ellauri008.html on line 1454: Heideggerin myöhemmässä ajattelussa tämä irrottautuminen kehittyi kokonaisvaltaiseksi. Se yritti ajatella uudelleen koko länsimaisen filosofisen tradition piilevät lähtökohdat ja taustaoletukset. No sekin tais jäädä yritykseksi. Mutta tämä hanke teki Heideggerista myöhemmän mannermaisen filosofisen perinteen tärkeimmän suunnannäyttäjän. Jatkakaa te vaan tonne päin, mä jään pois tässä.
ellauri020.html on line 147: piilevät näissä pikku detaljeissa.

ellauri045.html on line 724: Jacob estää Musta-asuista miestä poistumasta saarelta, uskoen tämän ”pimeyden” olevan vaaraksi muille. Miehellä on jatkuvia riitoja Jacobin kanssa saarelle tulevista ihmisistä ja näiden pahuudesta. Mies uskoo kaikkien ihmisten vain ”tuhoavan, taistelevan ja korruptoivan”, kun taas Jacob uskoo heissä piilevään hyvyyteen johtaen heitä saarelle testaamaan omaa luontoaan. Heidän äitinsä oli estänyt veljeksiä tappamasta toisiaan niin kauan kunnes ”porsaanreikä” löytyisi.
ellauri102.html on line 349: Ja sitmä ällöän myös kaikenlaisia MERKKEJÄ, siis kuvakkeita, ikooneja ja symbaaleja, ylipäänsä että joku asia muka "edustaa" toista asiaa. Siinäkin on piilevänä jotain embryonista tiimiajattelua. Jokainen edustakoon vaan izeään eikä muka jotain suurempaa reviiriä.
ellauri107.html on line 542: Peppu kaivelee salaa Maureenin takintaskuja ja löytää panttikuitin siitä vitun Remingtonista. Se ryntää kylpyhuoneeseen, missä Rothit alkaa kirkua toisilleen niin raivokkaasti että yläkerran naapuri hakkaa lattiaa luudanvarrella. - Mitätön pikku varas! Roisto! - Minä olen raskaana! Vihaan sinun taidettasi ja sitä paskamaista Flaubertia! Peter tiedätkö mikä sinä olet sen lisäxi että olet sydämetön izekäs kirjoituskone! Minä sanoin: Homo. Täsmälleen! Sinä olet läpinäkyvin piilevä homosexualisti minkä ole eläissäni tavannut!
ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri118.html on line 563: Ballyn määritelmä ”ajattelun kuvio” on sattuva: analyyseissäni vapaasta epäsuorasta esityksestä korostuu tämän tulkinnanvaraisen muodon olemuksellinen taiteellisuus, tekstuaalisuus ja litteys. Ilmauksessa piilevä kokemuksellisuus (”…vihdoinkin päästä nauttimaan tuota rakkauden iloa…”) jää
ellauri142.html on line 770: Apina on mikroaaltouuni: hänessä piilevät siemeninä kaikki myöhemmät apinat. Jeesus taivas, enkeli, härkä, mörkö, tiikeri, helvetti, jumala, enkelit, emmentaalit ja demonit; kaikki on hänessä; kaikki kehittyy ja kasvaa sen mahassa ja päässä. Ihmisestä ei voi kaivaa mitään muuta kuin ainoastaan sen, mitä hänestä löytyy. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla pyytää.
ellauri144.html on line 119: Niin, ehkä se johtuikin hummerista. Kun tuo tabu oli niin helposti ja yksinkertaisesti rikottu, niin ehkä minun luonteessani piilevä limainen, murhanhimoinen Dionysos oli saanut rohkaisunsa; ehkä sillä oli opittu se läksy ettei lain rikkomiseksi tarvitse tehdä muuta kuin - antaa periksi ja rikkoa! Ei tarvitse muuta kuin lopettaa vapiseminen ja täriseminen ja sellainen kuvittelu että se on mahdotonta ja sinä et siihen pysty: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se! Just do it! Mitä muuta, minä haluaisin tietää, olivat kaikki nuo ruokia koskevat säännöt ja määräykset alun pitäenkään, mitä muuta tarkoitusta niillä oli kuin antaa meille pienille juutalaislapsille kokemusta siitä mitä on pidättyminen jostakin mieleisestä? Kokemusta, rakas ystävä, kokemusta, kokemusta, kokemusta. Itsehillintää ei poimita puista nääs - vaatii kärsivällisyyttä, vaatii keskittymistä, vaatii asiaan omistautunutta ja uhrautuvaista isää jotta vain muutaman vuoden ajassa luotaisiin aisoissa pysyvä ja kireäperseinen ihmisolento. Miksi muuten kaksi eri astiastoa? Miksi muuten