Määräajoin pidin jumppataukoa; venytellessäni käsivarsia musta tuntui kun taivaalta olis kuin suihkukaivosta satanut mun päälle sääliä. No, se kaivo on nyt ehtynyt, nähtävästi. Mix?

Mä pidin neljä vuotta sen jälkeen turvan täysin rullalla pytagoralaisittain. Yllättävinkään pipi ei irrottanut musta edes huohhia; ja teatterissa kun mä tulin sisään mua kartettiin kuin haamua.
ellauri045.html on line 338: Hannu Mäkelä kirjan Kuinka monta kertaa tapasin Liisan perusteella vaikuttaa autistiselta narsistilta, joka jakaa kokemuxet kahteen luokkaan pidin - en pitänyt. Ja mahoton häntyri. Oulussa sillä oli Ingen aikaan Sinikka josta se jollain lailla piti ja joka piti sillä lailla Hannusta. "Mikä arvatenkin oli sen suhteen vahvinta perustaa." Sinikka kuitataan maininnalla samalla kun koinsyömästä kirjasta on sepustusta sivukaupalla.
ellauri045.html on line 367: No seuraava pano Lahessa on vappuheila Marja-Liisa. Se on tanakampi kuin Hannu on tottunut, mutta vaikuttaa mukavalta. Jalat kuin pylväät, niiden välisessä ahdingossa se tuttu halkio, pidin siitä. No ei, tämä sorsa jäi ampumatta siipirikolta Hannulta. Seuraava Liisa kapakassa on ujon oloinen, mutta sanoo välillä jotain josta pidin. Ei ole tanakka. Mutta sillä on se Sami, ja se honaa ettei Hannu pidä siitä kunnolla. Sit on vielä se Liisa jota Hannu stalkkaa lenkkipolulla. Just tämmösistä hemmoista tulee raiskaajat. Niillä on niin ikävä halkiota. Mitä tahansa. Tytär Solja on muuten mukava, se jopa halus mennä Hannun kanssa naimisiin pienenä, mut se on vaan tytär, ja Stenmanien suku tyrehtyy sen mukana. Ne on sentään aatelisia, vaikka väärän koivun takaa.
ellauri045.html on line 451: Luin nyt loppuun Merete Mazzarellan kirjan Emmekä voisi elää sovussa? (Tammi, 2020), johon olen jo viitannut. Eniten pidin hänen niistä esseistään, joissa vanhaa elämää ja vanhaa ihmistä kohdeltiin kunnioittavasti ja ymmärtävästi. Siis minua.
ellauri046.html on line 245: En liioin välittänyt ottaa huomioon, että Vaitioloon liittyy Arvoituxellisuus ja Kaximielisyys, joka vastustaa mun Pyrkimyxiä. Mitä mä oon tässä suhteessa tehnyt on tullut väärinymmärretyxi, selitetyxi Ylpeydexi, Ylimielisyydexi ja Jumala ties mix. Kun mä uskonnollisesti pidin Vaitioloa Velvollisuutena, en ole tehnyt Vähintäkään poistaaxeni tätä Väärinkäsitystä. Vaan Vaitioloa pidin Velvollisuutenani, koska mun Kirjailijuus ei vielä ollut niin lähestymässä Täydellisyyttä, että Ymmärrys voisi olla Muuta kuin Väärinymmärrys. Tämän pikku Kirjoituxen Sisältö on siis: mitä mä Kirjailijana Tosiasiassa olen, että mä olin ja olen uskonnollinen Kirjailija, että koko mun Kirjailija-Toiminta liittyy Kristinuskoon, tähän Ongelmaan: että tulo Kristityxi on suorassa ja epäsuorassa poleemisessa Tähtäimessä kauhea aistiharha: Kristillisyys, tai että jossain Maassa kaikki jo on sellaisia Kristillisiä.
ellauri046.html on line 323: Vaakku K. arveli et Maila Talvio ois voinut tykätä Söörenistä, jo se olis joskus lukenut muutakin kuin romskuja. Mä en siitä pidä, se on liian existentialistista. Mä oon essentialismin kannalla. Poikasena kyllä pidin Viettelijän käsikirjasta, otin siitä oppia.
