ellauri002.html on line 341: peläten perehen va'ille.
ellauri023.html on line 1144: Isäni oli inssi, insinööri, sen taskut oli täynnä kirjoja. Salamintekijöiden tuttu, koska se tarkasti laskutikulla kinkkulaskut. Se oli kyllä vähän taikauskoinen, sitä pelotti syödä sikaa, mutta se piti kinkusta niin paljon, että se aina lankesi, huokaisten, izexeen kiroillen, kazoi mua salaa, peläten tuomiota ja toivoen rikostoveria.
ellauri032.html on line 126: Teini-iässä Pascalin perhe muutti Roueniin. Muuton taustalla on kerrottu tarina, kuinka isä-Pascal riitaantui kardinaali Armand de Richelieun kanssa mitättömästä veroasiasta ja kardinaalin raivoa peläten perhe joutui piiloutumaan maan alle. Perheen maineen pelasti sittemmin Jacqueline, joka esiintyi nimettömänä eräässä Richelieuta huvittaneessa näytelmässä. Saatuaan tietää, että hänet hurmannut näyttelijätär oli erään hänen vihamiehensä tytär, kardinaali antoi Pascalin perheelle anteeksi ja sijoitti isä-Pascalin poliittisen virkaan Roueniin. Mitähän Jacqueline antoi kardinaalille? Komplimentin, sanoo ranskixet. Joopa joo. Tää on se sama paha Richelieu joka kiusasi d´Artagnania ja muita muskettikoiria. Ja sama Richelieu joka pani hanttiin mun sukulaisille 30-vuotisessa sodassa. Karsee ilkiö. Pascalien osakkeille tuli pohjanoteeraus, kiitos Richelieun.
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
ellauri164.html on line 212: Berkeleyn saarnat selittivät siirtokuntalaisille, miksi kristinusko salli orjuuden ja miksi orjista tuli tehdä kastettuja kristittyjä: ”Olisi hyödyksi heille [orjien isännille], että heillä olisi orjia jotka kunnioittavat kaikissa asioissa isäntiään lihan mukaan, ei silmänpalvonnalla kuten mielistelijät, vaan sydämen yksinäisyydessä, Jumalaa peläten; että evankeliumin vapaus käsittää maallisen orjuuden; ja että heidän orjistaan tulee vain parempia orjia tulemalla kristityiksi” (Berkeley, Proposal, 347. Saarna Newportissa lokakuussa 1729).
ellauri180.html on line 483: And men forgot their passions in the dread Ihmiset unohti passionsa peläten
ellauri238.html on line 203: Tuula Saarikoski (o.s. Unkari) 1958–1964, lapset Helena s. 1958, Juri Saarikoski s. 1961. Oli elänyt Penan kanssa yhteisen nuoruuden samoissa seurakuntanuorissa Helsingissä. Olikohan se Johis? Tuula oli intelligentti ja erikoinen ja Pena oli ihaillut ja rakastanut häntä lapsesta asti. Juossut perässä peläten, ettei kelpaa. Juoxijoiden suunta ja järjestys vaihtui jatkossa.
ellauri258.html on line 484: peläten aiheuttavansa ongelmia itselleen, mutta vaikeissa tilanteissa he
ellauri266.html on line 400: Nova synnyttää Ulysselle pojan, Siriuksen, joka kävelee ja puhuu kolmen kuukauden ikäisenä. He peläten henkensä puolesta he ottavat koehenkilöiden paikan avaruuslentokokeessa. Koska kaikki ihmiset näyttävät apinoilta, he voivat paeta ilman ennakkoilmoitusta ja tapaavat kiertävän laivan. Ulysse ohjelmoi aluksen takaisin maahan. Kun he lentävät Pariisin yli, Orlyn lentokenttä ja Eiffel-torni näyttävät samalta. Kun he laskeutuvat, heitä kuitenkin tervehtii Jeepissä oleva kenttäupseeri, joka on gorilla. Myöhemmin paljastuu kehystarina, että Jinn ja Phyllis ovat itse asiassa sivistynyttä simpanssia, ja he hylkäävät Ulyssen tarinan pelkkänä fantasiana, koska he pitävät ajatusta älykkäistä ihmisistä uskomattomana.