kosher saippua ja -suola? Miksi muuten, haluaisin tietää, miksi muuten kuin sitä varten että meitä muistutettaisiin kolme kertaa päivässä siitä että elämä jos jotain on ollakseen niin on rajoja ja rajoituksia, satojatuhansia pieniä sääntöjä jotka on asettanut ei kukaan muu kuin Ei Kukaan Muu, sääntöjä joita joko noudatat kyselemättä, välittämättä siitä miten idioottimaisilta ne vaikuttavat (ja siten pysyt, tottelemalla, hänen armoissaan), tai joita sinä rikot, todennäköisimmin tuohtuneen talonpoikaisjärjen nimissä - joita sinä rikot koska ei edes lapsi halua koko ajan tuntea itseään täydeksi hölmöksi ja idiootiksi - niin, sinä rikot, mutta sillä todennäköisellä seurauksella (isä minulle vakuuttaa) että seuraavana Yom Kippurina kun nimiä kirjoitetaan siihen suureen kirjaan johon Hänmies kirjoittaa niiden nimet jotka elävät vielä seuraavassakin syyskuussa (kohtaus joka jostain syystä onnistuu syöpymään minun mieleeni), niin kas, sinun oma kallis nimesi ei olekaan siinä joukossa. No kukas nyt on idiootti, hah? Ja se ei vaikuta asiaan tippaakaan (tämän minä ymmärrän heti alkuun, päätellen siitä miten tämä Jumala, joka führeröi, järkeilee), onko rikkonut tärkeää vai vāhemmän tärkeää sääntöä vastaan, pelkkä rikkominen se saa Hänet antamaan satikutia - se on vain se että on poikennut oikealta tieltä, ja vain se, sitä Hän ei voi sietää, ja sitä Hän ei myöskään unohda, kun Hän vihaisena istuutuu (rööki suussa otaksuttavasti, ja pää taatusti armottoman kipeänä, niin kuin isäni ummetuksen huippukohdassa) ja rupeaa pyyhkimään nimiä yli sitä kirjasta.
ellauri147.html on line 754: Kritiikkiin vastataan – ilmeisenä tai piilevänä – vihalla.
ellauri258.html on line 184: "Ja sukupuolirooleista! Elämä taideteoksena liittyy myös siihen, kirjoitatko itse oman elämäsi käsikirjoitusta vai kirjoittavatko muut sitä. Jos et uskalla itse kirjoittaa omaa rooliasi ,elämäsi on vanginvartija, jota karkuun luikit. Häpeäkerros peittää sitä, minkä olet itsestäsi tukahduttanut. Olet rakentanut pr-minän, ja silloin et uskalla kohdata ihmistä, josta olet kiinnostunut, vaan kohtaamisen pelossasi valitset mahdollisen rakkauden sijaan pelon kautta sinussa piilevän kuoleman."
ellauri316.html on line 768: Hyvän ja pahan 2-teräinen miekka. Apinan arvokkain kyky on peukuttaa samanaikaisesti vastakkaisia arvoja. On ikävää että väestönkasvu tuhoaa elämän pallolta. On ikävää että Ukrainan syntyvyys on maailman matalin. Vanha hyvä aika oli tietämättömyyden, sairauden, orjuuden ja kuoleman aikaa. Nythän näistä on jo päästy kaikista. Tiede on vapauttanut maassa ym piilevän energian ilmakehään, jossa se nyt pörrää tuottaen ilmastokatastrofeja. Kirjapaino, tv ja netti ovat köyhimpienkin ulottuvilla. Viihde, julkkixet, mainoxet ja merkkivaatteet kutkuttavat kaikkia. Jätteet kuskataan valtamerikonteissa lakukepeille. Ilman p-pillereitä, konevoimaa ja tekoälyä ajautuisimme takaisin ollin kurjuuteen.
ellauri350.html on line 99: Vuoden 1965 jälkeen, kun Else oli lähestymässä 75-vuotiasta, hän alkoi "osoittaa joukkoa rajoitettuja vainoharhaisia harhaluuloja". Tämä yhdessä hänen heikentyneen terveydentilansa kanssa pakotti Kohutin sijoittamaan äitinsä vanhainkotiin vuonna 1970. Kohutille se, että hänen äitinsä oli osoittautunut hulluksi, oli vapauttava kokemus. Nyt hän tajusi, että koko hänen elämänsä oli viettänyt yrittäessään paeta piilevästi psykoottisesta äidistään. Hän ymmärsi nyt myös, miksi hänen isänsä oli ollut poissa hänen lapsuudessaan. Strozier väittää, että Elsen hulluus vapautti Kohutin luovuuden ja mahdollisti hänen tutkia voimakkaasti taantuneiden tilojen syvempiä merkityksiä ja siten kirjoittaa ensimmäisen ja tärkeimmän monografiansa, Itsen analyysi. Else Kohut kuoli loppuvuodesta 1972.
