ellauri012.html on line 546: Tytölle pitää jo ihan ipanana ilmein opettaa, mistä tykätä ja mitä välttää. Esim musta pappismies (varsinkin punakipa) on hyvä asia, ja kuolema, niitä pitää esitellä hymy naamalla. Sensijaan rotinkaiset on pahoja, niitä irvistellen osoitetaan sormella.
ellauri041.html on line 1353: Hiekkalaatikosta pappismiesten vanaveestä

ellauri046.html on line 616: Tää Luutarhan alter ego Tenttenissä, vanhempi patakonservatiivi pappismies, peukuttaa (kai?) rakkausavioliittoa, mutta mixi? Mixi se on porvarista nyt äkkiä moraalista? Aatelin ja sitä aikaisempina aikoina se ei ollut. Mix arvokonservativin  porvarin mielestä se on? Oiskohan syynä talousliberaali säätykierto?

ellauri151.html on line 80: Vuoristokylän pappispariskunta ottaa hoidettavakseen (paskanmarjat, mies ottaa vastoin Amelien tahtoa) orvoksi jääneen sokean pikkutytön Gertruden tämän isoäidin kuoltua. (Paskanmarjat, se oli 15v eli täysin naintikuntoinen ja hyvännäköinen.) Ottotyttären varttuessa pappismies rakastuu suojattiinsa, mutta niin tekee myös papin adoptoima (miten niin?) poika, ja kolmiodraama on valmis. (Entäs Amelie neljäntenä pyöränä? Siitä ei kukaan välitä.) Gertrude saa näkönsä takaisin, muttei pysty tunnistamaan läheisiään kuin äänestä ja erehtyy luulemaan poikaa isäksi (pikemminkin päinvastoin).
ellauri216.html on line 727: Serafimin ehdottamaa ratkaisua, että koko Suomi palaisi vanhaan ajanlaskuun, ei voitu edes harkita. Siksi kapinanlietsojaksi määritelty venäläinen pappismies lähetettiin Konevitsaan, jonka johto oli vannonut uskollisuutta Suomen hallitukselle. Hänelle ei annettu piispan oikeuksia luostarissa, joskin hän sai ottaa osaa jumalanpalveluksiin - mutta vain pappismunkkina, ei toimittavana piispana. Hänen valvojanaan ja rippi-isänään toimi luostarin valvoja, pappismunkki (1931 alkaen igumeni) Mavriki (Mihail Seretšin).
xxx/ellauri356.html on line 458: Julia Kristeva (bulg. Юлия Кръстева, Julija Krăsteva, s. 24. kesäkuuta 1941 Sofia) on bulgarialais-ranskalainen filosofi, psykoanalyytikko, feministi ja kirjailija, joka on elänyt Ranskassa 1960-luvun puolivälistä lähtien, ellei ole kuollut. Hänen teoksillaan on merkittävä paikka poststrukturalistisessa kirjahyllyssä. Kristevalle on annettava paljon anteexi, sillä se oli nuorempana suhteellisen sievä. Se muistaa että ensin oli nazisaappaita ja sitten oli sovjet saappaita. Se puhui Radio Free Europessa, se oli heroiini siellä. Se kävi nuolemassa pappismiesten saappaita. Nuoret muslimit pitäisi psykoanalysoida. Vittu mikä länkkäri.
6