ellauri015.html on line 1142: Kaarlo Fredrik (Kalle) Krappe (10. toukokuuta 1904 Lappi Tl – 19. helmikuuta 1983) oli suomalainen pakinoitsija ja kirjailija. Krappe toimi jatkosodan alkuvaiheissa JR 56:n I pataljoonan kranaatinheittiöjoukkueen ykkösheittöiden johtajana. Hän joutui jättämään rintamapalvelun terveydellisistä syistä marraskuussa 1941. Krappe kirjoitti pakinoita ja runoja.
ellauri015.html on line 1168: Lauri ”Lassi” Leskinen (21. tammikuuta 1918 Lapinsalo, Kiuruvesi - 27. syyskuuta 1979 Kuopio) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. Leskisen vanhemmat olivat pienviljelijä Juho Alfred Leskinen ja hänen puolisonsa Anna Juljaana (o.s. Pekkala). Perheessä oli yhdeksän lasta. Leskinen opiskeli kansakoulun jälkeen Porsaanpään herännäisten kansanopistossa ja Lapinlahdessa. Hän meni sitten Kajaanin seminaariin 1936 ja valmistui sodan aiheuttaman viivästymisen jälkeen kansakoulunopettajaksi 1943. Sodan aikana yliluutnantiksi kohonnut Leskinen palveli Uhtuan ja Porajärven suunnilla sekä Santahaminan koulutuskeskuksessa pataljoonan adjutanttina.
ellauri023.html on line 445: siirtynyt Otamon hautausmaalle jäykkäpolvisten pataljoonan jatkeeksi.
ellauri041.html on line 389: Antti ei toivo Tommille Puovon kohtaloa. Puovo ärähteli lehtimiehille niin ärhäköitä aforismeja, etteivät ne saaneet siitä irti tuon taivaallista. Melenderiäkin kunnioitetaan ja pelätään jo sopulilaumassa, senkin jyrsintähampaat on jo kuluneet eri terävixi. "Yxikin vale, kaunistus tai yleistys tuhoaa kirjailijan", siteeraa Kokkolan poika ihaillen leipurinsälliä stadin Linjoilta. Enemmistö niistä lie jo sitten tuomittu Tommin toimesta hautuumaan jäykkäjäseniseen viihdytyspataljoonaan, jonka majuri on Paavo Haavikko.
ellauri074.html on line 316: Jotain tämäntapaista näyttää Wallukin panevan tennisvalmentaja Schittin suuhun. Et tennistä voi valita pelata, mutta sitä ei voi valita että ennen pitkää on kuoltava. Totta, mutta voi sentään valita milloin heittää lusikan nurkkaan, vetää henxelit ja liittyy jäykkäjalkaisten pataljoonaan, jos sen tekee vielä kun on voimissaan.
ellauri096.html on line 822: Pulla kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista lyseota. Hän suoritti asepalveluksen Pioneeripataljoonassa Korialla vuonna 1922. Hän oli toimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 1950–1957. Pulla teki pitkän uran mainosalalla. Hän toimi Kustannusosakeyhtiö Kirjan mainospäällikkönä 1925–1933 sekä tekstisuunnittelijana ja sittemmin apulaisjohtajana mainostoimisto Erva-Latvalassa 1933–1964. Viimeisenä työnään Pulla toimi Tukon asiakaslehden Kauppa ja Koti päätoimittajana 1964–69. Wilhon porukat piti saarnailtoja Kirjalla Pohjoisrannassa.
ellauri131.html on line 72: Inkerinsuomalaisista saksalaiset olivat perustaneet jo helmikuussa 1942 osaston nimeltä ”Finnische Sicherheitsgruppe 187” (Suomalainen turvallisuusryhmä 187), jonka nimi myöhemmin muutettiin ”Ost-Bataillon 664:ksi” (Itäpataljoona 664).
ellauri131.html on line 73: Inkerinmaalla muodostettu suomalainen pataljoona palveli Saksan pohjoisen armeijakunnan valtaamalla alueella Viron ja Leningradin ympäristössä. Suomalaisen pataljoonan tehtävä oli turvata rautatieyhteydet partisaanien varalta.
ellauri131.html on line 74: Tenkun sotapäiväkirjan merkintöjen mukaan pataljoonan esikunnan ja komppanian toimistojen henkilökunta oli melkein kokonaan saksalaista. Korkeassa tehtävässä oli ainoastaan pataljoonan tulkkina toiminut saksalaissyntyinen sotavirkailija Hans Metzger (suom. Teurastaja), joka sai Suomen kansalaisuuden.
ellauri131.html on line 85: Sotilaspastori Juhani Jääskeläinen raportoi vierailustaan inkeriläispataljoonassa seuraavasti:
ellauri131.html on line 86: –Saksalaiset kertoivat, että suomalainen alikersantti Nuija oli tullut juovuksissa komppanian toimistoon kivääreineen ja käsikranaatein kostamaan saksalaisille vääpeleille. Nämä ampuivat hänet kuitenkin toimistossa kuoliaaksi. Vain 17-vuotiaan kiväärimiehen Väinö Pylsyn ja toisen itäpataljoonan sotilaan pikaoikeus tuomitsi vuonna 1943 alkoholin vaikutuksen alaisena tehdystä taposta viiden vuoden kuritushuonevankeuteen.
ellauri131.html on line 88: Vaikka saksalaiset sotilaat kohtelivat itsekin venäläisväestöä raa’asti, he eivät suvainneet inkeriläispataljoonan tiettyjen sotilaiden omavaltaista kostotoimintaa.
ellauri131.html on line 89: Kurin ylläpitäminen pataljoonassa ”villiintymisen ehkäisemiseksi” oli tärkeää. Tässä muutamia esimerkkejä tuomioista, jotka langetettiin Itäpataljoona 664:n inkerinsuomalaissotilaita vastaan:
ellauri131.html on line 90: – Itäpataljoona 664:n kiväärimies Johann Kirjanen tuomittiin 29.9.1943 kuolemaan ja pikateloitettiin ampumalla. Hän oli murhannut Ljubanon lähellä oleva
ellauri131.html on line 95: Inkeriläispataljoonan jäsenet olivat etupäässä hyvin nuoria, jopa alle 20-vuotiaita. Kouluikäisiä oli lähes 10 prosenttia. Monilla oli takanaan järkyttäviä elämänvaiheita Neuvosto-Venäjällä.
ellauri131.html on line 113: Tenkun muistiinpanot vierailusta inkeriläispataljoonassa antavat puutteellisen kuvan inkeriläissotilaiden taisteluista rautateiden varrella. Hänen kuvauksensa mukaan pataljoonan tehtävä oli turvata rautatieliikenne partisaanien iskuilta.
