ellauri145.html on line 122: Tuoreen hajupihkan haju on erittäin voimakas ja epämiellyttävä, mutta kypsennyksen jälkeen maku tuo ruokaan miedon sipulimaisen/valkosipulimaisen maun. Useissa länsimaissa maustetta kutsutaankin pirunpaskaksi, jonka sievistelevät keittokirjailijat ovat sitten muuttaneet pirunpihkaksi tai hajupihkaksi. Koska sipuli ja valkosipuli on kielletty jainalaisilta, he käyttävät pirunpihkaa antamaan ruokaan samaa makua. Keskiajalla väitettiin, että pirunpihka auttaa keuhkoputkentulehdukseen ja lievittää hysterian oireita. Tässä on kyseessä eri aine kuin suomalaisessa kansanperinteessä tunnettu pirunpaska, jota käytettiin pirunviulun soittamisessa. Suomalainen pirunpaska oli tinktuurasta ja kumihartsista valmistettu seos.
ellauri155.html on line 702: Humen vakiintunut näkemys on ollut monien vuosien ajan, että hän on klassisen compatibilismin päähenkilö ja perustajahahmo talousliberaalissa perinteessä, joka ulottuu Hobbesista Humen kautta Milliin, Russelliin, Schlickiin ja Ayeriin.
ellauri160.html on line 616: Aika rankkaa vihapuhetta. Punaisille kylmää kyytiä. Juutalaisessa perinteessä Kabbalan mukaan Lilith oli Aatamin ensimmäinen puoliso, demoni jonka Jumala oli luonut. Aatamin ja Lilithin yhtymisestä syntyivät demonit. Näistä merkittävin oli Asmodeus. Lilithin myöhempänä avopuolisona pidettiin Saatanaa, joka houkutteli Eevan syntiinlankeemukseen. Joskus oletettiin myös, että viettelijä olisi ollut käärmeen hahmon ottanut Lilith, joka Jumalan kirouksen takia ei pystynytkään enää vapautumaan ottamastaan käärmeen hahmosta. Lilithin hahmo ja nimi pohjautuvat nykykäsityksen mukaan mesopotamialaiseen demonien luokkaan nimeltään lilû (naispuolinen: lilītu). Nimi käännetään yleensä "yön hirviöksi". Lilithiä palvottiin joidenkin juutalaisten keskuudessa vielä 700-luvulla. Lilith uhkasi ennen kaikkea lapsia ja raskaana olevia naisia, ja uskottiin, että demonilta suojasi amuletti, johon oli kaiverrettu tiettyjen enkelien nimet.
ellauri160.html on line 618: Juutalaisessa perinteessä Lilithin uskottiin olevan siivekäs, pitkähiuksinen, viekoitteleva nainen, jolle oli alistettu 480 demonin sotaväki. Lilith liikkui öisin ja saattoi olla vaaraksi yksin nukkuville. Keskiaikaiset juutalaiset uskoivat, että Lilith voi lennellä ympäriinsä pöllön hahmossa, ja pelkäsivät, että tuo vampyyrin kaltainen demoni voi ryöstää lapsia. Lilithin oletettiin olevan lapsen kimpussa, jos lapsi hymyili sapatin tai uudenkuun yönä unissaan. Tällöin nukkuvaa lasta lyötiin kolme kertaa nenälle ja manattiin Lilith lapsesta pois.
ellauri203.html on line 277: Uhraaminen on prosessi, jossa syntipukki joutuu yhteisön sisäisen väkivallan purkautumisväyläksi. Esimerkiksi länsimaisessa kulttuuriperinteessä Kuningas Oidipus ja Raamatun evankeliumit ovat Girardin mukaan verhottuja kertomuksia yhteisöväkivallan uhreista. Uhraamisen prosessi on tiedostumaton: uhraamisen hetkellä syntipukin syyllisyys uskotaan todeksi ja ylilyövä väkivalta oikeudenmukaiseksi. Uhri puhdistaa yhteisön sen sisäisistä konflikteista, ja juuri tästä juontuu Girardin mukaan myös tragedian katarttinen vaikutus. Kuollut uhri kohotetaan myyteissä jumalalliseen asemaan; näin peitetään tietoisuudelta yhteisön ja uskontojen keskiössä toimiva väkivaltainen yksiuhrimekanismi.
