Puutarhamietelmät tuppaa olemaan voittopuolisesti lällyjä. Ovatko puutarhaihmisetkin muita lällympiä? Vai piileekö niiden lällyn kuoren alla järjestystä ja siistittyjä nurzeja rakastava nazi? Onko ne jotain siirtolapuutarhatyyppejä? Tarkkaile naapuria ja raportoi poikkeavuuxista? Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärään paikkaan. Roskakasvi. No osa on, osa ei. Tehdään taulukko. Legenda: tyyppejä on asian vierestä (ei edes puutarhamietelmä), puutarhamietelmä (mitä harrasta opimme puutarhoista), neuvokki (käytännön vinkkejä puutarhureille), tai minukki (narsistista puutarhanamistelua). Sentimenttejä on lälly (suurin osa varmaan), lupsakka (tekohauska), kuivakka (asiallinen), (teko)syvällinen, tai luontoasenteellinen: joko siirtolapuutarha-ihmiskunta ensin-tyyppinen) nurzinazi tai päinvastoin ekofasisti (linkolamainen).
ellauri061.html on line 261: But no such luck, tää hölmöily ei lopu tähän, vaan suop jatkua. 5. tuotantokausi on vasta alussa. Tässon ensin Theseuxen suulla vähän tämmöstä Shakeyn filosofeerausta: Runooja, lempijä ja hullu, kaikki Ne kuvitust' on pelkkää. Joku kriitikko oli sitä mieltä että Theseus on niinku ize Uilliam. Niinpä suattaa olla. Hippolyyti antaa ymmärtää että tässä kuitenkin on jotain syvällisempää takana. Mutta mitä? Sitä ei ole kymmenet jälkipolvet selvittäneet, tai siis ovat, noin ziljoonalla eri tavalla. Siinähän se Shaken oveluus just piileekin. Varmaan se naureskelee jossain sfäärissä niitä hölmöjä jotka luulee ezillä oli tässä joku tietty opetus. Eiköhän tää ollut vaan rahat pois meininkiä.
ellauri061.html on line 1164: Ensiksi on todettava, että kaikkea sitä tuleekin oman päänsä menoksi keksittyä! Kehittäessäni Ota riski ja rakastu kirjaan -haastetta tiedostin kyllä sen riskin, joka muiden suosittelemissa kirjoissa piilee. Mutta toisaalta ihmiselle tekee ihan hyvää välillä lukea jotain muutakin kuin sitä omaa suosikkiosastoa.
ellauri100.html on line 1375: Barthesin semiotiikassa pintatason merkkien alla piilee myyttien metakieli, esim noi porvarien kusetuxet. Tää oli vähän tollasta marxilaista analyyssia. Merkkimaailman pinnan alla kuhisee valtaapitävien meemejä. Muodista ja muista brändeistä saa samanlaisia äkkäyxiä vaikka kuinka paljon. Naomi Kleinin No Logo on tässä kohden hyvää luettavaa. Kohta kaikki pölkkypäät tuli kysymään Barthesilta neuvoa, ja se kyllästyi herättelemään massoja. Ei ne herää kumminkaan.
ellauri101.html on line 175: Henkilökohtaisen kasvun ikivanha kaava lievää törkeämmän suggestion kaa. Ei yhtään tuoretta ajatusta tai asiasisältöä. Lumon salaisuus piilee myyttisessä retoriikassa. Mistä reijästä tyhjäntoimittaja sitä ammentaa? Samoista kuin tuhannet eli miljoonat kusettajat sitä ennenkin. Jos olet yxi miljoonasta, sulla on pian 10.000 täydellistä doppelgängeriä.
ellauri112.html on line 185: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri112.html on line 193: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *
ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom.
