ellauri019.html on line 50: In seinem Hauptwerk Der Untergang des Abendlandes richtet sich Spengler gegen eine lineare Geschichtsschreibung, die die Geschichte „der Menschheit“ als Geschichte des Fortschritts erzählt. Stattdessen vertritt er eine Zyklentheorie, nach der immer wieder neue Kulturen entstehen, eine Blütezeit erleben und sich durch eine Phase des Verfalls vollenden und untergehen.
ellauri019.html on line 52: Siinä oli Spengler kyllä oikeassa, niin nazi oppikoulumaikka kuin olikin, et vaikka vehkeet kehittyvät, ei muutu apina. Six tää kaikki pyörii sittenkin vaan ympyrää, yhtä vitun sykliä, tai paremminkin syöxykierrettä, tappotekniikka vaan kehittyy ja pilaantuu maisemat. Yhdenkaltaisia paskiaisia työntyy apinoiden perseestä päättymättömänä syöttönä. Ei ne opi, aina pitää alkaa alusta.
ellauri048.html on line 153: V. A. Koskenniemi matkusti vuonna 1936 natsi-Saksaan luennoimaan Itä-Euroopan tutkimusseuran kutsumana. Matkaltaan Koskenniemi kirjoitti matkakuvauksen Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta, jossa kuvaa Saksan poliittista tilannetta ja muita kohtaamiaan ilmiöitä. Kirjoituksista välittyy myös Koskenniemen kansallissosialismia ja fasismia kohtaan tuntema sympatia, sillä ne aatteina kohtasivat hänen nationalistisen ja konservatiivisen maailmankatsomuksena. Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato vaikutti vahvasti Koskenniemen ajatteluun, ja hän uskoi länsimaisen kulttuurin olevan vaarassa romahtaa muun muassa liiallisen vapauden ja demokratian seurauksena.
ellauri055.html on line 868: Kesken jääneet opinnot antoivat kuitenkin paljon vaikutteita Sillinpään myöhemmälle kirjalliselle tuotannolle. Sillinpään ajatteluun vaikuttivat Charles Darwin kehitysoppeineen sekä saksalaiset biologi ja filosofi Ernst Haeckel ja Nobel-kemisti Wilhelm Ostwald ja myös Leo Tolstoi ja Arvid Järnefelt. Heidän vaikutustaan oli Sillinpään biologinen determinismi ja periaatteellinen väkivallan ja sotien vastustaminen sekä usko siihen että luonnontieteet kehittyessään siirtäisivät tällaiset atavistiset ilmiöt historiaan. Myöhemmin Sillinpää tutustui myös saksalaiseen Oswald Spengleriin ja omaksui häneltä ajatuksen sivilisaatioiden ihmiselämää vastaavasta elinkaaresta. Naziainexiakin oli siis, mutta mäkitupalaisena se ei siihen hurahtanut.
ellauri074.html on line 308: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.
ellauri347.html on line 205: Dostojevski kirjoitti: jos jumalaa ei olisi, olisi kaikki sallittu. Tää on existencialismin lähtökohta sanoo Pulu. . Se on eri génant. Kaikk näät on yhtä vapaita. Jos kaikki seisoskelevat kadunkulmissa, kukaan ei pääse kulkemaan. Jos yhdellä on karvalakin läpät alhaalla, on kaikilla oltava karvalakin läpät alhaalla. Jos menen naimisiin, kukaan ei saa ristiinsuihkia. Tää on existentialistin vastuukäsite. Kaikki on sen doppelgängereitä, koska ne on sen aivopieruja. Tää on hyvä ohjelma kert mie oon sen valinnut. Nää jujut on lainattu Kantilta (categorical imperative) ja Kierkegaardilta (ahishtush). Aika paranoideja. J-P hilaa izeään puuhun perä edellä. Il n'y a pas de déterminisme. Apea Spenglerkin oli fixumpi.
ellauri370.html on line 471: Spengler and Sombart could not agree more. Duhring´s political economy has much in common with that of Mahatma Gandhi, the Indian leader, who attacked exploitation in any form, capitalist or Marxist, and advocated a society based on the principles of moral conscience, economic self-sufficiency, and mutual cooperation. He also drank his own pee and slept naked sandwiched between teenage girls. Diihring considered all property related to personal accomplishment as vigorously to be defended against the acquisitive grasp of Socialistic measures. All Marxist denials of social classifications are thus Utopian since a conflict of interests is indivisibly linked to the natural differences between man and mouse.