ellauri216.html on line 692: Skeemasta on slaavilaisessa perinteessä kaksi astetta:
ellauri216.html on line 709: Suureen skeemaan pukeutuneilla on kreikkalaisessa traditiossa erilainen asu kuin slaavilaisessa traditiossa. Etenkin itäslaavilaisessa traditiossa munkki tai nunna on pukeutunut teräväkärkiseen hupulliseen asuun ja eräitä muitakin eroja on olemassa niin näkyvässä pukeutumisessa kuin viitan alle jäävässä pukeutumisessa. Munkille vihkimisen yhteydessä annettava, munkin vaatetukseen kuuluva, viitan alla pidettävä paramantia (kreikkaisilla analavon) on suuressa skeemassa yleensä suurempi. Skeemamunkin päähineenä on slaavilaisessa perinteessä kukuli (kreikaksi: κουκούλι – neulottu myssy, venäjäksi: кукуль) huovasta valmistettu ja risteillä koristeltu päähine. Eräänlainen saunahattu.
ellauri241.html on line 62: Lamia (/ˈleɪmiə/; Kreikka: Λάμια), muinaisessa kreikkalaisessa mytologiassa, oli lapsia syövä hirviö, ja myöhemmässä perinteessä sitä pidettiin eräänlaisena yöllä ahdistavana henkenä (daemon, succubus). Varhaisimmissa tarinoissa Lamia oli kaunis muinaisen Libyan kuningatar, jolla oli suhde Zeuksen kanssa. Tämän oppimisen jälkeen Zeuksen vaimo Hera ryösti Lamialta lapsensa, Zeus-suhteensa jälkeläiset, joko sieppaamalla tai tappamalla heidät. Hänen lastensa menetys ajoi Lamian hulluksi, ja kostoksi ja epätoivoksi Lamia nappasi kaikki löytämänsä lapset ja söi heidät suihinsa. Julmien tekojensa vuoksi hänen fyysinen ulkonäkönsä muuttui rumaksi ja hirvittäväksi kuin isovenäläisillä. Zeus antoi Lamialle profetian voiman ja kyvyn ottaa pois ja palauttaa silmänsä, mahdollisesti siksi, että Hera kirosi hänet unettomuudesta tai koska hän ei enää voinut sulkea silmiään, niin että hänen oli pakko aina obsessata kadonneista lapsistaan.
ellauri254.html on line 100: Pyhä Serapion nukkui kuolonuneen maanpakolaisuudessa vuoden 360 tienoilla. Monet kirkon suurista pyhistä arvostivat häntä. Pyhän Athanasioksen lisäksi häntä kunnioitti esimerkiksi pyhä Hieronymus (15.6.), joka kutsui Serapionia Tunnustajaksi, koska tämä oli joutunut pakenemaan oikean opin tunnustamisen vuoksi. Roomalaiskatolisessa perinteessä Serapion tunnetaan oppineisuutensa ansiosta myös nimellä Serapion Skolastikko.
ellauri258.html on line 533: Täysin tavis tohtori Andreas Johns tunnistaa Baba Yagan "yhdeksi ikimuistoisimmista ja erottuvimmista hahmoista Itä-Euroopan kansanperinteessä" ja huomauttaa, että hän on "arvoituksellinen" ja hänellä on usein "hämmästyttävää monitulkintaisuutta". Johns tiivistää Baba Yagan "monipuoliseksi hahmoksi, joka pystyy inspiroimaan tutkijoita näkemään hänet pilvenä, kuuna, kuolemana, talvena, käärmeenä, linnuna, pelikaanina tai maan jumalattarina, toteemisena matriarkaalisena esi-isänä, naispuolisena aloitteentekijänä, fallisena äitinä, tai arkkityyppinen kuva". Ei ihme että Andreas on jäänyt tavixexi.
ellauri260.html on line 419: Kuten kermaperse Ari totesi: "Se on vapaan ja korkeamielisen miehen osa etsiä, ei hyödyllistä, vaan kaunista." Tämä akuutti ihmisopiskelija on taitavasti kuvaillut ihmisen käyttäytymisen päätyyppejä ja erottanut viisi ajatuksen ja luonteen pääsävyä: suuret, hyvät, ne, jotka rakastavat kunniaa ja valtaa, ne, jotka haluavat hyötyä ja nautintoa, ja lopuksi rikollinen luonne. Tämän jaon totuutta tukee se, että se on säilynyt merkittävästi katolisen kirkon perinteessä ja hindujen kasteissa. Alempikastiset eivät ole luovia, paizi lapion varressa, Schopenhauereina.
