ellauri011.html on line 937:

Samaan aikaan toisaalla ruipelo brassi kuulee sufipastorinsa neuvoja. Saavalin sumutuksen sana marssitetaan esiin: Sell your wisdom and buy a share with us for your soul to be filled with absolute nonsense. Because the wisdom of men and women is madness before God. Juurikin näin. Viisaus ja hulluus ei mahu samaan kalloon, siis viisaus ulos, hulluus tilalle. Hulluus on herran pelkoa.


ellauri014.html on line 641: Opiskeli Uppsalassa, oli jo siellä grubblande och orolig. Varmaan depressiivinen. Vanhemmiten asui Osnabrückissä kotipastorina, endast sysselsatt med dödsbetraktelser. Ei ihme että sai elämästä tarpeexeen. Ei naisia, oisko ollut edes käteenvetoa. Siitähän ei jahve pidä. No oli sillä mieskaveri, joku professori Funck. Ei vaan siis Runck.
ellauri028.html on line 144: 4. Puhutaan Boccaccion kertomuxesta, missä apotti näkee avaimenreijästä pastorin
ellauri037.html on line 398: kirjanpainajan, lääkärin, kauppiaan, pastorin?
ellauri039.html on line 80: pastorin tytär, josta tuli täysorpo 30-vuotisessa sodassa
ellauri039.html on line 83: 35 vuotta. Sen jälkeen se nai toisen pastorin, joka oli edellisen
ellauri040.html on line 44: Wilho Puska syntyi 1832 Wiedensahlissa Hannoverin länsipuolella. Äiti oli leski, isä äpärä. Joutui pois kotoa 9-vuotiana enon luo harppisakuihin Göttingeniin kun kotona tuli ahasta Otto kuopuxen, 7. lapsen synnyttyä. Eno oli pastori. Kauppiasisä halus esikoisesta koneinsinööriä, tuli pilapiirtäjä. Mynkään menneen teknillisen koulun jälkeen koitti jäljitellä hollantilaisia mestareita Antwerpenissä. Varmaan Boschia. Protestanttien räävitön erauspoika protestoi 1848 barrikaadeilla. Äiti hoiti sitä 21-vuotiaana kotona lavantaudista. Se ei mennyt naimisiin. Vetelehti Munchenissä, joi olutta ja poltti ketjussa. Kun rahat loppu eno antoi lisää. 36-vuotiaana muutti Otto-veljen luo Frankfurtiin. Siellä sillä oli ymmärtävä rouvaystävä Johanna jolla oli moukka mies. Wilho luki Schopenhaueria, joka talutteli Atmaa samassa kaupungissa. (Tai Butzia.) Seelenbrüdereitä olivat. Muutti viisikymppisenä pastorinleski siskon luoxe isänkorvikkeexi niiden lapsille. Ei ollut kiltti niillekään eikä siskolle.
ellauri053.html on line 764: Inkkarit ei juuri juoneet teetä ennen kun britit alko kasvattaa kiinalaista teetä Intiassa. Tandoori ei edes tykännyt teestä. Upporikkaita inkkareita vitutti kun Englannissa teetä tarjoilevat pastorinrouvat suhtautui niihin yliolkaisesti kuin johkin kadunlakaisijoihin. Eivät tajunneet kuinka hienot premissit nillä oli Kalkutassa.
ellauri060.html on line 201: Vaikka kirja on kirjoitettu vuonna 1986, se voisi yhtä hyvin kuvata 90-luvun akateemista pätkätyöläistä, joka joutuu työn perässä kiertämään 'vee-teenä' ympäri Suomessa ja rämpii aineellisessa köyhyydessä. Ja lopulta vajoaa henkiseen yksinäisyyteen, synkkyyteen ja putoaa masennuksen kuoppaan hataran turvaverkon murruttua ympäriltä, jota vieraalla paikkakunnalla ei ole. Sauli Rekelän onni on, että hän tekee töitä vt pastorina paikkakunnalla, joka on hänelle tuttu - ja varsinkin jonka ihmiset ovat hänelle tuttuja.