ellauri372.html on line 275: Mithridates laajensi valtakuntaansa ympäri Mustanmeren rantoja, ja hän ajautui kolmesti sotaan Rooman valtakuntaa vastaan. Ensimmäisessä sodassa (89 eaa.–85 eaa.) hän valtasi suuren osan Vähää-Aasiaa ja Rooman valtakunnalle kuuluneet osat, jolloin armenialaisten sanotaan nirhanneen 80 000 roomalaista, vai oliko se 100K, kuten sanoo Oswald Spengler kirjassa Länsimaiden perikato. Se oli varsinainen pogromi, sillä roomalaiset kauppiaat olivat siihen aikaan ikäänkö Vähän-Aasian juutalaisia. Mithridates valtasi myös Kreikan, mutta konsuli Sulla kukisti hänen joukkonsa vuonna 85 eaa., ja Mithridateen oli luovuttava valloituksistaan. Toinen sota (83 eaa.–81 eaa.) oli suppeampi laajuudeltaan. Kolmannessa sodassa (73 eaa.–63 eaa.) roomalaiset sotapäälliköt Lucullus ja Pompeius kukistivat Mithridateen perusteellisesti. Mithridates surmasi tai surmautti itsensä jouduttuaan poikansa Farnakes II:n syrjäyttämäksi.
ellauri413.html on line 69: Wittgensteinin kenkälaatikon paavalikriittisistä zetteleistä keräsi Petri Vinssi niteen Kulttuuri ja arvot. Siinä Wittgenstein luetteli henkilöt, jotka hänen mielestään ovat vaikuttaneet häneen: Boltzmann, Hertz, Schopenhauer, Frege, Russell, Kraus, Loos, Weininger, Spengler ja Sraffa.
ellauri432.html on line 460: Oswald Spenglerin nimi tuli ensimmäisen maailmansodan aikoihin yhtäkkiä tunnetuksi yli koko länsimaisen sivistyneen maailman, sillä sen aikana ilmestyi hänen Der Untergang des Abendlandes-teoksensa I osa ja sodan päättyessä sen II osa. Oswaldin elämän puitteet olivat melko karut. Hän syntyi Blankenburgissa (Harz) v 1880 posteljoonin poikana. Hänen äitinsä oli taiteellinen juutalainen. Kuten Grantzovit yleensä, Pauline oli boheemi , ja ennen kuin meni naimisiin Bernhard Spenglerin kanssa, seurasi tanssijasisaruksiaan kiertueilla. Ulkonäöltään hän oli pullea. Hänen temperamenttinsa, jonka Oswald peri, oli tunnelmallinen, ärtyisä ja synkkä. Oswaldin opinnot oli ohjaamattomia. Väikkäristä puuttui viitteitä. Vuonna 1905 Spengler sai hermoromahduksen. Oswald kirjoitti pääteoxensa kynttilän valossa vaikeissa oloissa nälkää kärsien yxinäisessä poikamiespoxissa Münchenissä. Vaurastuttuaan hän piti 2 esitelmää Helsingissä ja yhden Turussa. Kun The Decline of the Westin ensimmäinen osa julkaistiin, se oli villi menestys. Spengleristä tuli välittömästi julkkis. Masis opus sopi sodan hävinneiden sakarien mielialoihin. Sosiologi Max Weber kuvaili Spengleriä "erittäin nerokkaaksi ja oppineeksi diletantiksi", kun taas filosofi Karl Popper kutsui kirjaa "turhaksi".
ellauri432.html on line 462:
penglers-quotes-3.jpg" />
ellauri432.html on line 464: Harvaa teosta on parjattu ja kiitetty niin paljon kuin Spenglerin monumentaalista, yli 1200 sivua käsittävää Länsimaiden perikatoa. Thomas Mann pitää Spengleriä kohtalokkaana humanisuuden defaitistina sekä rakkaudetonta ja väärää kovuutta edustavana keikarina. Egon Friedell sen sijaan ihailee häntä suuresti ja pitää häntä Nietzschen jälkeen ehkä voimakkaimpana ja värikkäimpänä saksalaiselta maaperältä nousseena ajattelijana, jonka pääteos on täynnä säkenöivää henkevyyttä, voittoisaa psykologista selvänäköisyyttä sekä sanonnan persoonallista ja suggestiivista rytmiä. Spenglerin vastustajat ovat pitäneet häntä myös pessimistinä ja nihilistinä ja hänen historianfilosofiaansa spekulaationa ja runoiluna. Mutta hänen isänmaalliset ystävänsä ml autodidakti August Albers ovat torjuneet tällaiset syytökset ja nähneet hänessä suuren isänmaan ystävän, profeetan, taiteilijan ja syvällisen kulttuurifilosofin, jonka oivallukset ovat viitoittaneet vastaisen kulttuurintutkimuksen tietä.