ellauri131.html on line 114: Kuitenkin Tenkkukaan ei voi olla toteamatta, että pataljoonan sotilaiden toiminta ei ollut läheskään aina suunnattu yksinomaan puolustukseen partisaania vastaan.
ellauri131.html on line 118: Tenkku tosin raportoi, että ”suomalaisesta pataljoonasta ensisijaisesti toinen komppania osallistui Oredesin partisaanileirin tuhoamiseen”. Mutta mihin tyyppisiin muihin taisteluoperaatioihin nämä niin kutsutut takaa-ajokomennuskunnat (Jagdkommandos) osallistuivat, ei ilmene Tenkun muistinpanoista.
ellauri131.html on line 121: Päiväkirjan merkinnät todistavat yksiselitteisesti, että inkerinsuomalaisten yksiköt (Sicherungsgruppe 187/Itäpataljoona 664) osallistuivat rinnakkain Saksan erikoisjoukkojen (SS-kommandot, salainen kenttäpoliisi, poliisipataljoonat) kanssa aktiivisesti taisteluun partisaaneja vastaan.
ellauri131.html on line 132: Pohjoisen armeijan selustan sotapäiväkirjojen (Kriegstagebuch 583, komentaja Korück) analyysi osoittaa, että valtaosa Venäjän siviiliuhreista oli liikkuvien erikoisyksiköiden joukkojen ampumia. Näihin osastoihin kuuluivat muun muassa inkeriläispataljoonan toisen ja kolmannen komppanian takaa-ajokomennuskunnat.
ellauri131.html on line 150: Inkerinsuomalaisten pataljoonan saksalaisille teloitettavaksi antamien vankien joukossa olikin myös lapsia ja naisia. Saksan armeijan päiväkirjamerkintöjen mukaan heidän epäiltiin olleen yhteistyössä partisaanien kanssa.
ellauri131.html on line 155: Seuraavat otteet Saksan pohjoisarmeijan selustan sotapäiväkirjasta todistavat, miten armottomasti inkerinsuomalainen pataljoona taisteli partisaaneja tai heidän oletettuja auttajiaan vastaan.
ellauri131.html on line 184: Kun loppukesällä 1943 pastori lähti inkeriläispataljoonasta takaisin Inkerin maan Hatsinaan, pataljoonassa liikkui huhuja, että se siirrettäisiin Suomeen.
ellauri131.html on line 185: Tenkku iloitsi tästä, mutta korosti, että pataljoonan henkiseen huoltoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pastorilla oli perusteltuja syitä huomiolleen.
ellauri131.html on line 189: Vuonna 1943 joulukuun alussa inkeriläispataljoona valmistautui lähtemään Suomeen. Siitä tuli Erillispataljoona 6 Suomen armeijaan.
ellauri131.html on line 190: Ensimmäiset, yhteensä noin 750 miestä saapuivat 2.–5.12.1943 Tallinnaan. Erillispataljoona 6:n sotapäiväkirjan (23.11.1943–25.4.1944) merkintöjen mukaan vastaanottavat suomalaiset upseerit olivat hämmästyneitä, sillä osa saapuneista oli aika juovuksissa.
ellauri131.html on line 192: Useat kymmenet pataljoonan sotilaat mellastivat Tallinnassa herättäen kauhua kaupungin asukkaissa. Villiintynyt sotajoukko vaati lisää väkijuomia.
ellauri131.html on line 198: 18. joulukuuta 1943 inkeriläispataljoona saapui Hankoon ja siirtyi kokonaan suomalaisten komentoon. Everstiluutnantti Kaarlo Breitholtz määrättiin pataljoonan komentajaksi.
ellauri131.html on line 199: Pataljoonan sotamiehistä perustettiin Erillispataljoona 6, joka taisteli Suomen puolesta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana kesä-heinäkuussa 1944. Pataljoona lakkautettiin 10. lokakuuta 1944.
ellauri131.html on line 203: Kiinni saadut inkeriläispataljoonan sotilaat saivat Neuvostoliitossa kovia vankileirituomioita. Ne ulottuivat 10 vuodesta 25 vuoteen.
ellauri155.html on line 181: Tutkimusyxikkö, voimakaxikko, konnakolmikko, triumviraatti, Viisikko, torviseizikko, aloituskymmenikkö, likainen tusina, Duodecim, septuaginta, ryhmä, jaos, osasto, patteri, konttori, puolijoukkue, kakkosmiehistö, komppania, pataljoona, Rajamäen rykmentti, prikaati, divisioona, kunnialegioona, asunto-osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, yhdistys, seura, seurakunta, yritys, konserni, organisaatio, huippuyliopisto, laitos, instituutti, hotelli, mullibordelli, härdelli, hourula, lauma, parvi, eskadroona, eskaaderi, kaaderi, henkilökunta, staff, miehistö, yhtye, bändi, kimppa, luokka, piiri, jengi, veikkausporukka, lähetystö, konsulaatti, linna, vankila, heimo, kansa, homoliitto, ydinperhe, suku, el pueblo unido, avanti poppolo, rotu, puolue, suku, klaani, valtio, partio, lippukunta, isänmaa
ellauri213.html on line 344: Sigonella incident oli todella röyhkeää öykkäröintiä jenkkiporukoilta Italian maaperällä. "Pilots on board the U.S. and Italian jets exchanged colorful epithets over the radio about their respective intentions, family heritage, and sexual preferences." Ja nyt ne ovat täällä. Amer. jalkaväkipataljoona harjoittelee öykkäröintiä Suomessa. Voi perkele. Amer. rotinkaiset kovaäänisesti mongertaen haukkuivat Suomea seiskan raitiovaunussa. Seiska ajaa nyt Käpylään. Sekin vielä.
ellauri238.html on line 703: »Merikapteeni evp. Sten Lille kertoi myös, että etappipataljoonan teloitusryhmät valittiin vapaaehtoisista. Hän ei ollut itse ilmoittautunut joukkoon 21. toukokuuta, mutta kuului etappipataljoonaan ja oli Katajanokan vankilan pihalla sinä aamuna, jolloin Untola tuotiin laivalle kuljetettavaksi. Lillen mukaan Untola oli 'pieni mies, joka oli pukeutunut suureen päällystakkiin'. Salmen ja Gunnar Björlingin (1887–1961) lisäksi laivalla olleiden vartiomiesten joukossa olivat ainakin Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2. apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos). Saamani tiedonannon mukaan juuri Ståhlberg olisi tuupannut Untolan laivalta mereen. Viljo Nummisen osuudesta eivät hänen vaimonsa ja poikansa, opetusministeriön kansliapäällikkö rva Jaakko Numminen ja Uuden Suomen päätoimittaja Juha Numminen, tienneet enemmän kuin sen, että hän kuului valkokaartin 1. pataljoonaan ja oli siten yksi Tehtaankadun kansakoululta laivalle komennetuista vartijoista.»
