yksi lukupää sanoo, "Mikä todella merkitsee."
ellauri282.html on line 499: Merton pohtii kirjassa varhaista elämäänsä ja puutteellista ymmärrystään ja halua löytää usko Jumalaan, mikä johti hänen kääntymiseensä roomalaiskatolisuuteen 1938 hänen ollessaan 23-vuotias. Ester Toivosesta tuli samaan aikaan Hastingsissa Miss Eurooppa. 2v mietintätauon jälkeen Merton luopui lupaavasta kirjallisesta urasta Columbia Jesterissä ja jätti lupaavan työnsä englannin opettajana St. Bonaventure's Collegessa Oleanissa, New Yorkissa. Sitten hän muutti Kentuckyn maaseudulle 1941 ja astui Getsemanin Neitsyt Marian luostariin. Samana vuonna Hitler mokasi avaamalla itärintaman suomalaisten tuella. Ei olis kannattanut. Kuoli 54-vuotiaana hämärissä olosuhteissa Bangcockissa1968, Merton siis. 27v irstailua + 27v luostarointia. Ei täysin transparenttia. Samana vuonna ammuttiin Robert Kennedy. Mä olin silloin Kivisaaren luostarissa irstailemassa. Hitler kuoli 66v hämärissä olosuhteissa Berliinissä 1945. For me to be a Saint is to be myself.
ellauri286.html on line 172: Tuntemattomana tammikuun päivänä kertoja istuu olohuoneessa teen jälkeen, polttaa tupakkaa ja lukee. Hän pohtii, että tulen sytyttävät hiilet muistuttavat häntä ritarien kavalkadista ja kääntää huomionsa pois näistä ajatuksista näkemällä mustan jäljen seinässä vaipan päällä. Hän ihmettelee, jäikö se naulasta, jota talon entiset vuokralaiset ripustivat pienoismallin.
ellauri286.html on line 176: Päättäessään, että jälki oli liian suuri naulalla jätettäväksi, kertoja pohtii elämän mysteeriä ja ajatuksen epätarkkuutta. Hän kokoaa luettelon kaikesta elämästään menettämänsä omaisuudesta, mukaan lukien kirjansidontatyökalut, lintuhäkit, käsiurut ja jalokivet. Hän vertaa elämää hektiseen ja nopeaan matkaan metrolla, jossa hän suri sen tuhlausta, epämuodollisuutta ja satunnaista luonnetta.
ellauri286.html on line 183: Kertoja keskittyy minäkuvan käsitteeseen. Ihminen "pukee" jatkuvasti omaa hahmoaan mielessään, ja kertoja pohtii, mitä tapahtuisi, jos tämä romantisoitu sisäinen peili katoaisi. Jäljelle jäävät vain heijastukset vieraiden ihmisten silmissä omnibussissa, josta hän uskoo tulevien kirjailijoiden kirjoittavan. Hän pohtii myös yleistyksiä ja tapoja, jotka määrittävät ihmisen elämää, mutta muuttuvat ja katoavat sukupolvien yli, mikä saa hänet pohtimaan "laittomia vapauksia", joita ajan myötä voi tulla.
ellauri299.html on line 384: Kirvesmiehen työstä veistellään Patti Mulkkisen Elämänkin herroissa. Henriksson pistelee kirkon tapulia puukolla Martiskaisena. Ammattimiehen moraali on tosi korkea, uhoo Patti kuin Sozhenizynin Ivan Denisov. Simone Weilin teennäistä Painovoimaa ja armoa siteerataan pitkästi. Työn tarkoitus on syöminen, pohtii Simone, muonan tarkoitus on työnteko, ja niin edespäin. Siitä se lähtee karman pyörä pyörimään. Simonesta paasasin 1. kerran niinkin aikaisin kuin albumissa 8.
ellauri309.html on line 779: Vapaapäivänään Laura poimii puskista kukkineita kukkia kuin Eeppa Tuominen ja pohtii mikä meni väärin. Vanha Joe ei jaxa ja nuori Joe ei ehdi.
