Iso kuparipeili avomerelle päin kääntyneenä heijastaa sieltä laivoja.

Anttonia hämää ensin äänten hälinä. Ylhäältä alas ei näy kuin maalattuja naamoja, kirjavia vaatteita, jalometallisia lätkiä, ja areenan valkoinen hiekka hohtaa kuin peili.
ellauri043.html on line 1843:

Rauhottukaa, kyyhkyläiset! Ilman maallista eli pano-onneakin meillä on kivaa tälleen platonisesti. Isän ajan jälkeen tuli pojan vuoro, ja nyt mä ilmoitan jo kolmannen, Papukaijan ajan. (Kuiskaaja: ei parakeet vaan parakleet!) Korjaan Parakleetoxen. Sen ajovalot näky mun taustapeilissä niinä 40 karanteeniyönä kun taivaallinen Jerusalem loisti taivaanvahvuudessa, mun talon päällä Pepussa. (Kuiskaaja: Pepuza!) Korjaan Pepuzassa.
ellauri043.html on line 4944: Mutta jumalten rappusten yläpäässä, höyhenenpehmeiden pilvien seassa, joiiden pyörteet kääntyessään pudottelee ruusuja, Venus Anadyomene kazoo izeänsä peilistä; sen silmäterät liukuvat laiskasti sen vähän Esko Ahomaisen raskaiden silmäluomien alla.
ellauri043.html on line 6099: Mutta asiat ei tule sulle muutenkun hengen voimalla. Niinkuin naurupeili vääntää esineet; — eikä sulla ole keinoa kalibroida sitä.
ellauri045.html on line 701: И разбитое зеркало... ja peili särkynyt...
ellauri045.html on line 820: Toni Hinkka näyttää kuvassa ja kuulostaa kirjassansa Selviydy narsistista ize aika narsistiselta. Epäilyttää etenkin että sen suu on tolla lailla väärässä, toinen suupieli näyttää ylös ja toinen alaspäin kuin Mustan Pekan omistajalla. (Pirkko Hiekkalallakin oli; sen huomasi kun kazoi sitä peilistä.) Mitenhän paljon pojoja se sai näissä testeissä?
ellauri046.html on line 417: Onse kyllä kumma miten just narsismi on monen mielestä niin hienoa. Tässä piilee joku syvällinen oivallus. Julkkixet on narsisteja, narsisteista tulee julkkixia, koska suuri yleisö on pullollaan peilisoluja. Just sellaisia ne haluis olla. Niin sen täytyy olla. Apinva teki jumalan omaxi kuvaxeen, ja tietysti siitä tuli narsisti. Niitän palvovat ja kadehtivat, puukottavat mahaan ja ristiinnaulizevat.
ellauri046.html on line 633: Scribes teaterstykker, for det meste vaudeviller, blev ofte skrevet i samarbejde med andre. Hovedemnet er samtidens borgerskab. Stykkerne er ofte enkle og uden social kritik og står i kontrast til de romantiske stykker fra samme periode som Victor Hugos. Sama vika vaivaa Kierkegaardia. Scribe koitti paiskata Ranskan akatemian oven Hugon naamalle. Mut Hugolla oli kenkä ovenraossa. Sörkän eka ego kannusti "ekaa rakkautta", jolla se kai meinaa ihastumista (joita voi silti olla monta, ei siis aikajärjestyxessä vaan ensimmäistä). Se on eri narsistista: Ogsaa i Bevisdtheden vilde Du overalt möde henne og Dig, og Dig og hende. Niinkuin kaikki narsistikirjailijat se asuu peilisalissa ja näkee kokoajan ize oman naamansa. Pahin vaara avioelämässä siitä on kuten Salesta kyllästymispiste, ikävystyminen. Hizi että näitäkin heppuleita on roppakaupalla.

ellauri048.html on line 1332: And, having left the glass, she turns Ja jätettyään peilin rauhaan lopulta,
ellauri048.html on line 1481: O'er ocean-mirrors rounded large, Yli laajojen kuperien merenpeilien,
ellauri049.html on line 112: Talven 31-32 kolmekymppiset "pojat" viettivät kiihkeästi yhdessä. Heillä oli paljon yhteistä: kmpikin oli ollut yliherkkä lapsi, jonka läheisiä ihmissuhteita varjostivat toistuvat hylätyxi tuleminen ja ulkopuolisuus. Molempien esikuva oli dekadenssin ylipappi Charles Baudelaire (1821-67). Molemmat oli maailmanluokan narsisteja. Molemmilla oli narssissiruno, jossa ne kazoo izeään toisen peilistä. Uuno näkee siellä izensä, Kalle Uunon naamarin. Vajaan vuoden seukkasivat ja sitten tuli bänet. Kailas lähti Nizzaan kuolemaan.
ellauri052.html on line 999: Sale on sielullisesti samalla viivalla kuin Paolo Coelho. Napanöyhtäfilosofiaa. Sen ruusuristiläiset pöpötyxet vahvistaa just samalla lailla, että kun jäbä on tarpeexi täynnä izeään, se uskoo omaan kuolemattomuuteensa ja ajattelee, että koko maailma on sen sisässä. Luonto ei ole muuta kuin iso peili josta paistaa sen oma kalansilmäinen naamari. Idealismi on mahtavinta narsismia. Solipsismiä. Pahempaa kuin paapa. Pahempaa kuin autismi.
ellauri053.html on line 278: Vaikka A. Kinnunen ymmärtää olla varovainen, ei lankee mauttomuuxiin niinkuin mä, silti näkyy aika selvästi, ettei se järin arvostanut tätä Puovon piirrettä, siis tätä hybristä. Hybris on suuruudenhulluutta, mut se on myös narsismia: tyyppi kazoo izeänsä peilistä ja miettii miltähän sen perse mahtaa näyttää muiden silmissä. Näyttääx mun puo isolta takaapäin? Kyllä se näytti. Tätä on paljon Puovon runoissa, kuten A. Kinnuselta selviää:
ellauri060.html on line 166: Muita huonoja puolia: läski, ruma, tyhmä, kääkättävä, punkero, tekohauska, ahne, kovaääninen, optimisti, oikeistolainen, talousliberaali, surkee tanssija, julkea, Macron kaveri. (Ajatuskin siitä bylsimässä bumzibumia on etova. Vaikka Macro kyllä pitää kaltaisistaan enemmän. Kazoo takapeiliin sanoen ai lav juu, mai tait lidöl bum.)
ellauri061.html on line 1052: Ja nyt näistä hetkistä on mukamas kulunut jo 19 vuotta. No peilistä kazoen se on kyllä uskottava. Äiti ja kirjailija Kati Tervo, 63, katselee haikeana lapsensa entisen koulun pihaa Helsingin Katajanokalla. Täällä Kalle, 19, aloitti ihan muutama vuosi sitten koulutiensä. Siitä tuli koulukypsä vasta aika hiljattain.
ellauri061.html on line 1115: Tää on tyypillistä autofiktiota sikäli et Jarza parantelee elämänsä suurimpia vajavuuxia. Tässä tarinassa sillä on tyttökin ja se voi esittää sovinistisesti reippaan Voltteri- pojan ja ihqun kuopustytön isää. Vaimo tekee ruokia. Jarza kazoo izeään peilistä. Mulkku näyttää pienentyneen. Aika lähteä kustantamon jouluglögeille. Se on julkun työtä. Edustamista. Narsististen linssiluteiden kausikazelmus. Siihen tuli joku viestintäviipottaja, entinen miesuutisankkuri Maikkaris
ellauri062.html on line 267: Hizi tää alkaa kuulostaa kauniilta ja rohkeilta. Nää saippuat on sarja irrallisia kuplia. Apinan peilisoluja vaan vähän hivellään ilman mitään johdonmukaisuuden häivääkään. Jengi kazoo näitä raidallinen perse punasena ja huuli pyöreenä. No kuka sitä elämältä juonta kaipaakaan. Käänteet riittävät.
