sipittää
ellauri052.html on line 880: We! we! piipittää pikku ryssäjutkumamu Setä Samin jalkovälistä heilutellen uhkaavasti sen munapusseja. Mixhän tänkin piti olla tässä mukana?
ellauri052.html on line 993: We! we! piipittää pikku maahanmuuttaja Setä Samin jalkovälistä heilutellen uhkaavasti sen munapusseja. Mut hei, pahimmistakin terroristijutuista voi saada hemmetisti pätäkkää myymällä niitä kumikaulameedialle! Mä oon valmis epäizekkäästi auttamaan mun ystävää kunhan saan ne rahat sitte takaisin silleesti niinku korkoineen.
ellauri088.html on line 717: Tytöllä pittää olla suu siisti, sana sivvee, kiisken kielj, muikun mielj. (Varpaisjärvi)

ellauri141.html on line 152: Euterpe cohibet nec Polyhymnia piipittää sen pilliä eikä Pölyhymniä
ellauri244.html on line 517: - Käy lämpimässä kylvyssä, ota unilääkkeitä, juo termospullollinen äidin keittämää kahvia (äiti kyyristelee keittiössä ja lipittää pettyneenä teetä), kävele viihtyisästi rannan kautta yliopistolle, jätä menemättä kokeisiin (onhan teillä Herliinien pätäkkää), juo Porsussa halpaa kahvia, mene Suomenlinnaan lautalla, kazele lokki Joonatania ja purjeveneitä, naura, kirjoita kämänen runo luentolehtiöön ja heitä siitä taitetulla lennokilla jälleen uutta (ohuthuulista) tyttöä, joka lukee sen rutistellen kulmiaan ja hymyilee. Misä seen? Misä seen? Syän muavon. Niäh! Sujuuhan se näinkin. Ainakin siihen asti kun tuuli loppuu purjeista ja metroradan raiteet kuzuvat. Jäljelle on jäänyt vain Anja Kaurasen luunännit ja Paasikiven pieru.
ellauri318.html on line 109: Myöhemmin Bud tapaa Gekkon Central Parkissa pennittömänä puliukkona. Gekko ripittää Budia luottamuksensa pettämisestä muttei tiedä, että Budin housussa pullottava kalu onkin nauhuri joka tallentaa keskustelun.
ellauri349.html on line 63: E. Saarisen tehtävä oli olla Aalto-yliopiston sisäänheittäjä. Intiaanipäähine päässä nippu sikaareita ojennetussa kädessä. Hemmetti miten se kipittää kapitalismin uomassa. Mutta se sillä on perintönä jo kotoa. E. Saarisesta on hienoa että Suomi on nyt Natossa. Kiitos Sauli Niinistö! Sininen ja valkoinen, lampaat nuo taivaan siniseeeeen!
ellauri349.html on line 281: Dityrambien luonne oli villi ja ekstaattinen, vastakohtana paiaaneille (paasaus). Myöhemmässä kirjallisuudessa dityrambilla tarkoitetaan voimakkaan innoituksen siivittämää runoa. Dityrambeille on luonteenomaista nopearytmisyys sekä yleensä myös säkeiden eripituisuus ja soinnuttomuus. Tunnettuja uudemman ajan dityrambeja ovat Johann Wolfgang von Goethen Wanderers Sturmlied vuodelta 1777 ja Friedrich Nietzschen Dionysos-Dithyramben 1880-luvulta. "Pitkä ja kaunis ystävyys. Virta virisee ilman uomaa." Ei mitään mitä pitkin kipittää.
xxx/ellauri027.html on line 1272: Paizi ei enää seiso sanojensa takana, lipittää vaan viiniä.

xxx/ellauri057.html on line 1260: Runo on Vaaralle kuitenkin ennen kaikkea soitin, levyautomaatti. Kokoelman runoissa karva luistaa. Laulua piisaa: ”Kevätyön laulu”, ”Gondoolilaulu”, ”Alakuloinen oodi”, ”Laulu ulapalta”, ”Tulivuoren laulu”. Vaaraa tekee mieli kuulla äänikirjana, niin autistisia hänen runonsa ovat aina hallitusta joikumisesta riemukkaisiin rytmeihin. Rytmi on runon läpi huokuva kiertoilma, tai niin kuin Vaara itse sanoo: ”rytmi on runon veronkierto”. Suomen kieli tarjoaa tähän paljon autistisia mahdollisuuksia; kielestä voi hypittää esiin pitkiä vokaaleja ja diftongeja, riimejä, rytmejä ja sointukuvioita. Joskus äänet Vaaran runoudessakin leikkaavat kiinni, vaikka loppu pyrkii syntymään, niin kuin Vaara itse sanoo, kuitenkin syklisenä toistona ”toisto tyylikeinona”. Näin Vaara runossaan ”Äänetön maa”, jolla on muutenkin kuin nimen tasolla kytköksensä Edith Södergranin runoon ”Maa, jota ei ole”:
xxx/ellauri170.html on line 292: I love the Brooks which down their channels fret, Mä tykkään puroista jotka uomissansa lipittää
xxx/ellauri202.html on line 126: s. 217. Antoinella on fyysinen suhde Rachelin kanssa, jolla on värikäs menneisyys. Antoine kiinnittää huomiota Rachelin hiusten tuoksuun, myöhemmin puhutaan kukkivien lehmusten tuoksusta (s.145), aiemmin puhutaan hajallaan olevien hiusten tuoksusta, jossa on kirnutun voin aromi ja joka kiihottaa, pelottaa ja kuvottaa. Jos nainen tuoksuu, jutut haisevat. Rachel sepittää kummia tarinoita ja lopulta Rachel valehtelee menevänsä Belgian Kongoon, todellisuudessa tapaa entisen miehensä Hirschin, joka on ollut hieman aikaa näkymättömissä. Rachelia ei seuraavissa osissa tavata, mutta Antoine muistelee tätä hullaantumisensa vaihetta. Hän kuvaa Rachelia lämminverikseksi ratsuksi. Antoinella on myöhemmin niin ikään irtosuhteita. Vaikea uskoa, että itse tekopyhyys isä Oscar Thibault olisi hyväksynyt Antoinen ja Rachelin avioliiton, he eivät edes olleet edes kihloissa, eikä isä heistä tiennyt...
xxx/ellauri357.html on line 42: täkättää,
Hienohelmat huiskii.
Kolme kanaa kipittää

xxx/ellauri357.html on line 43: Kylää ristiin rastiin.
Ristitytkin ripittää
Kauimmaiseen
24