ellauri310.html on line 113: eteenpäin, Emmi pohtii. Emmin pihaa voi seurata Instagramissa tilillä
ellauri311.html on line 186: tällainen kumpuaa”, pohtii kulttuuriantropologian dosentti Taina Kinnunen. Ei ainakaan Oulun yliopistosta. Hän ei itse ole osallistunut tapahtumaan, sillä
ellauri321.html on line 358: Viidessä kymmenen rivin säkeistössä runoilija puhuu antiikin kreikkalaiselle uurnalle, kuvailee ja keskustelee siinä kuvatuista kuvista. Erityisesti hän pohtii kahta kohtausta, joista toinen, jossa rakastaja jahtaa rakastamaansa, ja toinen, jossa kyläläiset ja pappi kokoontuvat uhraamaan. Runoilija päättelee, että uurna sanoo ihmiskunnan tuleville sukupolville: "Kauneus on totuus, totuus kauneus. - siinä kaikki / te tiedätte maan päällä, ja kaikki mitä sinun tarvitsee tietää."
ellauri321.html on line 398: Runon toinen osa, joka kuvaa pimppua ja sillä razastajia, pohtii mahdollisuutta, että taiteen tehtävänä ei ole kuvata hässimisen erityispiirteitä, vaan universaaleja hahmoja, mikä kuuluu termin "totuus" alle. Kolme hahmoa edustaisivat sitä, kuinka rakkaus, kauneus ja taide yhdistyvät idealisoituun maailmaan, jossa taide edustaa yleisön tunteita. Tämä johtopäätös taiteesta on sekä tyydyttävä, että se antaa yleisön todella ottaa yhteyden taiteeseen, että epä-, koska se ei tarjoa yleisölle opetusta tai narsistista täyttymystä.
ellauri321.html on line 400: Kertoja pohtii, missä kulkevat taiteen rajat ja kuinka taiteilija voi edustaa uurnassa.
ellauri322.html on line 74: Britannia pohtii:
ellauri325.html on line 516: Tämä johtaisi kansainvälisen politiikan jakautumiseen kahteen eri järjestelmään, joista toisessa olisi Venäjä, Kiina, Intia ja Afrikka ja toisessa ainakin länsimaat. Tilanne olisi sen luokan haaste, että sen kestoa on vaikea arvioida, pohtii naisoletettu.
ellauri330.html on line 165: – Tulevaisuus tulee äkkiä. Poliittisella kentällä täytyisi katsoa sinne vuosikymmenten päähän. Vielä ei oikein ymmärretä, mitä tämä yksinasuvien määrän kasvu kaikkineen tarkoittaa, Satu Uusipaavalniemi pohtii. Tai vaikka ilmastonmuutos, ja meneillä oleva maailmansota. Jahka alkaa pommit putoilla voi tavata ihmisiä ahtaissa väestösuojissa.
ellauri333.html on line 206: Asokan kuningatar pohtii meikkiä. by: Abanindranath Tagore 1910
ellauri335.html on line 162: LAURAN perhe aikoo lähteä suunnitellulle lomalle siitä huolimatta. Laura kertoo ekaluokkalaisen kuopuksensa ehdottaneen, että perhe voisi välttää luvattoman poissaolomerkinnän kertomalla vanhimman lapsen olevan sairaana. Hän ei kuitenkaan halua että lapset opettavat vanhempia valehtelemaan. Kyllä he osaavat sen izekin. Joillekin muille perheille ja aikuisillekin vaihtoehto saattaa kuitenkin tulla mieleen, hän pohtii.
ellauri340.html on line 504: Peter Handken uusin romaani, Krishna Winstonin kääntämä hedelmävaras, alkaa miehen lähtemisestä kävelylle. Hän on umpikujassa ensimmäisestä askeleesta lähtien: Paljain jaloin ruohikolla kävellessä mehiläinen pistää hänet. Pistos avaa ajatusten tulvan – säästä, katkenneesta kengännauhasta, mehiläisten anatomiasta ja siitä, ovatko mehiläisen pistot kosminen merkki. Hän julistaa: "Yhtäkkiä minusta tuntui hyvältä lähteä liikkeelle ilman mitään karttaa." Sieltä kertoja aloittaa oudon, joskus käsittämättömän matkan maakuntakaupunkien ja peltojen halki, jokien yli ja pimeneisiin metsiin. Hän näennäisesti jahtaa salaperäistä naista (hedelmävarasta), mutta koko ajan kertojamme pohtii, kuvailee, tarkentelee – vaikka onkin epäselvää, haluaako hän (tai välittääkö), jos hänen tarkoituksensa ymmärretään.