ellauri063.html on line 172: "Mika tiesi näyttävänsä väsyneeltä." Vanha narsistisignaali: vain narsistikirjailija näkee izensä kuin peilistä. Säteileex mun silmäni? Onko Jake kaappinazi? Salafasisti? Virtuaalipersu? Vaiko eläytyy vaan voimakkaasti inhokkeihinsa? Vaikee sanoa. Tälläsiä ambivalentteja paasaajia on muitakin. Järjetön verellä ja väkivallalla herkuttelu saattaa olla vaan ajan henkeä. Tuhannet videot ja tietokonepelit tekee turraxi.
ellauri063.html on line 257: Aina tietysti voi imarrella izeään sankaritarinoilla "tinkimättömästä toisinajattelijasta", mutta älä kuvittele että sellainen feikkishow menisi täydestä kehenkään muuhun kuin sinuun izeesi. Päinvastoin: halveximme sinua sixi että vaihdat koko ajan puolta tuulen suunnan mukaan, selittelet naurettavasti aiempia möläytyxiäsi. Lyhyesti sanoen olet surkuteltava tapaus. Kazo peiliin :trollface: sieltä näkyy toinen :trollface: vertically flipped.
ellauri063.html on line 386: Kuten romaanin nimestä voi kenties päätellä, käsittelee nykyisten mediaympäristöjen kansallismielisiä ilmiöitä. Juonelliseen yhtenäisyyteen teos ei tähtää, vaan se testailee taidokkaasti erilaisia diskursseja vainoharhaisuuden ja salaliittojen ”syvävaltiollisessa” peilitalossa, jonne rikkiviisaaseen älykköhuumoriin vihkiytynyt lukija voi lisätä hörinänsä.
ellauri066.html on line 155: Hellakoski oli lakannut kirjoittamasta runoutta Jääpeilin jälkeen vuonna 1928. Hellaakoski toimi tämän jälkeen maantiedon ja luonnonhistorian opettajana Tyttönormaalilyseossa. Oppilailtaan hän sai liikanimen Koukku. Nenästä se kai tuli. Hän oli myös Helsingin yliopiston dosentti. Hän harrasti maalausta ja oli erittäin tarkasti perehtynyt taidehistoriaan. Ensimmäisellä Italian-matkallaan hän hämmästytti Italian ja taidehistorian tuntemuksellaan lankonsa Wäinö Aaltosen, joka oli käynyt lukuisia kertoja Italiassa. Yli kymmenen vuotta hän puursi maantiedon ja luonnonhistorian opettajana.
ellauri066.html on line 203: Aaron Jääpeilin modernismia oli eze teki runosta myös graafisen kokemuspläjäyxen ihanko Yli-Juotikas sata vuotta myöhemmin. Plus ça change etc.
ellauri066.html on line 207: Netistä löytyi 3 Jouko Heikkistä tän gradun isäxi. Kuuluisimmalla, koripalloilija Jouko Heikkisellä oli varmaan hyvä pelirytmi, mutta tokko oli lukenut Aaro Hellaakosken Jääpeiliä. Mä veikkaan tota University of Eastern Finlandin yliopistonopettajaa opettajankoulutuxesta. Ne muutti Savonlinnasta Joensuun kampuxelle takavuosina. Mäkin kävin Savonlinnassa jossain kääntäjien iltamassa. Näin kun "pomoni" silloinen Inkeri Vehmas-Lehto läxi iltalenkille. Sillä oli jo ollut yxi infarkti. HK:n lenkit oli korvautuneet terveellisemmillä.
ellauri066.html on line 211: Unto Kupiainen hääräili taas 1953 ja sanoi et Aaro oli Suomen runouden kubisti. Vajaa 70 sivua ja vajaa 40 runoa, se tekee vajaa 2s/runo. Pertti Lassila kävi myös haaskalla ja huomauttaa, että jääpeili meinaa asiakasrajapintaa ylevän ja syvällisen välillä. Vaakku ja kumpp. kiittelivät runoja mutta pahexuivat typografista asua. Yrmf. Keekoilua.
ellauri066.html on line 213: Jääpeili syntyi perheen kanssa kesämökillä Sääxmäen Kalalahdessa 1928. Se oli kesien kesä. Varmaan 6v Pirkollekin Pikossa. Missä vain on tarpeen apu sinne rientää pikku Papu. Kuolema painuu taustalle, tuo peräpäästä päässyt demoni. Eroottinen hurmio on framilla. Aaro 1893-1952 oli elonsa vaelluxen puolitiessä kuuron Väiskin siskon jalkovälissä. Mä olin 1kk ikäinen Aaron kuollessa, se 59. Eipä kovin vanhaxi elänyt.
ellauri066.html on line 218: Runoilija Jöns Carlson on esittänyt vielä yhden tulkinnan Aaro Hellaakosken Hauen laulusta Mezästys ja kalastus-lehdessä. Hauen laulu, joka päättää Hellaakosken tärkeimmän runokokoelman Jääpeili (1928), kertoo hauesta, joka nousee puuhun laulamaan. Aaro peri Eino Leinon reissussa rähjääntyneen manttelin. Aaro oli kyllä kaikin puolin kunnollisempi mies. Ei ne olleet Kangasniemen miehiä, vaan pohjoisempia, Oton luona käymässä. Mökkiläisiä, paholaisen reestä pudonneita, ei aitoja. Hiski kyllä oli kangasniemisiä, sen pysti oli kylän rannassa.
ellauri067.html on line 61: ”Lasista ei näe päältäpäin, miten se on valmistettu. Hillopurkit ja shampanjalasit voivat olla samaa ainetta - tai sitten eivät. Se selviää vain sulattamalla.” Kaksi perhettä mahdollisuuksiensa rajoissa. Kaksi nuorta hapuilemassa niiden yli. Yhteinen joulu pyöräyttää jokaisen peilin eteen: Kuka minä olen, mistä unelmoin? Kuka ansaitsee ja mitä? Juhani painaa hommia lasitehtaalla ja unelmoi omasta talosta, jonka pihapuiden alla lapset saisivat telmiä. Irina rullaa permanentteja sormet kivistäen ja tekee designlöytöjä kirpputoreilta. Rogerilla on jo kaikkea, paljon, ja Christina ei tiedä mitä sillä tekisi. Juhalla ja Lotalla on vastaus, se vanhin kaikista. Lasitehdas on keskiluokkaisuuden rajoja tunnusteleva tarina kahden suomalaisen perheen elämästä ja kohtaamisesta. Kumpikin on saanut lottovoiton, toinen syntymässä, toinen rahapeleissä, mutta perinnöksi jätetään ja saadaan paljon muutakin kuin rahaa.
ellauri074.html on line 100: Ja sit tää "Isompi kuin sinä ize" isänmaallisuus. Outoa pörriäismäistä pesän palvomista. Wallu on kuin onkin rebublikaaninen. Haluu izellensä laulua. Jotain kuolemattomuutta. Se vasta onkin narsismia. Naama paistaa iankaikkisesti tiimin suurentavassa peilissä. Kaikki sellainen on perseestä. Panee miettimään, et onxtoi Wallun huumeilu jotain kääntöpuolta sen Jack Londonmaisesta tennisfilosofiasta. Et jos tyypille liikaa paukutetaan päähän tollasta bigger than yourself tuubaa, niin siitä tulee lopultakin vaan lusmuilija. Se menettää joteskin otteensa omaan izeensä. Se on myynyt sielunsa jollekin aatteelle.