ellauri048.html on line 1190: I held it truth, with him who sings Mä pidin totuutena, sen kaa joka laulaa
ellauri058.html on line 470: Ristiriitaisuudet Matin persoonallisuudessa hämmentävät joitakin blogisteja. "En vieläkään tiedä: pidinkö Matista vai vihasinko häntä kuitenkin enemmän? Hänessä on niin monta erilaista puolta." Hän osasi tehdä hyvää makaronilaatikkoa. Hän osasi kuristaa Taiston pojan Viki-suomenpystykorvan, joka oli autuaan tietämätön tapahtumista. Vikki-koira joutui näsän käsiin.
ellauri093.html on line 507: Verlainesta on Pellissierin paasaus albumissa 33. Sehän oli Rimbaudin petikaveri, kuten selviää Rimbaud-paasauxesta albumissa 49. Verlainen runo Chanson d´autumne ei ollut vain liittoutuneiden koodisana, vaan sitä siteerasi ulkomuistista Julia Carlsonin oloinen Paula Beer, joka esitti mainiosti saxalaista Annaa elokuvassa Frantz. Pierre Niney oli aivan Maxin näköinen. Leffa oli coveri Lubitschin vanhemmasta leffasta, joka perustui Maurice Rostandin kirjaan vuodelta 1925 L'homme que j'ai tué. Se oli erinomaisen hyvä ohjelma, siit mie pidin. Vanhanaikainen juonileffa, jossa ei käynyt hyvin vaikka ei vallan huonostikaan. Hautausmaalla puut humisivat kohtalokkaasti.
ellauri097.html on line 768: And dreaming, as it were, held brotherly speech ja unexuen, ikäänkuin, pidin veljellistä puhetta
ellauri106.html on line 38: Hän oli kysynyt minulta, pidinkö enemmän isästäni kuin äidistäni, miltä minusta tuntui korkeilla paikoilla tai väkijoukossa ja mitä minä aioin tehdä, kun pääsisin takaisin sivilielämāän, ja oli päätellyt vastauksistani, että olin tukahdutetun raivon astia. Toinen runoilija, joskin univormussa ja kapteenin arvoinen.
ellauri106.html on line 295: Phillun isältä opittu mielisanonta on "olen itselleni velkaa sen". Solipsistijutkun deviisi. Se oli niin velkaa izelleen Empsonin 7 types of ambiguityn että sille tuli lödet housuun kirjakaupassa. Illalla 1 olut ja 1 erä flipperiä ja sit kotiin alleviivaamaan vielä kirjoja ennen maate panoa. Tänäkin päivänä pidin izestäni koska olin aivan vitun anaalinen. Kalsareina valkoiset Fruit of the Loom jamihousut. Hyi helvetti.
ellauri110.html on line 890: Joitakin Pushkinin runoja Mäkelä on kääntänyt omalla koruttomalla tyylillään. Eniten pidin tästä seuraavasta, jonka Mäkelä sanoo radiojutussa kääntäneensä opiskeltuaan venättä kaksi vuotta.
ellauri142.html on line 1014: Tunnuslause on jossain käänteessä päivitetty. Vanhassa sinetissä luki "Totuus on korkein uskonto". Kuvion synty johtuu siitä sinetistä, jota yksi Seuran perustajista, H. P. Blavatsky, käytti ennen Teosofisen Seuran perustamista. Se muodosti kuusikärkisen tähden, jota ympäröi käärme; kuviossa oli rouva Blavatskyn nimikirjaimet, ansaintalogiikka ristin asemesta, ja kreivillinen kruunu Veda-sanan paikalla. (Crux ansata on Ankh-Morporkista tuttu faaraoiden käsipuhelin, risti jossa on rengasmainen pidinnin.)