ellauri340.html on line 541: Vaikka Matka jokiin on täynnä akuutteja yksityiskohtia, jotka luonnehtivat suurta osaa hänen työstään, Handke ei koskaan käy kirjassa Bosnian muslimien luona tai puhu heidän kanssaan; hän ei myöskään yritä saada tietoa heidän kokemuksistaan sodan kauhuista – ja vain lyhyesti hän pohtii, pitäisikö hänen tehdä.
ellauri340.html on line 564: Hiljaisten paikkojen kappale, äskettäin laajennettu Handken tietokirjallisuuden kokoelma, "Essee sienihullusta" tarjoaa silmiinpistävän epävarmuuden tunnustuksen, jopa katumuksen hohtavan – tai ainakin itsetietoisuuden. Essee kuvaa "ystävää", joka on pakkomielle sienien keräämiseen. Mutta sitä lukiessa alkaa epäillä, onko kertomus juuri tästä sienenkeräilijästä; se on melkein kuin Handke kysyisi huomaamattomasti neuvoja "ystävälle". Ystävä, sotarikollisia puolustava asianajaja, näkee harrastuksensa kasvavan pakkomielteeksi, kun hän yrittää keksiä joukon kaavoja sienienkeräykseensä – lupaavimmilla paikoilla, parhaimpina vuodenaikoina. Eräänä päivänä hän huomaa oudon mielenhäiriön jälkeen pitelevän sieniä oikeussalissa. Handke pohtii: "Sienten etsiminen ja kaikenlainen etsiminen sai näkökentän kutistumaan, hän väitti, pisteeksi. Pyyhi näkemyksensä kokonaan pois." Handke ei käske lukijoitaan tekemään muita oletuksia, mutta on vaikea olla ihmettelemättä, painiko tämä Handke epäilyksensä kanssa omista vakiintuneista mielipiteistään.
ellauri348.html on line 806: Hän muistelee oman perheensä monenlaisia kokemuksia psykoosista ja pohtii, voisiko koko hullun perheverkoston sisällyttäminen korjata näitä eriarvoisuuksia hoidossa, varsinkin jos mielenterveyden sairauksien uskonnolliset näkökohdat otetaan huomioon. Jotkut potilaat ovat kuulemma jopa ottaneet pappeja kokouksiinsa. Jo on hullua! Seuraavaxi kai lukkareita, talonpoikia ja kuppareita!
ellauri349.html on line 650: Gelassenheit (tai vapautuminen) esitellään meditatiivisen ajattelun olemuksena, joka ei ole passiivista eikä aktiivista. Havainnollistaakseen paremmin meditatiivisen ajattelun piirteitä, hän asettaa sen vastakkain laskennallisen ajattelun kanssa ja kuvailee ensimmäistä "ajatteluksi, joka pohtii merkitystä, joka hallitsee kaikkea, mikä on" (Heidegger, 1966, s. 46), ja jälkimmäistä "luonnollistaa inhimillisiä tapoja lähestyä asioita” (ibid., s. 24).
ellauri351.html on line 152: Lorenz pohtii vanhaa filosofista kysymystä siitä, antavatko aistimme meille oikein tietoa maailmasta sellaisena kuin se on vai tarjoavatko meille vain illuusion. Hänen vastauksensa tulee evoluutiobiologiasta. Vain piirteet, jotka auttavat meitä selviytymään ja lisääntymään, välittyvät. Jos aistimme antaisivat meille väärää tietoa ympäristöstämme, olisimme pian sukupuuttoon. Siksi voimme olla varmoja, että aistimme antavat meille oikeaa tietoa, sillä muuten emme olisi täällä lämpimässä kattilassa kuin sammakot petetyksi tulleina.
ellauri351.html on line 180: Brittonin Psykoanalyyttiset lähestymistavat anteeksiantoon ja mielenterveyteen pohtii anteeksiannon roolia henkisessä elämässä sekä anteeksiantamisen että ilmaisexi ottamisen osalta.
ellauri359.html on line 192: Urvahtanut ihmishenki nauttii myös kaikista aisteista, ulkoisista ja sisäisistä, joista hän nautti maailmassa. Hän näkee kuten ennen, kuulee ja puhuu kuten ennen, haistaa ja maistuu kuten ennenkin ja tuntee, kun häntä kosketetaan. Hän myös kaipaa, haluaa, himoitsee, ajattelee, pohtii, hermostuu, rakastaa, tahtoo, kuten ennenkin... (Käykö hän paskalla? Saako bylsiä? Ei? Bugger it.)
