ellauri009.html on line 656: Ja nimenomaan Roomeon tää pippeli
ellauri009.html on line 1429: Mut leikki pois. Tuo on mautonta. Mikä se on joka tekee Esasta esan, Terosta teron? Mitä paitsi pippeliä puuttui Orvokki Hakkaraiselta, mun kiltiltä ekan luokan opettajattarelta? Mitä vaille jäävät esikouluipanat?
ellauri011.html on line 1080: Kysymys pahan alkuperästä on primitiivistä ajattelua, se on vähän sama kuin kysyis voix pierun vangita paperipussiin ja maalata sinisexi, tai mixei pippelissä ole luuta. Kazooko ihminen silloin kun se laittaa silmät kiinni? Tuleeko oraville tikkuja jalkaan kun ne kiipeävät puussa? No ei, nää on sentään suht mielekkäitä kysymyxiä, vaikka lapsellisia.
ellauri014.html on line 527: Aika ikävästi kohtelee nyt Julle Pröötä, Heloise Abelardin hattu päässä. Mä en anna enää sulle, mut älä hemmetissä silti petä mua, pidä itses miehenä mutta munattomana, vaan hyveen lippu liehukoon sun tangossa. Ja hölmö Pröö lupaakin ripustaa pippelinsä kuivumaan. Mulkut tuulessa ne heiluu. Samaan aikaan toisaalla Volmar pian rassaa pikku Juuliaa. No ehkä Pröö voi Lontoossa britin kanssa alkaa suunnitella junaa. (Ne ei vielä tähän aikaan käyneet höyryllä.)
ellauri020.html on line 344: Aku löytää ykkösellä Iinexen vezkarin. ou jes, tältä panon pitää tuntua, ajattelee Iines tyytyväisenä. Nyt vaan rivakasti se sinne! Tuuzä mun sisään? Eikö syödä ensin, kysyy Aku. Ei! vastaa Iines ja näprää auki Akun mirriä. Onnexi Aku Ankalla ei ole housuja, on vaan seiloripusero ja rusetti. Sorsalinnuilla on valtava penis, niiden kokoon nähden tietysti. Sinivalaalla on miehen mittainen. Eikä yhtään vaatteita. Kohta ei ole enää sinivalaita. Vain yxinäinen hirmu iso ryppyinen pippeli Reykjavikin penismuseossa.
ellauri020.html on line 362: Lahjojen arvo yht. varmaan ihan vitusti. Ja ainut mitä Kulta-Katriina antaa vastalahjaxi on persettä. Tosin tosi paljon, edestä ja takaa. Iloista antajaa herra rakastaa. Aku on väsymätön, pörrää koko ajan Iinexen kimpussa, an, auf, hinter in, Iinestä hengästyttää. Soittaa joka ilta ja lähettää lisää rehuja. Jotain rajaa. Katja koittaa kieltäytyä minkkiturkista, jottei vaikuttaisi ahneelta. Vaik oishan se lämmin talvikeleillä. Kun Aku bylsii Iinestä minkkiturkin päällä, pillusta poies lipsahtaneesta pippelistä valuu minkille vähän runkkua. Nyt sitä ei voi enää palauttaa, Aku sanoo ilahtuneena. Koittaa työntää pehmennyttä siitintä takaisin turkiskauluxeen. Ei vittu, ei mee.
ellauri020.html on line 428: Näiden pullasorsien kauhein painajainen on, että paxu rahamassi exyy epähuomiossa väärälle keitaalle, kaivelee jonkun solakamman pikkumustan etumustaa, takamustakin jos oikein ohrasesti käy. Daisyn vaisu Elliott läxi juuri sillä lailla laukalle, aisoissa monen kuulummankin ohjastajan, mm. prinssi Andrewin ja Rod Stewart-vainajan läpirazastama ravikuningatar, pornoleffan tähtönen, pien sokerpala vain. Sokru on Elliottille kuin nuoruudenlähde, ikämiehen veteraanipippeli herää takas aktiivipalveluxeen Sokrun taikakosketuxesta. Ainaskin ajoittain."Sori siitä Daisy, but I love her, and I want to marry her." Kolme kertaa ympäri ja "eroan sinusta". Rikkaat naiset on muslimien veneessä. Somalinaisetkin pahexuvat moniavioisuutta. Mut menestyneen miehen on ihan pakko vaihtaa hevosta. Siitä just näkee miten menestynyt se on. Iines miettii ohimennen, mitä eroa on sillä, Santralla ja Sokrulla. Naah, ei muuta kun et ne on ne ja mä oon mä. Turha skizoilla.