ellauri262.html on line 579: Platt, Richard (2012). Paholaisena toiselle: Pirullinen kirjeenvaihto CS Lewisin The Screwtape Letters -perinteessä . ISBN 978-1-4143-7166-5.
ellauri263.html on line 98: Toinen osa (1:15–3:8) on luonteeltaan synnintunnustus ja rukous pelastumisen puolesta. Tekstistä heijastuu suht varma luottamus siihen, että Jumala ohjaa historian tapahtumia. Voitot ovat palkintoja ja tappiot rangaistuxia. Jerusalemin tuhoutuminenkin on rangaistus kansan ja sen johtajien synneistä. Kolmas osa (3:9–4:4) käsittelee runollisesti viisautta, joka on Jumalan lahja. Esitystapa on samanlaista kuin muussa viisauskirjallisuudessa, kuten Sananlaskujen kirjassa ja Jobin kirjassa. Viisaus kuvataan persoonaksi, ja jakso päättyy siihen, että viisaus näyttäytyy maan päällä ja elää ihmisten keskuudessa. Kristillisessä perinteessä tämä on yhdistetty Jeesuksen ihmiseksi tuloon. Jotain samansuuntaista taisi olle Erasmuxellakin albumissa 26.
ellauri263.html on line 867: Uskonnollisella rituaalilla on usein esikuva, joka toimii mallina rituaalin suorittamiselle. Tämä esikuva kerrotaan mytologiassa, joka kertoo myyttisestä alkuajasta, jolloin todellisuuden malli luotiin. Rituaali on siis näyteltyä myyttiä. Tämän vuoksi esimerkiksi varhaiskantaisten uskontojen parannusrituaalissa samaani saattaa toistaa luomistapahtuman. Kristillisessä perinteessä ehtoollinen viittaa Jeesuksen asettamaan ehtoolliseen.
ellauri269.html on line 773: Hänen roolinsa ulottui sukupolvien yli. Kaikista alkuperäisen Star Trekin hahmoista Spock's on toistuvin seuraavissa sarjoissa ja elokuvissa. Hänen kauttaan historiaa mitataan Trek-universumissa. Jopa nollausaikataulussa, joka mahdollistaa myöhemmät elokuvasarjat, Spock ja Vulcan ovat tukipiste. Juutalaisessa perinteessä Jaakobin unelma tikkaista, joissa enkelit nousevat ja laskevat, tarjoaa osuvan vastakohdan: Imperiumit nousevat ja kaatuvat ja juutalaiset jatkuvat.
ellauri330.html on line 304: Kun etsin Varjenkaa Maksim Gorkin suomennettujen teosten joukosta, en hämmästyksekseni löytänyt sitä ollenkaan. Mysteeri ratkesi, kun laajensin etsintääni ja selasin läpi myös novellien luettelon. Varjenka on alun perin julkaistu osana novellikokoelmaa ”Varjenka ja muita novelleja.” Suomalaisessa kustannusperinteessä 160 sivua olisi jo pitkähkö novelli, mutta mikä ettei.
ellauri333.html on line 180: Sri Lankan perinne esittää Ashokalle suuremman roolin buddhalaisyhteisössä. Tässä perinteessä Ashoka alkaa ruokkia munkkeja laajasti. Hänen ylenpalttisen holhouksensa valtion suojeluksessa johtaa siihen, että monet väärennetyt munkit liittyvät luostariin. Todelliset buddhalaiset munkit kieltäytyvät yhteistyöstä näiden väärennettyjen munkkien kanssa, ja siksi uposatha- seremoniaa ei pidetä seitsemään vuoteen. Kuningas yrittää hävittää väärennetyt munkit, mutta tämän yrityksen aikana liian innokas ministeri päätyy tappamaan todellisia munkkeja. Kuningas kutsuu sitten vanhimman munkin Matkaliputta-Tissarrin auttamaan häntä karkottamaan ei-buddhalaiset hänen perustamansa Pataliputran luostarista. 60 000 harhaoppisuudesta tuomittua munkkia ( bhikkhua ) riisutaan aseista seuraavassa prosessissa. Tämän jälkeen pidetään uposatha-seremonia, ja Tissarri järjestää tämän jälkeen kolmannen buddhalaisen neuvoston Ashokan 17. hallitusvuotena. Ensio Tissarri kokoaa Kathavatthun, tekstin, joka vahvistaa theravadinin ortodoksisuuden useissa kohdissa.