ellauri060.html on line 213: Kuolleet heräävät eloon kertomaan tarinaansa kuin Edgar Lee Mastersin "Spoon River antologiassa". Tosin pastorin mielen herättäminä.
ellauri082.html on line 622: Teillä uskovaisilla se elämä on tyystin kadoksissa. Te elätte niiden 1700 vuotta sitten raapustettujen kamelinpurijoiden satujen maailmassa. Se elämä on jo aikaa sitten kuopattu normaali-ihmisten elämässä, mutta te lahkojen orjat elätte niissä valheissa ja saduissa ja pidätte niitä totena, koska pastorinne tekevät sillä rahaa, että te uskotte Raamatun satuihin.
ellauri093.html on line 861: Noniin. Vuonna 1930 Dickin porukoilla oli auto, varmaan Hanomag-merkkinen. Fräulein Scheftel tuli lisävarusteena kuljettajan mukana. Se oli yhtä ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas kuin ennenkin. George-poika Dolmen oli nyt pastorina pastorin paikalla. Se oli vanttera, keskikokoinen ja kursailematon, mutta ei yhtä säteileväsilmäinen kuin isänsä, mieluummin äiti-Helenen näköä, valitettavasti. Morsian Ruth tuli Georgelle kuin lähetettynä kun Hanomag oli tehnyt tenän syrjämaantiellä. Ruthin vanhemmilla oli kotikartano ja se näytti hyvnnäköisenä mainiolta kaupalta. Siis molemmat. Veli Gerrit oli valmis lääkäri eikä sen vaimo Lea ollut oikein Dolmenien mieleinen, supsutti Fräulein Scheftel. Mutta en halunnut kuunnella sivupuheita. Jumalan kuudestilaukeavasta käsiaseesta, Hans-Werneristä oli kuin olikin tullut teologi! Toivon hartaasti, ettei hänen kauneudenkaipuunsa jää tyydyttämättä. Hans-Wernerin kuzumanimi oli nyt Albert, nahka-Albertixi sanottiin.
ellauri117.html on line 47: Eemelii! huutaa isä ja lukizee Eemelin taas snickeboaan. Eemelin isä olisi ollut parempi asiantuntija lastenkasvatuxessa kuin JJ Rousseau, tuo ex-isäpappa joka kirjoitti kokonaisen kirjan asiasta josta sillä ei ollut ensikäden tietoa. Sen äiti kuoli lapsivuoteeseen, sen henkipatto isä jätti sen heitteille "kiltin pastorin" ja tuplalangon vaivoixi, se joutui puuman kynsiin 15-vuotiaana ja teki 5 lasta laundromaatille jotka se kaikki jätti kirkon portaille. Voltaire teki JJ:n Eemeli-kirjasta karkeahkoa pilaa. Mutta kerta Shirley Hubara mainizee sen lähteenä, pitää siihenkin näemmä tutstua lähemmin.
ellauri141.html on line 466: Kipling syntyi 30. joulukuuta 1865 Bombayssa, Brittiläisessä Intiassa. Hänen äitinsä oli metodistipastorin tytär Alice Kipling (o.s. MacDonald) ja isänsä bombaylaisen taidekoulun rehtori ja professori John Lockwood Kipling. John ja Alice olivat ensimmäisen kerran tavanneet 1863 Rudyardjärvellä Rudyardin kylässä Staffordshiressa. He avioituivat ja muuttivat 1865 Intiaan, jossa esikoispoika syntyi pian muuton jälkeen. Poika sai etunimensä vanhempiensa ensimmäisen kohtaamispaikan mukaan. Kiplingin syntymäpaikalla Sir J. J.:n käyttötaiteiden instituutin kampusalueella Mumbaissa (entinen Bombay) on hänen syntymästään kertova kyltti. You are here.
ellauri151.html on line 59:
Näkymä pastorin ikkunasta

ellauri151.html on line 147: Takuulla pastorin teki heti mieli lotkauttaa melaa sokean sakkolihan hameeseen, olihan sen piirteet reguliers et assez beaux. (Vaik varmasti se olisi oikeasti ollut poika jos Androidi ois ize ollut asialla.)
ellauri151.html on line 211: Kerttu tunsi kyllä kyljessään että pastorin poika sitä kovastikin rakastaa, mutta pastori vielä enemmän vaikka taipuisammin.