ellauri028.html on line 95: Ihmetellessään taivaskuvitelman tylsyyttä Make huomauttaa aivan oikein, et se FUCK! FUCK on elukoiden kolmesta tavotteesta kaikkein mieluisin, eli mix pitää ne perseet jehovan taivaassa nimenomaan tervata? Mä on ajatellut tykönäni (ihan izexeni vain, siteerataxeni Jori Malmstenia) että #metoon kannalta se iso virhe jumalalta (Darwinista en sano mitään ettei se suutu) oli, että elukat pitää päämääränänsä nimenomaan panoa, eikä läheskään niin paljon lasten tekoa. (Kai se johtuu siitä, että lasten tulo on elukoille liian etäinen ja abstrakti päämäärä, sitä ei hevin saa koodatuxi liskoaivoihin.) Nimittäin siitä justiinsa seuraa kaikki nää #metoo väärinkäytöxet: pannaan alaikäisiä, pannaan vastahakoisia, yhtään edes miettimättä edistääkö se puuhastelu onnellista perhettä. Pääasia et tuntuu pippelistä kivalta ja pääsee kyykyttämään naisia. Suunnittelufiba miehissä. Takaisin piirustuslaudalle jehova! Vaan näyttäähän se pelittävän näinkin, tuumaa jumala ja Darwin miehissä. If it ain't broken, don't fix it. Let good enough alone. Paras on hyvän pahin vihollinen.
ellauri035.html on line 1066: Anthropos is a problem, osuvasti sanoo Paul Rabinow, antropologian nykyaikainen professori. Anthropos, sä olet "the human thing". Rabinowin heimoveli Jakob Watertownissa kertoi wizin, jossa samojedit ei halunneet juoda lähetyssaarnaajan pippelin palanpainikkeena Pepsiä. Mixi ei, kysyi Pepsi-kauppias. Koska "things go better with Coke". LOL.
ellauri036.html on line 51: Aika rankkaa sätintää. Täähän kuulostaa ihan Pellissierin kritiikiltä Paul Bourgetista. Goncourt-palkinnon nimismies päästi vielä pahempia misogyynisiä haukkuja; epäili että Sandilla oli yhtä pitkä häpykieli kuin sillä izellään oli pippeli. Ehkä niin, mutta kummankohan nilkkaan se pilkka kalahti. Virginia Woolf piti pahana et se ja George Eliot kirjoitti miehen nimellä. Ei niinkun Virginia. Woolf! Woolf!
ellauri036.html on line 115: Nyt on Mussen pikku pippeli taas piristynyt, se nyökkii leskelle. Mut leskelle riittäis pelkkä Mussen ystävyys, se ei kaipaa Mussen pikkuveljeä. Ihan Rusoon Sankt-Pröön tyyliin Musse saa matkapassit ja lähtiessä nuolee vielä lesken portin lukkoa. "Ennenkuin lähdin painoin huulellani sen lukkoon."
ellauri054.html on line 154: Francis Bacon, 1st Viscount St Alban, 22 January 1561 – 9 April 1626, also known as Lord Verulam, was an English philosopher and statesman who served as Attorney General and as Lord Chancellor of England. His works are credited with developing the scientific method and remained influential through the scientific revolution. Bacon has been called the father of empiricism. Muita lapsia ei sillä ollutkaan. Siihen jäi sen tittelit, ja käyttämätön pippeli. Samanlainen ressukka kuin Jaakko Hintikka.
ellauri055.html on line 681: Samaa suomiäijä puujalkahuumoria kuin esim Veijo Meren sotakirjoissa, mutta vähemmän. Matti Vanhanen ja Kimmo Koskenniemi yxissä kansissa. Puisevaa ja toxista suomalaisten maalaismiesten touhua. Taata Sillinpää ja Setämiehen tie. Runkunhaju nousee housunkauluxesta, viillokkeesta kurkkaa hetvahtanut pippeli. Ilkeettää.