ellauri143.html on line 1703: Levitaatio on harjoitus, jossa pösilö kehittää sisäänpäin kääntyneenä itsetarkkailun muodossa omaa mieltänsä, harjoittaa unenpäästä kiinni saamista tai muiden epätietoisuuden tilojen saavuttamista. Päämääränä voi olla saavuttaa jotain hyötyä tai pelkkä harjoitus voi olla päämäärä, niinkuin spinningissä. Pienenä kun pelkäsin poraamista hampilääkärissä pidin suun napissa paizi mökeltääxeni: mä mietin. Ennen pitkää äiti kylästyi ja poras väkisin. Rouva Häyhä piti kiinni.
ellauri143.html on line 1738: Mietiskelyn jälkeen tätä Buddhan ja pyhän yhteisön belfietä voi pitää mielessään loppupäivän ajan kaikissa askareissa. Santra lantraa, pitää yantraa, lukee tantraa, ja hokee mantraa. Tantra on kangaspuu, mantra ajatelma, yantra mikin pidinnin. Arvo Suomisen pienessä latinanvihossa humor oli "mikin märkyys".
ellauri152.html on line 189: Älä usko etten mä sua rakasta. Mä syön sut kuin kypsän viikunan, mä juon sut kuin tuliveden, mä kannan sua mun ympärillä kuin nahkavyötä. Mä pidin hauskaa sun ruumiilla, koska sun tukka on lyhkänen, tissit keilamaiset ja sun ruumis laiha, ja nännit kuin 2 pientä taatelia. Kuten tarvitaan vettä ja hetelmiä, myös naista tarvitaan, mutta mä en enää muista sun nimeä, sä joka luisut mun kätten välistä kuin yhden toisen tykätymmän varjona. Sun ja mun välilihan välissä on mulla tommonen crème brulée. Mä puristan sua mua vasten tällä haavaa ja huudan sen toisen nimeä: Mnasidika ! Mnasidika ! Mnasidika ! Ole mulle vielä kerran hän!
ellauri152.html on line 512: Noissa usein käydyissä keskusteluissa väitteet nujersivat toisensa ylen helposti, sillä kaikki perustui helposti kumottaviin siteerauksiin. Minä olin vaiti ja pidin oman pääni. Tosin kristityt olivat epäjumalanpalvojia mutta kyllä kuningas Daavid oli tosiaan tehnyt syntiä. Ja asuessaan omassa maassa juutalaisetkin olivat tappaneet (ja tappavat). Ja oli totta että joka uskonnolla oli oma profeettansa, mutta kuka tiesi ketkä heistä olivat tosiaan puhuneet jonkun jumalan kanssa?
ellauri188.html on line 209: Itse pidin suuresti elokuvan kolmesta neljänneksestä, mutta lumo hieman rapisi loppupuolella, kun pandojen koko kasvoi kingkongmaisiin mittasuhteisiin, ja kerrontaan tuli mukaan yhä fantastisempia piirteitä. Pikkupanda vielä menettelee, mutta jotain rajaa. Hieman myös mietitytti, miten Mei Mein isoäidin, äidin ja tätien kaltaiset uljaat voimanaiset olisivat suostuneet vuosikymmenien ajan pienentämään kiinalaisia. Mutta pieniähän kiinalaiset ovat. Tai olivat, nythän niitä on hirmu isojakin, kuten Xi. Sale ja Putin on kääpiöitä Xin rinnalla! Macronista puhumattakaan.
ellauri206.html on line 222: Sen jälkeen nojasimme Samin kanssa selkää laituriin, polvia myöden (sic) vedessä, vierekkäin, ja tyttö runkkasi kullejamme keskittyneeseen tasatahtiin, hiukan kumartuneena, mielestäni hivenen liian hitaasti mutta Luojan kiitos lujaa puristaen, ja minä kallistin pään taakse, pidin silmät auki ja näin taivaan tähtimäärän, elokuun Linnunradan, ja tiesin että siellä oli satoja miljardeja tähtiä, eikä minulla ollut toivomusta yhdellekään. Paitsi se, etten tahtonut ikinä luopua mistään meille tarjoutuvasta ilosta kuten tämä, ja se, että toivottavasti kukaan muukaan ei lakkaisi niitä tarjoilemasta. Samin kyllästyttyä ohjasin viileän kullini tytön suun lämpöön. Ei sillä ollut siihen mitään vastaan pantavaa eikä juuri sanottavaakaan.