ellauri152.html on line 265: Corydon mainitaan Edmund Dispenserin The Faerie Queenissä paimenena kirjassa VI, Canto X. Siihen asti mä en koskaan päässy. Se on siinä pelkuri joka ei tule jelppimään pastorin elliä kun sitä jahtaa tiikeri.
ellauri163.html on line 579: Itse asiassa predestiiniemme ryhmä osuu samaan aikaan näiden moraalista hulluudesta kärsivien onnellisten muukalaisten kanssa. Myönnämme, pystymättä näyttämään sitä, ja vain siksi, että emme ole koskaan kohdanneet negatiivisia tapauksia, että jos kysytään keneltä tahansa mieheltä, johon vieraantuminen ei vaikuta, jos hän pitää pastorin loistavaa uraa parempana kuin halveksitun juopon uraa, tämä mies vastaa kyllä. On selvää, että tämä on yxi oletus, tämän oletamme. Mutta kuka sen haastaa?
ellauri196.html on line 298: Jeremias Gotthelf (4. lokakuuta 1797 Murten, Sveitsi – 22. lokakuuta 1854 Lützelflüh, Sveitsi) oli sveitsiläisen kirjailijan ja pastorin Albert Bitziusin käyttämä salanimi.
ellauri213.html on line 39: Dan Steinbock oli suurin piirtein yhtä kehno kirjailija kuin E. Saarinen iskelmälaulajana. Eipä enää vedä Saxassa pastorina toimineen Jukka Kuoppamäen isänmaallista biisiä duettona. Toinen äänistä on näät iäxi vaiennut. Samin et al. nekrologi vajaahampaisesta Simpasta oli myönteinen, niinkuin sopiikin. Hyvä elämä, sanoisi Arikin. Mutta paha kuolema yllätti, musta enkeli vei päivänsankarin yhtäkkiä, niinkuin sen isänkin. Uni jäi kesken viimeinen.
ellauri248.html on line 202: Salomé ryhtyi seitsemäntoistavuotiaana opiskelemaan teologiaa, filosofiaa, maailman uskontoja sekä ranskalaista ja saksalaista kirjallisuutta hollantilaisen pastorin Hendrik Gillotin johdolla. Gillot kuitenkin rakastui Saloméen niin syvälle, ettei opintoja voitu jatkaa. Salomé lähti äitinsä kanssa Zürichiin voidakseen suorittaa siellä yliopistotutkinnon. Hänen heikon terveytensä odotettiin myös parantuvan Keski-Euroopassa. Varmaan Salomelle tehtiin siellä lapsenlähdetys.
ellauri294.html on line 710: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan ​​"Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
ellauri309.html on line 511: Vuonna 1936 Graham jätti isänsä maitotilan ja lähti opiskelemaan Bob Jonesin Collegeen, joka sijaitsi tuolloin Tennesseen Clevelandissa. Opinnot Bob Jonesin Collegessa jäivät kuitenkin yhden lukukauden mittaiseksi oppilaitoksen äärimmäisen fundamentalismin vuoksi. Graham siirtyi opiskelemaan Floridan raamattuinstituuttiin Tampan läheisyyteen. Graham valmistui vuonna 1940 ja hänet asetettiin Eteläisen baptistikonvention pastorin tehtävään. Graham ilmoittautui jatkokoulutukseen Illinoisissa sijaitsevaan Wheaton Collegeen ja tapasi Wheatonissa tulevan vaimonsa, Ruth Bellin. She had been conceived in China in missionary position, unlike a horse. Graham talked his future wife, Ruth, into abandoning her ambition to evangelize in Tibet in favor of staying in the United States to marry him – and that to do otherwise would be "to thwart God's obvious will". After Ruth agreed to marry him, Graham cited the Bible for claiming authority over her, saying, "then I'll do the leading and you do the following".