ellauri061.html on line 1017: Mixi tyytymättömiä? Onhan Pervokin sentään suomalaisittain "superjulkkis", kuten se muistaa muistuttaa joka toisessa lauseessa. Ja tuohta on tullut lujasti. Mutta se ei riitä! Jotain siltä puuttuu sittenkin. Ehkä muut porukat ei sittenkään osaa arvostaa sen hienoutta riittävästi. Ehkä sitä vituttaa ezillä ei ole mitään kunnon virkaa eikä titteliä. Isompaa pippeliä kuin sillä on. Että se on tollanen hum.kand., porsaan näköinen pallinaama, vaikka on niin fixu. Ehkä sekin on vaimonsa hännän alla niinkuin Kari Hotakainen. Mixei sille ole annettu Finlandia-palkintoa? Tää kirja oli eholla samana vuonna 1999 kuin Kristina Carlsonin Maan ääreen. Sekin oli tavallaan sukuni tarina. En kyllä ihmettele että Erkki "Jokkantii" Liikanen tykkäs siitä enemmän. Samana vuonna Jarzasta tuli kovan ähräyxen jälkeen perheenisä.
ellauri061.html on line 1036: – Ongelmat ovat yleisiä, jos vauvahaaveita siirtää myöhemmälle iälle. Silloin asian kanssa painiminen on todennäköisempää, koska naisen ikä hidastaa ja vaikeuttaa lapsen saamista, Kati Tervo sanoi tuolloin IS:lle. (Entä miehen ikä? Entä miehen liika pieni pippeli ja huonot siittiöt? Jarista ei ollut pitkään aikaan enää ollut pystypainiin, ja matto-otteetkin alkoi hervota.)
ellauri061.html on line 1078: Pikkuhiljaa Kati saa päästää irti myös pahimmista peloistaan. Mitä jos Jari on rattijuoppo ja ajaa lapsen päälle? Höh ei pelkoa, ei Jarilla ole edes ajokorttia. Mitä jos Jari ajautuu väärään seuraan? Mitä jos tapahtuu jotain, johon äidin siipi ei yletä? Mitä jos Jarin pippeli ei yletä?
ellauri062.html on line 56: Se oli meidän elämä. Me ollaan SYYLLISIÄ. Pornomestari Muhuhuu on pahoillaan, mutta meidän isot hiilijalat aiheuttaa tän. Eikä me voida sille mitään. Me ollaan vaan pikku apinoita jotka lisääntyvät liikaa. Darwinin jymymenestys, iso jytky. Astutaan toisia apinoita niinkauan kuin aikaa riittää. Kovennetaan pikku pippeliä sarvikuonon sarvijauholla. Lisäännytään kunnes täyttyy maa. Under his eye. In a while, crocodile. Hetki enää vaan niin tulee valmista. Jalanjälkiä on jo joka paikassa.
ellauri096.html on line 804: Intermezzossa Seriator ei olekaan vilistävä alien, vaan isona kivenä kuorsaava Antero Vipunen, jonka sepalus on auki ja sieltä kurkistava "pippeli" on valaan kokoinen. Valaat eivät syö hylkeitä, väitti Redditissä käyttäjä u/seriator 6v sitten. Kyllä miekkavalaat syövät.
ellauri096.html on line 853:
Edellä oleva kuvaus perustuu akateemiseen eli mensuurimeikkailuotteluun, joka järjestettiin Helsingin Normaalilyseossa Etelä-Helsingissä vuonna 1964.
Yliopistojen osakunnissa harjoitetussa mensuurimeikkailussa ei oteltu varsinaisesti voitosta, eikä kyse ollut kilpailusta tai urheilusta. 1700-luvulla Saksassa syntyneen akateemisen meikkailuperinteen tarkoituksena oli pikemminkin kimppakiva ja osoittaa luonteenlujuutta ja rohkeutta. Lisäksi ottelijat halusivat saada etu-tai takaposkeensa näyttävän sarven, jota pidettiin miehekkyyden osoituksena. Mensuurimeikkailun juuret ovat keskiaikaisissa aatelismiesten välisissä pippelinmittelöistä, joissa oli useimmiten kyse kunniasta. Siis yxinkertaisemmin sanoen nokintajärjestyxestä. Näin käytiin oikeutta, oikeushan on aina vahvemman puolella. Se joka voitti oli oikeassa jossain reviirikiistassa.
ellauri101.html on line 401: Vuodesta 2002 lähtien hänellä on ollut perstaskussaan ammattisijoittajan pippeli. Se kuuluu oikeasti Timo Mezolalle. Sillä "Jjarri!"n takana (aivan kiinni perseessä) seisoo pippeleineen pinkkisolmioinen Timo Mezola! Vähänpä tiesin. Timo on venyttänyt vielä enemmän kuin mä. Se on mun sisäinen sankari. Se tuo valoa mun pimeälle tähdelle.
ellauri112.html on line 100: August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.