ellauri077.html on line 498: Se on kyllä totta että izensä tarkkaileminen koko ajan on todella pahaa lääkettä. Se on narsismia pure and simple. Kyllä mäkin sitä olen tehnyt nuorempana aika hemmetisti, mutta suuri osa siitä on karissut "arkiryskeissä" (E.S.). Paljon apua oon saanut Seijalta. Nyt voi mennä päiviä etten vilkaisekaan peiliin päin. Kazo izeäsi peilistä! Kampaa tukkasi!
ellauri077.html on line 561: Tai voi sen näinkin ajatella: Ironia ei ole klassista logiikkaa vaan intuitionistista, jossa on Jaakkoh-Hintikan tiedon modaliteetti K mukana. Negaatio on joko heikko "en tiedä" tai vahva "tiedän että ei", eikä sellaiset redusoidu, vaan iteroivat loputtomiin. Izereflektiota izereflektion päälle. Narsisti näkee peilistä että se näkee izensä peilistä ja niin edespäin. Its no use Mr. Russell, its turtles all they way down. Mä koitin ottaa mise en abime valokuvaa Posnanin airbnbeen vessassa jossa oli peiliseinät, muttei se oikein onnistunut. Ehkäpä sekin läppä että "niistä ei voi tehdä satiiria ne tekevät sen ize" kuuluu tähän. Jos vizistä koittaa vääntää viziä niin ne lässähtävät molemmat. Tämmöstä pyörittelyä piisaa episteemisten loogikkojen standup-illoissa.
ellauri082.html on line 389: Jamesia pidetään nykyaikaisen uskontopsykologian perustajana. James kirjoitti muun muassa amerikkalaisen psykologian perusteoksena pidetyn The Principles of Psychology, joka ilmestyi vuonna 1890. Teoksillaan The Will to Believe (1897), The Varieties of Religious Experience (1902, suom. Uskonnollinen kokemus), Pragmatism (1907, suom. Pragmatismi) ja The Meaning of Truth (1909) James loi maineen yhtenä aikansa merkittävimmistä uskontofilosofeista. William Jamesin vuonna 1896 pitämän esitelmän ”The Will to Believe” mukaan uskonnollinen usko on äärettömän riskin ottamista. Se on kuin vuorikiipeilijän hengenvaarallinen loikka, joka ei voi toteutua ilman vankkaa uskoa hypyn onnistumiseen.
ellauri082.html on line 391: Ja sittenkin se läpsähtää kuin kanan lento, sangviininen kiipeilijä liiskautuu kuin kärpäslätkän tapettiin nujertama kärpänen raajat hajalla ja kärsä mutkalla, verkkosilmät tuhannen säleenä. Peräpäästä pursoaa jotain vihreää. Ei ois kannattanut, sanoo kaveri katosta hieroskellen käsiään.
ellauri088.html on line 246: Arto Mustajoki kirjoittaa insändareita tiedelehteen. Ihan tyhjänpäiväisiä, se vaan haluaa nähdä nimensä Tiede-lehdessä. Lehti on sille kuin suurentava peili, josta sen naama näkyy isona. Se tuntee olevansa enemmän elossa. Elävien kirjoissa. Professori Mustajoki on tutkimuksen yleistajuistamisen puolestapuhuja. Hän osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, laatii tietokirjoja ja nauttii esiintymisestä.
ellauri089.html on line 268: puhe on tosta Kremlin vuorikiipeilijästä.
ellauri096.html on line 51: Vapaan tahdon pähkinään liittyy tää ennaltatietämisen ongelma. Ennaltatietämisen ongelma on tämmönen teologinen knoppi, johon liittyy peliteoriasta tuttu tiedon iterointi ja vuorotellen arvailu. Kehäajattelua ja omaa häntäänsä purevia todistuxia. Mise en abime-heijastuxia, Drostepurkkeja, narsisteja kazomassa izeänsä tiukasti peiliin. Logiikka ei pidä sellaisesta, kuten paradoxit osoittavat. Yhtenä vuotena kun olin vähän maaninen olin ymmärtävinäni siitä jotakin. Taisi olla taas pääsiäisen aikoja, sillä ajattelin munankuoria: finiittinen logiikka kuten BA antaa kuoren sulkeutua munaxi, infinitaarinen kuten ZF avaa kuoren auki loppumattomasti kohti taivasta.
ellauri097.html on line 384: Ich küsse früh mein Spiegelbild Mä pussaan aamulla mun peilikuvaa
ellauri099.html on line 35: Mitä enemmän mä luen ja mietin näitä runoja ja romskuja ja luen kirjailijoiden elämäkertoja, sitä selvemmäxi tulee että tämän kukkatarhan tärkein lajike on narsissi. Sitähän se on, kirjojen ja leffojen ym viihteen lukeminen, kirjoitus ja tuijotus, lammen peiliin kazomista, kunnes masentava todellisuus unohtuu. Tärkein kaikkia wannabee kirjailijoita yhdistävä tekijä on hyvin kehittynyt narsismi. Oma naama lammen sameen veden kalvon ystävällisesti pehmentämänä sieltä vastaan tuijottaa. Rakkaus on samea, kuin vessan ikkuna, sanoi Vittoria, ja tiesi kyllä mistä puhui. Izerakkaus ei ole muita kummempi. Izeviha on vain sen toinen fenotyyppi. Oman navan haistelua molemmat. Haista, haista haista, seinää vessan, kunnes valot sammuu, haju jää.
ellauri100.html on line 1345: Rollo ehti puuhailla vähän joka hämärällä alalla, ml strukturalismi, semiotiikka, yhteiskuntateoria, muotoilu, antropologia ja jälkistrukturalismi. Se oli erityisen kova nimi semiotiikassa, jossa se kexi sen seizemän merkkisysteemiä, ja ansaizi postimerkin (2015) suunnilleen yhtä suurista ansioista kuin kamunsa Algirdas. Se näkyy olleen Greimaxen kolleega EHESSissä. Rollon mukaan postimerkki on arkipäivän ja sivilisaation peili ja kertoo ranskalaisille keitä ne (siis Rollo ja Alrgirdas) oikein on.
ellauri101.html on line 188: Jarin sanomasta on tarpeettomana jätetty pois persoonallinen jumala. Haikarako? Sen tulosta me päätämme ize. Onhan meillä joka iikan sisäistetty herra, tää aikamme sankari, omin siivin viuhuttava Ikaros. Eiku peiliä vaan kehiin. Teemme jumalamme izemme kuvaxi, ja hyvä tulee ellei parempi.
ellauri101.html on line 422: Viitisentoista vuotta sitten kävin Samuli Edelmannin ja Henkka Hyppösen kanssa aamuisin kuudelta Petri Räsäsen ohjaamassa aamupyllistelyssä, yrittäjäguruksi sanottu mies paljastaa. Nyttemmin pyllistelen yxixeni peilin avulla.
ellauri107.html on line 36: Mix niin monet kauniit runoilijat ja romaanipojat on olleet paizi naisten miehiä myös katamiitteja aina Alkibiadeesta lähtien? Kai six etne on narsisteja, ne oikeasti tykkää omasta peilikuvasta ja siyä lyytä kestä tahansa joka tykkää siitä (paizi rumista). Kun hiukan kehuu niin sydän heillä sykkää. Juu juu jo sydän heillä sykkää. No täytyy myöntää mä menin pitemmälle... Olikohan Fragonard tapaus pisteessä?
ellauri107.html on line 355: Setämiehet (Pili ja sen narsistinen peilikuva) pitää neuvoa naimisesta. Se lähentää niitä miesystävinä. Faunia (paljonpuhuva nimi: Pan perseeseen) on pudonnut sosiaalitikkailta ja on siis kokenut demokratisoitumisen. Siitä Pili on sille vahingoniloinen. Miesten izemurhat vähenivät kun Viagra halpeni. Faunia 14v toisin kuin Nabokovin Lolita ei muka antanut kähmivälle isäpuolelle.