ellauri386.html on line 341: Analyysi (ChatGPT): Runo valittaa ajan kulumisesta ja nuoruuden ja elinvoiman menetyksestä. Kirjoittaja käyttää suoraviivaista ja tiivistä kieltä välittäen teeman yksinkertaisen ajan metaforan kautta varkaana, joka vie pois kaiken, mitä rakastamme. Runon sävy on synkkä ja heijastava, ja se pohtii ikääntymisen ja kuoleman väistämättömyyttä. Verrattuna muihin aikakauden teoksiin runon yksinkertaisuus ja koristeellisuuden puute voivat erottaa sen muista, sillä monet aikakauden runot tunnettiin taidokkaasta kielestä ja kuvasta. Runon suoruus ja emotionaalinen syvyys resonoivat kuitenkin kaikkien aikakausien lukijoiden keskuudessa tehden siitä ajattoman ihmiskokemuksen mietiskelyn.
xxx/ellauri027.html on line 705: Loppuvizeissä pastori pohtii, oisko mitään luopua ajatuxesta, että johtaja on jossain ylempänä. Varovasti nyt pastori, vaikka yläkerran Skylla väistettäisiinkin, on vielä luovittava taitavasti sen Kharybdixen ohize, että pomon konttori on jossain alempana, mikä helposti voi juolahtaa mieleen noin vain ajatuxena.
xxx/ellauri056.html on line 648: Tästäkin puffista oli puolet mennyt sytykkeixi. Onkohan se johdatusta? Pelastakaa lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkonen pohtii niininkään puolinaisesti: --- hämmästyttää, ettei Jeesus kehottanut lapsia muuttumaan nopeasti aikuisixi, vaan aikuisia muuttumaan lapsen kaltaisixi. No onnistuuhan ikääntyneeltä aikuiselta sekin, loppupeleissä.
xxx/ellauri087.html on line 197: Viimeisen luennon päätteeksi kaikki hiljentyvät kuuntelemaan Saarisen valitseman kappaleen, Kulkurin ja joutsenen. (Ylpeänä esittää: Lasse Hoikka ja Souvarit.) Ensi kertaa seminaarissa ollut nainen pitää vuolaan kiitospuheen, jossa kertoo jännittäneensä puhumista kovasti. Ihankuin David Foster Wallace. What is water. Oli tuntunut, että hän ei pysty, mutta tässä hän seisoo, kiitos E. Saarisen. Nainen kertaa oppeja ja pohtii niiden vaikutuksia. Sellaisia tulee olemaan.
xxx/ellauri104.html on line 844: Oliko Jessus paha kun se rökitti rahanvaihtajia ja fariseuxia? Kävi tukkaan pahaa-aavistamattomia laillisia yrittäjiä? Oliko Pulkku paha kun se jätti teologian luvut kesken? Vai oliko se vaan hullu? Kirkko poisti kaavasta sanat "synnissä siinnyt". Oliko se paha vaiko hyvä? Tätä pohtii Uuden Suomen plokissa "Jumalaton Sari":
xxx/ellauri114.html on line 59: Mikä tekee ihmisestä omahyväisen moukan? Ylimielisyyden kultainen kirja (Atena, 2021) muotoilee tän peruskysymyksen. Vuonna 2010 ilmestyneen ykkösosan lailla se pohtii, mikä saa ihmisen kuvittelemaan itsestään liikoja.
xxx/ellauri114.html on line 463: Alakoulussa hän suoritti lastenhoitajapassin ja myöhemmin oli kesätöissä lastenleirin ohjaajana. Myöhemmin hän olisi halunnut au pairiksi, mutta toimiston virkailija antoi ymmärtää, etteivät perheet halua palkata poikaa au pairikseen. Nyt Toivola pohtii, että lähtee au pairiksi ehkä eläkeläisenä.
xxx/ellauri130.html on line 359: | Jos aina pohtii elämää ei ehdi elää. | Jakob Bosshart | M | KILL! |
xxx/ellauri130.html on line 579: Myös Vilpittömän Nahkurin Runous-nettiradion kuudes sarja on juuri alkanut, ja tämän päivän jaksossa entinen runoilijapalkinnon saaja Carola Anna Tussua pohtii lähetysennusteen rukousmaista laatua: ‘There’s never been a time when you could just say anything’: Frank Skinner on free speech, his bullying shame – and knob [kyrvännuppi] jokes. This poetry-loving, religious knob has deep regrets about some of his comedy: either the standup comic has grown up, or he was never as laddish as his image suggested. Nearing death and last judgment, he is hoping to perform a “cleaner, cleverer” kind of act, one that would let him look straight at the crowd and – perhaps for the first time in his life – not see anybody squirming in their seat in discomfort. “It was a struggle,” the 65-year-old says with a grin, “because I realised that I seem to think in knob jokes. And I have done since I was about 13. In the West Midlands, that was how people communicated!”
