Miesvaltafantasioista nauttivat naiset olivat itsevarmempia, tasapainoisempia ja paremmassa sopusoinnussa seksuaalisuutensa kanssa kuin ne, jotka torjuivat sellaiset likaiset järjettömyydet. Hän luki psykoanalyyttisia tulkintoja latenssi-ikäisilla tytöillä yleisistä sieppausfantasioista, joiden avulla he analyytikkojen mukaan käsittelivät miehisen perversion herättämiä pelkoja ja isään kohdistuvia tiedostamattomia libidinaalisia toiveita.
ellauri240.html on line 225: Njoo, jatketaan referaattia. Pium paum koulun kello kilkkaa kilkuttajana pervo puutarhuri, jonka vaimo on katuhuora ellei pahempaa. Pikku Norman Page on niinkö kissanpoika kaivossa, jonka sinne heitti kelju Keijo K., eli Rodney Harrington. Kukas sen sieltä pelasti? No kiltti Pentti P. eli Ted Carter, joka juoxee baritooniäänisenä Selena Crossin perässä häntä ojossa. Terve menoa paxulainen! huutavat luokan pojat Allisonille. Mia Farrow oli ihan väärän mallinen Glendooran vaatteisiin. Selena asuu tervapaperitönössä ja sen isä on viinamäen miehiä. Olen paremmassa kunnossa maanantaina, ajattelee leipääntynyt Aili Konttinen, jota pikku Allison taitaa kuumottaa.
ellauri282.html on line 488: Tänä aikana Merton eli tyypillistä sosiaalista elämää tuon aikakauden yliopisto-opiskelijalle New Yorkissa: kävi jazzklubeissa, elokuvissa ja osallistui protesteihin kapitalismia ja sotaa vastaan, pitäen kuitenkin alkoholin ja naisten ruokahalunsa paremmassa hallinnassa.
ellauri412.html on line 820: Hesekielin historiallinen ympäristö oli maanpaon alkua, jolloin Israelin eliitin huomattavimmat jäsenet karkotettiin ensimmäisinä. Mukana oli myös asemassa olevia naisia, jotka huomasivat, että naisilla Babylonissa oli enemmän oikeuksia kuin heillä: he saattoivat omistaa ja vapaasti määrätä omaisuudestaan, aloittaa avioeromenettelyn ja periä osan miehensä omaisuudesta. Naiset Babylonissa eivät olleet miesten tasa-arvoisia, mutta he olivat monella tapaa paremmassa asemassa kuin naiset Israelissa. Ja monet jutkumiehet luultavasti pitivät tätä mahdollisuutta pelottavana.
ellauri421.html on line 44: Molskis sanoi Ikaros taas mutta tällä kertaa paremmassa seurassa. La fille semble avoir perdu ses culottes. Oliko Tintillä ollut sormensa pelissä? Kapula näkyy lipsahtaneen lipevistä käsistä.
ellauri434.html on line 253: Muualla Ukrainassa juutalaisia epäiltiin bolševikkimyönteisyydestä, koska heidän joukossaan oli sosialisteja. Bolševikien ohjelmaan kuului federalismi, jota Venäjän yhtenäisyyttä korostanut Venäjän sisällissodan valkoinen liike ei hyväksynyt pyrkiessään säilyttämään Venäjän yhtenäisenä ja kannattaessaan yksinvaltiutta. Federalismi olis hyvä asia. Pallo olis paremmassa hallussa jos sillä olis vain vähän kärhämöiviä pikkuheimoja, jotka tekis keskenään enintään väliaikaisia liittoja.
xxx/ellauri218.html on line 56: 2. Kuvan nähdessäni ajattelen vihaa ja sotaa. Näen kuvassa ihmisiä, jotka tappavat toisiaan. Tunnelma on karu ja pelottava. Se viestii, että ihmiset pelkäävät ja kiduttavat toisiaan. En haluaisi olla mukana kuvassa, koska se on niin karu. Ja jos olisin kuvassa, olisin luultavasti kuolemaisillani tai luuranko. Kuva ei kuvaa minun elämääni, koska meillä ei ole sotaa käynnissä. Paizi Ukrainassa. Toisaalta se taas voisi kuvata meidän maailmassamme epätasa-arvoisuutta. Toiset ihmiset ovat suuremmassa ja paremmassa asemassa kuin toiset. Toiset ovat ize asiassa luurangonlaihoja.