ellauri279.html on line 136: Pavlik Morozovin opettajan L. P. Isakovan (Veronika Kononenko) mukaan Pavlikin äiti oli "hyvännäköinen ja erittäin ystävällinen henkilö". Poikiensa murhan jälkeen Tatjana Morozova lähti kylästä peläten tapaamista entisen aviomiehensä kanssa, eikä hän monien vuosien ajan uskaltanut käydä kotipaikoissaan. Lopulta, suuren isänmaallisen sodan jälkeen, hän asettui Alupkaanjossa hän asui elinikäisellä valtion eläkkeellä. Pavlikin nuorempi veli Roman, yhden version mukaan, kuoli rintamalla sodan aikana, toisen mukaan hän selvisi, mutta tuli vammautuneeksi ja kuoli pian sen päättymisen jälkeen. Alekseista tuli Morozovien ainoa lapsi, joka meni naimisiin: eri avioliitoista hänellä oli kaksi poikaa - Denis ja Pavel. Eronnut ensimmäisestä vaimostaan, hän muutti äitinsä luo Alupkaan, missä hän yritti olla puhumatta suhteestaan ​​Pavlikin kanssa, ja puhui hänestä vasta 1980-luvun lopulla, kun Pavlikin vainokampanja alkoi Perestroikan huipulla.
ellauri317.html on line 569: Huhtikuussa 1918 tunkeutuvat saksalaiset pakottivat sosialistisen Ukrainan kansantasavallan armeijan vetäytymään ja tekivät Skoropadskysta Ukrainan hetmanin. Historianvääristäjä Peter Kenezin mukaan "saksalaiset joukot miehittivät Ukrainan kiristääkseen mahdollisimman paljon ruokaa ja raaka-ainetta, mutta Saksan ylin komento oli varovainen tunkeutumasta syvemmälle Venäjälle peläten levittävänsä armeijaansa liian ohueksi."
ellauri317.html on line 660: Joulukuussa 1918 hän pakeni Harkovaan. Täällä hän järjesti Ukrainan vasemmiston keskuskomitean jäsenenä kapinan Petliuran johtamaa osastoa vastaan. Alkuvuodesta 1919 hän liittyi Kormilitsyn-salanimellä Puna-armeijaan ja toimi V. Sablinin apulaispäällikkönä 11. Ukrainan Neuvostorykmentissä. Sellaisena hän osallistui Harkovin ja muiden kaupunkien vapauttamiseen. Kuitenkin taistelun aikana Bahmutin vapauttamiseksi bolshevikit tunnistivat hänet. Sama Bahmut jossa lännen proxyarmeija on kesän 2023 aikan edennyt 10km Naton lainapyssyillä! Pidätystä peläten hän meni Harkovaan ja sitten vasemmiston SR:n kongressiin Kiovaan. Valkoisten vallattua kaupungin elokuun lopussa 1919 hän piiloutui.
ellauri325.html on line 74: Vangittuaan Gleb Rezanyn Ryan ottaa yhteyttä Volodiniin ja ilmoittaa voivansa julkistaa ja todistaa oman rikollisen elämäkertansa tosiasiat. Seurauksia peläten Volodin lopettaa aggression Ukrainaa vastaan. Krim menee Venäjälle. Talanov tapetaan lainvarkaiden toimesta, jotka saivat tietää hänen olleen KGB-agentti. Hän toi Volodinin valtaan käyttämällä rikollisryhmien kykyjä ja sai tästä FSB:n johtajan viran.
ellauri333.html on line 297: Historiallisesti Intialla oli nihkeähkö suhde Israeliin. Sen ensimmäinen pääministeri Jawaharlal Nehru ja vaikutusvaltainen Intian vapaustaistelija Mahatma Gandhi vastustivat Israelin valtion perustamista peläten maat vietävän palestiinalaisilta, ja Intia äänesti sitä vastaan YK:ssa. Ja nythän filistealaisia viedään taas kuin litran mittaa.
