ellauri024.html on line 774: Järjestään pessimistejä löytyy Aarnen valizemista humoristeista. Saattaahan Aarnen valinta olla sen oman melankolian vinouttama. Mut kuuluisiahan nuo ovat. Pari on sentään iloisia tyyliin "ilo pintaan vaik syän märkänis", tai toi mun suosikki "tilanne on toivoton muttei vakava" (toisto tyylikeinona). Optimistit ei tarvize humoristeja, niillä on ilo pinnassa ihan ilmankin. Ne voi olla tosikkoja kuten kristityt: kohta on kivaa, sillä parempaa on luvassa. Divina comoedia.
ellauri029.html on line 879: Wikipedian mukaan sarkasmiksi voidaan kutsua sellaistakin purevaa, ivallista tai halveksuvaa kommenttia, joka ei ole ironinen. Tietysti se johon sarkasmi osuu on sitä mieltä, ettei siinä ole kerrassaan mitään huvittavaa. Mutta muutenkin: mun paasauxet on paikoin erittäinkin purevia, eivät välttämättä ironisia, eivätkä ainakaan yhtään hauskoja, mutta sarkastisia. Pessimismi nousuun! AVSn v97 Pessimismi-kiertueella Pentti Linkola ja Paavo Haavikko esittivät Eppu Normaalin lauluja ja Jari Sarasvuo puhui izestään. Onx tää alivaltiosihteereiltä sarkasmia, vai peukuttaako ne oikeesti pessimistejä? Vaikee sanoa, jos ei ymmärrä asiayhteyttä, se on kulttuurisidonnaista, sanoo Archie.
ellauri030.html on line 657: Täähän testi on ihan perseestä! Miten noi piirteet muka on tekemisissä pessimismin ja optimismin kanssa? Mix rentoutuminen ja kiireisyys menee tolla lailla? Hizi onhan vaikka kuinka paljon häslääviä sangviinisia optimisteja, vaikka Eski Saarinen, ja veteliä uneliaita pessimistejä, vaikka mä tai Oblomov. Entä sit toi seurallisuus, ei kai sekään aina liity tähän. Optimisteissa on psykopaatteja, joilla ei edes ole kunnon ystäviä. Ei ihmekään jos tää testi ei toimi, se mittaa yhtä aikaa monta luonteenpiirrettä, plus izetuntoa. Inhoon tälläsiä HS selvitti tunarointeja. Ne on yhtä tyhjän kaa, ellei pahempaa, täysin harhaanjohtavia.
ellauri348.html on line 863: Optimistilla oli tapana määritellä epäonnistumisensa epävakaiksi (en vain opiskellut tarpeeksi tätä koetta varten), kun taas pessimisti saattaa ajatella esimerkiksi: "En ole koskaan hyvä testeissä". Toinen jutku Eisner huomasi että koirista tulee pessimistejä jos ne saa aika ajoin rändömeja sähköiskuja ja sirkoista päinvastoin öykkäreitä jos niiden vastustajilta irrotetaan jalkoja.
ellauri364.html on line 566: Kahdesti nussitut sensijaan on tollasia pessimistejä, ambivalentteja skizotyymejä. Voisi ajatella, että kerran nussitut ovat onnellisia, kun taas toiseen kertaan nussitut ovat onnettomia, mutta itse asiassa James väittää, että jotkut onnellisimmista ihmisistä ovat itse asiassa jälkimmäisiä. Kuinka tämä on mahdollista? No, ambivalentti asenne elämää kohtaan johtaa usein "kriisiin", joka ilmaistaan patologisena masennuksena, johon liittyy usein voimakas halu järkeistää asioita. Tämä positiivinen halu on ristiriidassa taustalla olevan negatiivisen tunnetilan kanssa, mikä saa aikaan ristiriidan, joka löytää ratkaisun negatiivisen tilan ylittämisessä uuteen, syvälliseen elämänrakkauden tunteeseen. James olisi voinut ottaa oman "merkityskriisin" -tapahtumansa esimerkkinä, mutta sen sijaan hän puhuu Leo Tolstoista. James selittää, että venäläisen kirjailijan onnistunut yritys palauttaa itsensä mielenterveyteen roimahousuisena maalaismiehenä johti enemmän kuin paluuta alkuperäiseen tilaan. Takaisin työnnetyt ja uudelleen nussitut saavuttavat uuden ja korkeamman leevelin.
5