ellauri242.html on line 184: Toukokuussa 1942 tappion jälkeen "Hunting for Bustards" (sax. Trappenjagd) -operaatiossa Kerchiä puolustavat Krimin rintaman yksiköt oli pakko evakuoida Tamanin niemimaalle. Evakuoinnin käsiteltyä 51. armeijan ryhmää johti Krimin rintaman päämajan sotilaskoulutusosaston päällikkö eversti Pavlo Yagunov . 14. toukokuutahänet nimitetään tähän tehtävään ja hän alkaa samana päivänä muodostaa erillisiä pataljooneja ja iskuryhmiä reservin henkilöstöstä. Näihin yksiköihin kuuluivat reservin komentajat ja sotilashenkilöstö, 1. rintaman reservirykmentin henkilökunta, useita satoja sotakoulujen kadetteja, NKVD:n 276. kiväärirykmentin taistelijat ja komentajat, 95. rajarykmentti - ensimmäinen ja toinen pataljoona ottivat vastaan asemat pohjoiseen. Myös peitto-osastoissa oli sotilaita eri yksiköistä ja rintaman yksiköistä, joita 13.5. alkoi esiintyä louhoksissa. Iltapäivällä 14. toukokuuta peitto-osastolla oli yli 4 000 henkilöä, yksityiset yritykset olivat puhtaasti komentajien. Nuori luutnantti S.S. Shaidurov kirjoitti muistelmissaan, että reservin komentohenkilökunta oli lähes täysin aseeton. Kaupungista lähteneiden sotilaiden ja Kerchin asukkaiden kustannuksella peittoryhmä kasvoi useisiin tuhansiin, Suuriin katakombeihin piiloutui vainottuja kristittyjä yli 10 000 ja pienissä kyykki noin 3 000. Katakombivaruskuntia johtivat Jagunov ja M. G. Povazhny.
ellauri242.html on line 194: Toukokuun 21. päivän kivilouhoksissa pidetyn hälisevän kokouksen jälkeen tehtiin päätös "Adzhimushkain kivilouhosten puolustusosaston perustamisesta", nim. "Stalinin mukaan nimetystä Adzhimushkain kivilouhoksen puolustusrykmentistä". Eri lähteiden mukaan yksikön henkilöstö oli tuolloin 5 000 - 15 000 ihmistä, luotiin erilaisia palveluja - sotilastuomioistuimen piirakkakokki Andrii Pirogov nimitettiin elintarvikeosaston päälliköksi (ennen sitä hän toimi elintarvikepäällikkönä nälkäisessä 51. armeijassa, mutta joutui vangiksi piirakoiden muilutuxesta syyskuussa 1942). Samanlaisia vastustussoluja, vaikkakaan ei niin pitkäkestoisia, oli myös Bykovskessa, Vergopolskessa - jopa 16 miestä. 3 päivän kuluttua he liittyivät 27 taistelijan divisioonaan, joka saapui rientomarssia 1,5 kuukaudessa ja kykki Didushevin louhoksissa. Bulganakskyissä kivilouhokset - 3 km Adzhi-Mushkaista - surmasivat elokuuhun mennessä useita kymmeniä sotilaita 510. erillisestä ilmatorjuntatykistidivisioonasta ja 396. kivääridivisioonan lääkintä- ja terveyspataljoonasta, ennen kaikkea luutnantti M. V. Svetlosanovin ja vanhemman poliittisen insinöörin V. S. Gogitidze. Lokakuun viimeisiin päiviin saakka natsit siivosivat Voikovin mukaan nimetyn tehtaan maanalaisia yhteyskäytäviä löytäen ja tuhoten lisää trappeja.
ellauri242.html on line 207: Neuvostoliiton S. A. Jermakovin sotilasryhmät lähtivät Pienistä kivilouhoksista 14. ja 17. elokuuta; joidenkin tietojen mukaan everstiluutnantti Yermakov itse kuoli lahden rannalla, ja pataljoonakomissaari Semenov vangittiin.
ellauri254.html on line 930: 2/7. pataljoona, Durhamin kevyt jalkaväki , [17]
ellauri254.html on line 935: 17. (palvelus)pataljoona (1. kaupunki), Kingin (Liverpool) rykmentti [20]
ellauri254.html on line 936: 6. (palvelus)pataljoona, Green Howards [21]
ellauri254.html on line 937: 13. (palvelus)pataljoona, Green Howards [21]
ellauri254.html on line 938: 11. (palvelu)pataljoona (1. South Down), Royal Sussexin rykmentti [22]
ellauri254.html on line 944: Jalkaväkikomppania 29. (Lontoon kaupungin) pataljoonasta, Lontoon rykmentistä , [23]
ellauri254.html on line 948: 52. pataljoona, Manchesterin rykmentti , [ viittaus tarvitaan ]
ellauri254.html on line 952: (mukaan lukien Dyerin pataljoona).
ellauri254.html on line 963: 45. pataljoona ja 46. pataljoona, Royal Fusiliers , [c]
ellauri254.html on line 964: 2. pataljoona, Hampshiren rykmentti , [28]
ellauri254.html on line 965: 1. pataljoona, Oxfordshire ja Buckinghamshire kevyt jalkaväki . [28]
ellauri254.html on line 966: kaksi komppaniaa 201. pataljoonasta, Machine Gun Corps ,
ellauri254.html on line 986: Pääasiassa 21. väliaikainen siirtomaa-jalkaväkipataljoona, hiihtojoukkojen, ja insinöörien komppania.
ellauri254.html on line 988: Tätä täydennettiin Ranskan muukalaislegioonan pohjoisvenäläisellä pataljoonalla, joka koostui bolshevikkien vastaisista
ellauri274.html on line 101:
1:19:29 националистических батальонов поставляли оружие и хочу особо подчеркнуть что еще до
1:19:29 nationalistiset pataljoonat toimittivat aseita ja haluan korostaa sitä jo aiemmin
ellauri275.html on line 118: Kuntosalin valtionjärjestys painoi raskaasti Ilja Tšavtšavadzea ja lisäsi protestia siihen perustettua despoottista hallintoa vastaan. Valmistuttuaan lukiosta vuonna 1857, mutta ei läpäissyt loppukokeita, Ilja Chavchavadze lähti saamaan yliopistokoulutuksen Pietariin. Se perusti seuran "Tergdaleulebi" ("Ne, jotka joivat Terekistä" - eli ne, jotka saivat inspiraatiota veli venäläisestä.). Terek-joki nousee Gruusian pohjoisosassa ja virtaa pohjoiseen ja sitten itään Venäjän läpi laskeutuen Kaspianmereen. Terek-joki edusti Venäjän asutuksen etelärajaa Kaukasuksella suuren osan 1800-lukua. Toisen maailmansodan aikana suomalainen Waffen SS:n pataljoona Nordost eteni divisioonassaan Terekjoelle saakka.