ellauri340.html on line 545: Varhaisessa näytelmässä nimeltä Kaspar Handke kertoo löyhästi tarinan, joka perustuu Kaspar Hauserin, vankityrmässä kasvaneen pojan, historialliseen tapaukseen. Näytelmä esittelee Kasparin samanlaisessa aistien puutteessa, mutta sen sijaan hän altistuu nyky-yhteiskunnan melulle: joukkomedian moralismin pommitukselle, hygieenisille neuvoille ja tottelemiskäskyille. Samaa kohtaloa peläten Handke on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana samalla tavalla vastustanut ulkoisia näkökulmia ja aistihavaintoja, jotka saattavat olla ristiriidassa hänen välittömimpien kokemustensa ja tietonsa kanssa. Mutta luottaen vain omiin lauseisiinsa, hän on muuttanut vastustuksensa nykymaailmaa kohtaan paljon rumammaksi.
ellauri350.html on line 288: Todisteet viittaavat siihen, että Angelou polveutui osittain Länsi-Afrikan mende-kansasta. Angeloun elämän yksityiskohdat, jotka kuvattiin hänen seitsemässä omaelämäkerrassaan ja lukuisissa haastatteluissa, puheissa ja artikkeleissa, olivat yleensä epäjohdonmukaisia. Kriitiko Mary Jane Lupton on selittänyt, että kun Angelou puhui elämästään, hän teki sen kaunopuheisesti, mutta epämuodollisesti ja "ilman aikakaaviota edessään". Esimerkiksi hän oli naimisissa vähintään kahdesti, mutta ei koskaan selittänyt, kuinka monta kertaa hän oli ollut naimisissa, "peläten kuulostavansa kevytmieliseltä".
xxx/ellauri175.html on line 156: Mutta nuori lordi, kuin mies, joka tietää tarkalleen, mitä ympärillään sanotaan, oli pysynyt välinpitämättömänä. "Totisesti, neiti Alicia Clary, peläten sanoneensa jotain vähäpätöistä "taiteilijoiden" edessä, ryntäsi lisäämään hymyillen, jonka nokkeluus, ainakin tarkoitettu, antoi pyhäinhäväistävän koomisen ilmeen hänen kasvoilleen:
xxx/ellauri230.html on line 364: Ententen korkein neuvosto päätti 18. helmikuuta 1918 Vladivostokin ja Harbinin sekä CER -alueen miehittämisestä japanilaisten joukkojen toimesta. Yhdysvallat, peläten Japanin liiallista vahvistumista Luoteis- Tyynenmeren alueella, vaati kuitenkin siltä velvollisuutta olla ryhtymättä suuriin operaatioihin ilman Ententen tietämystä ja suostumusta ja myös vetää joukkonsa, kun se on saavuttanut tavoitteensa väliintulossa (punikkien nitistys). Japanin hallitus antoi tällaiset vakuutukset 16. maaliskuuta.
xxx/ellauri253.html on line 324: Tony tunki kävellessään purukumia suuhunsa. Ei olis kannattanut, kävelystä tuli katkonaista. Jukka kannusti edelleen suomalaisia vaikkei osannut kuin vähän Vimpelin murretta. "Perkeles!" Isä virvelöi lahdenpoukamassa, äiti paistoi räiskäleitä margariinissa. Setä Vimpelissä oli ollut piiritason juoxija. Perkeles.... Hän hivutti jäntevän, pienikokoisen kehonsa ylös petistä peläten, että kidnappaajat nappaavat päin lättyä.
xxx/ellauri281.html on line 498: Valmistumisensa jälkeen Milleristä tuli Federal Theatre Projectin työntekijä, joka oli toiminut vuodesta 1935 ja tarjosi työtä työttömille teatterityöntekijöille. Hän työskenteli Federal Theaterissa, ja hän sai 22,77 dollaria viikossa, mutta vuonna 1939 Yhdysvaltain kongressi päätti projektin peläten, että siitä oli tullut vasemmiston ideologian pesäke.
xxx/ellauri305.html on line 57: Clyden elämä muuttuu dramaattisesti, kun hänen ystävänsä Sparser, joka ajaa Clydea, Hortensea ja muita ystäviä takaisin syrjäiseltä tapaamiselta maalta pomonsa autolla, jota käytettiin ilman lupaa, osuu pieneen tyttöön ja tappaa tämän. Paetessaan poliisia suurella nopeudella Sparser kaataa auton. Kaikki paitsi Sparser ja hänen kumppaninsa pakenevat rikospaikalta. Clyde lähtee Kansas Citystä peläten syytteeseen joutumista Sparserin rikosten osapuolena.
21