ellauri309.html on line 523: Valmistuessaan Wheatonista vuonna 1943 Graham oli kehittänyt kuuluisan sormea heristävän saarnatyylinsä. Graham viesti yksinkertaisesti ja suorasti synnistä ja pelastuksesta, jonka hän välitti tarmokkaasti ja ilman alentuvuutta tyhmille. Graham toimi lyhyen aikaa Western Springsin baptistikirkon pastorina, jonka jälkeen hän ryhtyi kiertäväksi evankelistaksi. Graham liittyi uuden Youth for Christ-järjestön henkilöstöön vuonna 1945 ja toimi vuodesta 1947 Northwestern Bible Collegen johtajana. Grahamin toiminnan keskiössä olivat suuret, kirkkokuntarajat ylittävät, kokoukset, joita kutsutaan nimellä missio tai ristiretki. Niistä saadut palkkiot oli selkeästi parhaimmat. Vuonna 1992 Graham kutsuttiin jopa maailman sulkeutuneimmaksi valtioksi arvioituun Pohjois-Koreaan. Vierailun aikana Billy luonnehti maan johtajaa Kim Il Sungia "Jumalaksi" ja nykyistä pulleaa johtajaa Kim Jong Unia "Jumalan pojaxi". Kim was "a different kind of communist." Graham's early crusades were segregated, but he began adjusting his approach in the 1950s.
ellauri315.html on line 215: Mutta hän jutteli ilahduttavia asioita ja välistä laulaa kajahdutti komeasti värssysen: - Kuularuiskut kun pani, että tärärättättää, tuli Antinkin asemansa jätätättättää... Tahi hän saarnasi parhaalla pastorin nuotilla: - Te upseerit ja lotat, aliupseerit ja sotilaskotinaiset, sotamiehet ja pyykkärit, minä varoitan teitä pyyhkimästä lumpeen lehteen, sillä lehti voi puhjeta ja sormi sotkeutua.
ellauri323.html on line 194: Marianne Moore syntyi Kirkwoodissa, Missourissa, presbyteerikirkon pappilassa, jossa hänen äidinpuoleinen isoisänsä John Riddle Warner palveli pastorina. Hänen isänsä, John Milton Moore, koneinsinööri ja hullu keksijä, kärsi psykoottisesta episodista, jonka seurauksena hänen vanhempansa erosivat ennen hänen syntymäänsä; Moore ei koskaan tavannut häntä. Hiän oppi myöhemmin sukulaisilta, että uskonnollisen harhan kuumeessa hän katkaisi oikean kätensä. Hiänet ja hiänen vanhemman veljensä John Warner Moore kasvatti heidän äitinsä Mary Warner Moore. Perhe kirjoitti toisilleen suuria kirjeitä koko elämänsä ajan, ja he osoittivat toisiaan usein leikkisillä lempinimillä, jotka perustuivat Kaislikossa suhisee kirjan hahmoihin ja käyttivät yksityistä kieltä.
ellauri323.html on line 347: Pastori Mooren kuoleman jälkeen Mary muutti Mariannen ja Warnerin Carlisleen Pennsylvaniaan, missä he ystävystyivät paikallisen pastorin George Norcrossin perheen kanssa. Mary ja kolmas Norcrossin tytär, myös nimeltään Mary, rakastuivat pian; Mary Moore oli 38-vuotias ja Mary Norcross 25-vuotias, kun he aloittivat suhteen, joka kesti lähes kymmenen vuotta. Voidaan väittää, että 13-vuotiaasta lähtien Moore oli ensimmäinen kaliiperinsa amerikkalainen kirjailija, joka oli kasvatettu homoseksuaalisen naisparin toimesta.
ellauri325.html on line 589: Inhottavan Wolt-yrityxen upporikas omistaja Mikko "Miki" Liukkonen on samaa Granfeltin aatelissukua, Matin tai Pekan pojanpoika. Pekan veikkaisin, Matin lapset vaikuttivat nyhveröiltä. Joo oli se. Se vaikenee isistä koska isi oli seko joka teki izemurhan Ruåzissa. Pekka Kuusen puolella oli paljonkin näitä skizoja. Granfelteissa on maanikkoja pyykkikorikaupalla, tiesi Jönsy asianomistajana kertoa. Granfeltien mailla Ryttylässä on Kansanlähetyxen lähetyskeskus, jonka ruorissa on ollut maanisia Kuusia. Siellä me käytiin kazomassa erään foneetikon kuuroja lapsia. Mies oli pastorina Ryttylässä.