ellauri432.html on line 466: Spenglerin pääteos ilmestyy ensi kerran tosin puoleen lyhennettynä laitoksena nyt suomeksi. Aikaisemmin on Erik Ahlman suomentanut hänen huomattavimman poliittisen teoksensa »Ratkaisun vuosia» (1934) ja väitöskirjassani Kulttuurin ongelma Oswald Spenglerin historianfilosofiassa» (1954) olen esittänyt lyhennetyssä muodossa hänen kulttuuriteoriansa, mutta tähän mennessä ei suomalaisella lukijalla ole ollut mahdollisuuksia tutustua Spenglerin itsensä suomexi omalla äidinkielellään esittämänä tähän hänen mahtavaan kulttuurimorfologiaansa.
ellauri432.html on line 470: Otin tämän kirjan lukulistaan alunperin, kun löysin sen sattumoisin antikvariaatin hyllystä. Otsikko vaikutti mielenkiintoiselta, mutta en tiennyt muuten kirjan sisällöstä. Myöhemmin sain selville, että Spenglerin teoria länsimaiden perikadosta on yksi äärioikeistolaisen ideologian pohjakirjoista. Valitettavasti en voikaan vastata kysymykseen, koska en pystynyt lukemaan kirjaa loppuun. Kyllä, minullakin on raja! Spenglerin kirja on hirvittävän tylsä kirja, eikä sitä jaksa kahlata läpi alkavassa kesässä. Pääsin lukemaan yli sata sivua, mutta tässä teoksessa on noin 500 sivua. Tämän vuoksi ei ole paikkani sanoa onko tämä kyseinen kirja huono tai rasistinen, koska otantani on niin pieni.
ellauri432.html on line 472: Voin kertoa vain, että tämä kirja on niin tylsä, että epäilen ovatko ääriokeistolaiset oikeasti lukeneet sen? Kirja on tylsä, koska sen sijaan, että Spengler kirjoittaisi tiiviimmin, miksi ennen kaikki oli paremmin ja nyt kulttuurimme on taantumassa, hän lähteekin kuvaamaan yksityiskohtaisesti antiikin myyttejä, arkitehtuuria ja taidetta. En ole taidehistorioitsija, joten suurin osa tekstistä oli tuntemattomien taideteosten käsittelyä. Tuntui kun lukisin jotain todella kuivaa taidetoesten arvosteluja. Suomennoksen esipuheessa sanottiinkin, että Spenglerin teksti on vaikeaselkoista, jos ei omaa ”laajaa kulttuurista sivistysä”. Myönnään, että tietämykseni Euroopan menneisyydestä ulottuu 1800-luvulle saakka. Sitä ennen olevien aikakausien tuntemus on hyvin pinnallista. Joten en ole paras ihminen muutenkaan arvioimaan mitä Spengler oikein kirjoittaa antiikin kreikkalaispatsaisten esteettisestä neroudesta.
ellauri432.html on line 474: Jos Spengler edes kirjoittaisi vetävästi, niin varmasti uppoutuisin rikkaaseen antiikin taidemaailmaan, mutta ei. Mies kirjoittaa niin kuivasti kuin olla ja voi. Eikä syy voi olla suomennoksen, kun sekin on 60-luvulta. Yiritin hypätä kirjan pari alkukappaletta, katsoakseen missä oikein alkaa jännittävimmät osiot, jotka kenties ovat äärioikeistolle kiinnostavampia, mutta koko kirja vaikuttaa olevan todella kuivaa analyysiä muinaisista taideteoksista, jota vain en jaksa lukea. Pahoittelut. Joudun turvautumaan parempien ihmisten teksteihin, arvioidessaan Spenglerin ajatusten roolia ääriokeistolaisessa ideologiassa. Yhteenvetona, pyydän anteeksi että petin teidät. Spengler vaan oli liian tylsää luettavaa.