ellauri142.html on line 828: Usko myy. Onse kumma et kaikilla apinoilla näyttää olevan synnynnäisenä tollanen uskonvakaus, joka tarkoittaa lujaa joskin perusteetonta luottamusta siihen mikä ei näy. Sellasta toki tarvitaan, se on luottotoiminnan perusedellytys, ja sen varassa suljemme jääkaapin oven luottavaisina, ettei valo jää palamaan. Tai että kaikilla naisilla piilee pillu tuolla kuteen alla. Kokeilkaa, ette pety, epäilevät tuomaat. Sinne vaan tuikkaamaan sormella. Kempiläistä ei vois vähempää kiinnostaa.
ellauri216.html on line 251: Elinan ja Teron keskenmennyt sikiö pantiin kahvipurkkiin ja haudattiin koivuviitaan. Kaulapannassa luki sen yhteystiedot. Teron teologinen oivallus on et jumala on pimeys. Vittu ompa pimeetä. Eikä se ole metafora. Jumalan voi karkottaa taskulampulla. Kuulehan poikani, kaikki eivät ole yhtä fixuja kuin sä. Kaikki jumalat on samixia, mutta älä kerro toisille. Ja rakkauskin piilee siellä pimeässä paikassa. Herranen aika mitä potaskaa.
ellauri222.html on line 1086: "Minulla on tunne elämän perusakseleista joita täytyy noudattaa, muuten kaikki on pelkkää pelleilyä jonka taustalla piilee tragedia. Minulla on täytynyt jo lapsena olla tuo tunne ja halu pysytellä perusakseleillani ja siitä syystä olen itsepäisesti sanonut ei kaikille taivuttelijoille, vain koska nuo akselit ovat iskeytyneet mieleeni, vaikka eivät ole olleet kovinkaan selviä. Viime aikoina olen tuntenut ne sävähdyttävästi jälleen. Kun pyrin pysähtymään tiellä, ne tulevat kuin taivaan lahjat. Makasin tässä vuoteellani ja äkkia ne värisyttivät koko olemustani. Totuus, rakkaus, rauha, avokätisyys, hyödyllisyys, sopusointu. Ja melu ja kahnaukset, vääristyneisyys, rupattelu, epätoivo, ponnistelu, tarpeettomuus, kaikki häipyivät kuin ne olisivat olleet epätodellisia. Ja uskon että kuka tahansa voi koska tahansa palata näille perusakseleille, vaikka olisi kovan onnen äpärä, vain on rauhallinen ja odottaa.
ellauri277.html on line 466: Luonnonvalinta. Se mikä on vahvaa voittaa. Mutta peli annetaan pois tämän kohdan viimeisellä rivillä, "eikä sitä voi ajatella toisin". Miksi ei? Kuka sanoo? Tässä näemme jäykän determinismin ja kiistattoman dogmatismin, joka piilee juuri Nietzschen niin kutsutun tahdon vapautumisen pinnan alla. Mitään vaihtoehtoa horjumattomalle luonnonlaille ei ole. Kun Harvey "Two-Face" Dent "vapautuu" ja estoton, tulos on hirveä. Hän näyttää ja käyttäytyy vähemmän kuin tavallinen apina, enemmän kuin raivostunut apina tai viihdekäyttöön ohjelmoitu silikoninukke. Hemmetti, altruismi on yhtä paljon termiittiapinan genomissa kuin sekopäinen riehunta. Kummallakin on aikansa ja paikkansa, kuten sanoo saarnaaja.
ellauri311.html on line 284: varten. Tällaisen ajattelun taustalla piilee aate siitä, että ihminen on
ellauri313.html on line 337: Yritetään selvittää, mikä piilee väitteen "Ukrainalaiset naiset ovat maailman kauneimpia" takana.
ellauri313.html on line 343: Tämän seurauksena modernit kauniit ukrainalaiset naiset muistuttavat enemmän valkoihoista tyyppiä, mutta tämän takana piilee tuhansia vuosia vanha sekoitus kauneutta, eräänlainen naisellisuuden cocktail, joka on otettu maailman eri kansoilta. Siksi nykyaikaiset ukrainalaiset morsiamet erottuvat kauneudesta ja monimuotoisuudestaan: blondit, brunetit, ruskeat hiukset, punapäät, vaaleatukkaiset, hoikat, täyteläiset, pitkät, keskipitkät ja niin edelleen. Lups, aah.