ellauri213.html on line 411: "Monet meistä hankkivat rahaa Ginzan yökerhoissa, en minä ollut ainut. Luuletko että pidin niistä rujoista sioista jotka nipistelivät pakaroitani ja kopeloivat rintojani? Minä vihasin heitä. Luuletko todella että olisin nauttinut yhdestäkään kapitalistisesta liikemiehestä joka tyydytti luonnolliset tarpeensa ruumiillani? Etta sain mielihyvää tuntemattomilta irstailijoilta jotka taputtivat selkääni, pumppasivat itsensä tyhjäxi emättimeeni tai purkautuivat suuhuni? Sisimmässäni nauroin, se jotmuili niistä kivasti. Jokaisen aktin hinta meni lyhentämättömänä puna-armeijan tarpeisiin." Hän syleili Marikoa korjaan Fusakoa ja salli tytön kynsiä selkäänsä. Naisen menneisyys ei juurikaan loukannut häntä, tahtomattaan hän huomasi sen kiihottavan itseään. Silti hän ei vakuuttunut siitä etteikö nainen olisi tuntenut minkäänlaista sukupuolista nautintoa Ginzassa. Mariko korjaan Fusako nussi siihen nähden liian hyvin.
ellauri257.html on line 318: Minun kukkani, lapset! Miksi rakastin teitä, miksi pidin teistä huolta? Itkeekö sydän yksin koko maailmassa, Kuinka itkin kanssasi?.. Ehkä arvasin sen... Ehkä siellä on neito! Sydän, ruskeat silmät, Että he itkevät omia duumia - En halua enää. Yksi kyynel ruskeasta silmästä - Ja herra herrojen yli! Ajatukseni, ajatukseni, Voi minua teidän kanssa!
ellauri267.html on line 276: Minun on edelleen julistettava vapaasti, että en ole tarkasti noudattanut kolmea draaman yhtenäisyyden mekaanista sääntöä. Tunsin ne ja pidin niitä silmissäni, mutta seurasin niitä vain etäältä; sillä englantilainen nero ei voi sietää liian säännöllistä näytelmää: meille on annettava vaihtelua, jopa nautintoa irstailusta.
ellauri282.html on line 121: Tämä "osio" on alkua albumissa 285 jatkuvaan Patti Mulkkisen riivintään. v. 2021 kesällä (albumi 104) tutustuin Matti Pulkkiseen sen esikoisen välityksellä, ja pidin sitä aika hyvänä. Silloin vielä jaxoin niellä tiiliskiviromaaneja kokonaisina. Nyt vajaat 2v myöhemmin löytyi Pulkun viimeinen opus, Ehdotus rakkausromaanixi, Pasilan poistohyllystä. Se käsittelee siinä aivohalvausta romaanin keinoilla, ja vähän nähtävästi tärähtänyttä Vuokko-vaimoaankin myös. Pulkki sai paskahalvauxen 1988 ja kuoli 2011 Lapinlahessa, ai taisikin olla Lapinlahdella. Se oli kyllä ammatiltaan mielisairaanhoitaja. Jouzenlauluun mennessä Patti oli jo täysin työlääntynyt ex-"lahioimaiseensa".
ellauri349.html on line 896: Sitten pidin saarnan Martasta ja Mariasta. Esa-Maaria on valinnut hyvän osan, älköön sitä hältä otettako pois. Pipsa-Martta puuhatkoon päntrissä, napittakoon kaxosia ja työntäköön pölynimuria.