ellauri360.html on line 75: Eräänlaisia ”hengellisiä kirahveja” ovat myös ne, jotka ovat nopeita siirtymään seurakunnasta toiseen. Milloin syynä on pastorin ärsyttävä tyyli, musiikin huono laatu tai muiden seurakuntalaisten siivottomat tavat. Kun ensi hurma on mennyt ohi, lähdetään jälleen kerran etsimään sitä täydellisten seurakuntaa, jota ei tässä ajassa ole mahdollista löytää.
ellauri370.html on line 156: Borchsenius oli toisen maailmansodan aikana mukana evakuoimassa Tanskan juutalaisia Ruotsiin. Hän sai siksi briteiltä kehotuksen lähteä maasta ja oli Ruotsissa 1943−1945. Hän toimi Ruotsissa Tanskan prikaatin sotilaspastorina ja työskenteli yhteistyössä brittien tiedustelupalvelun kanssa. Sodan jälkeen hän kirjoitti juutalaisten historiasta useita kirjoja, joista kaksi on suomennettu. Ei kuitenkaan tätä. Eikä elämäkertaa Makeaa viiniä ja sappea. Molempia oli riittänyt.
xxx/ellauri027.html on line 685: Yhteyttä jumalaan tai filosofiaan voi kokea hikiliikunnassa tai tavassa pukeutua. Saarinenkin pitää huolta kunnosta, vaikka vaikuttaakin piipunrassilta, ja sillä on hurjan aistikas pukeutumistyyli. Bulevardin vaatekaapissa on silmänkantamaton jono leobardinpilkkupikkutakkeja, kuin Aku Ankalla seilorinuttuja. Tiede, taide, uskonto ja urheilu on aina ollu sen sydäntä lähellä. Siinä olis ainesta filosofikuninkaaxi, tai ehkä lentäjäxi, kuten Zorron konnasta, jonka kenraali Xavier potkaisi parvekkeelta alas seinäpanelin läpi. Voisivat sit lennellä Pipsan kaa kahestaan. Eski ohjais ja Pipsa järjestelis päntryä. Ex-pastorin ne vois ottaa stuertixi.
xxx/ellauri027.html on line 687: Eskin (tai ainakin pastorin) ihannejohtaja ei ole platoninen, vaan se osaa myös bylsiä, ottaa aktiivisesti osaa firman pikkujouluihin, käyttääxemme akateemista sanankäännettä. Johtamaan ei opi vaan johtamalla, pitää myös kuxia alaisia. Joillekin johtajille tää voi olla tajuntaa räjäyttävä ajatus. Tuskin monelle. Mut johtaan oppii myös uskonnonopetuxen avulla (tilinnumero on tän jutun lopussa).
xxx/ellauri027.html on line 1062: Ei siis mitään nakuiluja tai orgioita niinkuin Magdalenan V-merkin vartijoilla Da Vinci koodissa. Ei edes hassuja pukuja ja hattuja. Kimmo Koskenniemikin vois viihtyä. - Voisinx mäkin ruveta Eskixi? Perustaa oman Pafos seminaarin vaikka Talasniementielle? Voisin tietysti, vaikka Wilho kyllä koitti pitää rupusakin poissa Rauharannasta. Jossakin piti pastorinkin saada olla rauhassa. Mut Eskillä on hyvät läpiveto-ohjeet:
xxx/ellauri044.html on line 387: Hänen käsitystään ihmisluonnosta hallizee perinnöllisyysajatus, paha periytyy kolmanteen ja neljänteen polveen. (Vähintään, pitemmällekin.) Tässä paljastuu tri Caireniuxen pieni doktrinäärisyys, joka ei ollut aivan vieras kirjailijattarelle izelleenkään. Loppupeleissä Jutte Cairenius adoptoi junassa tapaamansa yhtä fasistisen pastorinlesken söpön tyttären, joka leikkii niin kivasti sen kanssa lääkärileikkejä. "Meidän lapset on tottuneet ennen maatapanoa rukoilemaan."