ellauri115.html on line 118:
1748Luovuttaa toisen lapsen löytöeläintarhaan. Näitä tule vielä 3 lisää. Ostaisitko tältä mieheltä lastenkasvatusopasta? No on epäilty et ehkä ne oli Teresen lapsia muttei Jannen. Janne saattoi olla tuhkis pissavikoineen. Se oli tosi luulosairas, sen pippeliä sondeerattiin päivittäin loppupeleissä.
ellauri115.html on line 281: Molemmille oli yhteistä, että ne eivät mielellään näyttäneet sivullisille pippeliä eivätkä kyykistelleet seurassa. Häveliäitä olivat paizi milloin tarve oli kamala. Ukko Nooa taisi olla samaa porukkaa. Tota vaivaa ei mulla ole, kuten Tinna Koskimies sai kokea.
ellauri115.html on line 442: Mulla on nyt sellanen hypoteesi että kaikista izekeskeisimmät ja oikeistokonservatiivisimmat hihhuloivat narsistit on idealisteja kun taas käytännöllisesti suuntautuvammat joilla on jotain kurjalistosympatioita ja huumorin- eli suhteellisuudentajua on todennäköisemmin vasixia materialisteja. Se olis sitten tärkein ero Voltairen ja Rousseaun välillä. (Plus se että Rousseaulla oli 4x pienempi pippeli.) Voltaire olis meidän aikoina ollut demari ja Rousseau olis edustanut persuja, keskustaa tai vihreitä. Seuraavassa tarjoillaan savoijilaisen apupapin papupata josta muodostui Rousseaun mahtavin aivopieru ennen kuin se osui koiraan, tai koira siihen. Se on helevetin pitkä ja pitkäveteinen, TLDR todennäk. mutta jaxuhalia. Mut jos sen jaxaa kahlata, näkee kyllä selvästi mix SEKÄ papinpakanat ETTÄ jumalattomat oli Janneen hyvin hyvin vihaisia. Se on jumalinen, mutta ei kristitty, hyvinkin on kerettiläistä ainesta. Vanhan liiton Jehovan mieleinen mies, rintaansa takova fariseus temppelin eturivistä.
ellauri133.html on line 246: Siirrytään vuosi eteenpäin, kun Bill ja hänen ystävänsä Richie Tozier, Eddie Kaspbrak ja Stanley Uris pääsevät viimeisenä koulupäivänään Derryn alakoulusta pois viettämään kesälomaa. He kuitenkin törmäävät kiusaaja Henry Bowersin johtamaan jengiin, jotka lupaavat tehdä heidän kesästään helvettiä. Beverly törmää taasen (kuka Beverly? Miten niin "taasen"? Missä on continuity girl kun sitä eniten kaivataan?) Ben Hanscomiin, joka on uusi koulussa (ja neekeri, vaikkei sitä saa tässä sanoa), ja kuuntelee New Kids on the Blockia (ne on palefaceja). Beverly huomaa Benin vuosikirjan olevan tyhjä nimikirjoituksista, joten hän kirjoittaa siihen omansa. Benillä on 11-vuotiaaxi iso pippeli (sori, spoileri).
ellauri140.html on line 685: His holy things each morne and eventyde: Kakkanen kun oli äijän pippeli.
ellauri183.html on line 66: Mä olin epämääräisesti loukkaantunut kun Seija ekan kerran nimitti mua humanistixi. Se oli vähän sama asia kuin sanoa et mä oon jotenkin sekundaa, huono matikassa, tai että mulla on liian pieni pippeli. Niinkuin ehkä olikin.
ellauri206.html on line 233: Rikun kirjat on monologeja vaikka puhujia olisi useampia. Se vähä dialogi mikä niissä on ei vaikuta aidolta. Eikä henkilöt. Ne ei elä omaa elämäänsä vaan paasaavat kynäilijän ajatuxia. Henkilöt ja toimijat: Riku, Rikun pippeli, Rikun pussukat. Vielä kerran pojat! Humaltunut shiazupissis Laila nosti hametta. Sieltä pörhisteli tussu tuuhea kuin rusettimarsu tekemässä pesää herkkuhaarukkaan.
ellauri222.html on line 887: Sillä oli tekeillä avainromaani sen pelehdinnästä Fredin ja muiden aiempien hopeaselkien konttoreissa. Mun piti olla seuraava helmi nauhassa, ehkä kuhmuinen ja himmeä mutta sentään proffan titteli, olkoonkin että pieni pippeli. Niinkuin jonoteoriasta kiinnostunut isäukko Virtamo. Mistähän se tiesi että meidän aviovuoteen päällispeitto on sammalen vihreä? (Senkin sanan opin tästä selkkauxesta.) Sama peitto meillä on sängyn päällä vieläkin.