ellauri365.html on line 261: "Pelko, joka vaivasi hänen levottomia aivojaan yötä päivää, näkyi jo hänen silmissään, minä pidin häntä silloin tuhoon tuomituksi miehenä. Tiesin, että hänen oman Boule de Suifin hienovarainen myrkky oli jo aloittanut tuhotyönsä tässä, upeat aivot. Tiesikö hän sen itse? Luulin usein, että hän tiesi. Hänen Sur L'Eaunsa MS. makasi pöydällä välillämme, hän oli juuri lukenut minulle muutaman luvun, paras asia, jonka hän oli koskaan kirjoittanut, ajattelin Hän tuotti edelleen kuumeisella kiireellä yhtä mestariteosta toisensa perään, leikkaa innoissaan aivoaan samppanjalla, eetterillä ja kaikenlaisilla huumeilla. Naiset naisen perään loputtomassa peräkkäisessä peräkkäisessä peräkkäin nopeuttavat tuhoa, naisia värvättiin joka puolelta... näyttelijöitä, balettitanssijia , midinettes, grisettes, tavalliset prostituoidut - "le taureau triste", hänen ystävänsä kutsuivat häntä.
ellauri374.html on line 438: Samaa mieltä on Sergei Aksakov teoxessa En familjekrönika, jota luin Peijaxen sairaalassa verta virzassa. Jotenkin pidin Aksakovin büchleinista, toisin kuin Doston angstauxista. Sixikö että Aksakov on vanha hölmö vaiko sixi että on niin helpottavaa olla ilman virzakiveä? Vaikea sanoa. Vankka maaorjuusscheisse ja tympeä miesshovinismi siinä ei kyllä napannut. Voivottelevat kauniit mordvalaistytöt mehukkaine pullineen olisi ollut kiva nähdä.
ellauri386.html on line 121: Niissä yhteiskuntapiireissä, joissa äitinikin silloin liikkui oli vielä naittajaeukkoja. Niinpä erääseen nimenomaan äitiäni varten järjestettyyn tilaisuuteen kutsuttiin kerran kaksi nuorta miestä, jotka etsivät itselleen morsianta. Kun äidiltäni jälkeenpäin kysyttiin, pitikö hän näistä, hän vastasi: En, pidin enemmän siitä ukkelista, joka jutteli ja nauroi koko ajan. Hän tarkoitti isääni. Ennen vanhaan yli neljäkymmenvuotiaita pidettiin jo vanhuksina ja isä, joka oli syntynyt vuonna 1799, oli tuolloin neljäkymmentäkaksivuotias.
xxx/ellauri027.html on line 839: Minä pidin selvänä, että nyt sitten lähdettäisiin sille pitkälle merimatkalle, jonka päämääränä olisi oma lähetyskenttäni. Mutta suurexi yllätyxexeni laiva kääntyikin sitä matalaa hiekkarannikkoa pitkin. Oli niin kirkas vesi, että näin aivan pohjaan asti, ja pelästyin: - Hyvänen aika, nehän ajavat tämän laivan karille! Eihän tällaisella aluxella pitkin rantoja ajella!
xxx/ellauri086.html on line 91: Hänmies päästi minut. Nousin kontalleni ja peruutin piipaten suoraan kulliin kuin paku kympillä. Levitin pakaroitani ja värisin orgasmin enteillessä. “Mie en enää kestä” tukahtunut huokaus pääsi takaani. "Yffyf, en miekään" vastasi hänmies samasta suunnasta. Hyväilin klittaa oikealla ja pidin pakaraa vasemmalla. Hänmies työnsi nyt hitaasti, hän izekin väristen. Tunsin itseni Viihteen näyttelijäksi, sen verran käheä oli orgasmia enteilevä voihkintani, kuin huokaus ja huuto samassa. “Nyt tulee” koko hänmies tärisi, mutta jatkoi.
xxx/ellauri086.html on line 640: Atreus vannoi uhraavansa parhaan lampaansa Artemiille, mutta etsiessään sitä laumastaan hän huomasi joukossa kultaisen lampaan. Hän laiminlöi lupauksensa, kuristi lampaan ja säilöi sen laatikkoon, mutta hänen vaimonsa Aerope, joka oli viehtynyt hänen veljeensä, antokin sen Thyesteelle. Mykeneläisten saatua ennustuksen, joka kehotti heitä valitsemaan itselleen pelopidin kuninkaaksi, he kutsuivat Atreuksen ja Thyesteen. Kun he keskustelivat valtakunnasta, Thyestes julisti kansalle, että valtakunnan tulisi kuulua hänelle, jolla on kultainen lammas, ja kun Atreus tähän suostui, Thyestes tuotti lampaan nähtäväksi ja julistettiin kuninkaaksi.