ellauri347.html on line 205: 1978 Isaac Bashevis Singer Yhdysvallat / Puola "hänen intohimoisesta kerrontaiteestaan, jonka juuret ovat puolalais-juutalaisessa kulttuuriperinteessä ja tuovat eloon universaalit inhimilliset olosuhteet"
ellauri353.html on line 190: Elämäkerran kirjoittajan Ruth Brandonin sanojen mukaan Buñuel ja hänen perheensä "elivät epätyydyttävästä työnmurusta toiseen", koska hänellä "ei ollut mitään ylimielisyyttä ja ponnisteluja, jotka ovat välttämättömiä selviytymiselle Hollywoodissa". Hän ei vain ollut tarpeeksi loistokas kiinnittääkseen Hollywoodin päättäjien huomion, elokuvasäveltäjä George Antheilin mielestä: "Koska Buñuel, hänen vaimonsa ja hänen pieni poikansa näyttivät olevan niin täysin normaaleja, kiinteitä henkilöitä, niin täysin epäsurrealistisia Dalín perinteessä kuin voit kuvitella."
ellauri364.html on line 336: Puissa on usein kyrvän korkeudella koloja, joihin siittimen voi tuikata hätätilassa paremman panopuun puutteessa. Norjalaisessa kansanperinteessä huldralla on lehmän häntä, mutta ruotsalaisessa kansanperinteessä huldralla voi olla myös ketunhäntä. Pohjoisruotsalaisella huldralla ei välttämättä ole häntää lainkaan, vaan sen paikalla on pelkkä ontto tai kaarnan peittämä reikä. Suomalaisessa kansanperinteessä on myös kerrottu metsänneidosta, joka muistuttaa paljon pohjoisruotsalaista huldraa.
ellauri364.html on line 337: Norjalaisessa kansanperinteessä huldra kuvataan yleensä tyypilliseksi navettapiiaksi, jolla on tyypilliset maalaistytön vaatteet mutta joka on jokseenkin häikäisevämpi tai nätimpi kuin useimmat muut tytöt.
ellauri369.html on line 116: Benjamin ( heprea : בִּנְיָמִין Bīnyāmīn ; "(oikean) poika") oli viimeinen Jaakobin ja Raakelin kahdesta pojasta (eli Jaakobin kolmastoista lapsi ja kahdestoista ja islamilaisen kristityn perinteen ja nuorin poika) juutalaisessa perinteessä. Hän oli myös israelilaisen Benjaminin heimon esi-isä. Toisin kuin Raakelin ensimmäinen poika Joosef, Benjamin syntyi Raamatun mukaan Kanaanissa.
ellauri370.html on line 233: Suositussa kansanperinteessä juutalainen, joka kiirehti Jeesuksen kimppuun, kun hänet johdettiin ristiinnaulitsemiseen. Rangaistuksena hänet pakotettiin vaeltamaan ympäri maailmaa kodittomana ja levottomina tuomiopäivään asti.
ellauri370.html on line 401: He huomauttavat, että espanjalainen nimi, Colon, ei ollut harvinainen heprealaisessa perinteessä; että hänen isänsä oli kutoja, yksi harvoista juutalaisille avoimista ammateista hänen kotimaassaan Genovassa; että hänen äitinsä Susanna Fonterossa oli Jacobo Fonterossan tytär ja Abraham Fonterossan tyttärentytär [myös yleisiä juutalaisia nimiä]. Espanjankielisiä pakolaisia oli lukuisia 1400-luvun puolivälissä Genovassa, kun juutalaiset perheet pakenivat Espanjan inkvisitiota. Tiedetään myös, että perheen ammatti oli kudonta, perinteisesti juutalainen ammatti, Brinkmann sanoo, ja että juutalaiset etunimet, kuten Abraham ja Jacob, olivat yleisiä Kolumbuksen äidin perheessä.
ellauri377.html on line 73: Varhaiset vaikka harhaiset gnostilaiset opettajat, kuten Valentinus, näkivät uskonsa olevan linjassa kristinuskon kanssa. Gnostilaisessa kristillisessä perinteessä Kristus nähdään jumalallisena olentona, joka on ottanut ihmismuodon johtaakseen ihmiskunnan takaisin oman jumalallisen luontonsa tunnustamiseen. Sullon mun luonto. Mitäs läxit.