ellauri247.html on line 391: Disneyn Alicessa on vahvaa pedofiilistä. Siihenhän Zimmermankin syyllistyi nuorempana juippina. Pippelipom ja pippelipyy.
ellauri267.html on line 878: Katso, luovun pippelin takeen kruunusta;
ellauri284.html on line 264: Heräsin 2. pääsiäispäivän aamuna lämmin iso ankerias kädessä ja siitä tuli tämä balladi. Mutta kuka Melaine? Melaine nimi ei enää trendaa USAssa, ne ovat kaikki viisikymppisiä mustia tätejä. Melaina on kuitenkin oikea feminiinimuoto Kreikan musta sanasta. Maistoi sitä laulun tehden: laineilla hyppeli pienoinrn pippeli, aalloilla killu pienoinen pillu.
ellauri322.html on line 319: Marian yksinkertainen, klassinen mekko oli tyylikäs päiväpukeutumiseen ja tuo mieleen muinaisen patsaan loiston (taas hautajaiset.) Verho virtaa hänen pitkää, eleganttia selkää pitkin ja reiden yli; sen vaaleanvihreä, kuten sen vyö, on väri, joka tarkoittaa tristesseä. Hän pitelee tallenninta ja koiransa vaaleaa talutushihnaa, jotka molemmat näkyvät selvästi valkoista mekkoa vasten. Pieni bolognesekoira Silvio, ehkä Marian ainoa ystävä, katsoo myötätuntoisesti säälittävää rakastajataraan. Maaseudun puut ovat vielä täynnä lehtiä. Heti Marian takana kahden vahvan rungon kuoressa on hopeanhohtoisia kohokohtia, kuten hopeakoivun, mutta sitä lukuun ottamatta jokainen puu on melko epäspesifinen. (Sterne toteaa, että Maria istuu pippelin juurella, mutta en ole vakuuttunut taiteilijan uskollisuudesta tekstille.)
ellauri365.html on line 420: Kunnioitus on Raamatun perusarvo vaimoille. Efesolaiskirje 5:33 kannustaa aviomiehiä rakastamaan vaimoaan ja vaimoja kunnioittamaan aviomiehiään. Sananlaskujen 21:19 varoittaa kielteisistä seurauksista, joita syntyy kiistanalaisen vaimon kanssa elämisessä, ja osoittaa, että epäkunnioitus avioliitossa voi johtaa riitaan ja erimielisyyksiin. Tämä jae korostaa kunnioittavan ja rauhallisen ilmapiirin ylläpitämisen tärkeyttä kotitaloudessa. Piet. 3:7 neuvoo aviomiehiä osoittamaan kunnioitusta vaimoilleen heikompana astiana, ymmärtäen, että he ovat melkein tasavertaisia Jumalan armon perillisiä, miinus pippeli.
xxx/ellauri013.html on line 537: jos se mulle takaisin mun pippelini tois.
xxx/ellauri027.html on line 629: Eski apuun! Hellikää toisianne, luokaa toisiinne kukoistuskazeita yhteissuihkuissa ja vessajunissa. Ylevästi omaxukaa valizemanne situaatio! Niinkuin VessaMatti loi Esan pikku pippeliin kun ne kusi vierekkäin jossain veskissä Eskin ja Veskun esiintymisten väliajalla. Kiitos siitä kazeesta.
xxx/ellauri087.html on line 321: No Lawrence oli luultavasti kade apostolipojille jotka tiesi kuinka puhutella Lady Ottolineä Garsingtonissa. Se varmaan tunsi izensä tollasexi Lady Chatterboxin rakastajaxi, likakyntisexi ruttupippelixi hienon rouvan vällyissä.
xxx/ellauri114.html on line 129: Retriitti tulee latinan verbistä retraho, vedän takaisin. Mulla oli lievä fimoosi murrosiän vaivana, tai hauskuutena, sitä oli kiva irrotella kylvyssä. Meidän pojilla ei ollut, ne vetivät esinahkaa pois pikku pippelinsä päältä saunassa ja sanoi "nahat pois".
xxx/ellauri116.html on line 347: Jälkimmäisestä luin että sen sankari kärsi jonkun onnettomuuden poikasena joki teki siitä erilaisen kuin muut. Siihen sattui. Arvasin heti että siltä lähti pippeli ja/tai munat. Ja niinhän tietysti. Näitäkin liikenee maailmankirjallisuudessa, no vaikka tää, plus Erneston Kake, Henry James ja eräs pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokas.
