ellauri018.html on line 957: Oikeudessa kahden naisen todistus vastaa yhtä miehen todistusta. Nainen saa perinnöksi puolikkaan miehen osuudesta.
ellauri067.html on line 61: ”Lasista ei näe päältäpäin, miten se on valmistettu. Hillopurkit ja shampanjalasit voivat olla samaa ainetta - tai sitten eivät. Se selviää vain sulattamalla.” Kaksi perhettä mahdollisuuksiensa rajoissa. Kaksi nuorta hapuilemassa niiden yli. Yhteinen joulu pyöräyttää jokaisen peilin eteen: Kuka minä olen, mistä unelmoin? Kuka ansaitsee ja mitä? Juhani painaa hommia lasitehtaalla ja unelmoi omasta talosta, jonka pihapuiden alla lapset saisivat telmiä. Irina rullaa permanentteja sormet kivistäen ja tekee designlöytöjä kirpputoreilta. Rogerilla on jo kaikkea, paljon, ja Christina ei tiedä mitä sillä tekisi. Juhalla ja Lotalla on vastaus, se vanhin kaikista. Lasitehdas on keskiluokkaisuuden rajoja tunnusteleva tarina kahden suomalaisen perheen elämästä ja kohtaamisesta. Kumpikin on saanut lottovoiton, toinen syntymässä, toinen rahapeleissä, mutta perinnöksi jätetään ja saadaan paljon muutakin kuin rahaa.
ellauri105.html on line 210: minä olen pitkämielinen että minä säästän teitä niiten vanhurskasten tähten jotka keskuutessanne ovat. Ellet sinå luovu irstautestasi ja noituutesta ja lankea minun jalakaini juureen minä lakasen sinut hävityksen luuvvalla ja teen teität siilien perinnöksi
ellauri147.html on line 664: Freud käyttää näitä kahta käsitystä ensisijaisesta narsismista ontogeneettisen alkutilan muunnelmina – lausumattomana ja osittain sisäkkäin toistensa kanssa – vierekkäin käsittelemättä nimenomaisesti niiden ristiriitoja. Ratkaisematon kaksijakoisuus tässä kysymyksessä näkyy esimerkiksi autismin, narsismin ja kohdesuhteen ajallisen suhteen kehityspsykologisessa hämmennyksessä – kumpi tuli ensin? Muna vaiko kana? Itse asiassa se on pyöreä rakenne, kuin intialaisten häntäänsä imuttava käärme, jossa toinen nousee toisesta. Ja se jatkaa narsismin kehitysmuotojen määrittämistä. Haluan vain käsitellä ristiriitaisia käsityksiä siitä, että Freud kehittyy ensisijaisen narsismin "perinnöksi" henkisessä rakenteessa, jonka tiedetään koostuvan itsetunnosta, toissijaisesta narsismista, ego-ihanteesta ja joistakin muista jäännöksistä,joihin tässä kiireessä ei ole aikaa kajota.
ellauri147.html on line 668: Varhaisen narsistisen itsetunnon tutkiminen rajojen purkamisesta ympäristöön nähden kohtaa "oidisynkraattisen puolustuksen" odisynkraattisesta puolustuksesta "oidipal-ajattelija" Freudille, joka vain vastahakoisesti myöntää tällaisen "valtameren tunteen" olemassaolon jopa egon kehityksen kypsemmissä vaiheissa. Ristiriitainen kysymys vastataan siihen, onko "egon narsismi" luonteeltaan ensisijainen vai toissijainen ja siten primaarisen ja toissijaisen narsismin suhteen määrittämisessä. Lopuksi käsitteellinen ambivalenssi näkyy käsitteellisessä siirtymisessä ego-ihanteesta, joka alun perin määriteltiin (täydellisyyden sisällöllä) rakenteelliseksi "ensisijaisen narsismin perinnöksi", supermiehelle, joka on osoitettu "Oidipus-kompleksin perijäksi" paljon myöhempään kehitysvaiheeseen.
ellauri194.html on line 197: Kaikki tämä maa, jonka näet, ja vielä paljon sen lisäksi, esim Karjala ja Pezamo, on Suomenmaata. Ennen isääsi asuivat hänen isänsä ja esi-isänsä ei yksin tässä talossa, vaan monissa muissa taloissa ja monissa eri osissa maatamme. He olivat näät laukkuryssiä. Tämä maa oli heidän saalismaata saamelaisilta, ja sen vuoksi tämä maa on meidän isäimme maa, jonka me, heidän lapsensa, olemme perinnöksi saaneet.
ellauri360.html on line 402: ”Me Suomen vapaustaistelijat olemme jättäneet Saksan kansalle perinnöksi vilpittömän ja sydämellisen rakkauden olemukseltaan läheisen kansan parissa”, kirjoitti von der Goltz muistelmissaan. Hyvä ettei maitojunalla. Leipzigin waltawalla asemalla voi "syönmualainen" helposti "sotkeutua riitingeissään".
xxx/ellauri157.html on line 468: Martin Buber syntyi juutalaiseen perheeseen. Perhetausta antoi hänelle perinnöksi kiinnostukseen rabbiiniseen perinteeseen ja hasidismiin, joista varsinkin jälkimmäisellä on ollut suuri merkitys hänen älylliselle kehitykselleen. Buber aloitti opintonsa 1896 ja hän opiskeli monia aineita Wienin, Berliinin, Leipzigin ja Zürichin yliopistoissa ja teki vuonna 1904 väitöskirjansa, joka käsitteli yksilöllistymisen teorioita kahden mystikon, Nicolas Cusanuksen ja Jakob Böhmen tuotannossa.
8