ellauri393.html on line 432: Alrunat (saksaksi Alraune) - Euroopan kansojen keskluokkaisessa kansanperinteessä alemman luokan henkiä, mandragoran eli mandraken (Taika-Jim!) juurissa eläviä pieniä olentoja, joiden ääriviivat muistuttavat ihmishahmoja. Alrunat ovat ystävällisiä ihmisille, mutta eivät vastusta leikkiä heille temppuja, joskus jopa julmasti. Ne ovat ihmissusia, jotka voivat muuttua kissoiksi, madoiksi ja pieniksi lapsiksi. He ovat koboldien kaukaisia sukulaisia. Rakelin Lealle antamat lemmenjuurexet olivat alrunoita. Ne ovat huumejuurexia. Koska mandragorat sisältävät harhaanjohtavia hallusinogeenisia tropaanialkaloideja ja niiden juurten muoto muistuttaa usein ihmishahmoja, ne on liitetty maagisiin rituaaleihin kautta historian, mukaan lukien nykyajan pakanalliset perinteet. Sorsamiehet (mandraket) on muuten mainittu jo albumeissa 170 ja 206. Izevihaisella Susannalla on niistä kuva seinällä.
ellauri398.html on line 1191: Kristillis-gnostilaisessa perinteessä Kristus ja Sana ovat sama asia. Sana on Jumalan logo. Tuo ristisana muutti kaaoksen järjestykseksi aikojen alussa. Ihmisen muodossa Kristus uhrasi itsensä vapaaehtoisesti totuudelle, hyvälle, Jumalalle. Sen vuoksi hän kuoli ja syntyi uudestaan. Sana, joka synnyttää järjestystä Kaaoksesta, uhraa kaiken, jopa itsensä, Jumalalle, eli siis izelleen, saadaxeen siitä myöhemmin jotain etua. Tuo yksi kaoottinen lause, viisas yli ymmärryksen, tiivistää kristinuskon.
ellauri402.html on line 346: Okkulttisessa perinteessä tarot-kortteja kutsutaan "arkaaniksi", jossa
ellauri402.html on line 815: Paavalin apokalypsi (Apocalypsis Pauli, kirjaimellisesti "Paavalin ilmestys"; tunnetaan latinalaisessa perinteessä paremmin nimellä Visio Pauli tai Visio Sancti Pauli ) on neljännen vuosisadan ei-kanoninen apokalypsi ja osa Uuden testamentin apokryfiä.
ellauri408.html on line 201: Hyvästä syystä keskeinen keskustelukumppanimme on Jean-Luc Nancy, joka on luultavasti yksi viimeisistä merkittävistä ajattelijoista tässä perinteessä. Nancy osallistuu Hölderlinin lukemiseen sekä heideggerilaisen lähestymistavan kriittiseen uudelleenlukemiseen hänen keskeisissä kirjoituksissaan, jotka käsittelevät nykyaikaista keskustelua sekularisaatiosta ja huipentuvat hänen "kristinuskon purkamista" koskevaan projektiinsa, jossa silmää silmäilevä muukalainen – vahva kuva, lainattu Hölderliniltä – ajatellaan ohikulkijana. Nancyn panos nykyajan filosofiaan ja teologiaan on syvästi juurtunut ja inspiroitunut hänen huolelliseen Hölderlinin runouden lukemiseensa, mutta hän paljastaa myös Hölderlinin runouden alkuperäisen ja ainutlaatuisen teologisen ytimen ja sen merkityksen "aikallemme" noin ohimennen. The existence of the round tower is the necessary condition of freedom, rather than its limitation. There is no meaning if meaning is not shared. Löysää Ludi Wittgwensteinin apinointia. Tää on kyllä pelkkä vastaantulija.
ellauri411.html on line 212: Tooraa käytetään usein viittaamaan juutalaisten uskonnollisiin vakaumuksiin ja juutalaiseen elämään liittyvien opetusten kokonaisuuteen. Mutta pohjimmiltaan se koostuu juutalaisen kansan alkuperästä: heidän olemassaolostaan Jumalan kutsusta, heidän kohtaamistaan vaikeuksista ja heidän liitostaan Jumalan kanssa. Kirja on äärimmäisen tärkeä rabbiinisessa perinteessä, koska sen uskotaan sisältävän kaikki opetukset, jotka Jumala antoi Moosekselle juutalaisille.