xxx/ellauri168.html on line 496: Tämän keskustelun ymmärtämisen kannalta, ajatellaanpa että kun sinä luet tätä, on ruoka-aika. Olet ollut syömättä koko päivän, ja vaikka olet ollut ollut ankaralla dietillä, sinä ajattelet hyvää ravintolaa minne mennä. Nyt, katsotaanpa, kun sinun mielesi pohtii erilaisia mahdollisuuksia, se ajattelee joitakin jotka ovat lähellä, joitakin jotka ovat nopeita, joitakin joissa on paljon parkkitilaa, ja toisia joissa on hyvännäköisiä tarjoilijoita. Mekaanisesti, sinun ajatusprosessisi kulkee tähän tapaan: Olen nopea kuin gebardi, en tarvi parkkitilaa, tuolla on hyvännäköisiä pyllyjä. Sinne siis!
xxx/ellauri170.html on line 349: Ukkola on katsonut psykologiguruna tarpeelliseksi valottaa myös seksuaalisia kiihotustilojaan. Ukkolalle kelvatakseen miehen täytyy näet olla alfa (viittaus muinaisen etologisen teorian nomenklatuuraan, jonka sen keksinyt tutkija itse on sittemmin todennut hyödyttömäksi), sillä "heteronaiset haluavat itselleen mieluummin maskuliinisen alfauroksen", jollaisesta Ukkolan go to -esimerkki on Indiana Jones. Monet varmaan haluavat Indiana Jonesin, mutta silti päätyvät jotenkin yhteen sen tyypin kanssa, jonka raamit ja ideologia muistuttavat enemmän sitä jätkää, joka on lopputeksteissä epiteetillä "Truck Nazi #4", ja joka ehkä tunnetaan jonkinlaisen nettifoorumin perustamisesta. "Onko mitään vähemmän kiihottavaa kuin feministiblogiin sukupuolihäpeäänsä purkava betamies?" Ukkola pohtii vaivaamatta päätään turhaan sillä mahdollisuudella, että miehillä voisi olla elämässään muitakin tavoitteita ja sisältöjä kuin kiihottaa tabloidien älykuningattaria. "Naiset haluavat hypätä sänkyyn voimakkaiden alfojen kanssa, jotka tihkuvat testosteronia ja saavat heidät tuntemaan itsensä naisiksi", päättää kolumnisti, jonka kotitalouden omakohtaisuudet tuntien alfa tarkoittanee tässä habituksen puolesta jotakuinkin samaa kuin Adenauerin kymmenen vuoden Uralin-leiriltä kotiin neuvottelema varhaiseläkeläinen.
xxx/ellauri178.html on line 211: Professori Laurilan ajankohtainen kirja pohtii kysymystä, onko kansalla oikeus puolustautua vai ei ja missä määrin puolustussota on sopusoinnussa Kristuksen opin kanssa. Lähtökohdaksi hän ottaa Kristuksen vuorisaarnan, jonka sanoihin »Älkää tehkö pahalle vastarintaa» Tolstoi perustaa koko kuuluisan oppinsa. Vaikka se oli luultavasti Jeesuxelta jonkinlainen lipsahdus, saarnan tuoxinassa heitetty hyperbola. Tolstoin oppi oli nihilismiä, hän ei hyväksynyt sotaa eikä sotaväkeä missään muodossa ja piti ihanteena kummallista olotilaa ilman hallituksia, poliisivoimia ja valtiolaitoksia. Selvitettyään Tolstoin opin tekijä siirtyy Lutheriin, jonka käsityksen mukaan puolustussota on oikeutettua, sekä poliisit ja hallizijat hieno asia.
xxx/ellauri202.html on line 133: Tämä osa on selkeä. Antoinella on paljon vastuuta, eivätkä tapaukset luo toivoa. Antoine pohtii moraaliaan. Häneltä yritetään saada morfiinia, joka on varsin käytetty lääke tuolloin. Useimmat Antoinen potilaat olisivat parantuneet antibiooteilla, mikä ei voi olla kismittämättä kunnon lekuria. Hän joutuu punnitsemaan moraalia myös parantamisen ja kuoleman jouduttamisen välillä. Hän ei jouduta kuolemaa, valtavista kärsimyksistä huolimatta.