ellauri109.html on line 301: Philin oman teorian mukaan se ei voinut käsittää miten kaunaisia ja raivoisia naiset voivat olla kun sen äisky sieti siltä mitä tahansa. Hizi kazoisi vaan peiliin kaunaisen ja raivopäisen mallia.
ellauri110.html on line 417: Eine juuri peiliä pitemmälle kurkista.
ellauri110.html on line 878: Tushkin sanoi Pushkin. Pushkinistakin on Handella kirja tietysti. Oivallus ja nide. Pushkinin vaari oli zaarin musta lemmikki ja sen äiti kaunis kreolitar. Pushkin jopa ylpeili sillä. Neekeri oli aivan normaali sana noina päivinä, Pushkin käytti sitä izekin. Vitun savunaama se sanoi izestään vaikka oli mulatti. Isoisä Gannibal Abessiniasta oli kyllä täysin musta.
ellauri115.html on line 266: Onnexi sentään vanhetessaan Vihtori sai kokea suuria murheita. Hänen esikoispoikansa kuoli pienenä, tytär Léopoldine hukkui jonnekin 19-vuotiaana. Vaimo Adèle kuoli 1868 ja vähän sen jälkeen pojanpoika Georges. Sitten hän muutaman kuukauden aikana menetti molemmat poikansa, Charlesin ja Hannu-Pekan. Viidestä lapsesta ainoan eloon jääneen Adèle-tyttären mielenterveys järkkyi ja hän joutui mielisairaalaan. Jos en uskoisi sielun olemassaoloon, Hugo kirjoitti Charlesin kuoltua, en eläisi hetkeäkään kauemmin. Hugo (ehkä aiheellisesti) pelkäsi kuolemanjälkeisiä rangaistusseuraamuxia. No jäi Huugolle vielä Juliette ja 2 lastenlasta, Jeanne ja Georges. Georges oli kuolleen Georges-pojan kaima. Vihtorin viimeiset sanat olivat: Minä näen mustan aukon. Kazoi varmaan izeänsä taustapeilistä. Peililasitkaan eivät ole enää entisen veroisia.
ellauri115.html on line 739: Kun me keskitytään kohteeseen ja ajatellaan izeämme vaan ikäänkuin peilistä, se on idea; kun taas sillon kun saatu vaikutelma on pääasia ja vaan toissijaisesti ajatellaan sen aiheuttajaa, se on fiiwis.
ellauri118.html on line 420: Ajatellaan vaikka sexuaalisen vapautumisen kynnyksellä olevaa naista katselemassa omaa peilikuvaansa. Se on narsismin ihan perusmeemejä.
ellauri118.html on line 430: Kyltässä selvästikin on jotakin! Oikein narsistiset mieskirjailijatkin kertoo ize miltä ne jossain tilanteessa näyttivät jopa ilman peiliä. Muzen tässä panee merkille ettää naisen uskottomuusteema kolahtaa naisiin eri lailla kuin mieskirjailijoihin tai lukijoihin. Monika Fludernikin autoritäärisen määritelmän mukaan kertomus – kirjallinen tai muu – ei ole pohjimmiltaan muuta kuin ihmismielen tulkinnallinen kehys, piparkakkumuotti, joka sovitetaan kokemuksen, ilmiön tai diskurssin päälle sitä jäsentämään tai selittämään; yhtä hyvin romaani kuin arkikokemuskin on samojen kerronnallistamisen mekanismien tulosta (Fludernik 1996, 31–35, passim.)
ellauri118.html on line 882: Haista kuule iso paska sanoi Pirkko, samaa sanoi pirkonnäköinen Petteri, ja vielä pirkonnäköisempi Anna. Peggy pohtii 60-luvun nuoruutta. Kaikki oli silloin mahdollista ja luvallista. Luke ei ollut sen eka mies, ei ainoa eikä viimenenkään ellei Gileadin setämiehet olis puuttuneet asiaan. Graeme oli varmasti vanha kunnon Pat. Peggy on narsisti, siitä ei ole pienintäkään epäilystä. Ei se halua että sen tyttärellä menee hyvin ilman sitä. Se ei pyyhi kasvojaan ettei meikit tuhriudu, se järjestelee ilmeensä oven takana. Liz Moss on toinen samanmoinen. Tunnen itseni typeräxi, haluisin kazoa peilistä miltä näytän. Näyttääx mun perse tässä isolta? Kyllä se näyttää.
ellauri132.html on line 96: Arvaa et tää ajatus lohduttaa Töllöä. Ei se varmaan mielellään kazo izeään peilistä. Se ei ole mikään narsisti. Ja tottahan se on, ollaan 70% vettä, hiiltä typpeä ja happea, plus hivenaineita. Niixi on jo alettu hajota.
ellauri132.html on line 884: Die lockenden Liebeslaute sich selber vorgesprochen. Harjotellut näitä lemmenpuheita peilin edessä.
ellauri135.html on line 908: Viimeksi kun he näkivät toisiaan 1838 - Varvara Lopukhina ja Lermontov näyttivät olevan ikuisesti unohtuneet toisiltaan. Varvara Alexandrovna meni miehensä kanssa ulkomaille ja ajoi Pietarin matkalla. Silloin runoilija palveli Tsarskoe Selossa. "He rakastivat toisiaan niin kauan ja hellästi ..." - tämä runo, kuten tunnepeili, näytti mitä koki Lermontov ja Varvara Lopukhina. Viimeiseen kokoukseen rakkaustarina ei päättynyt.
ellauri135.html on line 909:

He tapasivat viimeksi vuonna 1838 -Varvara Lopukhinan ja Lermontovin olisi pitänyt unohtaa toistensa hyväksi. Varvara Alexandrovna miehensä kanssa meni ulkomaille ja ajoi Pietariin matkalla. Tuolloin runoilija palveli Tsarskoye Selossa. "He rakastivat toisiaan niin kauan ja varovasti ..." - tämä runo on kuin peilin kazomista tunteista, joita Lermontov ja Varvara Lopukhin kokivat. Viimeisen kokouksen rakkaustarina ei voinut päättyä.
ellauri142.html on line 487: misen, niin taivas sekä maa katoaisivat. Ikuisuuden kirkkaassa peilissä, iänikuisessa oman itsensä tiedossa, siinä hän muodostaa oman muotonsa omasta itsestään, hänen poikansa. Tässä peilissä kuvastuvat kaikki esineet ja siinä ne tunnetaan; luonnollisesti ei niin kuin luodut, vaan niin kuin jumala jumalassa.” (Eckhart). Vizi tää tosiaan kuulostaa narsistin puheelta! Jos panen silmät kiinni, muut katoavat.