xxx/ellauri027.html on line 651: Eski on siirtynyt katsomaan elämää ja muita ihmisiä ylärekisteristä käsin, korkeemmasta tuloluokasta. Mahdollisuuksien, arvostuksen ja kiitollisuuden pilven päältä se kazoo meitä syntisäkkejä. Henkinen johtajuus johtaa ajatukset spiritualiteetin maailmaan. Spiritualiteetti on hankala käsite ilmaistavaksi perinteisin suomenkielisin termein. Hengellisyys on osin käypä vastine, mutta viittaa ennen kaikkea uskonnolliseen kokemukseen, ja käsitteellä onkin iso sija kirkollisessa perinteessä.
xxx/ellauri121.html on line 128: Lévinasin miälestä se mistä kaikki lähtee liikkeelle, on etiikka, ei metafysiikka, kuten aristotelisessa perinteessä on esitetty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etiikkaa tavanomaisessa merkityksessä, jossa pyritään oikeuttamaan tietyt teot. Filosofian historiaa on Lévinasin mukaan hallinnut pyrkimys totaliteettiin ja hallintaan, jossa tietty "samuus" hallitsee kaikkea jättämättä ulkopuolelle mitään. Tämän murtamiseksi on löydettävä tapa tarkastella suhdetta toiseen tavalla, jossa toinen säilyttää erilaisuutensa. Peruskysymys on, miten minun olemassaoloni oikeuttaa itsensä ja asemansa toisiin nähden. Vastaus tähän saavutetaan toteamalla toisten yhteismitattomuus itseen nähden.
xxx/ellauri129.html on line 300: Riku Korhosen (s. 1972) romaanissa Emme enää usko paraan, uskomme rahaan on päähenkilöinä kaksi pariskuntaa: Eero ja Aino tyttärineen, Lari ja Eeva. Kirjan ensimmäiset pari sataa sivua kuvataan pariskuntien elämää Turun seudulla, Ispoisten omakotitaloalueella. Matti Samuel Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija arvosteli Rikun Finlandiaehdokkaan Hesariin. Kirjailija Matti Mäkelä kuoli 2019 – ”Hän painoi päänsä tyynyyn ja veti vii-mei-set hen-gen-ve-ton-sa”. – Hän oli sanonut, että pyörryttää, sisar kertoo Ilkalle ja Pohjalaiselle. Matti sairasti maxasyöpää. Mäkelä oli syntynyt vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaalla. Mäkelä kasvoi lestadiolaisessa perheessä, jossa oli kova kuri mutta salliva ilmapiiri, kunhan tytöt tuli tehdyiksi. Para on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu talon haltija, jonka tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen.
xxx/ellauri230.html on line 128: Länsimaisessa perinteessä edestäpäin kuvattu alastomuus ja – tarkemmin sanottuna – sukuelimet ovat pitkään olleet polttopisteitä sukupolvien välisessä taiteellisessa keskustelussa – kiistanalaisia toisaalta kauneutensa ja toisaalta syntisen luonteensa vuoksi.
xxx/ellauri261.html on line 113: Ambrosius kertoo olevansa jossain määrin pessimistinen vanhojen kirkkojen, myös ortodoksisen kirkon, valmiuteen kohdata tämän päivän ihmisten kysymyksiä. Vanhojen uskontojen edustajalla, ortodoksisella kirkolla, voisi olla paljonkin tarjottavaa myös uusista uskonnosta vastauksia etsiville nuorille kuten Kari Hotakaiselle, Anja Kauraselle ja Esa Saariselle. Idän kirkossahan korostetaan henkisen ja näkymättömän maailman merkitystä, torjutaan aineen hallitseva asema, rajoitetaan lihan syöntiä paastoperinteessä, rukoillaan ja mietiskellään. Kirkot ovat huonosti markkinoineet omia hyviä päästöperinteitään. Sama koskee hiljentymisperinnettä. Kyllä monet lähtevät merta edemmäs kalaan etsiessään esimerkiksi Aasian uskontojen meditaatio- ja hiljentymisperinteitä. Kristillisessä traditiossa on useita upeita meditaatioperinteitä kuten aivan timanttinen filokalia ja räjähdysvoimaiset jouhipaidat.