xxx/ellauri044.html on line 389: Pyllistäkäämme Mengelelle, näyttäkäämme silmää yössä hänelle. Olikohan Mailalla tollainen Cairenius? Sehän oli pastorinlesken pikku tytär Nipulista.
xxx/ellauri084.html on line 603: Iskä Gottlieb ja isoiskä Daniel Pyllyverhoilija oli puoliepäilyttäviä pastoreita jossain harppisakuissa. Ei siis ihme että Friedrich läxi teit isäin astumaan. Kohtalokkaasti se jätti vanhan testamentin kielet väliin ja keskittyi vaan uuteen. Sixi se alkoi sotkea kristinuskon soppaan Plaattoa ja myöhemmin Kanttia ja Jacobia ja vielä myöhemmin vielä Spinozaa. Friedrichille ei pietismi riittänyt, vaan se halus järkeillä. Siitä ehti tulla aika skeptikko. Oli vuoronperään professori Hallessa ja pastorina tuppukylissä. Pyllyverhoilija juuniorin paras kaveri oli Aku Schlegel, joka on ohimennen mainittu Puckin ja Oberonin diggaajana. Schlegel ja Schleiermacher oli parantumattomia romantikkoja. Vaikka pyllyverhomies ei ollut vakuuttunut Jee-suxen jumaluudesta, se jaxoi kuitenkin peukuttaa sielun kuolemattomuutta ja muuta siihen liittyvää perusmystikkaa. Sen jutut oli sekametelisoppa ateismia, pietismiä ja Spinozaa. Sen ura lähti heittelehtimään Napsun jälkeisen kurinpalautuxen aikana, sen edustamasta liberaaliteologiasta ei oltu innoissaan johtoportaassa.
xxx/ellauri086.html on line 387: Baptistipastorin saarna kuohuttaa Yhdys­valloissa – kutsui Melania Trumpia ”kaikkien aikojen eeppiseksi palkinto­vaimoksi” ja kritisoi naisten pukeutumista.
xxx/ellauri116.html on line 432: Eemelii! huutaa isä ja lukizee Eemelin taas snickeboaan. Eemelin isä olisi ollut parempi asiantuntija lastenkasvatuxessa kuin JJ Rousseau, tuo ex-isäpappa joka kirjoitti kokonaisen kirjan asiasta josta sillä ei ollut ensikäden tietoa. Sen äiti kuoli lapsivuoteeseen, sen henkipatto isä jätti sen heitteille "kiltin pastorin" ja tuplalangon vaivoixi, se joutui puuman kynsiin 15-vuotiaana ja teki 5 lasta laundromaatille jotka se kaikki jätti kirkon portaille. Voltaire teki JJ:n Eemeli-kirjasta karkeahkoa pilaa. Mutta kerta Shirley Hubara mainizee sen lähteenä, pitää siihenkin näemmä tutstua lähemmin.
xxx/ellauri177.html on line 413: Mutta Serge järkyttyi. Hän muisti. Menneisyys heräsi henkiin. Kaukaa hän kuuli selvästi kylän elävän. Nämä talonpojat, nämä naiset, nämä lapset, pormestari Bambousse, joka palasi Olivettes-peltostaan ​​laskemassa seuraavaa satoa; se oli Brichets, mies raahaa jalkojaan, nainen voihki kurjuudesta; se oli Rosalie seinän takana, jota pitkä onnekas suuteli. Hän tunnisti myös hautausmaalla olevat kaksi roistoa, tuon roisto Vincentin ja tuon röyhkeän Katariinan, jotka katselivat suuria lentäviä heinäsirkoja haudojen keskellä; Heillä oli jopa mukanaan musta koira Voriau, joka auttoi heitä, kerjäämässä kuivan ruohon keskellä, puhaltaen vanhojen paasikivien jokaisesta halkeamasta. Kirkon laattojen alla varpuset taistelivat ennen nukkumaanmenoa; rohkein laskeutui jälleen alas, lensi sisään rikkoutuneiden ruutujen läpi, niin että hän, seuratessaan niitä silmillään, muisti heidän hienon metelinsä saarnatuolin alaosassa, tasanteen portaalla, missä heille oli aina leipää. Ja pastorin kynnyksellä La Teuse sinisessä puuvillamekossa näytti lihoneen enemmän; hän käänsi päätään hymyillen Desireelle, joka oli palaamassa navettapihasta, suurella naurulla, koko lauman seurassa. Sitten he molemmat katosivat. Sitten Serge ymmällään ojensi kätensä.