ellauri282.html on line 594: Ensimmäisen maailmansodan alkaessa vuonna 1914 Masefield oli tarpeeksi vanha, jotta hänet vapautettiin asepalveluksesta. Vuonna 1918 Masefield palasi Amerikkaan toiselle saxanvastaiselle propagandareisulle viettäen suuren osan ajastaan puhumalla ja luennoimalla amerikkalaisille sotilaille, jotka odottivat lähettämistä Eurooppaan. Nämä puhetilaisuudet olivat erittäin onnistuneita. Kerran pataljoona mustia sotilaita tanssi ja lauloi hänelle hänen luennon jälkeen.
ellauri315.html on line 274: Kerenski pysyi vallassa lokakuun vallankumoukseen saakka. Tässä vallankumouksessa bolshevikit korvasivat hänen hallituksensa marxilaisella, jota johti vanha itänaapuri Vladimir Lenin. Lokakuussa bolshevikit käynnistivät Venäjällä sen vuoden toisen vallankumouksen. Kerenskin hallituksella Petrogradissa ei ollut juuri mitään tukea kaupungissa. Vain yksi pieni joukko, Pietarin ensimmäisen naispataljoonan 2. komppanian alaosasto, joka tunnetaan myös nimellä The Women's Little Death Pataljoona, oli halukas kaatumaan hallituksen puolesta bolshevikkien edessä, ja nämä joukot selättivätkin vikkelään numeerisesti ylivoimaiset bolshevikkien kannattajat.
ellauri315.html on line 322: Kornilov muodosti neljästä tuhannesta miehestään kolme rykmenttiä kenraali SL Markovin, eversti Nezhintsevin, kenraali Afrikan P. Bogaewskyn johdolla ja pataljoonan kenraali Borovskiin johdolla. Toinen tuhat siviiliä seurasi armeijaa, mukaan lukien poliitikot VN Lvov, LV Polovtsev, LN, Novosiltsev ja NP Shchetnina sekä toimittajat, professorit, sotilaiden vaimot, lääkärit, terapeutit ja sairaanhoitajat.
ellauri315.html on line 389: Vuoden 1916 lopussa serbipataljoona tuhoutui ja Gajda loukkasi kuin kirppu Tšekkoslovakian legioonaan (30.1.1917) esikuntakapteeniksi ja nousi nopeasti sotilaallisen hierarkian läpi. Legioonan evakuoinnin aikana toukokuussa 1918 Trans-Siperian rautatien kautta legioonan ja bolshevikien sopu katkesi. Tšekkoslovakian sotilaat valtasivat nopeasti suuret rautatieosuudet Volgan itäpuolella.
ellauri316.html on line 69: Syyskuussa 2018 Puolan puolustusministeri Mariusz Blaszczak ilmoitti 18. koneellisen divisioonan muodostamisesta lähellä Ukrainan ja Valko-Venäjän rajaa. Päätettiin myös ennallistaa 8 vuotta sitten hajotettu Suwalki 14. panssarintorjuntatykistörykmentti. 16. koneellisen divisioonan aseistusta modernisoidaan uusien PT-91- pääpanssarivaunujen saapumisen vuoksi. Tammikuusta 2017 lähtien Naton pataljoonan taktiset ryhmät Saksan ja Yhdysvaltojen suojeluksessa ovat olleet Liettuan kaupungissa Ruklassa ja maaliskuusta 2017 lähtien Puolan Orzyszin ja Bemowo Pisken siirtokunnissa [en]. Tällä alueella on yhteensä yli 4 tuhatta Naton sotilasta. Alueen liikenneinfrastruktuuria myös modernisoidaan rakentamalla nopea sotilasvaltatie Puolasta Baltian maihin.
ellauri316.html on line 408: Yhdysvaltain merijalkaväen komppania G, 2d pataljoona, 7. merijalkaväki, ohjaavat tulikeskittymän yhteen viholliseen operaatio Allen Brook aikana. ellauri325.html on line 552: Helanen suhtautui varauksellisesti siihen, että suomalaisia värvättiin SS-pataljoonaan. IKL, josta Helanen oli erkaantunut talvisodan jälkeen, leimasi hänet varauxettomuuden puutteesta Kolmannen valtakunnan vastustajaksi ja kanteli hänestä Saksaan. Sodan jälkeen AKS:n ja IKL:n toiminta kiellettiin, ja Suomen Heimo -lehti lakkautettiin.
ellauri325.html on line 586: Rautatievirkamies Kemppi liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 10. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 28. joulukuuta 1916 ja komennettiin Suomeen toukokuussa 1917.
ellauri325.html on line 588: Sisällissodan puhjettua hän keräsi kouluttamansa suojeluskuntajoukot ja ryhmitti joukkonsa Loviisassa vastarintaan punaisia vastaan, mutta joutui lopulta vetäytymään punaisten voiman tieltä Pernajan saaristossa olevalle Orrengrundin luotsiasemalle. Siellä Kemppi tunsi olonsa tukalaksi ja lähti muutamia miehiä mukanaan pyrkimään valkoiselle rintamalle Sysmään ja onnistuikin yrityksessään, jossa käytettiin reittiä Artjärvi–Mankala–Vuolenkoski ja Heinola. Sysmään Kempin johtamat joukot saapuivat helmikuun puolivälissä, ilmoittautuen sikäläiselle suojeluskuntapäällystölle. Kemppi määrättiin maaliskuun alussa päälliköksi Lusissa olevaan Sysmän 3. komppaniaan, josta myöhemmin muodostettiin pataljoona">Sysmän 1. pataljoonan 3. komppania ja myöhemmin Etelä-Savon rykmentin 10. komppania. Tämän jälkeen Kemppi otti osaa Suomen sisällissotaan Lusissa, toisessa Heinolan valtausyrityksessä ja Hillosensalmella. Sodan loppuvaiheilla hän siirtyi saamansa määräyksen perusteella 30. huhtikuuta 1918 valtionrautateiden palvelukseen.
ellauri326.html on line 241: A: Tämä on erittäin suuri aihe. Tässä on kysymys siitä, mitä venäläinen kulttuuri on ja että polku Buchaan kulkee venäläisen kirjallisuuden kautta. (Buchasta löytyi venäläisten lähdettyä epälukuinen määrä vähävenäläissiviilien ruumiita, joiden aikaansaajista ei tullut sopua, eikä siitä oliko niitä alle komppania vaiko yli pataljoona.) Ei tietenkään pidä ottaa kirjaimellisesti sitä, että Dostojevskin luettuaan "venäläiset pojat" juoksivat ryöstämään, raiskaamaan ja tappamaan. Sinun on vain ymmärrettävä, mitä venäläinen kulttuuri on. Tämä on täysin vieras olento tässä uluksessa. (Ulus on heimoyhdistys, jolla on tietty alue, khaanin tai johtajan alainen Keski- ja Keski - Aasian kansojen keskuudessa, tai hallinnollis-alueyksikkö burjaattien, kalmykkien ja jakuutien keskuudessa, tai historia-asutus turkkilais-mongolialaisten kansojen leiri Uralilla ja Siperiassa.)