ellauri142.html on line 620: ”Suurin hallitsijamuoto (Ishvara, Herra, Luoja) on kaikkien olentojen ja voimien ykseys ja yhteisyys kokonaisuudessa. Ikuisuuden kirkkaassa peilissä, isän
ellauri142.html on line 622: poikansa. Tässä peilissä kuvastuvat kaikki kappaleet; siinä ne ovat niin kuin jumala jumalassa, kuin venäläiset mummonuket, mise en abîme, tårta på tårta. Näin on luomistyön kolmella ”persoonalla” itse kullakin oma, erityinen tehtävänsä. Isä on ”tyhjästä” (paizi kz. edellä) luonut kaikki kappaleet; poika on kaiken tulevan alkukuva; henki on vapaamuurari ja kaiken tulevan ent. hallijärjestäjä ajassa. Ja iankaikkisuudessa. Poikaan sisältyvät kaikkien kappaleiden ideat, ajatukset ja käsitteet; henki piirtää ja kertoo pikku oravalle ikuisen maailmanjärjestyksen.” (Eckhart)
ellauri142.html on line 971: Niin kuin peilikuva ei ole erinäköinen kuin katsojan kasvot, samoin henkinen elämä (jîva) kuvastuu valaistuneen (buddhi) sielun peilissä. Minä itse olen silloin yhtä ikuisuuden hengen (âtman) kanssa.” (Hastamalaka) Hasta la vista sanoi Schwarzenegger jossain leffassa. Aina nää narsistit kazoo izeänsä peilistä. Onxmun tukka hyvin? Schopenhauerilla oli varmaan vaikeuxia erottaa izeänsä Atma-koirasta.
ellauri145.html on line 255: Ollessaan vauhdissa Charlie käytti vihreää peruukkia. Pahoina päivinä skarlataaninväristä puuvaa. Aina koitti hätkäyttää burzhuaata: "Tiesitkö että pikkulasten aivot maistuu ihan pähkinöille?" Ja muuta samantyyppistä. Loppupeleissä se oli niin kanttuvei että sanoi päivää izelleen peilissä. Sen viimeiset sanat olivat: "Antaisitteko sinapin?". Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
ellauri145.html on line 739: Kontrasti haasteellisen fysiikan ja ensiluokkaisten herkkien lahjojen välillä ei voi epäonnistua Corbièren teoksessa herättämään huumorintajua puolustusrefleksinä, ja ohjaamaan hänet miehenä systemaattisesti pahan maun etsintään. Hän pukeutuu seilorixi kuin Aku Ankka, paljas pyrstö ja räpylät roikkuvat valtavissa saappaissa, hän naulaa kuivuneen rupikonnan takkaseinän reisipeiliin. "Tässä, tässä on minun pää," hän laukoo naiselle samalla kuin ojentaa verisen pässinpään.
ellauri145.html on line 1081: Tänä iltana, korkeiden peilien Circetolle, rasvaiselle kuin kala, ja valaistulle kuin punaisen yön 10 kuuta (sen ambrainen sydän ja runkku) - mun ainoalle mykälle rukouxelle kuin nää yönseudut ja ennen väkivaltaisempia voimannäyttöjä kuin tämä napakaaos.
ellauri146.html on line 110: RUDOLF VON GOTTSCHALL, Kritiker. Diese Litteraturkomödie bietet übrigens insofern ein Interesse dar, als sie uns in ihrem Vexierspiegel (exytyspeili) ein Bild der damaligen sehr verflauten Litteraturepoche vorhält, in welcher die süßlichen Spätromantiker und vor allem die oft faden Schriftstellerinnen der Taschenbücher vielgenannte litterarische Größen waren.
ellauri147.html on line 551: Instagram on vielä etevämpi selänraaputin kuin Fasebook. Ole oman meediasi julkimo, ota mallia Gretasta ja Kardashianeista. Kerää soiraajia sylikoirista kuin Wolfram Roth. Et tarvii ystäviä kun sulla on jo yleisö. Mitä kavereista, paljon mageempi on kazomo. Ota selfieitä varrella tai ilman, selviit ilman Dorian Grayn ja Narkissoxen peiliä. Ole ize oman elämäsi influensseri. Näytät yhtä ihanalta omassa ankkalammikossasi kuin sammakkosuinen Emily in Paris.
ellauri147.html on line 571: Metapsykologian ja ajan diagnoosin välinen yhteys, jonka haluan näyttää teille, on narsismin psykoanalyytisen käsitteen subjektiivinen uudelleenmuotoilu (vrt.) Vain tällainen ratkaiseva temppu antaa meille mahdollisuuden tulkita zeitgeistin ominaisia ilmiöitä peiteltynä heijastavan tunnustuksen etsinnänä, jossa muodostuu niin sanottu postmoderni identiteetti. Suoraan sanottuna: Rehottavassa media-narsismissa tulee esiin inkarnaatio, jossa itse ei heijasta itseään, vaan tunnistaa itsensä toisen peilissä.
ellauri147.html on line 574: Aloitan alustavilla huomautuksilla mediaalisesta narsismiteoriasta, käsittelen näkyvää muutosta aikadiagnoosin keskustelussa, tarkastelen postmodernin itsensä löytämisen vastaavaa panopticonia ja vastaavia nykyaikaisia identiteettihäiriöitä, viittaan psykoanalyysin "intersubjektiiviin käänteeseen", "kuntoutan" psykoanalyyttisen tilanteen peilivertausta – ja luotan kaikkeen tähän käytettävissäni, jotta voimme keskustella siitä kanssasi.
ellauri147.html on line 585: Narsismi, jota Lacan (1936) kutsui kerran "egon kuvaajaksi" legendaarisessa esseessään peilinäyttämöllä, ei voi tehdä ilman tätä kuvitteellista toista. Siinä on – tässä on yhtäläisyys dramaattiseen tai teatraaliseen identiteettiin, josta Dieter Thomä puhui avauspuheenvuorossaan – performatiivinen ulottuvuus, joka ilmeisesti löytää runsaasti ravintoa nykymediamaailman oikukkuudesta: narsistisella esityksellä on lavastuksen luonne, lavastus, joka on yleensä tajuton, mutta jolla on usein kynnys tajuihin, strategisesti työstettyä suorituskykyä.
ellauri147.html on line 594: Joka tapauksessa kyse ei tietenkään ole seksuaalisuudesta, kuten tämän verkkosivuston otsikko saisi meidät uskomaan, vaan identiteetistä. Interaktiivinen mediapeli omasta kuvastamme kertoo meille jotain erilaista narsismista kuin mihin olemme tottuneet puhuessamme itsetuhoisuudesta. Minut on nähty, joten olen! Tämä narsistinen identiteetin löytämisen malli näyttää vakiintuneen nykyään yleisesti. Narsismin peilifunktio, joka oli kerran lapsen, murrosiän ja nuoruuden alue, on niin sosialisoitu läpitunkevan välisoinnin maailmassa, että emme voi enää erottaa:
ellauri147.html on line 688: Narsismi sijaitsee välituotteessa, joka yhdistää itsensä toiseen. Narsismissa koemme itsemme ympäristömme väliaineessa. Narsismissa esiintyvä erikoinen itsesuhde on intersubjektiivisesti "saastunut". Muut ovat peili, jossa saamme refleksiivisesti itsekuvamme ja säätelemme itsetuntoamme, niitä pidetään tiedostamattomana näkymänä kaiun tai peilivaikutuksen odotuksessa. Se on sivuttain katsova maailmankuva, jossa on hiljainen kysymys siitä, mitä imagoa maailma meistä tekee. Narsismissa katsomme salaa toista, kun hän katsoo meitä ja reagoi siihen, mitä näemme, epäilemme tai fantasioimme.
ellauri147.html on line 840: Media narsismi vain varjostaa tätä henkisen olemassaolomme peruspiirretä, joka on peräisin ensisijaisesta narsismista. Vauva on riippuvainen äidin pitotoiminnosta ja hymystä hänen katseessaan. Infantiili narsismi pyrkii ihailemaan ympäristöä. Nuoruuden itsesäätely tapahtuu sukupolvien välisessä peilitilassa. Taiteilijan narsismi tarvitsee yleisön suosionosoituksia.
ellauri151.html on line 354: "Meidän erityisherkkien aivotyrien peilisolut toimivat hieman eri tavalla kuin normiherkillä. Meihin sattuu."
ellauri152.html on line 135: « Naiset osaa yxin rakastaa; jää meidän kaa, Bilitis, luotathan. Ja jos sun tekee mieli jotain kuumaa, näet oman nättiytesi näiden pikku söpöläisten peilistä.