xxx/ellauri116.html on line 452: Mies sai mut alas 1. kerroxen parvekkeelta uhkailemalla leipäveitsellä muttei saanut 7. kerroxessa, pidin kiinni kynnet katkeillen karmeista. Jumala tuli taas hätiin 11. hetkellä. Vot perkele, tuota se tekee, se on narsisti.
xxx/ellauri175.html on line 761: Nyt on aika kertoa teille, herraseni, että kauniin Evelyn Habalin, keinotekoisen tytön kuoleman jälkeen pidin velvollisuuteni näyttää Sowanalle Philadelphiasta tuomani burleskijäännökset oopiumisaaliin muodossa. . ― Samalla välitin hänelle jo hyvin selvän luonnoksen käsityksestäni Hadalysta. Ette usko, millä synkällä, uudella ja kostonhimoisella ilolla hän toivotti ja rohkaisi projektiani! "Hänellä ei ollut hengähdystaukoa ennen kuin aloin töihin!" ― Ja minun piti aloittaa ja sitten omaksua itseni tähän työhön siinä määrin, että työni valaisevien voimien ja lukemattomien lamppujen parissa, jotka minun oli määrä saada valmiiksi ihmiskunnan puolesta, kärsi kahden vuoden viiveestä: ― joka menetti miljoonia, olkoon se sitten. sanoi hymyillen! "Lopuksi, kun kaikki Andrein orgasmin hienoudet oli selvitetty, kokosin ne niiden kirkastavaan yhteyteen ja esitin hänelle ilmestyksen, elottoman nuoren panssarin.
xxx/ellauri179.html on line 888: ’cause I liked ’er too much, koska oikeastaan pidin siitä
xxx/ellauri208.html on line 719: Ja minä istuin Joonatanin vieressä ja pidin häntä kädestä ja tunsin, että hän oli voimakas ja hyvä perin pohjin, ja ettei mikään ollut oikein vaarallista siellä missä hän oli.
xxx/ellauri235.html on line 891: She said she liked the way I held the microphone Se sanoi etmä pidin sexikäästi mikistä
xxx/ellauri252.html on line 69: Marjukka ei tainnut tehdä muuta kuin rähjätä. Minun piti kertoa sinulle siitä toisesta naisesta, Leena Larjangosta, Saskan muzista. En minä siitä mitään pahaa halua puhua, olihan silläkin pillu ja toisessakin päässä jotakin, mutta laiska ja saamaton se oli. Oli niin kylmä ettei voinut tehdä muuta kuin peiton alla nussia. Sen takeen minä varmaan kyllästyinkin siihen naiseen, ja kun Suomesta tuli rahaa, join umpikännit ja lensin tieheni. Olen kertonut tänkin sulle ainakin 100x. Eiku Pariisiin ja taas Dubliniin korjaamaan avioliittoani. Sieltä Suomeen ja mielisairaalaan. Minä kyllä pidin siitä naisesta, vaikka se kulki hitaasti. Se ei koskaan ollut mulle vihainen. Hänen persettään en unohda,
xxx/ellauri255.html on line 481: Blok hymyili Konstan nähden vaan kerran kun Kornei Zhukovski oli piirtänyt jonkun hassun kuvan. Leo Tolstoi kysyi nuorelta Maximilta kujeillen: pidättekö minusta, A.M.? Mitäs siihen vastaisikaan, mä sanoin myöskin malaika. Maxim oli rakastunut Lexaan, Konsta Maximiin. Helmin pikku ystävistä pidin eniten Elsasta ja Venlasta.