ellauri327.html on line 480: Kianto kävi koulunsa Iissä ja Oulussa. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1892.[4] Koulussa hän muun muassa toimitti oppilaskunnan lehteä. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän ehti ilmoittautua opiskelijaksi Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan, mutta päätti kuitenkin ryhtyä veljensä Volmarin esikuvan mukaisesti upseeriksi. Kianto palveli vapaaehtoisena Oulussa 4. Suomen Tarkka-ampujapataljoonassa 1892–1893. Keväällä 1893 pataljoona matkusti sotaharjoituksiin Krasnoje Seloon Pietarin lähelle, ja Kianto kirjoitti näistä kokemuksistaan leirikirjeitä Suometar-lehteen. Eräs moskovalainen lehti arvosteli Kiantoa separatistiksi näiden leirikirjeiden vuoksi, ja tästä seurannut kohu aiheutti hänelle hankaluuksia. Myös Kiannon sotilaselämään kohdistuneet romanttiset kuvitelmat olivat jo haihtuneet, ja niinpä hän päätti erota armeijasta ja lähteä takaisin yliopistoon opiskelemaan. Tämä toteutuikin myöhäissyksyllä 1893.
ellauri339.html on line 663: Kun vierailen myöhemmin Ukrainan vapaaehtoisarmeijan, ultranationalistisen pataljoonan, Kramatorskin päämajassa, joka vastaanotti Deychakiwskyn heinäsirkan, virkamiehet kertovat minulle Moskovan proktologista, joka syistä, joita he eivät laajenna, ostaa heille kiikaritähtäimet. Painan niitä hänen nimensä vuoksi. "Amerikkalainen vakooja", eräs mies kutsuu minua englanniksi. Kysymys siitä, onko se vitsi vai ei, roikkuu ilmassa seuraavan puolen tunnin ajan.
ellauri339.html on line 667: Sitten on kysymys, mihin rahat päätyvät. Yhdysvaltain maaliskuussa 2018 allekirjoitettu menolaki kielsi Azov-pataljoonan, vapaaehtoisryhmän, joka myöhemmin liitettiin Ukrainan armeijaan ja jonka logo muistuttaa silmiinpistävästi natsien SS-tunnusta, avustaminen. Mutta Azov on vain räikeimmin ongelmallisin jäännös ultranationalistisista ryhmistä, jotka muodostivat vapaaehtoispataljoonoja varhain ja jotka ovat edelleen eräänlaisena varjojoukkona. Toiset ovat omaksuneet Ukrainan armeijan, mutta he käyttävät usein edelleen pataljoonamerkkiä ja pysyvät uskollisina vanhoille komentajille.
ellauri342.html on line 346: Saksan 27. kuninkaallinen jääkäripataljoona on syksyllä 1916 palaamassa rautateitse rintamalta ja saapuu Tuckumiin (nykyisin Latvian Tukums) Riian länsipuolelle. Yksi palaajista, jääkärikorpraali Martti Kari, ihastuu suojelijansa paroni Lichtensteinin seurassa matkustavaan pullealiiviseen tanssijattareen Sabinaan. Toinen jääkäri Mikko estää paronin pääsyn sotilasjunaan, mistä kiivastunut paroni alkaa sättiä jääkäreitä. Suuttunut Martti lyö Lichtensteinia ja saa kahden viikon arestin.
ellauri342.html on line 356: Korpraali Kari ja hänen morsiamensa palkitaan mitalein paraatikentällä katselmuksessa. Eversti Franck lupaa palkinnoxi puheessaan, että jääkärit saavat vapauttaa synnyinmaansa vuosisataisen vihollisen ikeestä. Jääkärit kohottavat kolminkertaisen eläköön-huudon vapaalle ja itsenäiselle Suomelle. Elokuvan Jääkärin märkä uni -nimellä tunnetussa loppukohtauksessa sadat ratsumiehet hyökkäävät hurjassa rynnäkössä tulta, savua ja räjähdyksiä kiehuvan taistelukentän läpi pelkät sapelit heiluen, samalla kun Jääkärimarssi soi ja Jääkäripataljoonan lippu liehuu kaiken yllä varjokuvana. Paizi jääkärit oli jalkaväkeä. Filmin statistit oli varmaan puolalaista razuväkeä.
ellauri343.html on line 108: Syyskuussa 1918 50 rajavartijan joukko lipukkeen Valde Sarion johdolla saapui volostin alueelle suojelemaan Rebolia. Myöhemmin suojajoukkojen määrä nostettiin pataljoonan kokoiseksi , mutta lokakuussa 1920 Rebolyssa oli enää 60 suomalaissotilasta. Heidän tehtäviinsä kuuluivat linnoitusten rakentaminen, puhelinlinjojen kunnossapito ja etuasemien ylläpito Muujärvellä, Emelyanovkassa ja Luovutsaaressa sekä tiedustelu Rugozeron suunnassa, venäläisten pakolaisten - valkoisen liikkeen kannattajien - auttaminen ja punasuomalaisten toimittaminen Suomeen.
ellauri353.html on line 557: Jokaisella rykmentillä oli tatjankalentue, 7. pataljoonalla oli yhteensä noin 20 tällaista MG-kärryä. Matkustaakseen nopeasti ratsuväkidivisioona vähensi tarkoituksella kuormastoa, mikä tarkoitti, että tykistö ei kantanut paljon ammuksia. He odottivat toimittavansa hylätyistä Neuvostoliiton varastoista (molemmat osapuolet ammuskeli 3" Putilov-aseilla).
ellauri364.html on line 204: Nils Ragnar Eugene Antoni (1887-1968) oli ruotsalainen lääkäri, josta tuli lääketieteen tohtori ja neurologian apulaisprofessori Karolinska-instituutissa vuonna 1920 ollessaan vielä armeijassa pataljoonan lääkärinä. Hän toimi Morbyn sairaalan neuvonantajana vuodesta 1922 ja toimi Henrik Malmstenin hermostosairauksien professorina Tukholman Karolinska-instituutissa 1931-1954.
ellauri402.html on line 89: Ukrainassa porukan johtojäbä Bales oli yhteyksissä ukrainalaiseen puolisotilaalliseen Azov-pataljoonaan, jonka varsinkin sodan alussa syytettiin koostuneen uusnatseista. Vicen mukaan Bales torjui natsisyytöksiä, onhan hän itsekin mustaihoinen. HA HA.