ellauri152.html on line 372: cum placidum ventis staret mare; non ego Daphnim kun meri oli peilityyni; enkä mä pelkäis Dafnista
ellauri153.html on line 406: carry through with the plan. Se mikä näissä turinoissa ihmetyttää eniten on miten moraalisesti alamittaisia paskiaisia ne jumalistaan tekevät. Infantiileja narsisteja, vitun marvel comixin supermiehiä. Mutta omaxi kuvaxeenhan ne niitä laativat, peilistä tihrustavat mallia. A world of happy creatures is a great good for the world w, but the
ellauri158.html on line 430: Mut on siinä jotain lisääkin, noi korollaarit on aika pahoja. Kerettiläisin taitaa olla toi skolia, jonka mukaan jumalan pää ja ruumis on sama asia. Jumala tuumailee vaan asioita toimeen pannessaan. Vaikka justiinsa siinä Siili on aivan oikeassa. Ideat on vaan materian osittaisia heijastuxia omaan peiliinsä, kuten primitiivimarxilaiset leukavasti sanoivat. Siili näyttää sanovan ettei sen jumala haihattele turhia, se on tuumasta toimeen miehiä. Esim ympyrä on kaikkialla sama on se jumalan päässä sädehtivä sädekehä tai liikenneympyrä.
ellauri159.html on line 1316: Tapasin paljon kirjailija-aloittelijoita, jotka pilkkasivat pilkkaamasta päästyään vakiintuneita kirjailijoita ja niiden runoja, novelleja ja artikkeleita. Tajusin silloin sen minkä olin oikeastaan tiennyt jo pitkään että huonot kirjoittajat ovat usein toisten kirjoittajien ankaria kriitikkoja. Heidän kritiikkinsä oli terävää ja tarkkaa. Jotkut osoittivat jopa täsmällisesti suurten kirjailijoiden virheitä. Mutta tämä et estänyt heitä itseään kirjoittamasta hämmästyttävän kömpelösti. Sama koski tapaa jolla he arvioivat toisten luonnetta. Egoistit puhuivat halveksivasti egoisteista, typerykset nauroivat toisten typerysten ályttömyyttä, moukat olivat hienostuneita osoittaessaan toisten moukkamaisuuden, hyväksikäyttäjän ominaisuudet, turhamaisuuden. Salaperäinen kuilu aukeni heidän arvioissaan toisen ihmisen ja oman minän välille. Näytti siltä, että jossain sisimmässään jokainen näki totuuden, mutta oli vain päättänyt olla näkemättä sitä peilissä. Itserakkaus oli nähtävästi hypnoottisista voimista suurin, aivan niin kuin Moosexen kirjassa sanotaan: Sillä lahja sokaisee viisaan ja tekee tyhjixi oikeamielisen sanat. Onnexi en ize ole sellainen. (Sing. Nuor. Mies Ez. Rakk. 1976:86)
ellauri162.html on line 342: Jean des Esseintesin kotilinna oli Lurps. Vanhemmista sillä oli vain pelonsekainen muisto. Sellaisista tuleekin iisisti tunnekylmiä narsisteja. Sillä oli suippo, yllättävän vaalea parta ja ilme samaan aikaan penseä ja viekas. (Jori on tässä kohtaa kazonut izeänsä peiliin.) Jesuiitat pilasivat Huishaisin orvon sankarin.
ellauri162.html on line 423: II. Toka kvartetti - Viimeisistä hetkistä nauttiminen. Käyttämällä viimeisiä lämpöjään, Sydämemme ovat kaksi suurta soihtua. Kuka heijastaa heidän kaksoisvalojaan Mielestämme nämä kaksoispeilit. Jakeessa 5 annetaan profuusion tunne "tahdon mukaan" (ilman maltillisuutta), mutta adjektiivi "viimeinen", joka on asetettu antepositioon, osoittaa, että täällä käytetään elämänsä viimeisiä voimia ennen kuolemaa. On välttämätöntä nauttia viimeisistä hetkistä, joten runoilija yhdistää kuoleman ilon ja aistillisuuden käsitteeseen ("lämpö"). Leksikaalinen lämpökenttä ("lämpö", "soihdut") vastustaa kuolemaan perinteisesti liittyvää kylmyyttä. Jakeessa 6 "valtavat soihdut" osoittavat jälleen kerran positiivisen kuvan kuolemasta ("soihtujen herättämänä"), koska ne liittyvät adjektiiviin "laaja".
ellauri162.html on line 425: Jakeet 6, 7 ja 8 osoittavat rakastavaisten liiton, jossa kaksinaisuuden leksikaalinen kenttä ("kaksi" toistetaan 3 kertaa, "of", joka foneettisesti muistuttaa "kahta", "kaksinkertaista", "peilejä", "kaksosia"). "Meidän kahden" anafora (jakeet 6 ja 8) vaatii tätä kaksinaisuutta. On porrastusta, kaksi sielua lähestyvät quatrainissa: ensinnäkin he ovat "kaksi", sitten he "heijastavat" kuin "peilit" tullakseen "kaksosiksi". Jakeessa 8 rappeutumisesta ("Kahdessa mielessämme nämä kaksoispeilit") on säännöllinen leikkaus (5/5), joka vaatii tätä symmetriaa kahden olenton välillä - > muoto palvelee taustaa. Jakeessa 8 sana "henget" osoittaa, että rakkausliitto ottaa hengellisen eikä fyysisen ulottuvuuden. Lisäksi rakastajat on nimetty vain metonymy tässä quatrainissa ("sydämet", "mielet"), ikään kuin he alkaneet erota ruumiistaan.
ellauri162.html on line 427: Koko quatrainin aikana on läsnä leksikaalinen valon kenttä ("lämpö", "soihdut", "heijastaa", "valot", "peilit"), tämä ei ole tavallista puhua kuolemasta, ja se osoittaa jälleen kerran positiivisen kuvan kuolemasta. Kuten ensimmäisessä quatrainissa, tämä toinen quatrain näyttää positiivisen kuvan kuolemasta: se antaa kahdelle sielulle mahdollisuuden päästä lähemmäksi ja nauttia viimeisestä lämmöstä.
ellauri162.html on line 433: IV. Toinen tercet - Uusiminen kuoleman jälkeen Ja myöhemmin enkeli, joka avasi ovet, Tulee elvyttämään, uskollinen ja iloinen, Tahratut peilit ja kuolleet liekit. Jakeessa 12 "myöhemmin" käännetään varmuus, se tapahtuu. Jakeessa 12 "Enkeli", paratiisin symboli, näyttää vahvistavan, että rakastavaiset ovat kuolleet. "Ovet" voivat myös herättää paratiisin portit. Runoilija on edelleen mystisessa ulottuvuudessa, ja lisäksi uskonnollisen leksikaalinen kenttä on läsnä koko runossa ("taivaat", "mystinen", "enkeli"). Jakeessa 13 kuolema lyödään: verbi "elpyä" (joka edelleen vahvistaa, että rakastajat olivat kuolleet, koska heidät on elvytettävä) osoittaa, että enkeli elvyttää rakastajat, ja tämä paluu elämään on onnellinen, kuten enkeli osoittaa "uskollinen ja iloinen".