ellauri332.html on line 263: Black Swan seuraa ammattibalerina Ninaa (Natalie Portman), joka yrittää olla paras mahdollinen, kun hän on valittu balettiryhmän Joutsenkuningattareksi. Koko elokuvan ajan Nina kamppailee roolinsa kanssa ja taistelee paitsi itseään myös Lilyä (Mila Kunis) vastaan - lahjakasta balerinaa näyttelevänä Mustana joutsenena. Natalie voitti esityksestään jopa Oscarin. No, siinä se kiista piilee! Monet ovat arvostelleet hänen voittoaan, koska suurimman osan hänen hahmonsa näyttöajasta on esittänyt todellinen balerina, mikä saa monet kyseenalaistamaan, kuinka suuri osa esityksestä voidaan antaa Natalille.
ellauri345.html on line 412: Onko Ottilien luonto osansa aidossa, luonnollisessa viattomuudessa, jolla on yhtä vähän tekemistä moniselitteisen aineettomuuden kanssa kuin autuaan viattomuuden kanssa? Onko hänellä luonnetta? Onko heidän luonteensa selvästi näkyvissä, ei niinkään heidän oman avomielisyytensä kuin vapaan ja avoimen ilmaisun kautta? Se kuvaa kaiken tämän päinvastaista. Hän on suljettu - enemmän kuin kaikki, mitä hän tekee ja sanoo, ei pysty vapauttamaan häntä sulkeutumisestaan. Kasvimainen mykkäys, joka ilmaistaan niin suuresti Daphne-aiheessa nostettujen käsien rukouksessa, piilee hänen olemassaolostaan ja hämärtää sitä jopa äärimmäisissä vaikeuksissa, jotka muutoin loistavat kirkkaana kaikille muille. Hänen päätöksensä kuolla ei vain jää salaisuudeksi ystäviltä loppuun asti, vaan se näyttää täydellisessä salaisuudessaan myös hänestä käsittämättömältä. Ja tämä menee hänen moraalinsa juureen. Sillä jos missä tahansa, moraalinen maailma näyttää kielen hengen valaisemana päätöksessä. Mikään moraalinen päätös ei voi tulla elämään ilman kielellistä muotoa ja tarkasti ottaen ilman, että siitä on tullut viestinnän kohde. (Huoh näitä kynäilijöitä, ne jaxaa uhota tosta sanan voimasta.)
ellauri345.html on line 518: Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Lunastus eli maksutosite on meidän talousliberaalien ihan mielikäsite. Tämä on piirretty "kylttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa: mitä mysteeri varsinaisessa merkityksessä piilee teoksessa. Draaman mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä.
ellauri345.html on line 520: Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa: mitä mysteeri varsinaisessa merkityksessä piilee teoksessa. Draaman mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä. Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa.
ellauri345.html on line 549: "Ihminen koostuu ruumiista, hengestä ja sielusta, ne on siinä yhtenä sekametelisoppana." Tämä kelpaa useimmille apinoille määritelmänä. Mutta piru piilee yxityiskohdissa! Lääketiede on kylä hyvin selvillä ruumista, muttei sekään selitä kaikkea! Onko henki ruumiin materiaalivapaa osa, vai sielun, vai molempien? Onko henki niikö panohalu, ymmärrys ja tahto, tai jotain sellasta? Se kyllä kuulostaisi miehekkäämmältä.