xxx/ellauri202.html on line 137: Viides osa alkaa herra Thibaultin sairaskertomuksella. Hän on hyvin sairas. Morfiinipiikit piristävät häntä ja hän jakelee silloin ohjeita. Hän on täysin muiden muiden armoilla, ja huomaa otteensa kirvonneen. Hän pohtii Jacquesin kuolemaa (Jacques löytyy kylläkin myöhemmin elossa). Oscar Thibault puhuu testamentistaan Antoinelle ja toivoo häneltä uskonnollisempaa asennetta.
xxx/ellauri215.html on line 343: Merete Mozzarella vaikuttaa Hoblan sunnuntaisaarnassa olevan hieman hädissään kun kuolema kolkuttaa sen ovella. Se pohtii enenevästi uskonasioita, eli minkä verran tarvii minimisti uskoa pelastuaxeen seuraavalle kierroxelle.
xxx/ellauri229.html on line 677: Isä Brown-interni Vajda pohtii Jan von Plaatton säestyxellä millaista on olla vainaja. Vaughan Supple miettii puolestaan what does it mean to "Be Alive". Tää pöljä "lauluntekijä" ottaa typerään "videoesseeseen" lainauxia aiheesta paizi Tarkovskin Soljarixesta jopa Woody Allenilta, tonttumieheltä joka pukeutui siittiöxi ja nai alaikäistä eteläkorealaista tytärpuoltansa.
xxx/ellauri237.html on line 123: Annelin vittuiltua isälleen serkku Marketta pohtii izexeen: Jos olisin Leena (eli vähän pienempi) menisin ja suutelisin enoa. Oiva tilaisuus noukkia irtopisteitä! Mutten mene kun Siiri-täti kazoo, se voisi olla mustasukkainen. Sitäpaizi pidän enemmän Siiri-tädistä, hänkin on oikea makupala nakkena.
xxx/ellauri239.html on line 539: Katja Lautamatin ohjaamassa Seportaasissa Enemmän kuin lääkäri (2004) sympaattinen ja energinen nuori mies pohtii elämäänsä.
xxx/ellauri252.html on line 104: Sellaisella eläimellä joka ei tee muuta kuin pohtii omaa tarkoitustaan ei voi olla mitään tarkoitusta. Se on tollanen Hra Ajattelen. Ajattelen siis olen olemassa. Yöllä en ajattele en siis ole. Täys pellejä. Valoja jotka peräsuolen pimeydessä loistaa. Lähdin marssimaan, oli kiva marssia nuorten kanssa, mutta sitten tuli kova paskahätä, ja siihen jäi marssiminen minun osaltani. Tää kaveri ei ole kommunistia edes nähnytkään. Just tälläsistä lälläreistä tuli kommareille huono nimi.
xxx/ellauri252.html on line 207: Hande pohtii ja pyörittelee kovasti mixi siitä tuli hintti ja impotentti. Vanhempien vika kun tarjosivat tabuja. Höh, tabuista ei päästy ennen pillereitä, ne ajaa saman asian.
xxx/ellauri252.html on line 575: Kyllä vanhemmilla on oikeus vihata lastaan, pohtii Maj Perin haiman poxahdettua. Mårtenillakin on poika Rolf. Rhea joka on rehellisyyden perään kuin munarakkula oli saanut Mårtenson tajuamaan ettei hän oikeastaan pitänyt Rolfista. Tunnekylmyys synnyttää tunnekylmyyttä. Juonellisesti tarpeeton vajakki Rebekka ampuu Ruåzin pääministerin. Tää siis ennen Palmen murhaa 1986. Ruåzin poliisi tunaroi taas niin maan saatanasti. Yhteiskunnassa täytyy olla lakeja. Useimmat ihmiset tässä maassa syövät aivan liikaa. Mutta täytyykö olla yhteiskuntia? Ei mikään pakko. Aika tunnekylmä paska on kyllä tääkin Majn aivokummitus Rebekka. Onnexi juoxee päänsä seinään loppupeleissä.