xxx/ellauri154.html on line 140: Likapippeli (Schmutztitel - lateinisch Antiporta) – seltener Schutztitel, Vortitel oder Vorsatztitel – wird der meist griffige Kurztitel des Werkes bezeichnet, der auf einer gesonderten, dem eigentlichen Titelblatt vorangestellten Seite aufgeführt ist. Diese zusätzliche Seite nennt sich Schmutztitelseite und ist die erste/oberste Seite des Buchblocks. Sie trägt in der Seitenzählung (Paginierung) die nicht ausgedruckte Nummer 1. Suojanimiölehti, kuten siivosti sanoo Kristiina-täti. Likapippeliä tarjoaa Ballsackin köyhä mutta hyvin varustettu aatelismies toista nuoruuttaan elävälle varakuningattarelle, majesteettiselle vanhalle ruusulle, jolla on korvat kuin tanssikengät ja sairaan kissan iho, mutta muuten kauniit varusteet.
xxx/ellauri170.html on line 155: Upon the growing Boy, Kun pojalle kasvaa pippeli,
xxx/ellauri176.html on line 500: No mitenkä tää kaikki sitten liittyy ihmisluonteisiin? Sen on Sigmund Freud laittamattomasti kuvannut 1905 teoxessaan Drei Abhandlungen zur Sexualtheorie. Paizi siellähän näitä vaiheita on kokonaista 5! Eli välistä on nyt jäänyt multa vaiheet 3) fallinen ja 4) latentti. Vaihe 3) on missä lapsi löytää omat näpöttimensä ja alkaa niitä omaxi tyydytyxexeen ize hinkata. Vaihe 4) on se Lassin (muttei Leevin) vaihe jossa se on inhoovinaan Sussia. Vikana on vain etteise saata letkumaisella pikku pippelillään sitä vielä nussia. Sixi se on halvexivinaan sitä ja olevinaan aika poikaa mielestään. Tytöt on ällöttäviä!
xxx/ellauri176.html on line 504: No mitenkä tää neronleimaus sitten liittyy sielunelämään? No silleen että apinan aivokerrosten 3 osaa, id, ego ja superego kehittyvät tämän puuhastelun ohella. Alkupää on idin heiniä, ego syntyy kun vauva vieroitetaan tissistä. Superego alkaa syntyä kun lasta opetetaan paskantamaan käskystä ja varsinkin kun sitä läpsitään pikku käsille kun se kaivelee pimppiä tai hypistelee pippeliä. Täysin kehittynyt tää kerroskakku on kun on aika ryhtyä ezimään sitä vastapäistä reikää ja/tai keppiä.
xxx/ellauri177.html on line 379: -- Vai niin! näet, mä tein sun pippelistä hyvin pienen. Et edes näytä huomaavan, että olen vielä täällä. Mutta jätät minut tällaiseksi, eikö niin? sylissäsi, koska tarvitsen sinun opettavan minut kävelemään, ja sitten juoxemaan, noin kuvaannollisesti sanoen... Minusta tuntuu, etten enää jaxaisi juuri nyt kävellä, toistamiseen heti ainakaan. Sitten hänestä tuli hyvin vakava. -- Sinun tulee aina rakastaa minua, ja minä olen tottelevainen, työskentelen ahkerasti keittiössä ja ilojesi eteen, jätän sinulle kaiken testamentissa, jopa salaisimmat toiveeni.
xxx/ellauri186.html on line 409: Claire oli ainoa Pilin naisista joka oli kieltäytynyt anaaliyhdynnästä. Pili valitti kun Claire ei suostunut nielemään sen runkkua. Joo hei tää on selvää piilohomostelua. Pilin kähärät niskakarvat ja viivamainen suu tekee siitä erehdyttävästi juutalaisen kyrvän näköisen. Clairen pitää lutkuttaa sitä vielä tissinä. Työntää sen 7 tuuman nisää sisäänsä. Eri ällöä. Tarinan moraali on: todellisuus on moraaliton. Todellisuudessa on tyyliä. Todellisuus on valkomekkoinen vanha partapozo. Tissi tai pippeli, Phil on aina samanlainen vitun narsistinen perse. "Mixi minun ei pitäisi sitä saada jos minä haluan sitä? Pidätän henkeäni ja lyön päätä lattiaan kuin Riitta pienenä." Hyvä että kuoli! Joutaisi kuolla jos ei jo olisi!