ellauri432.html on line 476: Tämä siis siitä huolimatta että kenttäpiispa Yrjö Massa näki paljon vaivaa antaaxeen näytteen Spenglerin korkealentoisesta tyylistä, ja fil.tri Sakari Saarikivi tarkisti luvun "Musiikki ja plastiikki"! Eri kulttuureja käsittelevistä taulukoista oli täytynyt luopua.
ellauri432.html on line 500: Siinä Spengler on oikeassa että filosofia ja etenkin etiikka on kulttuurikohtaista. Protagoras oli oikeassa, homo mittakeppinä. Plato lättänenä imuttakoon omaansa. Kulttuurirelativismi rulettaa. Mutta Goethe oli pelkkä mahtipontinen tunari, joka inhosi matikkaa, koska ei tajunnut siitä höykäsen pölähtävää.
ellauri432.html on line 508: Spengler piti ultrakapitalististen massademokratioiden muuttumista diktatuurisiksi hallituksiksi väistämättömänä. Spengler osoittautui kuitenkin tehottomaksi käytännön politiikassa. Spengler äänesti Hitleriä mutta piti Führeria vulgaarina. Hän tapasi Hitlerin vuonna 1933 ja jäi pitkän keskustelun jälkeen vaikuttumattomaksi sanoen, että "Saksa ei tarvinnut sankaritenoria vaan todellista sankaria". Mischling Spengler piti juutalaisuutta "hajottavana elementtinä" (zersetzendes Element), joka toimii tuhoavasti "mihkä tahansa se puuttuukin" (wo es auch eingreift). Hänen mielestään juutalaisille on ominaista "kyyninen älykkyys" (zynische Intelligenz) ja heidän "rahaajattelunsa" (Gelddenken). Ludwig Wittgenstein jakoi Spenglerin kulttuurisen pessimismin somessa. Wittgenstein said he was one of his chief inspirations; the Jungian theorist "Tuhatnaama-monomyytti" Joseph Campbell (ei se harmiton kyntömies vaan tämä) claimed Spengler’s work was his biggest influence; the philosopher Martin Heidegger was profoundly affected by Spengler’s thinking; and former Secretary of State, Henry Kissinger, wrote favourably about him in his doctoral thesis ‘The Meaning of History’.
ellauri432.html on line 510: Äisky kuoli 1910 kun Ossi oli 30-vuotias. Iskä (+ 1901) ei pitänyt intellektuelleista. pengler Oswald">Spengler *29.05.1880-08.05.1936 vietti viimeiset vuodet leppoisasti Münchenissä, söi weisswurstia ja leberkäseä, kuunteli Beethovenia, luki Molièrea ja Shakespearea, osti useita tuhansia kirjoja ja keräsi muinaisia turkkilaisia, persialaisia ja intialaisia aseita. Hän teki satunnaisia matkoja Harzin vuorille ja Italiaan. Hän kuoli sydänkohtaukseen 8. toukokuuta 1936 Münchenissä 55-vuotiaana.
ellauri435.html on line 205: Dostojevski kirjoitti: jos jumalaa ei olisi, olisi kaikki sallittu. Tää on existencialismin lähtökohta sanoo Pulu. . Se on eri génant. Kaikk näät on yhtä vapaita. Jos kaikki seisoskelevat kadunkulmissa, kukaan ei pääse kulkemaan. Jos yhdellä on karvalakin läpät alhaalla, on kaikilla oltava karvalakin läpät alhaalla. Jos menen naimisiin, kukaan ei saa ristiinsuihkia. Tää on existentialistin vastuukäsite. Kaikki on sen doppelgängereitä, koska ne on sen aivopieruja. Tää on hyvä ohjelma kert mie oon sen valinnut. Nää jujut on lainattu Kantilta (categorical imperative) ja Kierkegaardilta (ahishtush). Aika paranoideja. J-P hilaa izeään puuhun perä edellä. Il n'y a pas de déterminisme. Apea Spenglerkin oli fixumpi.
xxx/ellauri057.html on line 1087: Wang Wei: Pyhä kevät? Mulla on se, samoin Vaistojen kapina ja Huomispäivän varjo (jälkimmäinen on niinku Spengleriä). En tiedä oliko Tatun ... piipunrassia kummempi, mutta ajattele nykyajan piipunrassipoikia ...
23