xxx/ellauri259.html on line 411: Mietin millainen äitisuhde hänellä oli. Bylsikö hän äitiään, etsikö hän samaa rakkaudesta? Naissuhteet mahdollisti asema taiteilijana, suurena nerona. Se on syy, miksi kaverilla oli vientiä, pohtii näyttelijä Pinja Hahtola. Hän on itse kirjoittanut tekstin ja muuntuu hämmästyttävästi näyttämöllä Anni Swanista Aino Kallakseksi, L. Onervaksi ja Maila Talvioksi (jonka rekiajelusta Leinon kanssa huhutaan) ja kolmeksi rouva Leinoksi: Freya Schoultziksi, Aino Kajanukseksi ja Hanna Laitiseksi, ja onpa Hahtola välillä antiikin päämuusa Kalliopeekin.
xxx/ellauri265.html on line 93: Sitten oli aiheina Raamatun tietokonepelimaailma sekä itsesensuuri. Olen papin poika: Sen vuoksi pääsin tai jouduin lapsena usein kuuntelemaan taivaallisen isän puheita. Kirvesmiesisäni oli pidetty sananjulistaja, joka käytti paljon duunarien arkeen sijoittuvia vertauksia. Yksi asia alkoi minua kuitenkin askarruttaa jo varhain, nimittäin kysymys siitä, miksi Raamattu on kirjoitettu niin huonosti, että tarvitaan pappi selittämään, mitä sen teksteillä tarkoitetaan. Ihmetykseni kasvoi, kun koulussa kävi ilmi, että Raamattua voidaan tulkita kovin eri tavoin, jopa niin, että on olemassa eri kristillisiä uskontoja ja lahkoja, joiden väliset kiistat johtuvat erilaisista tulkinnoista siitä, mitä Raamatussa oikeasti sanotaan. Siinä on kommunikaatiota tuntevalle slavistille paljon tehtävää. Podcastin pitäminen antoi mahdollisuuden saada vastauksia näihin kysymyksiin. Sain vieraaksi Ismo Dunderhonungin. Hän on eksegetiikan professori Helsingin yliopistossa. Eksegetiikka tarkoittaa nimenomaan Raamatun selitysoppia. En siis ole ainoa, joka ihmetellyt Raamatun tekstien epämääräisyyttä, vaan sitä pohtii kokonainen teologien armeija. No ei siitä sen enempää. Raamatun tekstit ovat niin sekavia, että tarvitaan legioonittain pappeja tulkitsemaan niitä. Toisin kuin exegeetikot, pelimaailman Tuukka osaa vastata kysymyksiin selkeästi ja ymmärrettävästi niin että tällänen pelimaailman ummikkokin pysyy kartalla.
xxx/ellauri286.html on line 172: Tuntemattomana tammikuun päivänä kertoja istuu olohuoneessa teen jälkeen, polttaa tupakkaa ja lukee. Hän pohtii, että tulen sytyttävät hiilet muistuttavat häntä ritarien kavalkadista ja kääntää huomionsa pois näistä ajatuksista näkemällä mustan jäljen seinässä vaipan päällä. Hän ihmettelee, jäikö se naulasta, jota talon entiset vuokralaiset ripustivat pienoismallin.
xxx/ellauri286.html on line 176: Päättäessään, että jälki oli liian suuri naulalla jätettäväksi, kertoja pohtii elämän mysteeriä ja ajatuksen epätarkkuutta. Hän kokoaa luettelon kaikesta elämästään menettämänsä omaisuudesta, mukaan lukien kirjansidontatyökalut, lintuhäkit, käsiurut ja jalokivet. Hän vertaa elämää hektiseen ja nopeaan matkaan metrolla, jossa hän suri sen tuhlausta, epämuodollisuutta ja satunnaista luonnetta.
xxx/ellauri286.html on line 183: Kertoja keskittyy minäkuvan käsitteeseen. Ihminen "pukee" jatkuvasti omaa hahmoaan mielessään, ja kertoja pohtii, mitä tapahtuisi, jos tämä romantisoitu sisäinen peili katoaisi. Jäljelle jäävät vain heijastukset vieraiden ihmisten silmissä omnibussissa, josta hän uskoo tulevien kirjailijoiden kirjoittavan. Hän pohtii myös yleistyksiä ja tapoja, jotka määrittävät ihmisen elämää, mutta muuttuvat ja katoavat sukupolvien yli, mikä saa hänet pohtimaan "laittomia vapauksia", joita ajan myötä voi tulla.