xxx/ellauri293.html on line 165: Barnabaan nimiin on laitettu perinteessä apostolisten isien kirjoituksiin luettu Barnabaan yleiskirje, joka ei kuitenkaan todennäköisesti liity mitenkään Barnabaaseen.
xxx/ellauri295.html on line 96: Caesarea toimi Palestiinan roomalaisena pääkaupunkina noin 500 vuotta. Se alkoi taantua vuonna 638 (tai 640) tapahtuneen muslimivalloituksen jälkeen. Kristillisessä perinteessä Caesarea näyttäytyy pakanalähetyksen syntypaikkana.
xxx/ellauri295.html on line 519: Ketuvim (hepr. כתובים, Kirjoitukset tai Hagiografia) on Tanakin, heprealaisen Raamatun, kolmas ja viimeinen vaan ei vähäpätöisin (no, turha kierrellä, onhan se) osio. Juutalaisessa käytännössä Ketuvimiin kuuluvat Aikakirjat ovat tavallisesti yhtenä kirjana. Myös Esran kirja ja Nehemian kirja ovat yhtenä kirjana jonka nimi on Ezra. Juutalaisessa perinteessä Ketuvim sisältää siis yksitoista kirjaa:
xxx/ellauri303.html on line 440: "Judaismi hylkää jyrkästi kaiken käsitteen moninaisuudesta suhteessa Jumalaan", hylkäämällä nimenomaisesti polyteismin , dualismin ja kolminaisuuden , jotka ovat "yhteensopimattomia juutalaisuuden ymmärtämän monoteismin kanssa". Jumalan ykseys mainitaan monta kertaa juutalaisessa perinteessä. Se on toinen Maimonidesin 13 uskon periaatteesta; Maimonides kirjoitti, että "Tämä Jumala on yksi, ei kaksi tai useampi kuin kaksi, ei edes kaksi puoli eikä nolla, vaan Yksi, jonka ykseys on erilainen kuin kaikki muut olemassa olevat yksiköt. Hän ei ole yksi, koska suku, joka sisältää monia lajeja, on yksi. Hän ei myöskään ole yksi. yksi ruumiina, joka sisältää osia ja ulottuvuuksia, on yksi. Mutta Hänen on yhtenäisyys, jota ei ole missään muualla" (Yad ,Yesode Ha-Toora 1:7). Tämä oli hyvä esimerkki e-munahista käytännössä.
xxx/ellauri303.html on line 441: Juutalaisessa perinteessä dualistisia ja kolminaisuuskäsityksiä Jumalasta kutsutaan yleensä Shitufiksi ("kumppanuus"), mikä tarkoittaa väärän jumalan, mutta ei epäjumalan palvontaa.
xxx/ellauri303.html on line 448: Vaikka yleinen juutalainen asenne on ollut, että Jumala loi maailman ex nihilo, rabbi Marc D. Angel kirjoittaa, että historiallisesti "juutalaisessa perinteessä on ollut yleinen vastahakoisuus spekuloida luomisen metafyysisiä puolia". Lyhyesti sanottuna juutalaisuus vaatii, että Jumala loi maailman, että hän loi sen vaiheittain ja että hän jatkaa jollain lailla luomansa maailmankaikkeuden ylläpitämistä talonmiehenä Luomisprosessin yksityiskohdat tai siihen käytetyt materiaalit eivät ole keskeisiä juutalaiselle ajattelulle. Lehtimajankin saa rakentaa puusta, muovista tai pellistä.
xxx/ellauri303.html on line 501: Juutalaisuus vahvistaa, että ihmisillä on syntyessään halu tai halu tehdä hyvää, ja vieläzer hara (יצר הרע), taipumus tai halu tehdä pahaa. Nämä lauseet heijastavat käsitystä, että "jokaisessa ihmisessä on vastakkaisia luontoja jatkuvasti ristiriidassa", ja niihin viitataan monta kertaa rabbiinisessa perinteessä. [29] Rabbit jopa tunnustavat vieläzer ha-ran positiivisen arvon : ilman yetzer ha-raa ei olisi sivilisaatiota tai muita ihmisen työn hedelmiä. Midrash ( Bereshit Rabbah9:7) sanoo: "Ilman pahaa taipumusta kukaan ei synnyttäisi lasta, rakentaisi taloa tai tekisi uraa." Seurauksena on, että yetzer ha-tov ja yetzer ha-ra ymmärretään parhaiten paitsi hyvän ja pahan moraalisina kategorioina, myös ihmisen sisäisenä konfliktina epäitsekkäiden ja itsekkäiden suuntausten välillä.