ellauri162.html on line 435: Jakeessa 14 toistetaan toista kvartistia ("peilit", "liekit / soihdut"): kuolema on tahrannut peilit ja sammuttanut liekit, mutta ne elvytetään. Siksi sielut eikä ruumiit elvytetään, koska "peilit" ja "liekit" viittaavat ystävien hengellisyyteen eikä heidän kehoonsa. Myös jakeiden 7 ja 8 assonanssi [i] vastaa myös jakeiden 13 ja 14 assonanssia. Kuolema yhdistää rakastavaiset ja sinetöi heidän rakkautensa ikuisesti. Runoilija näyttää siis odottavan sitä vapautuksena, kuten tulevaisuuden käyttö runossa osoittaa. Otsikkoa lukuun ottamatta sana "kuolema" ilmestyy lopulta vain runon lopussa, mutta se on pikemminkin ylösnousemus, kuten jakeessa 13 osoitetaan. Lisäksi "kuolleet liekit" on oksymoroni (liekit = elämä) ja [m] -allitaatio yhdistää nämä kaksi sanaa.
ellauri164.html on line 359: Bernanon eli kuusikymppisexi, ehti täyttää. Pappi ei. Ennen kaikkea se on tosi naiivi. Siis oli. Ei siitä olis ollut millään kirkkoherraxi. Moi, moi, moi, tää pappi tekee izestään tosi ison numeron. Ajatteleekohan se koskaan mitä toiset ehkä haluaisivat? Sen jumala on sille kokovartalon taustapeili: varokaa, esineet peilissä näyttävät isommilta kuin ne ovat. Pappipahan tuomio on selvä: se on epäonnistunut narsisti. Tai siis oli. Mitä väliä. Kaik on armoa, saa pappi vielä sanotuxi korvaan Peter Piskuilalle.
ellauri171.html on line 230: Esteri on Jezebelin peilikuva, se heivas persiensä juutalaisexi mamukuningattarexi Persian suurkuninkaan petiin. Siinähän ei sitten ole mitään vikaa, tietysti. Ester pelasti juutalaisen kansan tuholta ja suojeli tulevan Vapahtajan, Jeesuksen Kristuksen, itulinjaa. Hänet valittiin kauneuskilpailussa Persian kuninkaan Arto Xerxesin kuningattareksi. Mutta paha hovivirkamies Haman suunnitteli kaikkien juutalaisten murhaamista.
ellauri197.html on line 445: Unto my spirit given Sielun peilissäni
ellauri197.html on line 461: Unto the vision of my soul Mun sielun taustapeilissä
ellauri207.html on line 298: Peppi on tunne-elämältään paranoidi. Vai oliko se autisti? Ne on vähän (vaikkei täysin) kontraindikoivia. Jos ei ole kiinnostunut porukoista niin ei ole. Vaan kylläpä Lispetti on eheytynyt, nyze peilaa silikoonitissejään peilin edessä ja tekee salaa charityä, tosin vaan äidinperinnöllä eli pikkusummalla.
ellauri210.html on line 880: French poet Jacques Rigaut said, "Don't forget that I cannot see myself. That my role is limited to being the one who looks in the mirror." Rate it: (3.00 / 2 votes) Silti vitun monet kynäilijät sitä yrittävät. Näytin siltä ja tältä, ne sanovat. Carl Erik Carlson ei koskaan kazonut izeänsä peiliin, paizi kammatessaan tukkaansa.
ellauri210.html on line 1195: … Lisse comme un miroir … Sileä kuin peili
ellauri211.html on line 70: Raidilla on poikkeuksellinen ystävyyssuhde komisario Eero Janssoniin. Miehiä yhdistää kiinnostus vanhoihin Mercedes-autoihin. Se peili? On tilauksessa. On matkalla. Ehkä meidän kannattaisi syödä eväät tässä.
ellauri214.html on line 334: Unen jatko-osassa kazoin korkealta töyräältä kun jään yli juoxi täyttä vauhtia 23 Disney koirahahmoa. Sitten unessa oli hiukan uhkaavia pitkämekkoisia neitoja, ja kaxi pikkutyttöä, joiden kanssa kiipeilin lumiselle kadetraalille. Tytöistä paxummalle tarjosin Haparandasta kaupan päälle saatuja vanhanaikaisia salmiakkimakeisia. Ei se niistä perustanut, ne ovatkin aika mauttomia ja kovia. Meillä oli kiire Humanisticumin kokouxeen, ja suht sulottomat tytöt valuivat alas seinältä kuin joku sylkyklunssi tai märkä räkä. Ikävä kyllä kokous oli peruuntunut, sen sijalla oli joku voimistelutunti. Oven takaa kuului töminää ja ähinää. Unen loppuosassa kävi ilmi, että Brezhnev oli ollut siviiliammatiltaan ballerina. Leonid oli kasvoista sangen suurpiirteinen, mutta hoikkanilkkainen.
ellauri216.html on line 479: Ukki tekee lähtöä ja antaa viimeisiä ohjeita: Olen usein ollut teille tyly ja kova mummolle. Muistelkaa sitä kun olen luutarhassa. Näkemiin ja kiitos. Ukille avataan savupelti ja peitetään peili pyyhkeellä.
ellauri216.html on line 527: Hrisan äiti kertoo kirjeize jakaneensa lootaa lipevälle peilikauppiaalle Tulasta ihan omaa tyhmyyttään. Et ollutkaan aatelia väärän koivun takaa - toisin kuin me Carlsonit!
ellauri216.html on line 528: Minkä tautta ukkivainaan peilin päälle pantiin se suutarin ämmän lahjoittama pyyhe? Olikohan peili Tulasta? Selityxet vaihtelevat, mutta tapa on yhteinen juutalaisille ja kristityille. Pelätään henkien yllättävän peilistä tai ei haluta nähdä siitä omaa naamaa vääränä. Vainaja viedään kamarista jalat edellä ettei se kazo syyttävästi jälkeen jääneitä.
ellauri216.html on line 590: Rizan isä, Tulan peilikauppias ei ole paha mies, vaikka ahnas. PANTELEIMON saa siltä kultakellon.
ellauri216.html on line 823: Epilogi. Olen muka takas Vasiljevossa. Äiskä tulee ovelle ikoni sylissä. Äiti! Äidin perästä tulee isä Tulasta peili sylissä. Nyt riittää, suljen tämän viidakon.
ellauri220.html on line 185: Apropos kuningatar, Englannin sievä Elisabeth joka nousi valtaistuimelle meidän syntymämme aikoihin, on lopultakin heittänyt nurkkaan lusikan. Kokeileekohan Charles III peilin edessä kärpännahkatakkia sanoen kuvajaiselleen: Yes yes yes!
ellauri222.html on line 41: Kuopiolainen taloyhtiö antoi 70-vuotiaalle rikosrekisterittömälle naiselle varoituxen kun sen alaikäinen lapsenlapsi oli puristanut finnin hississä ja pyyhkinyt sen peiliin. 2sta varoituxesta saa yhtiö ottaa huoneiston hallintaansa. Finnijäljen pyyhki taloyhtiön hallituxen jäsen peilistä wiledaliinalla. Syyllinen käytiin kazomassa valvontakameran filmistä. Varmaan nainen ja sen lapsenlapsi olivat väärää heimoa. Eivät olleet kasvantavääriä pohjoissavolaisia, joilla huumori on syntyperäistä.