xxx/ellauri253.html on line 302: Nimeni on Rod Stewart, sanoi Tony vastahakoisesti, karhea leukaperä kiinni Natalien sileässä takaposkessa. Kohta puoliin Tony soitti turvafirman ovikelloa varustettuna mustilla farkuilla, Timberland-kengillä ja hartiatopatulla tweedillä. Turvafirman talo Pimlicossa oli paremmassa kunnossa kuin moskovalainen pistaasinvärinen ex-yxityistalo, vaikka yhtä lailla torakoiden miehittämät.
xxx/ellauri417.html on line 826: Tämä on sosialistinen realistinen kirja, jossa makea, syötävä sisus on peitetty lähes sulamattomalla (ja pirun paksulla) kuorella. Tämä makea sisus on erittäin arvokas, yllättävän moderni teoria kestävästä kehityksestä: että Venäjän metsien mielivaltainen tuhoaminen edistyksen nimissä johtaa erittäin vakaviin ekologisiin katastrofeihin. Tätä ajatusta professori Vihrov saarnaa, ja hän saa siitä kunnon selkäsaunan, erityisesti kilpailijaltaan, professori Gracianskylta, jonka periaatteet eivät voi olla oikeita pelkästään siitä syystä, että (sosialistisen realismin jalojen perinteiden mukaisesti) hänen näkönsä ei myöskään ole hyvä. Ja joku, jonka näkö ei ole hyvä, on varmasti luokkaerosta, ja joku, jonka alkuperä on luokkaerosta, paljastuu joka tapauksessa saarnaavan harhaoppia. Suoraan. Pahantahtoisuudesta. Leonov pitää Vihrovin teoriaa niin tärkeänä, että hän korvaa seitsemännen luvun toisen alaotsikon löyhällä viisikymmentäsivuisella tutkimuksella, joka toisaalta osoittaa viehättävää innostusta, ja toisaalta olisi ollut viisaampaa lyhentää tämä tutkimus kahdeksikymmeneksi sivuksi ja sijoittaa se metsätieteelliseen aikakauslehteen – niin kaikki olisivat luultavasti olleet paremmassa asemassa. Valitettavasti kirjoittaja pyöristi tämän tutkimuksen sen sijaan 900 sivuksi: hän lisäsi hieman perhedraamaa, hieman toista maailmansotaa ja hieman työväenliikkeen toimintaa vallankumousta edeltävältä ajalta antaakseen sille painoarvoa. Valitettavasti Leonov ei voi tehdä näille lisäyksille mitään: toisaalta hän kokoaa yhteen paljon vihanneksia suhteessa niihin (tietysti nämä ovat "virallisia" vihanneksia), toisaalta hän käärii koko jutun johonkin valheelliseen sentimentaalisuuteen – ja jopa tappaa teoksen dramaturgian sotkeutumalla vähitellen 30–60-sivuisiin muistelmiin. Lisäksi nämä lisäykset seuraavat toisiaan melko ad hoc -tavalla, heikentäen erityisesti omaa vaikutustaan. Romaani alkaa Vihrovin kauan kadoksissa olleen tyttären, Polyan, saapumisesta Moskovaan. No, tässä Moskovassa on niin suurta hyväntekeväisyyttä, että neljä ihmistä saattaa isättömän tytön kotiin raitiovaunusta, koska hänellä on paljon rojua, kaikki puhtaasta hyväntahtoisuudesta, koska sellainen sosialistinen ihminen on. Sitten meidät kastetaan kaikenlaiseen siirappiin, kunnes sivulle 50 asti natsien terroripommittajat ilmestyvät Neuvostoliiton taivaalle – muuten, en ole koskaan ollut niistä näin iloinen, koska minua alkoi jo oksettaa. No, tästä eteenpäin hyppelemme edestakaisin kaikenlaisten juonenkäänteiden ja retrospektiivien, puoluetoimien ja ideologisten väittelyiden välillä, kunnes loppuun asti totuus voittaa natsit ja metsäntuhoojat. Leonovin kyseenalainen kunnia on se, että Polyan hahmossa hän onnistuu luomaan yhden maailmankirjallisuuden
13