Conradilla on vähä sellasta moraalipohdintaa Nostromon luvussa 5. Aia sama tematiikka, honourista hankaa. Conradin omin aihe on narsismi. Sais se itsekin varmaan diagnoosin.
ellauri014.html on line 927: Nyt seuraa pohdintaa lasten kasvatuxesta sivutolkulla. Hoohoo jaajaa, sanon kuin muumimamma. Hyvästi panokohdat. Niitä lie tuskin enää odotettavissa, ellei sitten ehkä Rafun tultua, ja silloinkin enimmäxeen junaliikennettä. Proo ihmelettää, mixei Julkku koskaan komentele lapsia. Siitä tulee niin pitkä selitys, että kolmikko painelee kuuntelemaan toiseen huoneeseen.
ellauri023.html on line 1205: Vähän sellasta pohdintaakin. On yhtä tärkeetä löytää porukoille sanoja kuin parantaa niiden ruumita. Se motivoi tän kirjoittelun niille, jotka kaipaa siihen jotain perustelua. Ja sit se kysymys, onko kukaan oikeasti altruisti. Mix pitäis ollakaan, siis niin altruisti ettei se enää ole edes kivaa. Sehän riittää, että tyydyttää izeään ja tyydyttää sillä muitakin. Mix kärsimyxestä pitäis jakaa lisäpisteitä.
ellauri037.html on line 583: Vuonna 1818 odotellessaan kirjan ulostuloa se karkas Dresdenistä pakoon pantuaan jonkun piian paxuxi ja lähti vuoden riemulomalle Italiaan, enimmäxeen omin nokkineen. Vietti talven Roomassa kärhämöiden kahviloissa maanmiesten kaa. Kaikki muisti vielä jälkeenpäin miten ikävä ihminen se oli. No se nautti taiteesta, arkkitehtuurista, raunioista, näytelmistä ja opperoista, jatkoi pohdintaa ja bylsintää. Väitti jopa suunnittelevansa jonkun rikkaan aatelisen italiattaren naimista. Suunnitelmax tais jäädä, ellei ollut suorastaan puppua. Sopelta sitä voi odottaa.
ellauri054.html on line 350: Oloissamme melko harvinaista eettistä pohdintaa sinänsä muodikkaiden narsismiteorioiden pohjalta on harjoittanut Yrsa Stenius, vaikkei se edes ole mies. Jag älskar mig.
ellauri066.html on line 114: Monissa Vuorelan runoissa on tekosyvää filosofista pohdintaa, sellaista jonka aika joko kirkastaa tai sitten latistaa. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluu mielestäni runo Varjo ikkunan takana:
ellauri074.html on line 289: Cioran sai kyllikseen konservatiivisesta filosofiasta jo nuoruudessaan ja hylkäsi systemaattisen ajattelun ja abstraktin spekulaation. Sen sijaan hän keskittyi henkilökohtaiseen pohdintaan ja intohimoiseen lyyrisyyteen, sillä kaikki tavat saada tietoa olivat hänen mielestään yhtä arvokkaita. Myöhemmin hän totesikin: ”En ole keksinyt mitään, olen vain ollut tuntemusteni sihteeri”. Cioranin mielestä kaikki filosofiset järjestelmät ovat virheellisiä, koska ihminen on kykenemätön luomaan vapaita ideoita. Cioranin tuotanto rakentuukin pikemmin ristiriitaisuuteen kuin pyrkimykseen rakentaa monimutkaisuudessaan vakaa ja kestävä ajatusrakennelma; ristiriitaisuuksia on Cioranin tuotannossa jopa saman tekstin sisällä. Cioranin mukaan onkin olennaista oppia elämään omien ristiriitaisuuksiensa kanssa ja hyväksyä ne, niin vaikeaa kuin se onkin.
ellauri115.html on line 538: Juuri esittämäni doktriini on tosiaankin hämärä; mut ainakin se kuulostaa kuin se merkizisi jotakin eikä siinä ole mitään järkeä tai kokemusta luotaantyöntävää; voiko samaa sanoa materialismista? Eikö ole selvä että jos liike on oleellista aineelle niin sitä ei vois siitä irrotta, se olis aina läsnä siinä yhtä paljon, aina läsnä jokaisessa aineen hiukkasessa, aina sama jokaisessa hiukkasessa, sitä ei voisi siirtää, se ei kasvaisi eikä vähentyisi, eikä me voitas kuvitella ainetta levossa. [Tää on taas huippumoukkamaista pohdintaa, samaa luokkaa kuin Platonin Sokrateen suuhun laittamat sepustuxet siitä mix sielu ei voisi olla harmoniaa. Leegopalikka-tason törttöilyä. ] Kun sanot mulle että liike ei ole aineen luonteessa mutta välttämätöntä, se on pelkkää sanakikkailua. Sillä joko aineen liike lähtee aineesta izestään ja on sixi sille oleellista; tai se lähtee ulkoisesta syystä eikä ole sille välttämätöntä, koska liikuttava syy vaikuttaa; ja ollaan takas lähtöruudussa. [Toi oli hyvin vedetty, ex je?]