ellauri403.html on line 424: Zelenskyy tuki vuoden 2013 lopun ja vuoden 2014 alun Euromaidan- liikettä. Donbasin sodan aikana hän tuki aktiivisesti Ukrainan armeijaa. Zelenskyy auttoi rahoittamaan vapaaehtoispataljoonaa Donbasissa. Vuonna 2014 Komsomolskaja Pravda v Ukraina -lehden haastattelussa Zelenskyy sanoi, että hän olisi halunnut käydä Krimillä, mutta välttää sitä, koska "aseistautuneita ihmisiä on siellä".
ellauri421.html on line 358: Ylityksen suorittivat 49. jalkaväedivisioonan 6. ja 7. ponttonipataljoona sekä 1. insinööripataljoona. Taipaleen-joen ylitys alkoi 6.12.1939 toisella puoliskolla kolmesta paikasta:
ellauri421.html on line 359:
Viis-joen alueella ylittivät 49. jalkaväedivisioonan 212. jalkaväkirykmentti ja 142. jalkaväedivisioonan 19. jalkaväkirykmentti (risteys nro 3, ylityksen päällikkönä on insinööripataljoonan esikuntapäällikkö 142. jalkaväedivisioona),
ellauri421.html on line 360:
Kozelin alueella 222. jalkaväkirykmentti (risteys nro 2, ylityksen päällikkö on yliluutnantti A.E. Shelkov, 1. insinööripataljoonan esikuntapäällikkö)
ellauri421.html on line 362: Lauttamatkan alueella - 15. jalkaväkirykmentti (risteys nro 1, ylityksen päällikkö kapteeni I. A. Zykin, 1. sapööripataljoonan komentaja).
ellauri421.html on line 365: Suomalainen tykistö avasi jo ylitysalueen lähestyessä hurrikaanitulen ylitysyksiköitä kohti. Klo 13.00 kapteeni Zykinin sapöörien kimppuun hyökättiin alkuperäisillä paikoillaan, kaksi ajoneuvoa, joissa oli omaisuutta, tuhoutui, 18 ihmistä loukkaantui vakavasti ja kuljettaja Druzhinin ja 1. komppanian sotilas Pechnikov kuolivat. Seurasi hämmennys. Vasta klo 15.00 kapteeni Zykin ja pataljoonakomissaari Markelov johtivat henkilökohtaisesti puistokomppanian ajoneuvot risteykseen. Kävi ilmi, että risteykseen tuotuja kumiveneitä ei voitu käyttää, koska ne kaikki oli leikattu sirpaleilla. Jatkuvassa suomalaisen tykistötulessa 7. ponttonipataljoonan kulkuneuvot matkasivat joelle, ja sapparien ja ponttonisoittajien yhteisillä ponnisteluilla aloitettiin ylitys. Klo 18.00 mennessä 15. jalkaväkirykmentin kaksi komppaniaa ylittivät joen pohjoisrannalle. Klo 18.00 määrättiin pysäyttää ylitys. Nuolet asettuivat ns. Pärssisen lehtoon joen vastarannalle. Kapteeni Karl Lagerlöfin 3. pataljoona, 28. jalkaväkirykmentti yritti heti heittää heidät jokeen, mutta epäonnistui. Sitten rykmentin reservi, kapteeni Mauno von Schrowen 2. pataljoona, asetettiin toimintaan. Taistelu kesti koko yön 6. - 7. joulukuuta, ja vasta aamulla suomalaiset ilmoittivat lehdon raivauksen valmistumisesta. Neuvostoliiton arkistotietojen mukaan 222. ja 15. rykmenttien komppanioilla oli hallussa oli sekä Pärssisen lehto että koululehto. Ne. Meidän omamme ilmoittivat pitävänsä lehtoja, mutta suomalaiset ilmoittivat valloittaneensa lehdot takaisin? "Бой длился всю ночь с 6 на 7 декабря и только к утру финны рапортовали об окончании зачистки рощи. По советским архивным данным, роты 222-го и 15-го полков удерживали как рощу Пярссинена, так и Школьную рощу." Т.е. наши доложили, что рощи удерживают, а фины - что рощи отбили? Vitun sotapropagandaa taas. Ihan kuin lukisi Ukrainan erikoisoperaatiosta.
ellauri421.html on line 375: Prikaatin komentaja Zaitsev teki seuraavan päätöksen ylityksestä: ensimmäisessä ešelonissa ylittää 173. jalkaväkirykmentin ensimmäinen pataljoona, mukana amfibiopanssarivaunu T-37 tai T-38 (asiakirjoissa näiden tankkien tyypit ovat jatkuvasti hämmentynyt) divisioonan 339. panssaripataljoonasta. Ylityksen tulitukea oli tarkoitus tarjota rykmentin ja rykmentin panssarintorjuntatykistön akuilla sekä saman 339. panssaripataljoonan T-26 panssarivaunuilla. Kaikki tuliaseet siirrettiin maihin ponttonien lastausalueelle. Valtaessaan sillanpäätä pataljoona joutui saamaan jalansijaa ja antamaan signaalin raketeilla. Tämän jälkeen oli määrä alkaa rykmentin ja divisioonan pääjoukkojen ylitys.
ellauri421.html on line 379: Ainoat tiedustelutiedot Kiviniemen vihollisesta olivat vuonna 1937 tiedustelutietojen perusteella laaditun Karjalan kannaksen linnoitusalbumin kartat. Suomalaisryhmästä 461. rykmentin komentajat eivät osaneet sanoa mitään. Koskien etelärannalla suomalaisten kanssa käydyn aamutaistelun ja ponttonien viivästymisen vuoksi lastaus aloitettiin vasta iltapäivällä. Klo 15.30 173. jalkaväkirykmentin ensimmäinen pataljoona tuli maihin risteysalueelle 6 rykmentin tykistöä ja 12 neljäkymmentäviisi asetta tuli suoraan tuliseen. Paikalle saapui 5 T-26 panssarivaunua ampumaan paikan päältä ja 12 T-38 panssarivaunua. Samaan aikaan 5. ponttonipataljoonan kolonnin päällikkö saapui ylitysalueelle ja alkoi välittömästi laskea ponttoneja veteen. Noin klo 16.00 lähestyvän hämärän aikaan kolme ensimmäistä ponttonia olivat valmiina. Niihin ladattiin kaksi ensimmäisen komppanian kivääriryhmää ja yksi konekiväärijoukkue. 12 T-38-amfibiopanssarivaunusta kahdeksan oli valmiita laukaisuun. Pienet amfibiotankit joutuivat välittömästi vaikeuksiin. Yksi tankki sotkeutui välittömästi lankaan, neljä istui kivien pohjalle ja vain kolme tankkia kellui ponttonien mukana. Oli jo täysin pimeää. Pieni joukko 173. jalkaväkirykmenttiä meni tuntemattomaan.