xxx/ellauri177.html on line 529: Valitettava tuska täytti pastorin navan, roiskuen suuren Kristuksen raajoista virtaavalla verellä; kun taas seinillä neljätoista Passion-kuvaa esittelivät hirvittävää draamaansa keltaisella ja punaisella, hikoilevalla kauhulla. Se oli elämä, joka kuoli siellä, tässä kuoleman väreissä, näillä hautoja muistuttavilla alttareilla, tämän hautausholvin alastomuuden keskellä. Kaikki puhui joukkomurhasta, yöstä, kauhusta, murskaamisesta, tyhjyydestä. Viimeinen suitsukkeen henkäys hidasteli, kuin jonkun kuolleen hellä viimeinen hengenveto, mustasukkaisesti tukahdutettuna paasikivien alle.
xxx/ellauri177.html on line 611: Silti vika oli siellä, Albinen alastomuus, häikäisevä kuin aurinko, punainen karvatuhero auringonpilkkuna, valaisi Paradoun vehreyttä. Hän lakkasi näkemästä häntä vain niillä harvoilla hetkillä, jolloin Grace halusi sulkea hänen silmäluomet viileillä hyväilyllään. Ja hän kätki pahuutensa samoin kuin häpeällisen pahuuden. Hän sulki itsensä noihin kalpeisiin hiljaisuuksiin, joita kukaan ei osannut rikkoa, ja täytti pastorin marttyyrikuolemallaan ja alistumisellaan, raivostutti La Teusen, joka hänen takanaan pudisti nyrkkiään taivaalle. Nyze pappi haaveilee taas siitä pikkupillusta! Mä tunnen ton koiranilmeen!
xxx/ellauri187.html on line 455: Maria meni sodan päätyttyä naimisiin toisen "tunnustavan kirkon" pastorin Schniewindin pojan kanssa, muutti sen kaa Yhdysvaltoihin (FIND!), opiskeli siellä matikkaa ja siitä tuli tietokonealan osaaja. Kolmannen miehen jälkeen se kuoli syöpään 53-vuotiaana Bostonissa Massachusettsin yleisessä sairaalassa, joka on siinä Charles-joen sillan korvassa.
xxx/ellauri295.html on line 497: Risto Aleksi Santala (18. toukokuuta 1929 Helsinki – 26. syyskuuta 2012) oli suomalainen rovasti, teologian kunniatohtori ja kirjailija. Santala opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1953. Hän työskenteli aluksi nuorisopastorina Helsingissä ja merimiespappina Haifassa ja toimi sitten pastorina ja opettajana Suomen Lähetysseuran ylläpitämässä hepreankielisessä Shalhevetjah-työkeskuksessa ja koulussa Jerusalemissa 1957–1968. Santala oli sen jälkeen Helsingin Raamattukoulun rehtorina 1968–1975, teki kirjallisia töitä Israelissa 1976–1986 ja toimi viimeksi 1988–1992 Joutjärven seurakunnan kirkkoherrana Lahdessa.
xxx/ellauri307.html on line 485: Vapaakirkolle on tunnusomaista myös kristittyjen samanarvoisuuden soveltaminen niin sanotuksi yleiseksi pappeudeksi. Vapaakirkossa ei ole piispallista eli episkopaalista järjestelmää. Vapaakirkon seurakuntamalli on kongregationalistinen. Vapaakirkolla on käytössään naispastoreita ja lasten telttaleirejä. Nuoret sarjavetäjät vaahtoavat teltoissa seuraten pastorin ja vanhemmiston esimerkkiä.
xxx/ellauri307.html on line 711: David Oyedepo on nigerialainen pastori, jota pidetään nykyään Nigerian rikkaimpana pastorina. Oyedepo toimii tällä hetkellä Living Faith Chruch World Widen presidenttinä ja saarnaajana, joka tunnetaan parhaiten Winners Chapelina.
46