ellauri119.html on line 471: Vähän länkkäreiden setämiesten kolmikolkkahattuista rakkauspohdintaa, eka tää Sternbergin kolmio.
ellauri155.html on line 258: Missähän se todellinen sylttytehdas on? Seura- ja Apu- lehdet ovat vain väyliä täysin ulkopuolisille vaikuttajille. Aina, kun tulee esille Venäjä, kyse on Naton hybridivaikuttamisesta eri tiedotusvälineiden kautta – mediapooli hoitaa tätä tehtävää. Todellisina käskyttäjinä ovat presidentin kanslia, presidentin oikea käsi – Supo, sekä hybridiosaamiskeskus. Puolustusvoimillakin voi olla propagandavelvoite mustamaalata välikäsien, eri medioiden kautta, onhan laitoksen ylipäällikkö ulkopolitiikasta vastaava ylin toimija suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Näillä pelotteluitäyhteyksien keksimisillä on tarkoitus myös vaikuttaa ajankohtaiseen pohdintaan kalliista hävittäjähankinnoista.
ellauri155.html on line 711: No entä sitten toi rangaistavuus? Höh ei sekään vaadi mitään lisäpohdintaa. Symbaaleja läimivä apina lähtee räimimään toiseen suuntaan kun se saa ao. potkun perseeseen, siinä kaikki. Jos se ei vaihda takilaa sen takia eze on vähiten kivuliainta, eli nk. vapaasta tahdosta, se on syyntakeeton, ja se on paras panna instituutioon niinkuin John Calvin. Näiden juttujen pohtiminenkin on osa tätä samaa mekanismia.
ellauri244.html on line 349: Miesasiamiehellä on asiaa. Esukka on 1 kirjoittaja miesasiamiespamfletissa Mies vailla tasa-arvoa 2007. Kaikki tämä aktiviteetti Esukan täytettyä viisikymmentä. Esukan pohdintaa:
ellauri244.html on line 589: Henry Valentine Miller (26. joulukuuta 1891 New York – 7. kesäkuuta 1980 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Miller tunnettiin aikansa kirjallisten normien rikkojana, joka yhdisti romaaneissaan henkilökuvausta, yhteiskuntakritiikkiä, filosofista pohdintaa, mystiikkaa, roisia seksuaalisuutta ja vapaata assosiaatiota. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Kravun kääntöpiiri (1934), Musta kevät (1936), Kauriin kääntöpiiri (1939) ja Ruusuinen ristiinnaulitseminen -trilogia (1949–59), jotka perustuvat hänen kokemuksiinsa New Yorkissa ja Pariisissa. Niin ja sitten se Marussin kolossi, joka oli makuuhuoneen kirjahyllyssä, mutta näytti tosi tylsältä.
ellauri263.html on line 412: Nasiireja koskevassa Mishnan luvussa on yllättävän paljon pohdintaa tippurista. Nainenkin voi lupautua nasiirixi muzen mies voi tehdä sen lupauxen tyhjäxi.
xxx/ellauri121.html on line 66: Vuoden 2015 ohjeistuxessa mainitaan laajennetun matematiikan, ympäristöopin ym. ohessa uskonnollis-kazomuxellinen orientaatio. Sen ytimen muodostivat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset henkilöt, asiat ja ilmiöt. Lapselle oli tarjottava mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselyyn ja pohdintaan. Lapsikin ymmärtää sanatonta, symbolista ilmiasua. Vanhempien kanssa yhdessä sovitut asiat tuli kirjata lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Niinkö kuka olis jumala ja montako niitä voi enintänsä olla. Oltiin menossa -
xxx/ellauri136.html on line 485: Analyysin runo "On aika, ystäväni, aika on ..." näyttää, että toinen rumpu alkaa pohdintaa kypsyydestä ja onnellisuudesta, mutta tämä ei ole tärkein asia - on tärkeämpää elää rauhassa ja vapaa tahto. Loppujen lopuksi tämä on elämä - rakkaimiesi kanssa kaukana maallisesta yhteiskunnasta, turhamaisuudesta ja kateudesta.
xxx/ellauri165.html on line 573:

Maallikojen pohdintaa pyhimyxistä ja paholaisesta