ellauri421.html on line 393: Huolimatta ylityksen täydellisestä epäonnistumisesta 7. armeijan komento ilmoitti huipulle, että kaksi pataljoonaa oli tarttunut väylän pohjoisrantaan ja luonut sillanpään. Tällainen tilanteen kaunistelu oli tyypillistä Suomen kampanjan alkukaudelle ja raivostutti korkeimman johtokunnan. Kun kävi ilmi, että viesti oli väärä, sekä Meretskov että Jakovlev saivat varoituksen.
xxx/ellauri120.html on line 422: Kevättalvella 1940 Tapiovaaran toive päästä rintamalle toteutui. 20. helmikuuta hän ilmoittautui Laatokan-Karjalan rintamalla Sissipataljoona III:ssa, jota komensi majuri Carl-Gustav Wahren. Komentajan adjutantin, luutnantti Vilho Suomen mukaan Nyrki Tapiovaara ”toi tullessaan valoisan tuulahduksen erämaahan”. Tapiovaara teki selväksi, mitä oli ennen ajatellut asioista ja mitä ajatteli nyt. Tämän suoruuden ja rehtiyden ansiosta majuri Wahren kiintyi häneen. 27. helmikuuta Tapiovaara saunoi Vilho Suomen kanssa, jolloin Suomi ehdotti hänelle elokuvan tekemistä Volter Kilven saaristolaisromaanien pohjalta. Hmm kiintyi, saunoi. Olikohan nekin homoja? Ei niitä mainita Wikipedian kunniataulussa. Julkihomous oli yhtä vaarallista 30-luvulla ja sotavuosina kuin poliittinen vasenkätisyys. Homostelua oli varmaan paljon korsuoloissa, niinkuin merillä. Jonnekinhan se pystyyn pyrkivä nyrki piti pukata.
xxx/ellauri120.html on line 424: 28. helmikuuta pataljoona lähetti komppanian vahvuisen osaston partioretkelle Korpijärven kylään Suojärven kunnassa. Vänrikki Tapiovaaralla oli komennossaan kaksi joukkuetta, joiden oli määrä vallata Etelä-Korpijärven kylä. Osasto yllätettiin selustasta (tietysti), ja se joutui perääntymään. 29. helmikuuta eli karkauspäivänä Tapiovaara teki voimakkaan vastahyökkäyksen, mutta päätyi antamaan osastolleen vetäytymiskäskyn. (Tuttua.) Johtajan tapaan hän oli viimeinen vetäytymässä, ja hän tulitti vihollista miestensä vetäytyessä. Eräs miehistä näki Tapiovaaraan osuvan ja tämän tuupertuvan hankeen. Silminnäkijöiden mukaan hän kohosi vielä kerran ja ampui pitkän sarjan viholliseen. Tämän jälkeen kukaan ei osannut kertoa mitään varmaa, jolloin ilmeisesti syntyi olettamus Tapiovaaran katoamisesta tai vangiksi joutumisesta. Olettamus ei kuitenkaan osoittautunut todeksi. Sarrrrja! Sarrrja! Laukaus Laukaus! Nyrki kuoli kuten elikin.
xxx/ellauri169.html on line 57: Vaalikampanjansa aikana Robertsonia vastaan hyökättiin hänen väitettyään palvelleensa taistelutehtävissä merijalkaväessä Korean sodan aikana. Saman pataljoonan veteraanit kertoivat julkisesti Robertsonin palvelleen huoltotehtävissä rintaman takana, eikä hän ollut heidän mukaansa viettänyt päivääkään taistelualueella.
xxx/ellauri234.html on line 151: Ennen lähtöä Riihimäeltä tiistaina 9. syyskuuta 1941 pataljoonankomentaja majuri Perm piti meille puheen. Siinä hän ilmoitti juhlallisesti, että kaikki vanhat asiat oli nyt unohdettu ja meidät katsottiin nyt moitteettomiksi kansalaisiksi. Saisimme tilaisuuden tehdä osuutemme maailman vapauttamiseksi »idän barbaarista». Leningrad - tai Pietari, kuten hän sanoi - oli aivan romahduksen partaalla. Muutaman päivän kuluessa, ehkä muutamassa tunnissa, puna-armeijan luhistuminen rintaman tällä osa-alueella olisi tosiasia. Majurin silmissä loisti suomalaissoturin fanaattinen kiihko...
xxx/ellauri234.html on line 161: Ennen perääntymistä ja sen aikana osa Permin pataljoonan miehistä antautui venäläisille. Saatujen tietojen mukaan kyse oli noin seitsemästäkymmenestä miehestä, puolet heistä oli Pelson vankeja, loput poliittisia vankeja. He eivät halunneet taistella demokraattista maailmaa vastaan. Tilaisuuden tultua he luonnollisesti halusivat pois väkisin pakotetusta osallisuudestaan fasistien hyökkäyssodassa. Monet antautuneista kertoivat palattuaan kotimaahansa, että kohtelu ryssien vankeudessa oli ollut hyvä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.
xxx/ellauri234.html on line 304: Majuri Vaara istuu pöytänsä ääressä Lapion yhteiskoulun opettajanhuoneessa selvitellen papereistaan parhaillaan kokoontuvan ja koottavan pataljoonan tarpeita. Reipas koputus oveen katkaisee kesäkuisen päivähetken hiljaisuuden. »Sisään», majuri sanoo ajatuksissaan ja jää papereittensa ääreen. Ovi kuuluu avautuvan. Kaksi paria pikkujalkoja kuuluu lyövän kantapäät yhteen. Majuri Vaara nousee ja kääntyy oveen päin.
xxx/ellauri252.html on line 479: Maihinnousuryhmä 8:n apumiinalaiva Hansestadt Danzig saattajanaan julma jäänmurtaja SS Stettin ja kaksi vaarallista vartiovenettä kuljetti jalkaväkipataljoonan, jonka toimi lähinnä märsäkaarsina. Ryhmä nousi maihin kello 04.50 Kööpenhaminan satamassa. Yllätetty Tanskan armeija ei ehtinyt paikalle, ennen kuin saksalaiset olivat jo matkalla Amalienborgin linnaan. Kuninkaanlinnan luona paikalle saapuneet tanskalaiset sotilaat pysäyttivät saksalaisten etenemisen ja kysyivät passeja.
xxx/ellauri255.html on line 80: "... tässä kohden puolestaan tuhosivat Suomen kolmannenkymmenennen ensimmäisen pataljoonan toisen komppanian kolmannen joukkueen ensimmäisen ryhmän soturit ainakin kaksi kuormuria..." "Tässä kohtaa Volkhovin etumus pyyhki tsuhnien tunaroivan pikku joukon hajalle kuin kynnysmaton."