xxx/ellauri186.html on line 421: Sen infantiilin palvonnan keskeinen kohde ei kylläkään ole tissi, vaan sen oma pippeli. Sen ei olis pitänyt mennä 5v zygoanalyysiin, siihen loppuivat siltä kaikki aiheet muuta kuin se ize. Sen muut ihmiset ei koskaan puhu muille kuin pikku Pepulle. Kenenkään muiden huolista ei koskaan tule puhetta, ellei ne jotenkin hankaa sen omaa peppua.
xxx/ellauri215.html on line 488: Hämärässä kazomossa naiset pureskelee kynsiään ja haistelevat sormiaan. Mixi amer. naiset ottaa suihin useammin kuin amer. miehet lipsuu piirakkaa? Sas se! Sehän on mukavaa! Mukavampaa oikeastaan kuin poskeen veto. Ei muna kuitenkaan poskeen uppoa kuin vähän kärjestä, tai tulee yökkireflexi. Naaman voi sensijaan haudata pimpsaan aika syvälle. Ja tuoxut ovat hyvät! Se ei todellakaan ole mikään chore, niinkuin joku imurointi. Opportunistisessa panossa huoli naisen onnesta on aivan mitätön. Tämäkin on darwinistisesti mielekästä: termiittiapinat on pienistä munapusseista, penixen jättikoosta ja sen yxinkertaisesta pamppumuodosta päättäen pääasiassa monogaameja. Raiskaus on vaan kiva kalan strategian motivoima ylläri. Normixesti ihmispennut tarvii väh. 2 hoitajaa. Houkuttavan iso pippeli auttaa pitämään partnerin kotisohvalla.
xxx/ellauri228.html on line 200: Tänä vuonna hän on ollut tekemässä Väestöliiton Lapsi ja seksuaalisuus -sivustoa. Sekin muistuttaa, että seksuaalikasvatus alkaa, kun lapset ovat pieniä. On turha opettaa lapsille vaikka sitä, että pylly tai pippeli ovat vessasanoja – eivät ole, mutta lavuaari ja pönttö ovat.
xxx/ellauri253.html on line 238: Kupeissa luki: Susan, Leo, Amadeus, Tonyn syntymätön vauva. Lapuissa luki: silmä, hammas, tissi, pippeli. Sieppaajat ei ole mielipuolia, vaikka tää luumäkeläinen luupää on. Eimaar taistelutahto ylemmäxi kuin kello yhteen! Saxanpaimenkoirat ei ole millään vasikan kokoisia.
xxx/ellauri259.html on line 481: Seksiin halutaan usein kumppani, eikä sitä kaikilla ole. Mutta kaikilla inseleillä on pippeli ja tuskin kukaan niistä on täysin kädetön (vaikka ensi silmäyxellä siltä saattaa vaikuttaa), mixeivät tee niinkuin Kari Hotakainen ja Olavi ja Paavali eli tyydy Nyrkki-Kyllikkiin?
xxx/ellauri265.html on line 463: No ei. Vanha mies jolla on pippeli voittaa keskustelussa aina nuoren naisen jolla ei ole pippeliä eikä pahassa tapauxessa edes isoja tissejä. Se on raukkamaista. Onnexi tässä paneelissa on vain miehiä.
xxx/ellauri296.html on line 146: Akkadinkielinen nimi, Nabû-kudurri-uṣur, tarkoittaa "Oi jumala Nabu, suojele esikoispoikaani". Nabu on Babylonian viisauden jumala ja Marduk-jumalan poika. Omissa teksteissään Nebukadressar kuvaa itseään Nabun rakastamaksi ja suosikiksi. Hänen nimensä on aiemmin väärin tulkittu tarkoittavan "Oi Nabu, suojele kudurruani", Tässä asiayhteydessä kudurru voisi tarkoittaa pippeliä. Kuitenkin hallitsijan arvonimessä kudurru tarkoittaa lähinnä esikoispoikaa tai vanhinta poikaa.
xxx/ellauri298.html on line 752: puun ollessa elämän puu ja käärmeen tietysti pippeli.
xxx/ellauri307.html on line 465: päälle sohvalle istunut Anna Abreu sanoi nauraen. - Mä oon aina tiennyt, että te olette pieniä miehiä, joilla on pieni pippeli, Anna jatkoi.
xxx/ellauri354.html on line 111: Ehkä Marquez on liian innostunut pippelistään. Hän on aivan liian hyvä luomaan tämän tyhjyyden tunteen ja tämän elämän joutomaan. Se ei todellakaan ole kaikki /se/ traagista. Se on vain niin surullista, etten voi kuvailla sitä.