ellauri351.html on line 301: Westfall ja Hilbe vuonna 2007 valittivat, että Talebin kritiikki on "usein perusteetonta ja joskus törkeää". Taleb, kirjoittaa John Kay, "kuvailee kirjailijoita ja ammattilaisia ​​sekopäixi tai tyhmiksi, enimmäkseen tyhmiksi. Hänen kirjoituksensa on täynnä epäolennaisuutta, sivukieltä ja puhekieltä, lukeminen kuin kirjailijan keskustelua eikä tiukasti argumentoitua teesiä. Mutta se on äärimmäisen nautinnollinen – houkutteleva, mutta helppo sukeltaa. Silti hänen raivonsa ja pilkkansa alla piilee vakavia asioita. Nykyään käytössä olevat riskinhallintamallit sulkevat pois juuri ne tapahtumat, joilta ne väittävät suojelevan niitä työllistäviä yrityksiä. Nämä mallit tuovat sisäänsä vi-...-lun teknisen hienostuneisuuden... Kvantitatiiviset psykoanalyytikot ovat tuudittaneet yritysten johtajat ja sääntelyviranomaiset illusoriseen turvallisuuden tunteeseen." Berkeleyn tilastotieteilijä David Freedman sanoi, että tilastotieteilijöiden yritykset kumota Talebin kanta eivät ole olleet vakuuttavia. Kuha vekuttavat housut nilkoissa, mulkut heilahdellen tuulessa.
ellauri367.html on line 97: Attila The Hunin 108 ajatuksia herättävä opetus? Unkarin vahvuus piilee tässä...
ellauri369.html on line 402: Kirjoissa piilee koko menneen ajan sielu; menneisyyden artikuloitu kuultava ääni, kun sen ruumis ja aineellinen substanssi ovat kokonaan kadonneet kuin unelma."
ellauri369.html on line 429: Kaikki sankarit tekevät virheitä, jopa Zhugasvili ja Schicklgruber. Heidän sankaruutensa piilee heidän luovassa energiassaan näiden vaikeuksien edessä, ei heidän moraalisessa täydellisyytessään. Sellaisen henkilön nauraminen heidän epäonnistumistensa vuoksi on niiden filosofiaa, jotka etsivät lohtua tavanomaisesta. Se on valetismia.
ellauri371.html on line 215: Mysteeri on politiikan menestys. Suurin menestys vuonna lyyttisyys piilee hänen yrityksensä salaisuudessa: sana ei ole on oltava sopusoinnussa diplomaatin toiminnan kanssa.
ellauri373.html on line 258: Voimamme piilee työntekijän kroonisessa aliravitsemuksessa ja heikkoudessa, sillä kaikella tällä hän on meidän tahtomme turvassa, eikä hän voi omissa auktoreissaan löytää syötävää. Tässä on koko meidän historiamme. Sotilasasioita, ruokaa, viestintää ja polttoainetta käsittelevät kaikkien neljän kokouksen osavaltion duumat ja erityiskokoukset vuonna 1915 oli meidän handussa.
ellauri396.html on line 330: Hemmetti jättimäinen virhepremissi koko päättelyssä on toi apinoiden narsistinen oletus että kaikki on olemassa pedattuna nimenomaan niitä varten. Tai jotain varten ylipäänsä. Siitä kun hellittää niin koko pahan probleema katoaa kuin pieru proverbiaaliseen saharaan. Toi iänikuinen merkitys tai tarkoitus tematiikka, siinä piilee koko perkele.
ellauri408.html on line 233: Länsimaat pitää arvossa edestakaista liikettä, itämaat liikkumattomuutta. Meidän onnemme on pinnallista. Tässä tulee apuun kristillisyys, kulttuurimme itämainen aines. Se plotinoi jossain määrin kiintymyxiämme. Pyhistelyssä piilee puhdistava voima. Andy oikein räjäyttää lian pois. Uskonnollinen tunne kiertää ozalle sädekehän ja saa sydämen avartumaan sanomattomasta riemusta. Kypsymätön kehitysoppi on hylättävä. (V. 1866, malexija on 44, Lajien synty ilmestyi 1859.)