xxx/ellauri291.html on line 277: Vuonna 1890 George Kimball kirjoitti kertomuksensa siitä, kuinka Massachusettsin miliisin 2. jalkaväkipataljoona, joka tunnetaan nimellä "Tiger"-pataljoona, työskenteli yhdessä sanoitukset "John Brown's Bodylle". Kimball kirjoitti:
xxx/ellauri291.html on line 279: Meillä oli pataljoonassa iloinen skottimies, nimeltä John Brown... ja koska hän sattui kantamaan samaa nimeä kuin Harper's Ferryn vanha sankari, hänestä tuli heti tovereidensa perse. Jos hän ilmestyi muutaman minuutin myöhässä työryhmän joukkoon tai oli hieman myöhässä putoamasta komppaniaan, häntä tervehdittiin varmasti sellaisilla ilmaisuilla kuin "Tule, vanha kaveri, sinun pitäisi olla paikalla, jos autamme meitä vapauttamaan orjat"; tai "Tämä ei voi olla John Brown - miksi, John Brown on kuollut." Ja sitten joku heiluttaja lisäsi juhlallisella, vetävällä äänellä, ikään kuin hänen tarkoituksenaan olisi korostaa erityisesti sitä tosiasiaa, että John Brown oli todella, todella kuollut: "Kyllä, kyllä, vanha John Brown on kuollut; hänen ruumiinsa makaa multana haudassa."
xxx/ellauri291.html on line 312: Jotkut pataljoonan johtajat kokivat sanoja karkeiksi ja epäkunnioittamattomiksi, yrittivät kehottaa ottamaan käyttöön sopivampia sanoituksia, mutta turhaan.
xxx/ellauri298.html on line 488: – Nyt kaikki on kaupallistettu: vanhukset ovat bisnes, sote-uudistuksen valinnan vapaus bisnes ohjata verorahoja yrityksille ja niin edelleen. On selvää, että kehitystä nyt myös kommentoivat taloustieteilijät, Antti Eskola murisee. Tai murisi, se veti henxelit 2018. Heitti lusikan nurkkaan. liittyi jäykkäjalkaisten pataljoonaan työntämään koiranputkea.
xxx/ellauri329.html on line 408: Aamulla koko pataljoona komennettiin riviin, ja pelkurit tuotiin eteemme. Heidät oli tuomittu ammuttaviksi. Ja tuomion täytäntöönpanoon tarvittiin seitsemän henkilöä. Kolme ilmoittautui vapaaehtoisesti, mutta muut seisoivat paikoillaan. Minä otin konepistoolini ja astuin rivistä. Ja kun minä astuin... Tyttö... Kaikki muut tulivat perässä.. Ei heille saanut antaa anteeksi. Heidän takiaan ne pojat kuolivat! Ei sitä voi korjata kuin tappamalla lisää!
xxx/ellauri376.html on line 82: Jean Genetin esimerkistä hän allekirjoitti 1951 kolmen vuoden armeijasitoumuksen ajatuksella, että hyvällä onnella hänet tapetaan Indokiinassa. No such luck. Kaksi kuukautta kadettiryhmässä 32. tykistörykmentin 8. pataljoonassa Wittlichissä paljasti hänelle hänen fyysisen kyvyttömyytensä, vaikka hän vain kokoaisi kiväärin. Liikkeet mudassa, vartijat lumen alla, pakotetut marssit kolmenkymmenen kilon paketin kanssa paransivat hänet alkuinnostuksestaan, mutta hän säilytti ihailunsa armeijaa, sen ammattikorkeakoulua ja sen tekniikkaa kohtaan. Tulee mirleen Philip Rothin armeija-ajat perunateatterissa. Kanuunan ääni aiheutti pysyvän kuulovaurion oikeaan korvaan. Ransu tunaroi asekuljetuxia, karkaa ruodusta ja nirhii putkassa taas naamaa partaveizellä.
xxx/ellauri376.html on line 697: stondaavien kyrpien pataljoonat,
xxx/ellauri380.html on line 220:
xxx/ellauri380.html on line 224: Azovin hyökkäysprikaati (ukrainaksi: Штурмова бригада «Азов», latin. Shturmova bryhada "Azov") on Ukrainan kansalliskaartin muodostelma, joka toimi aiemmin Mariupolissa, Asovanmeren rannikkoalueella, josta se on peräisin. nimi. Se perustettiin toukokuussa 2014 nimellä Azov-pataljoona (ukrainaksi: батальйон «Азов», latinoitu: Batalion "Azov"), itserahoitteinen vapaaehtoinen miliisi Andriy Biletskyn komennossa taistelemaan Venäjän tukemia joukkoja vastaan. Donbasin sodassa se liitettiin virallisesti kansalliskaartiin 11. marraskuuta 2014 ja nimettiin uudelleen Special Operations Detachment "Azov"iksi joka tunnetaan myös nimellä Azov-rykmentti. Helmikuussa 2023 Ukrainan sisäministeriö ilmoitti, että Azov laajentaa uuden hyökkäyskaartin prikaatiksi.
xxx/ellauri380.html on line 232: Vuonna 2018 yli 40 israelilaista ihmisoikeusaktivistia allekirjoitti vetoomuksen asekaupan lopettamiseksi Ukrainaan ja sanoi, että oli todisteita, että osa näistä aseista voisi päätyä niiden voimien käsiin, jotka aktivistit sanoivat avoimesti kannattavan uusnatsi-ideologiaa, kuten kuten Azovin miliisi. Vuonna 2022 The Jerusalem Post ilmaisi huolensa Israelin yhteistuottamasta pienestä panssarintorjuntaohjuksesta MATADOR (ladinoxi, "tappaja"), jota näytettiin "uusnatsi-Azov-pataljoonaksi luokiteltujen taistelijoiden" ampuvan videoilla.
xxx/ellauri380.html on line 236: Dirlewanger-prikaatin ristikkäisten kranaattien tunnus on nähty useita kertoja meneillään olevan Ukrainan konfliktin aikana, ja sitä on käyttänyt oikeistolainen Azov-pataljoona.
xxx/ellauri417.html on line 325: Se ei toiminut niin – ei vähiten siksi, että Kiova taisteli Donbasissa. Ukrainan rappeutunut armeija, jota vahvistivat nazivapaaehtoispataljoonat, joiden jäsenistä monet olivat taistelleet poliisia vastaan Kiovassa tuona mielenosoitustalvena, sai vähitellen vallan ja piiritti Slovjanskin. Taistelut saivat asukkaat pakenemaan tilapäisesti ja katkaisivat kaupungin veden ja sähkön joksikin aikaa. Kolmen kuukauden kuluttua Ukraina oli pakottanut Venäjän kannattajat pois Slovianskista ja muista Donetskin pohjoispuolella olevista kaupungeista.
100