xxx/ellauri356.html on line 505: Kuten Augustine Persumalli selitti, Kristevan "semiotiikka" liittyy läheisesti infantiiliin esiodipaaliin, jota löytyy Melanie Kleinin teoksissa, British Object Relation -psykoanalyysissä ja Lacanin esipippelivaiheessa. Se on tunnekenttä, sidottu vaistoihin, jotka asuvat kielen halkeamissa ja prosodiassa pikemminkin kuin sanojen denotatiivisissa merkityksissä. Se on tiiviisti sidottu "feminiinisyyteen" sillä se edustaa esipippelivaiheen lapsen erilaistumatonta tilaa.
xxx/ellauri388.html on line 137: Vastatessani näihin kysymyksiin olen todella huomannut, että kirjastani, kun siinä loppupuolella ei ole enää kysymystä tästä asiasta, helposti jää löytämättä izeä tyydyttävä selitys. Kirjassa onkin ollut puhe paheesta etupiässä ja takapiässä vaan tarkoituksessa osoittaa, mimmoisten muistojen ja lapsuuden surujen kanssa ensimäinen käsitys Jumalasta syntyy. Jumala on se joka kyylää vessassa ja lyö näpeille pippeliä näpelöidessä. Ja näen nyt hyvin, että jos siitä tahtoo hakea neuvoa, miten pahetta (nim. runkkaus) vastaan on taisteltava, niin neuvon antamisen sijasta saattaa lohdutus tulla riistetyksikin, kirja kun helposti synnyttää muun muassa sen väärinkäsityksen, että rukous on tehoton apukeino pahetta vastaan. Ja se on kuitenkin, oikein ymmärrettynä, ainoa apukeino, nimittäin kun on kädet ristissä ne pysyvät poissa kullinvarresta. (Paizi jos ne ristii kullinvarren ympärille ja runkuttaa siinä, mikä sekin toimii kyllä, olen havainnut.)
xxx/ellauri388.html on line 560: Ihminen voi elämää katsella kahdella tapaa. Joko hän tuntee elämänsä siksi ajanjaksoksi, joka kuluu alkaen hänen ruumiillisesta syntymisestänsä hänen ruumiilliseen kuolemaansa. Taikka tuntee hän elämänsä riippumattomaksi tästä lyhyestä ajanjaksosta, käsittää olevansa ajassa ainoastaan jotakin erityistä tehtävää varten ja pitää itseänsä muuten iankaikkisuuden, ajattomuuden eli hengen lapsena. Nämät kaksi katsantotapaa ilmaisevat eri uskoja. Sillä uskohan ei ole mitään muuta kuin se, mitä ihminen uskoo elämän olevan. Jos joskus tuleekin ajatelleeksi iankaikkisuutta ja "mitä tulee tämän elämän jälkeen", — jos vaikka on vakuutettu siitä, että "löytyy elämää kuonpuoleisessakin, ja siellä kämmenten karvoitusta kazotaan",— niin ei se vielä läheskään merkitse, että uskoo iankaikkisuuteen. Sillä iankaikkisuuteen uskoo vasta silloin kuin uskoo, että iankaikkisuus määrää minun tehtäväni nykyisessä elämässä. Voipi ajatella iankaikkisuutta, voipi saarnata siitä ja kuitenkin teossa näyttää pitävänsä tehtävänään personallisten tarkoitusten saavuttamista tässä ajallisessa elämässä, eli siis ei uskovansa iankaikkisuuteen. Jos on vallalla toinen näistä uskoista, niin se synnyttää erilaista toimintaa ihmisen puolelta, kuin jos hänessä on vallalla toinen. Uskoessa elämän alun ja lopun olevan näkyvissä ihminen tietysti rupee itsellensä puuhaamaan tätä hänen personallista oloaan niin tyydyttäväksi, mukavaksi ja turvatuksi kuin mahdollista. Personallista elämää tarkoittavat silloin sekä hänen tulevaisuuden haaveensa että jokapäiväiset tehtävänsä. Mutta käsittäessä elämää ikuisuuden kannalta ihminen hakee ennen kaikkea tehtävää ikuisuudelta, eikä rupea tätä lyhyttä elämänjaksoa varten rakentamaan jotakin erikoista itselleen eikä täkäläiselle tulevaisuudelleen. Tämän aikaa voi olla vaikka aidanvizaxena pyykkipoika pippelissä, kuha loppuaika menee yläpilvessä.
58