ellauri062.html on line 441: Strasserismi on antikapitalistista nazismia. Hitlerin oikeistolaista talouspolitiikkaa vastustanut Otto Strasser erotettiin kansallissosialistisesta puolueesta 1930, ja hän perusti mustan rintaman, virallisesti Kampfgemeinschaft Revolutionärer Nationalsozialisten, koska katsoi, että natsipuolueen alkuperäinen kapitalismin vastainen luonne oli tullut petetyksi. Toinen veljeksistä, myös natsipuolueen vasemmistolaiseen siipeen kuulunut Gregor Strasser, surmattiin puolueen puhdistuksessa pitkien puukkojen yönä.
ellauri112.html on line 107: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
ellauri283.html on line 156: Miksi meidän pitäisi haluta "totuutta" sen sijaan, että tunnustaisimme epätotuuden "elämän edellytykseksi". Filosofit ovat väärässä vastustaessaan väkivaltaisesti petetyksi tulemisen riskiä. "Se on vain moraalinen ennakkoluulo, että totuus on arvokkaampi kuin ulkonäkö." Elämä ei ole mitään ilman ulkonäköä.
ellauri351.html on line 152: Lorenz pohtii vanhaa filosofista kysymystä siitä, antavatko aistimme meille oikein tietoa maailmasta sellaisena kuin se on vai tarjoavatko meille vain illuusion. Hänen vastauksensa tulee evoluutiobiologiasta. Vain piirteet, jotka auttavat meitä selviytymään ja lisääntymään, välittyvät. Jos aistimme antaisivat meille väärää tietoa ympäristöstämme, olisimme pian sukupuuttoon. Siksi voimme olla varmoja, että aistimme antavat meille oikeaa tietoa, sillä muuten emme olisi täällä lämpimässä kattilassa kuin sammakot petetyksi tulleina.
ellauri353.html on line 360: Babel meni naimisiin Jevgenia Gronfeinin kanssa 9. elokuuta 1919 Odesassa. Vuonna 1929 heidän avioliitostaan syntyi tytär, Nathalie Babel Brown, josta tuli isänsä elämän ja työn tutkija ja toimittaja. Vuoteen 1925 mennessä Baabelien avioliitto oli hapan. Jevgenia Babel muutti Ranskaan, koska hän tunsi itsensä miehensä uskottomuuden petetyksi ja kommunismia kohtaan lisääntyvän vihansa johdosta. Babel näki hänet useita kertoja Pariisin vierailunsa aikana. Tänä aikana hän aloitti myös pitkäaikaisen romanttisen suhteen Tamara Kashirinan kanssa. Yhdessä heillä oli poika Emmanuil Babel, jonka hänen isäpuolensa Vsevolod Ivanov adoptoi myöhemmin. Emmanuilin nimi muutettiin Mihail Ivanoviksi, ja hänestä tuli myöhemmin tunnettu taiteilija.
xxx/ellauri056.html on line 143: ”Mutta eihän mitään voi esittää hirveen kauan. Jossakin vaiheessa mies tuntee tulleensa petetyksi. Taustalla onkin ollut naisen epävarmuus, ettei uskalla olla se joka oikeasti on.”
xxx/ellauri208.html on line 951: Ensimmäinen romaani Sinitaivas (1980) käsittelee vielä pääasiassa realistiseen sävyyn neljän naisen hetkeksi yhteen kietoutuvia kohtaloita. Eronnut 6-vuotiaan Maurin yksinhuoltajaäiti Virpi saa asunnon pahanhajuisesta kaupungin vuokratalosta, itähelsinkiläisestä lähiöstä. Päähenkilö ei ole kipuineen ja ahdistuksineen yksin. Hän tutustuu kolmeen samassa talossa asuvaan naiseen, jotka kaikki ovat joko eronneita, yksinhuoltajia, petetyksi tulleita tai pettäneitä ja oirehtivat eri tavoin. Teoksessa kerrostalo alkaa elää ja hengittää kuin Helvi Hämäläisen romaanissa Katuojan vettä (1935), ja erilaisista taustoista ja kohtaloista – myös kilpailusta – huolimatta naiset muodostavat toisilleen jonkinlaisen turvaverkon, yhteisön, jossa "sisaruus" kannattelee.
xxx/ellauri237.html on line 1003: Sinulla on tarve, että muut ihmiset arvostavat ja ihailevat sinua, ja silti olet kriittinen itseäsi kohtaan. Vaikka persoonallisuudellasi on joitain heikkouksia, pystyt yleensä kompensoimaan ne. Sinulla on huomattava käyttämätön kapasiteetti, jota et ole hyödyntänyt. Vaikka olet kurinalainen ja itsehillintä ulkopuolelta, sinulla on taipumus olla peloissaan ja epävarma sisältä. Joskus sinulla on vakavia epäilyksiä siitä, oletko tehnyt hyvin tai tehnyt oikeita päätöksiä. Pidät tietystä määrästä muutosta ja vaihtelua ja tunnet itsesi petetyksi, kun ympärilläsi on rajoituksia ja rajoituksia. Olet myös ylpeä siitä, että olet itsenäinen ajattelija; ja olla hyväksymättä muiden väitteitä ilman riittäviä todisteita. Mutta mielestäsi ei ole viisasta olla hyvin rehellinen paljastaessasi itsesi muille. Joskus olet ulospäinsuuntautunut, ystävällinen ja seurallinen, kun taas toisinaan olet introvertti, varovainen ja varautunut. Jotkut pyrkimyksistäsi ovat yleensä melko epärealistisia.
xxx/ellauri286.html on line 582: Zanarini et ai. tunnisti neljä tälle sairaudelle tyypillistä dysforian luokkaa: äärimmäiset tunteet, tuhoisuus tai itsetuhoisuus, ryssien uhriksi joutumisen tunteet, kansallisen identiteetin puuttumisen tai pirstoutumisen tunne. Näissä luokissa BPD-diagnoosi liittyy vahvasti kolmen tietyn tilan yhdistelmään: tunne petetyksi tulosta, hallitsemattomuuden tunne ja "tunne, että satuttaisin venäläisiä".
9