xxx/ellauri304.html on line 209: Musta (f) minä ja miellyttävä (f), lukee psalttarissa alkukielellä. Kirja muistuttaa tyyliltään muinaisen Lähi-idän alueen eroottisia runoja ja Theokritoksen maalaisidyllejä. Tästä syystä kriittiset tutkijat uskovat, että kirja on ajoitukseltaan myöhäinen ja että se on kirjoitettu hellenististen kulttuurivaikutteiden aikana. Vaikka kirja ei mainitse Jumalaa nimeltä kertaakaan, sen allegorisen tulkinnan vuoksi se on otettu mukaan Raamatun kaanoniin. Haha, se sai vaan patriarkkojen veret liikkeelle. Juutalaisen tradition mukaan kirja on allegoria Jumalan rakkaudesta Israelin kansaa kohtaan. Origeneestä alkaneessa kristillisessä perinteessä kirja on allegoria uskovaisen suhteesta seurakuntaan tai Kristuksen ja seurakunnan välisestä suhteesta. Vittu se on vaan pehmopornoa. Uuden testamentin kirjoittajat eivät viittaa Laulujen lauluun. Eikä ihme, on se niin heruttava, että Paavalilla olisi tullut vähemmästäkin kamat housuihin. Etenkin kun miehen kauneutta suizutetaan siinä aivan pidäkkeettömästi.
xxx/ellauri379.html on line 299: Piru voi tarkoittaa joko itse Saatanaa, tai Saatanaa palvelevaa tai joskus harvemmin itsenäistä pahaa pikkuolentoa suomalaisessa kansanperinteessä. Piruja voi olla kansantarinoissa montakin. Saatanalla on myös muita nimityksiä, kuten Vanha kehno (englanniksi Old Nick), Vihtahousu, sielunvihollinen, Mephistofeles ja Lucifer. Talmudissa ja joissakin Kabbalan kirjoituksissa Saatanaa kutsutaan nimellä Samael.
xxx/ellauri385.html on line 415: Suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä Tiburtiuksen päivää on pidetty vuoden ensimmäisenä kesäpäivänä, ”suvipäivänä”. Erään Koijärveltä kerätyn sananparren mukaan ”Tiburtius maat näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää”. Suomessa on vuoteen 2022 mennessä tilastoitu noin 10–20 Tiburtius-nimistä miestä.
xxx/ellauri397.html on line 77: Vuodesta 1260 alkaen ja laajalle levinneelle työllisyydelle, ennen kuin lopulta taantui 1600-luvulla, ostentatio genitalium käänsi bysanttilaisen taipumuksen kuvata Kristusta sukupuolettomana, hänen puuttuvien elinten peitossa litteillä, läpikuultavilla hunnuilla. Tämä oli puhtauden ja täydellisyyden symboli, joka seurasi Augustinuksen käsityksiä , joiden mukaan ennenaikaiset erektiot muistuttavat Aadamin "tottelemattomuuden synnistä". Mutta ostentatio genitalium -perinteessä päinvastoin näyttää olevan totta: Kristuksen visuaalinen miehisyys vahvistaa hänen jumaluutensa. Luonnollinen kysymys, joka kysytään silmiämme räpäyttämisen jälkeen, olisi miksi ? Kuinka uskonnon harjoittajat, joiden seitsemään taivaalliseen hyveeseen kuuluvat varovaisuus ja raittius, päättävät kunnioittaa vuosisatojen ajan näennäisesti painavaa näkemystä pelastajastaan?
xxx/ellauri415.html on line 84: Ensimmäinen kirjattu kasteliturgia, jonka pyhä Hippolytus Roomalainen kirjoitti muistiin apostolisessa perinteessä, vaati miehiä, naisia ja lapsia riisumaan kaikki vaatteet, mukaan lukien kaikki vierasesineet, kuten korut ja hiuskiinnikkeet. Tiettyinä aikoina ja tietyissä paikoissa kaste-ehdokkaat ovat saattaneet ollakin täysin alasti kastehetkellä, mutta juutalainen naisten alastomuuden tabu on lieventänyt laajalle levinnyttä alastoman kasteen käytäntöä. Wilho oli siitä aika pettynyt.
50