ellauri409.html on line 205: Hän, joka lukee tämän kirjan, huomaa heti sen hajanaisuuden; mutta vasta jonkin tutkimuksen jälkeen huomaa, että fragmentaarisuus piilee ilmaisussa enemmän kuin ajatuksessa. "Ajatuksia" ei voi irrottaa toisistaan ja lainata ikään kuin jokainen olisi täydellinen sinänsä. Le cœur a ses raisons que la raison ne connaît point : kuinka usein onkaan kuullut tuon lainatun ja usein lainatun väärään tarkoitukseen! Sillä tämä ei suinkaan ole "sydämen" korottamista "pään" yläpuolelle, järjettömyyden puolustamista. Sydän on Pascalin terminologian mukaan todella rationaalinen, jos se todella on sydän. Hänelle teologisissa asioissa, jotka tuntuivat paljon suuremmilta, vaikeammilta ja tärkeämmiltä kuin tieteelliset asiat, on mukana koko persoonallisuus.
ellauri412.html on line 78: "Kärsivän palvelijan laulut" -nimisessä runosarjassa Deutero-Jesaiah esittää suurimman panoksensa Israelin uskonnollisiin ihanteisiin. Hän tuo esiin tarkoituksen ja mahdollisuuden, joka piilee verrattain viattomien ihmisten ansaitsemattoman kärsimyksen takana. Habakukia vaivanneesta ongelmasta – miksi vanhurskaat kärsivät ja jumalattomat menestyvät (l. teodikea) – oli tullut yksi Babylonin pakkosiirtolaisten tärkeimmistä ongelmista. Myönnettäköön, että pakkosiirtolaiset tekivät monia virheitä, mutta he eivät olleet yhtä epäoikeudenmukaisia ​​tai pahoja kuin kansakunnat, joille heidät vangittiin. Jos kärsimys on tulkittava syntien rangaistukseksi, se tulisi jakaa eri perustein kuin mitä maanpakolaiset kokivat ja havaitsivat. Deutero-Jesaiah ei kiellä, että joskus kärsimys voi olla oikeudenmukainen rangaistus synneistä, mutta hän korostaa, ettei kaikkea kärsimystä pidä tulkita tällä tavalla. Ottaen huomioon israelilaisten vankeuden hän pystyy näkemään heidän vankeudessaan jotain muutakin kuin rangaistusta heidän tekemistään virheistä. Hän näkee vankeuden mahdollisuutena tehdä jotain anteliasta ja jaloa niiden hyväksi, jotka pitivät heitä orjuudessa. Sen sijaan, että israelilaiset kärsivät omien syntiensä vuoksi, hän näkee kokemuksessa mahdollisuuden vapaaehtoiseen kärsimykseen toisten syntien takia. Sellainen kärsimys voisi olla keino voittaa israelilaisten viholliset uuteen elämäntapaan, joka olisi sopusoinnussa oikeudenmukaisuuden ja vanhurskauden periaatteiden kanssa.
xxx/ellauri127.html on line 690: Tässä karvaassa yxilötutkielmassa piilee ilmeinen opetus. Mikähän se on.
xxx/ellauri187.html on line 242: in welcher Schwarz und Fruchtrot sich versteckt. missä piilee aukko musta ja hedelmäinen puna.
xxx/ellauri208.html on line 451: Loppupeleissä Mikkiä alistumaan käännyttävä iso rehtori alkaa kehua Dominique Auryn eli Anu Saukon em. sexiprujausta. Siitä niteestä Juhani Branderin kaliiperin inselit vallan kiivastuvat, ankarasti ottaa eteen salihousuissa, telttaapa imaaminkin toogassa. Kirja kertoo alistumisesta, suihkii Rüdiger hiljaa Mikin korvaan. Se tuo ennennäkemättömän vahvasti esille sen mullistavan ja yxinkertaisen ajatuksen, että ihmisen suurin onni piilee ehdottomassa alistumisessa. Mitä vittua? Onpa mullistavaa. Islam näet hyväxyy maailman nahkoineen karvoineen, mailma ei ole dukham eikä edes Gotham City odottamassa Batmania, vaan karvaisine patriarkkoineen se on ihan A-okei as is.