xxx/ellauri295.html on line 234: Seuraavan animaation sisältö on vangizevampi kuin Patin kristillisdemokraattinen paukutus. Tollaisella semaforilla kelpaa vinkata. Ei siinä miekkaa tarvita, voi Magdaleenan iloisesti yllättää tylpälläkin astalolla. Mustasta mambasta 3 viirua Puolan madonnan mustaan poskeen. Messukansa murahtaa sille aamenta niin että Patin korvat soivat. Animaatiossa hauskinta on neitosen arveleva ilme phalloxen venyttyä odottamattoman pitkäxi. Ei sitä pelota, mutta pohtii varmaan mahtuuko tuo kahvaa myöten sisälle. Kyllä mahtuu, siellä on yllättävän paljon tilaa.
xxx/ellauri295.html on line 467: Epäilemättä romanttisen kirjallisuuden lajityypissä ennalta-arvattavuus ja tietty naiivius on enemmän vahvuus kuin heikkous. Siinä mielessä Joenpolven romaani varmaan täyttää tarkoituksensa. Silti olisin kaivannut kaavamaisesti kulkevaan kirjaan edes jonkinlaista yllätysmomenttia. Hahmogalleriastakaan ei sellaista löydy: Liinasta olisi voinut kirjoittaa vaikka kuinka monitahoisen hahmon, mutta elämässään eksynyt nainen pohtii lähinnä sitä, onko hän kiinnostunut jostakusta tai onko joku kiinnostunut hänestä. Seksi ilman sen suurempia tunteita on pahaa ja aiheuttaa naisessa suuria omantunnontuskia.
xxx/ellauri296.html on line 376: – Juuri nyt ottaa päähän se, että elämän rytmi on meillä niin kiireinen. Etsitään jotain juna- tai raidejokerin ratkaisua, jotta päästäisiin pisteestä A pisteeseen B kaksi minuuttia nopeammin. Mihin on niin kiire, Kristiina Halkola pohtii. Tunnin juna Turkuun on muka tärkeämpi kuin Kela-tuki tissin pienentäjille tai Lohjan BB sairaala. Urpo ja persut pitäisi salvoa. Purra voisi purra niiltä kulkuset.
xxx/ellauri296.html on line 546: Oikeus on mies, vääryys nainen, pohtii Patti torpalla. Vaimo uhkaaa viedä torpan osituxessa. Todella myrkyllistä misogyniaa. Naiset poistaa meitä! Juuri tämmöisistä tulee Pro
xxx/ellauri298.html on line 495: – Silloin esimerkiksi tutkittiin, millaisia rikoksia eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat nuoret tekevät. Selvisi, että luokka-asemasta riippumatta tehtiin samoja rikoksia ja yhtä paljon. Mutta ero oli siinä, että alempiin luokkiin kuuluvat jäivät rikoksistaan kiinni. Siinä ajassa havainnossa oli säihkettä. Nyt samanlainen tutkimustulos ei tunnu hetkauttavan ketään, Alapuro pohtii (pohti).
xxx/ellauri304.html on line 52: Nykyisin perheoloilla, rikosviihteellä ja sosiaalisella medialla voi varmaankin olla vaikutusta lasten ja nuorten julmiin tekoihin. Jengissä saa hyväksyntää ja huomiota väkivallalle, Aronen pohtii.
xxx/ellauri361.html on line 246: Kirja, jonka arvomaailma nousee kristillisyydestä ja myös sitoutuu siihen, on kristillinen kirja. Näin me voimme nimittää vaikkapa jotain Jumalan luomistekojen suuruutta ihastelevaa kuvateosta kristilliseksi kirjaksi. Vastaavasti taas toinen kirja, joka vaikkapa pohtii eettisiä kysymyksiä ja askartelee ihmisen omavoimaisen, esim. humanistisen henkisen kasvun parissa, voi jäädä vaille tätä nimitystä.
xxx/ellauri376.html on line 470: Versilov lunastaa Arkadin äidin Makar Dolgorukilta pullakahvin hinnalla. Arkadi pitkäkäsi on samaa kaliiperia vässykkä kyhverö kuin Jaakko Yli-Juotikkaan käteenvetävä Heikki Komero. Molemmat pohtii ky-llikki nyrkissä mixi kukaan ei pidä niistä. Mitäs ovat tollaisia paskiaisia. Olikohan Arkadillakin vinttikomerossa joku homunculus kuin Karl Jungilla, runkunhajuinen My Little Pony.
87