xxx/ellauri165.html on line 78: joiden ajattelua on sittemmin tutkittu turhankin paljon. Tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi Rousseau, Voltaire ja Diderot, mutta vain harva on nykyään kuullut Louis-Sébastien Mercier’stä (1740-1814), aikansa terävimpiin (hah) ja suosituimpiin (hah hah) yhteiskuntakriitikoihin lukeutuneesta ajattelijasta ja kirjailijasta. Mercier’tä on tutkittu varsin vähän, ja suuressa osassa häntä sivuavia tutkimuksia on päästy lähinnä negatiiviseen kuvaukseen. Häntä on pidetty kirjallisuuden ”tusinatyöläisenä”, haihattelijana – ei niinkään merkittävänä ajattelijana (kuten mä) – ja on ivallisesti todettu, että hänen ansionsa piilevät suurten filosofi en ajatusten onnistuneessa jäljittelyssä. Tästä pilkkanimet ”Rousseaun apina” tai ”Diderot’n karikatyyri”.
xxx/ellauri174.html on line 663: Lordi Ewald katsoi mietteliäänä hiljaisuudessa tätä ainutlaatuista miestä, jonka katkera nero, vuorotellen synkkä tai säteilevä, kätki niin monien läpäisemättömien verhojen alle todellisen vaikuttimen, joka häntä inspiroi. Sehän on piilevästi uskontopelle! Sen karhupuvun sisällä kyyhöttikin kukapa muu kuin kreivi Auguste Villiers de l'Isle-Adam ilmielävänä! Vanha misogyyni pappispimityxen asiamies.
xxx/ellauri176.html on line 766: 76. Mayumin ahnaat vanhemmat ilostuvat ikihyvixi lakkaesineistä. Muut eivät voi ymmärtää mitä omaisuutemme merkizee meille. Ajattelen sitä usein, sanoi Rei. Mixi muuten jälkeenjääneet toivovat ettei vainaja ehtinyt kärsiä kovaa kipua? Koska se sattuu, tietysti, mutta silti vittu, siinä on jotain piilevää sielumeemiä.
xxx/ellauri259.html on line 657: Siddhartha, kirjoittanut Herman Hesse. Julkaistuaan novellinsa Siddharta-nimisestä miehestä ja tämän polusta kohti valaistumista Herman Hessestä tuli eräänlainen idoli oman sukupolvensa nuorison ja sitä seuraavien sukupolvien keskuudessa. Vaikkei kyseessä olekaan Buddhan elämänkerta, Hesse ammensi ilman muuta inspiraatiota Buddhan elämäntarinasta. Tarina kritisoi ihmisten ylpeyttä ja individualismia, mutta kertoo myös meidän kaikkien sisällä piilevästä henkisestä potentiaalista ja siitä, miten voimme tuoda sen esiin itsessämme.
xxx/ellauri287.html on line 628: Tämä essee tarkastelee vielä toista tärkeää piirrettä Dion puheessa: sen ehdotusta, että tarsialaiset vain esiintyvät kreikkalaisina. Dion mukaan tarsolaisten "nuuskutus" muodostaa sekä taudin (νόσημα), joka saastuttaa sen kuulevia tai sitä tekeviä seksuaalisesti poikkeavien barbaarien taipumuksiin, että merkin (σημεῖον) tai symbolin (ξύμβολοον) ulkoisten kreikkalaisten ominaisuuxien alla piilevästä barbaarisuudesta. (Or. 33.50-52 ja 62). Samalla kun hän ilmeisesti viittaa uskomukseen, että häpeällinen suuseksin esiintyminen oli tyypillistä foinikialaisille, hän väittää, että tarsialaisten "nuuskutus" saa heidät kuulostamaan irstailta aradoslaisilta tai "tyhmimmiltä puunilaisilta". (Or. 33.41). Hän ehdottaa siten, että tarsolaiset ovat oikeasti turmeltuneita foinikialaisia, vaikka he väittävät olevansa argolaisten jälkeläisiä ja kreikkalaisen kansalaiselämän harjoittajia. Dio jopa vihjaa, että samat fysiognomiset piirteet, jotka voisivat paljastaa säälittävän homon (κίναιδος, (μειωτικό) παθητικός ομοφυλόφιλος), voisivat paljastaa kreikkalaisina esiintyvien harhaanjohtavat barbaarihahmot (Or. 33.53-54; vertaa Gleason 1995: 76-81).
xxx/ellauri363.html on line 467: temperamenttityypille ominaiseen sielulliseen sairauteen kytee itumuotoisena jokaisessa terveessä persoonassa. Syntyperäinen väkivaltavietti ja kaikissa piilevä kostonhalu voivat kenestä hyvänsä – ellei pyhä henki hallitse – tehdä murhaajan. Pahuus siirtyy isältä pojalle lasten hemmotteluna ja kurituxena. Mäyhä on siitä hyvänä esimerkkinä. Heikinheimo kiittää psykoanalyysia sen ”tajuttomalle sielunelämälle” antamasta painoarvosta ja vietin ylevöittämisen ajatuxesta (sublimaatio). Rukoilu käteenvedon sijasta.
19