ellauri222.html on line 934: Pudottuaan parlamentista Clemenceau keskittyi journalismiin ja saavutti aseman arvostettuna ulkopolitiikan asiantuntijana kuten Carl Bildt ja Alex Stubb. Suuren sodan aikana entinen vasuristi käänsi kelkkansa ja muuttui oikislaisexi. Clemenceaun ajama kyyninen valtapolitiikka edusti rauhankonferenssissa vastavoimaa Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin edustamalle pehmyröinnille. Myös Britannian pääministeri David Lloyd George piti Clemenceaun linjaa epäviisaana, koska Saksan liian ankara kohtelu voisi nostattaa siellä naziliikehdintää. Clemenceau "hyväksyi kompromissina" Saarinmaan erottamisen Saksasta 15 vuodeksi, Reininmaan miehityksen 15 vuodeksi ja sen pysyvän demilitarisoinnin sekä suurten sotakorvausten määräämisen Saksan maksettaviksi, mutta hän piti Versailles’n rauhansopimuksen lopullista sisältöä sittenkin liian pehmeänä Saksalle. Ihan vittuiluxi hän vaati, että Saksan valtuuskunnan oli allekirjoitettava sopimus samassa Versailles’n palatsin peilisalissa, jossa Saksan keisarikunta oli julistettu perustetuksi vuonna 1871. Anarkisti Émile Cottin yritti salamurhata Clemenceaun ampumalla rauhankonferenssin aikana 19. helmikuuta 1919. Harmi ettei osunut. Carramba! Viele vehen vasemmalle!
ellauri223.html on line 279: Oireet voivat ilmetä niin, että peilistä näyttää katsovan joku muu kuin oma peilikuva, tai television hahmo tuntuu olevan sisällä kotona.
ellauri223.html on line 280: Tähän auttaa kun ei kazo peiliä eikä avaa hölmöpönttöä.
ellauri238.html on line 827: how she sits by the mirror miten hiän istuu peilin edessä
ellauri244.html on line 128: Mietin pitkään laitanko vyötärölle ulottuvan tukkani housunkauluxeen vai ulkopuolelle. Luin puhettani peilin edessä, olin aivan vitun narsisti.
ellauri244.html on line 137: Ei vizi koko Anjan näyttelijäkaarti on aivan käsittämättömiä narsisteja! Eine muuta tee kun kazoo izeään peilistä. Sen äitikin on samanlainen linssilude! Kyllä nyt olisi aika kazoa izeään vähän peiliin!
ellauri246.html on line 420: Brodsky esittää vahingon seurauksia kaikille normeille, jotka sääntelevät totalitaarisen valtion olemassaoloa ja altistuvat kahdentenakymmenen vuosipäivän aikana. "Se alkoi poistaa itsestään ... Tänä aikana se oli jotain itsepuolustusta." Brodsky tulee itsetuhoon eräänlaisena anestesiana. Näin ollen Brodskin työn välttely ja itsevarma uho näkyvät: "Haluan polttaa Belomoria itsestäni." Runoilija alkaa tarkastella heidän kärsimyksiä, tutkijana sivulta. Tämä näyttää ensin itseään peiliin ja yhdessä, siirtyy pois häneltä syrjään, runoilija poistetaan kivun lähteestä. Ajan myötä tästä itsetuhosta tulee Brodskin tavanomainen kirjallinen piirre. Ikävystyttävää, olis pannut vaan töpinäxi. "Mexican Divertimen": "Joten samalla tarkastella itseäsi - missään."
ellauri246.html on line 488: Tärkeintä iloa on BrodSky Creaturelle väliaikaisista, ohimenevistä ajatuksista. Ikuisuuden pojan kypsä ote Brodskin psykologiassa. Hän katsoo itseään myös tulevaisuudesta. Tulevaisuus on myös peili, joka ei valehtele. Brodskin näkymä itselleen kaukaisesta tulevaisuudesta, se on pohjimmiltaan tärkeä. "Näinä päivinä asuin hammaslääkärissä" (noin ensimmäisestä maahanmuutoksesta). Puhumme nykypäivän pohjasta, mutta aikaisemman ajan muoto käytetään, ikään kuin runoilija olisi viimeinen. "He (enkelit) nauttivat draamasta nukkeiden elämästä kuin olimme itse asiassa meidän aikamme."
ellauri246.html on line 510: Tuskaa olivat niskatuskamiehen ensimmäiset vuodet. Brodsky näinä vuosina muistuttaa kuin kasvi, joka on noussut maahan, ja se vedettiin ulos ja siirrettiin toiselle maaperälle, eikä se ole selvää, järjestetäänkö se. Ulkoinen runoilija on turvallinen elämäntapa ristiriidassa voimakkaasti emotionaalisen ja psykologisen kooman tilan kanssa, joka Brodsky uusi uudelleen ensimmäistä kertaa maailman kirjallisuudessa. Stripping metaforisesti, runoilija tuntuu kuolleiksi. Runossa "1972": "Tämä ei ole mieli, vaan vain veri." Runaatti tykkää itseään varjoilta, jotka pysyivät henkilöltä. Maahanmuutto, joka kuljetettiin niiden kanssa, ei pelkästään vapautta vaan myös kaikkien tavanomaisten siteiden tauko. Kaikki, mikä oli kalliita henkilölle, otettiin häneltä. Brodskillä oli tunne roikkua tyhjyydestä, ja tämä isku oli niin kohtuuttomia, että se johti sielun väliaikaiseen halvaantumiseen. Lähempänä Brodskin tapahtumista lähestyi Luriea, joka sanoi, että Emigratin Brodskin runous - это itsemurhan sitoutuneiden henkilöiden muistiinpanoja. Skopanova uskoo, että on oikein puhua murhasta. "Vahva kipu, tappaminen tämä, joka kestää valoa." Runotila on hämmästynyt, tappanut, mikään ei tunne, tämä on suurin kärsimys, kun henkilö kärsii niin paljon, että se menettää mahdollisuuden ilmaista se emotionaalisesti. Itsensä kieltäminen, metaforisen käyttäminen liikkumattomuuden arvolla, kuolleet, kun BrodSky tarkastelee itseäsi sivulta ja korjaa vain liikkeen avaruudessa. Usein hän kirjoittaa itsestään kolmannessa henkilössä, kuten runossa "Laguna": "Vieraat, jotka kuljettavat grappaa taskussaan, ehdottomasti kukaan, mies, kuten kaikki, jotka ovat menettäneet muistia, kuvaavat ..." Yliköriltään hermostuneesta " shokki. Brodsky erottaa oman ruumiinsa sielusta ja tekee siitä itsenäisen merkin: "Ruumiin sadetakki muotoilee palloja, joissa rakkaus, toivo, usko, ei ole tulevaisuutta." Tämä ei ole henkilö, joka oli nuoruudessani, se oli vahvistettu ja jatkuvasti tietoinen runoilijasta. Se ei ole sattumalta, että yhdessä runoista, lyyrinen sankari tarkastelee peiliä ja näkee vaatteita, mutta ei kasvoja.
ellauri258.html on line 262: Himanen oli aivan hakoteillä ja jäi siksi yksin. Hän esiintyi filosofina, vaikka fiksumpaa olisi ollut esiintyä yrityskonsulttina kuten Esa Saarinen. Hänellähän oli rooli nerona, jonka ei tarvinnut katsoa peiliin ja joka saattoi antaa saman luvan muillekin vuosiksi eteenpäin. Menestymisestä on kymmenessä vuodessa tullut juuri niin naiivia ja tyylitöntä kuin mistä Himasen kirjaa parjattiin.
ellauri286.html on line 183: Kertoja keskittyy minäkuvan käsitteeseen. Ihminen "pukee" jatkuvasti omaa hahmoaan mielessään, ja kertoja pohtii, mitä tapahtuisi, jos tämä romantisoitu sisäinen peili katoaisi. Jäljelle jäävät vain heijastukset vieraiden ihmisten silmissä omnibussissa, josta hän uskoo tulevien kirjailijoiden kirjoittavan. Hän pohtii myös yleistyksiä ja tapoja, jotka määrittävät ihmisen elämää, mutta muuttuvat ja katoavat sukupolvien yli, mikä saa hänet pohtimaan "laittomia vapauksia", joita ajan myötä voi tulla.
ellauri288.html on line 434: Kasvojen vesipeilissä
ellauri308.html on line 350:

”Israel ihmiskunnan peilinä"