xxx/ellauri291.html on line 203: Mamujen hytissä oli vaan Wilhon tekemien näköiset puusängyt. Mamut muhinoivat meidän mukavassa kaxoissängyissä ja heittivät tuhahdellen lattialle mun valkoisen oranssiruutuisen pyjaman. Sitä pidin aika nölönä ja huomautinkin siitä.
xxx/ellauri296.html on line 526: Setämies Patti jatkaa juutalaisten puolustusta. Heprealaisiin sotilastyttöihin ihastuu kaikki. On piirteet nätit ranteessa meikkipussi ja kainalossa konepistooli, lippaassa kovat. Ne ei ole turhia tyttöjä! Timo Soini arvostelee Sanna Marinia abortin puolustuxesta. Ei mikään ylläri siltä löysäpussi reppumaha tekokatoliikki setämieheltä. Se oli ollut hiljaa 4v mutta nyt ryömii kaikki SSS-torakat taas esiin oven alta. Käytännöllisesti kazoen kaikki enemmän tai vähemmän perverssit sexuaaliteoriat ovat peräisin juutalaisilta. Lähes kaikki käytännöt on ainakin raportoitu Raamatussa. Sellaista chutzpahia! Henk.koht kyllä pidän eniten yxinkertaisesta penetraatiosta läh. saarnaaja-asennossa. Tai siis pidin.
xxx/ellauri329.html on line 532: Minä synnyin Neuvostoliitossa, ja siellä minun oli hyvä olla. Isäni oli kommunisti, hän opetti minua lukemaan Pravda-lehdestä. Jokaisena juhlapäivänä me menimme yhdessä mielenosoitusmarssille. Kyynelet silmissä... Mina olin pioneeri, pidin punaista huivia. Sitten tuli Gorbatšov, enkä minä ehtinyt päästä Komsomoliin, mikä oli harmi. Mina olen neukku, vai? Olivatko minun vanhempani neukkuja, ja ukki ja mummo myös? Minun neukku-ukkini kaatui Moskovan luona vuonna -41... Ja neukkumummoni oli partisaanina... Herrat liberaalit tekevät työtä olan takaa. Ne haluavat, että me pitäisimme menneisyyttämme mustana aukkona. Minä vihaan niitä kaikkia: gorbatšovia, ševardnadzea, jakovlevia - kirjoittakaa ne pienellä kirjaimella, niin paljon minä niitä vihaan. En minä halua Amerikkaan, minä haluan Neuvostoliittoon...
xxx/ellauri354.html on line 190: Annamari Sarajaksen "tapaturmaisen" kuoleman jälkeen Laitinen valittiin Sarajaksen seuraajaksi vuonna 1986, mutta virkaa hän ehti hoitaa vain muutaman vuoden ennen siirtymistään eläkkeelle vuonna 1989. Vakiinnuttuaan professorinvirkaansa Sarajas näyttää vähitellen työlääntyneen tehtäväänsä eikä hän tutkijanakaan oikein pystynyt uudistumaan, motkottaa Juhani Niemi, tuo hampaaton lammas. Kevätlukukaudella 1969 laitoksella alkoivat vt. assistentteina pitää praktikumeja Kai Laitinen ja Pekka Tarkka, onnenpekka. Praktikumeista tuli niin suosittuja, että opiskelijat ryhtyivät vaatimaan niitä pakollisiksi. Siihen Sarajas jonkin verran pitkin hampain suostui, kun opintovaatimuksia käsiteltiin professorin kotona kokouksessa, johon minutkin opiskelijoiden edustajana kutsuttiin mukaan. Itse pidin Sarajaksen seminaarissa esitelmän Arvo Salon tuotannosta, mutta siirryin sittemmin kioskikirjallisuuteen. (Kiinnos.) Sarajas jätti joskus työt ja luennot kesken, palasi kotiinsa juomaan keskiolutta ja syömään rauhoittavia lääkkeitä. Yleisen kirjallisuustieteen kollega, narsistinen Aarne Kinnunen on kertonut, miten tiukasti Sarajas piti kiinni oppiaineensa reviiristä.
51