xxx/ellauri230.html on line 678: Näissä asioissa piilee syvä merkitys;

xxx/ellauri235.html on line 402: Yksi runon pysyvistä paradokseista piilee ajatuksessa tyydyttävästä toteutumattomuudesta: kylä-Hampdens; mykkä, kunniaton Miltons; syyttömät maaseutuelämän Cromwellit. Paradoksin synnyttää Grayn näkemys ihmiselämästä, jota hallitsee ainoa sen sisältämä väistämättömyys, kuolema. Ennen tätä väistämättömyyttä ihmisen voitot muuttuvat merkityksettömiksi, sillä "kirkkauden polut", kuten kaikki polut, "johtavat vain hautaan". Hautaa vasten asetetaan kronikka tai epitafi, ja jälkimmäinen on runossa huomattavan monimutkainen. Se kehittyy eri modaliteettien kautta ennen kuin se lopulta nousee esiin runoilijan omana epitafina, johon teos päättyy. Kroniikan erityisiä ilmentymiä ovat "köyhien aikakirjat", "kerroksinen uurna", "heraldiikka kerskaus". "animoitu rintakuva", "heikko muistomerkki". Kussakin tapauksessa muistojen kohteet vähenevät määrittävän kontekstin vuoksi: köyhien aikakirjat ovat "lyhyitä ja yksinkertaisia", heraldiikan kerskaus "odottaa ... väistämätöntä hetkeä", kerroksinen uurna ja animoitu rintakuva eivät voi "Takaisin" sen kartanoon kutsukaa ohikiitävää henkeä", muistomerkki on "heikko". Sellaiset kuvat puhuvat turhuudesta. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. köyhien aikakirjat ovat "lyhyitä ja yksinkertaisia", heraldiikan kerskaus "odottaa ... väistämätöntä hetkeä", kerroksinen uurna ja animoitu rintakuva eivät voi "Takaisin kartanoonsa kutsu ohikiitävää henkeä", muistomerkki on "hauras". ." Sellaiset kuvat puhuvat turhuudesta. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. köyhien aikakirjat ovat "lyhyitä ja yksinkertaisia", heraldiikan kerskaus "odottaa ... väistämätöntä hetkeä", kerroksinen uurna ja animoitu rintakuva eivät voi "Takaisin kartanoonsa kutsu ohikiitävää henkeä", muistomerkki on "hauras". ." Sellaiset kuvat puhuvat turhuudesta. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä.
xxx/ellauri357.html on line 341: 7. Totuus piilee siinä mielessä, että kytkentä elää sielun läsnäolon ansiosta.
xxx/ellauri376.html on line 831: Huijauksessa piilee kaikki ilo,
xxx/ellauri388.html on line 433: "Puhumatta siitä, että ihmissuvun häviäminen ei ole mikään uusi ajatus aikamme ihmisille, vaan on uskonnollisille ihmisille uskonkappale, ja tieteen tuntijoille ehdoton johtopääte auringon kylmenemisestä, — piilee tässä vastaväitteessä suuri, hyvin levinnyt ja vanha väärinkäsitys. Sanotaan: 'Jos ihmiset saavuttavat täydellisen puhtauden ihanteen, niin he häviävät, ja siksi tämä ihanne ei voi olla oikea.' Mutta ne, jotka näin sanovat, joko tietäen tai tietämättään sekoittavat kahta eri asiaa toisiinsa, käskyn ja ihanteen.
xxx/ellauri388.html on line 546: Tätä erotusta omien voimien ja Jumalan voiman välillä olen paljon miettinyt. Se näyttää minusta vaikealta selvästi käsittää, ja varma on, että siinä piileekin suuri mysteerio, jota voi tutkia, voi päästä yhä lähemmäksi, yhä suuremmalla ja syvemmällä ihmettelyllä katsella, — mutta ei koskaan käsityksellä saavuttaa. Saattaa se olla ihan fuulaakin.
xxx/ellauri415.html on line 873: