ellauri008.html on line 1619: Vielä vähemmän vastavallankumouksen ehdot täytty Puolassa, jossa isäpappa tuloksetta agitoi jälkijättöisesti aatelisten puolesta, kornetti nelisti tankkeja vastaan, pelasi puolalaista rulettia paukkupanoksilla, käänteli loputtomasti papereita: olet tyhmä, käännä, luki molemmilla puolilla. Hyvä oli Konrad että lähdit hamletista merille. Voit sentäs pukeutua hienosti ja pyörit brittiaatelisten fölissä, sait ruskokielenä niiltä läpyjä ja ropoja ja ehkä reikää golfviheriöllä. Tai sitten ei.
ellauri030.html on line 1023: Vanha Sope lukee tieteellisiä papereita ja tekee omia arvailuja, oisko salamassa kyse elektrolyysistä, paukku tulis kun happi sitten syttyy sähköllä? No ei, ääni tulee vaan latauxen purkautuessa ilman äkillisestä lämpölaajenemisesta. Mut hyvä yritys. Sope yritti ihan loppuun saakka ymmärtää. Ettei tiede vaan yllätä vanhaa filosofia takaapäin.
ellauri031.html on line 210: Drakasta näyttää säilyneen myös nivaska papereita nimeltä Fasismin tuntomerkkejä, muistiinpanoja kirjasta Edvard R. Gummerus: Fascismen och det moderna Italien, Söderströms 1930. Lainasin tän kirjan kai Drakan biblasta. Mixei tätä kirjaa julkastu Gummeruxella? Edvard näyttää kuuluneen toiseen Gummeruxen sukuhaaraan, isä Hermanni oli jääkäriliikkeen aktivisti, fasisti ja murhamies. Hän oli vuosina 1918–1919 Suomen asiainhoitaja ja Finnpapin edustaja itsenäistyvässä Ukrainassa Kiovassa. Tää Edvard asui enimmäxeen Ruåzissa (Gummerus oli kansakoulunopettajana Lövsjössä 1947–1949 ja muutettuaan Strängnäsiin hän toimi opettajana Gripsholmin kansankorkeakoulussa) ja Italiassa (pohjoismaisten kielten lehtorina) ja Ruozissa (kääntäjänä), kuoli Ludvikassa, av alla ställen. Me on käyty siellä, lähellä Barkmanien Nyckelbäckeniä. Gummerus julkasi paljon vasemmistokirjailijoita, tää heppu ei ehkä ois halunnutkaan siihen porukkaan. Vekkulisti lehtorimme heiluu fasismin ihailun ja epäilyxen välimailla, ihan siitä riippuen mitkä sen omat intressit itse kussakin asiassa on.
ellauri046.html on line 194: Nuori Söören oli pieni ja pellen näköinen, tukka töröllä et näyttäs pitemmältä. Kuin Tolstoin Lexan a la coq. Haarukka, pisteliäs kuten isänsä. Isä sai raivarin kun Söören kaatoi suolakon. Olletikkin kihlauskin meni perseixi isän takia. Sörkalla ei ollut vielä papin papereita kunnossa. Iskä ei halunnut historian toistuvan.
ellauri052.html on line 643: Krishnamurti puhui aina vapaasti, ilman papereita. Hän johdatti kuulijansa kysymään elämän peruskymyksiä, mutta ei yleensä vastannut, vaan halusi heidän itse oivaltavan miten asiat todella ovat ja mitä niille voi tehdä. Tavoitteena oli yhdessä ajatteleminen, kahden ystävän tasavertainen keskustelu, jossa molemmat ovat samalla aikaa oppilas ja opettaja.
ellauri063.html on line 345: Kooperatiivisessa peliteoriassa pelaajia edustavat tiimit, joista yxityiset pelaajat voivat tarvittaessa livetä. Se että johtavalla tiimillä tai sen influensserilla on jotain vastuuta, tarkottaa vaan että jos tiimi ei riittävästi palvele tiimin jäsenten mieskohtaisia etuja, ne äänestävät jaloillaan ja siirtyy toiseen tiimiin, ja johtavasta tiimistä ja sen pomokärpäsestä tulee säälittävä häviäjä. Alan papereita on kiehtovahko lukea, etenkin siltä kantilta että minkälaisiin tasapainokäsitteisiin tutkijat on päätyneet. Niissä näkyy tän apinaköörin perimmäinen izekkyys. Samoilla linjoilla mennään kuin hyvässä kirjassa: sille jolla on sille annetaan, ja siltä jolla ei ole mitään otetaan sekin tyhjä pois. Täähän ei oo muuta kuin koronkorkolaskun kaava, kasvuräjähdys. Ei siihen tarvi mitään moraalia sotkea. Puhdasta determinismiä se on.
ellauri082.html on line 556: Hulluruoho: Skopolamiinia ja pari muuta, ne oli just tässä paikalla. Löytyy puista mitä löytyy, ehkä viikon blackoutin jälkeen ja alasti. En nyt sori vaan ole tuollaisia papereita nähnyt.
ellauri093.html on line 637: Esim tällänen skezi: vanhus keitti kattilassa perunankuoria. Eikö rikas poika Intiasta lähetä mitään apua? No kirjeitä tulee joissa on näitä sinisiä kuvapapereita, mutta en minä niistä mitään ymmärrä. Näyttäkäähän minulle? (Wau! seteleitä!) Joo mummu eihän näillä ole mitään arvoa, paras että käyn heittämässä ne tuonne pihalle. (Menee.) Vanha leski ei ollut tietoinen rikkaudestansa ja tyytyi perunankuoriin! Näin on meidänkin elamassamme! Sana on kuin seteleitä ja silti syömme mieluummin viihdetuotannon perunankuoria! (No harva meistä osaa vaihtaa sanaa seteleixi, se kysyy Mottin ja Dickin tapaisia meklareita.)
ellauri100.html on line 1349: Barthes oli lupaava oppilas ja opiskeli 1935-1939 Sorbonnessa klassikoita. Sillä oli tubi ja muita vaivoja, joka hidasti opiskeluja, mutta toisaalta vapautti kätevästi sotahommista. Se ajautui lingvistiikkaan kuin Algirdas, julkaisi jotain papereita ja sairasteli. 1941 se teki maisterin kreikkalaisesta tragediasta Ranskan tragedian varjossa.
ellauri140.html on line 521: Her vomit full of bookes° and papers was, Sen yrjö oli täynnä kirjoja ja papereita,
ellauri150.html on line 157: Kaikilla on valtaa ja etuoikeuksia, jotka näkyvät eri tilanteissa eri tavoilla, Nguyen sanoo ja antaa esimerkin: Sambiasta tulleella arvostetulla tutkijalla on asiantuntijavaltaa omalla alallaan. Samaan aikaan tämän ihmisen valta pienenee sellaisessa tilanteessa, jos hän kävelee kadulla ja poliisi pysäyttää kysyäkseen papereita. Musta ylikomisario britti poliisisarjasssa ei saanut traktorinomistajaa peruuttamaan kuin panemalla päälle poliisinvalot autosta.
ellauri150.html on line 350: Etenkin tappiollisen Ranskan–Saksan sodan jälkeen Ranskan armeijan turvallisuuspalvelu oli alkanut pitää silmällä Saksan Pariisin-lähetystöä. Saksan lähetystön sotilasattasea Maximilien von Schwartzkoppen oli erityisen tarkkailun alaisena. Ranskalaisilla oli lähetystössä siivooja, joka toimitti heille lähetystön papereita. Niistä ranskalaiset selvittivät, että Schwartzkoppen oli saanut ranskalaisten linnoitusten pohjapiirustuksia mieheltä, joka käytti salanimeä Jacques Dubois ja josta Schwartzkoppen käytti nimitystä ”mokoma roisto D”.
ellauri150.html on line 351: 17. syyskuuta 1894 turvallisuuspalvelun päällikkö Jean-Conrad Sandherrin apuri majuri Hubert Joseph Henry sai käsiinsä luettelon, joka sisälsi kaupiteltavia sotilassalaisuuksia. Myynnissä oli listan mukaan muun muassa uuden ranskalaisen 120 millimetrin tykin tarkat tiedot. Henryn mielestä tällaisia tietoja ei voinut olla kuin tykistön upseereilla. Hän alkoi tutkia papereita ja törmäsi Alfred Dreyfusin kirjoittamaan raporttiin edelliseltä vuodelta. Henryn mielestä luettelon ja raportin käsialat olivat samat, ja hän sai myös työtoverinsa vakuuttuneiksi Dreyfusin syyllisyydestä. Dreyfusiin ei luotettu, sillä hän oli juutalainen ja Elsassissa syntyneenä häntä pidettiin saksalaismyönteisenä.
ellauri150.html on line 358: Kesällä 1895 tiedustelutoimiston johtoon nimitettiin everstiluutnantti Marie-Georges Picquart. Sotilasviranomaiset olivat tajunneet, että Dreyfus oli tuomittu varsin heikoin perustein, ja Picquart lupasi käydä läpi kaiken Dreyfusilta lähteneen ja tälle tulleen kirjeenvaihdon. Hän kävi läpi myös Saksan lähetystön siivoojan toimittamia papereita. Maaliskuussa 1896 Picquart sai siivoojalta pikakirjeen kappaleita. Kirjepaperista saattoi päätellä sen tehdyn Pariisissa, sillä siinä käytettyä ohutta sinistä paperia ei saanut muualta. Kirje oli osoitettu majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházylle, mutta sitä ei oltu koskaan toimitettu perille. Kirjeessä pyydettiin Walsin-Esterházyltä ”tarkempaa selitystä kuin se, jonka annoitte ratkaisemattomasta asiasta tässä eräänä päivänä”. Picquartin aloitteesta Esterházyä alettiin varjostaa ja hänen nähtiin menevän kahdesti Saksan suurlähetystöön. Lisäksi Picquart sai elokuussa käsiinsä kaksi Esterházyn kirjettä, ja niiden käsiala oli samankaltainen kuin Henryn listassa. Henry alkoi puolestaan väärentää todisteita Dreyfusia vastaan saatuaan kuulla Picquartin yrittävän todistaa tämän syyttömäksi.
ellauri206.html on line 382: Ei sentään kysellyt papereita, edes Helmiltä.
ellauri210.html on line 632: Eikun se kävi näin. Se kulki pihalla ja nosti maahan heitettyjä papereita, käänteli niitä ja sanoi: ei se tämä ollut. Kun se oli tehnyt sitä riittävästi, kapiaiset kyllästyivät ja kirjoittivat sille litteran maitojunaan. Hans käänteli litteraa ja sanoi ilahtuneena: Tämä se oli!
ellauri244.html on line 87: Kun sekään ei vetänyt, Harri Sirola teki itsemurhan 16. elokuuta 2001 Helsingissä hyppäämällä Kampissa metrojunan alle. Hän oli lähtenyt Lapinlahden sairaalasta aamukävelylle ilman henkilöpapereitaan. Metron alle heittäytynyt tuntematon mies osoittautui Sirolaksi vasta seuraavana päivänä.
ellauri245.html on line 372: Vizetellere i norske bröllupsdager. Olis Jussi ampunut tän norskijonnen enste ja kysellyt papereita vasta sitten. Nazinatomato helkkari. Nää norskit on sairaan sairasmielisiä kuikkia. Onnettomia pillipiipareita. Turskat kainalossa kuin Kansallisoopperassa, luttamunat ulkona. Viseret stoppet på ti over fem. Piipunrassijonnella on selkeästi jotain hampaankolossa läskeille vasemmistopoliitikkonaisille. Se on varmaan se feministikriminologiproffa Liv Finstad joka lyttäsi tän ongenkohon jossain käänteessä.
ellauri263.html on line 535: Juorut levisivät vuosia myöhemmin uudelleen Saksassa, ja hän hankki Teosofista seuraa suojellakseen toisen lääkärintodistuksen naistentautien lääkäriltä Leon Oppenheimerilta, jonka mukaan hän kärsi anteflexio uterista (kohdun epänormaalista asennosta), joka ”on todennäköisesti synnynnäistä, koska tutkimuksen mukaan hän ei ole koskaan synnyttänyt eikä hänellä ole ollut gynekologista sairautta”. Allekirjoituksen todisti oikeaksi tohtori Roeder, kuninkaallinen piirilääkäri, ja se julkaistiin Oppenheimerin elinaikana. Juri kuoli vuonna 1867, ja hänen hautajaisissaan olivat läsnä vain Helena Blavatsky ja Agardi Metrovich. Ilman virallisia papereita ollut poika haudattiin Metrovichin nimellä. Blavatsky väitti osallistuneensa samana vuonna mieheksi pukeutuneena Giuseppe Garibaldin joukoissa Mentanan taisteluun ja haavoittuneensa vakavasti.
ellauri282.html on line 449: 1960-luvulle mennessä hän oli päässyt laajalti inhimilliseen näkemykseen, joka oli syvästi huolissaan maailmasta ja sellaisista asioista kuin rauha, rodullinen suvaitsevaisuus ja sosiaalinen tasa-arvo. Hän oli kehittänyt persoonallisen radikalismin, jolla oli poliittisia vaikutuksia, mutta joka ei perustunut ideologiaan, ja jonka juuret olivat ennen kaikkea väkivallattomuudessa (ahimsa). Hän piti näkemyksensä perustuvana "yksinkertaisuuteen" ja ilmaisi sen kristillisenä tunteena. Hänen New Seeds of Contemplation -teoksensa julkaistiin vuonna 1961. Kirjeessä Nicaraguan katoliselle papille, vapautumisteologille ja poliitikolle Ernesto Cardenalille (joka tuli Getsemaniin mutta lähti vuonna 1959 opiskelemaan teologiaa Meksikoon), Merton kirjoitti: "Maailma on täynnä suuria rikollisia, joilla on valtava voima, ja he kamppailevat kuolemantaistelussa keskenään. Se on valtava jengitaistelu, jossa käytetään hyvin tarkoittaen asianajajia, poliiseja ja pappeja eturintamassaan, jotka hallitsevat papereita, viestintävälineitä ja rekisteröivät kaikki armeijaansa."
ellauri310.html on line 352: ei pilannut ruutia. Hän selaili papereita saadakseen mahdollisuuden päästä lähelle
ellauri317.html on line 633: N:ro 3 Dmitri Antonovitš Volkogonov (venäjäksi : Дми́трий Анто́нович Волкого́нов ; 22. maaliskuuta 1928 – 6. joulukuuta 1995) oli Neuvostoliiton ja Venäjän historioitsija ja prinssieversti, joka oli Neuvostoliiton armeijan psykologisen sodankäynnin osaston päällikkö. Huolimatta siitä, että hän oli pysähtyneisyyden aikana sitoutunut stalinisti ja marxilais-leninisti, hylkäsi kommunismin ja neuvostojärjestelmän viimeisen vuosikymmenen aikana ennen kuolemaansa syöpään vuonna 1995. Hälläpyörä! Tuuliviiri! Takinkääntäjä! Volkogonov julkaisi kirjoja, jotka kelpasivat liberaalin venäläisen ajattelun jännitysviihteexi, joka syntyi Glasnostin aikana 1980-luvun lopulla ja Neuvostoliiton jälkeisenä aikana 1990-luvun alussa. Stalin oli ampunut Dmitrin vanhemmat kun Bukharin oli löytänyt niiltä pamfletin. Katkeroittaahan se vähän. Lukiessaan arkistoista Brežnev- vuosina Volkogonov "löysi asiakirjoja, jotka hämmästyttivät häntä - papereita, jotka paljastivat huippukommunistit julmiksi, epärehellisiksi ja taitamattomiksi". Kolleegat kritisoivat Volkogonovin kirjoituksia sodasta, koska hän ei ollut koskaan ottanut kantaa, siis ollut jalka taistelukentällä. Hän oli, sanottiin, "nojatuolikenraali". Volkogonov selitti: "Kun näin yhä enemmän suljettuja Neuvostoliiton arkistoja, samoin kuin suuret länsimaiset kokoelmat Harvardin yliopistossa ja Hoover- instituutissa Kaliforniassa, Leninin profiili muuttui arvioni mukaan". Hän sanoi, että käännekohta oli, kun hän löysi yhden Leninin käskyistä, joissa vaadittiin kulak-talonpoikien julkista hirttämistä vuonna 1918:
ellauri330.html on line 307: Yliopiston dosentti Ippolit, lihaksi tullut intellektuellin stereotypia, matkustaa maalle sisarensa luo tämän jäätyä leskeksi. Ilmeisesti tarkoitus on, että koulutettu mies auttaisi järjestelemään papereita ja omaisuuteen liittyviä kiemuroita. Henkistä tukea sisko ei ainakaan tarvitse. Jelisaveta on vain tyytyväinen päästessään eroon vanhasta juoposta. Uusi mieskin on jo kiikarissa.
ellauri333.html on line 53: Kaippa ton andamaaneille sijoitetun netclicks-sarjan opetus on ettei kunnon hindun pidä mennä merta edemmäxi kalaan. Bharata on itäinkkarille aivan riittävä. Eikä pidä olla eriseurainen vaan ottaa osaa tiimikokouxiin. Tottelemattomalle sikhille kävikin kohta kalpaten. Kalautti päänsä kiveen kaikuvasti kuten vähän aikasemmin norjalaisskotti Annikan vainoama paki ovenkamanaan. Ketan Kamat on se luihu poliisi, joka juonipaljastusten mukaan "is on the path to become a better man and working for the people of the island instead of being a sell-out" rakastuttuaan Rituun, sikhitohtorin uuteen apulaiseen, joka kexii curen nikotuxeen. Varmaan se on se lehdetön kasvi kukkaruukussa jota taxikuskin äiti toiveikkaasti kasteli vaikka pojat naureskelivat. Sen pojat ehtivät kyllä kuolla nikotuxeen ensixi. Mallikarjun kamalapalli tulee tästä sarjasta ezimättä mieleen. Sanna Marin esimerkixi on nuori mutiainen rähmällään lattialla hikipaidassa aakkostamassa jotain papereita. Buahaha.
ellauri359.html on line 130: >liene muita 'oikeita' papereita kuin maisterin
ellauri368.html on line 150: Törkeimmässä Laakkosen kohtaamassa tapauksessa yrittäjä tunki sairaalaan itsensä loukannutta ulkomaista työntekijää painostamaan, jottei tämä puhuisi viranomaisille. Mukana oli nippu allekirjoitettavia papereita tilanteen kaunistelemiseksi.
ellauri369.html on line 518: Froude oli ollut Thomas Carlylen henkilökohtainen, hyvä ystävä ja älyllinen opetuslapsi vuodesta 1861, ja heistä tuli vieläkin läheisempiä Carlylen vaimon Janen kuoleman jälkeen 21. huhtikuuta 1866. Lukiessaan Janen päiväkirjoja ja kirjeitä Carlyle hämmästyi hiänen onnettomuudestaan ja omaa ärtyneisyyttään ja välinpitämättömyyttään hiäntä kohtaan, ja hän päätti sovittaa asian kirjoittamalla hiänelle muistion. Vuonna 1871 Carlyle antoi Froudelle tämän muistion sekä nipun Janen henkilökohtaisia papereita julkaistavaksi Carlylen kuoleman jälkeen, jos Froude niin päätti. Lisäksi Carlyle nimitti Frouden yhdeksi omista kirjallisista pyöveleistään, vaikka hän oli (ehkä tarkoituksella) moniselitteinen ohjeissaan.
ellauri371.html on line 551: Yhden prosentin sarja. Me sallimme rahan pysähtymisen jos ei tule pentuja, ja siksi ei ole valtiota hyödyttäviä korolliset arvopaperit, lukuun ottamatta yhden prosentin sarjaa, niin, ettei korkomaksuja makseta valtiolle jolla on voima imeä iilimatoja. Oikeus laskea korollisia arvopapereita tarjotaan yksinomaan teollisuusyrityksille, joille ei ole vaikeaa maksaa noin/noin/voitolla, josta valtio ei tuota lainarahaa näille yrityksille, koska se lainaa kuluja varten, ei toimintaansa varten radiot.
ellauri371.html on line 575: Korvaamme vaihdon valtavalla valtion luotolla. Jäsenet, joiden nimittämisestä koostuu verotetut ja teolliset arvot ymmärtävät lain mukaan hallituksen näkökohdat. Nämä laitokset tekevät mitä pystyvät, heittää viisisataa markkinoille, miljoonia teollisuuspapereita yhdessä päivässä tai ostaa saman verran. Tällä tavalla koko toimiala pamahtaa kuin kana. Yksityiset yritykset tulevat meistä riippuvaisiksi. Voitte kuvitella, millaista voimaa saamme aikaan tämän läpi!
ellauri382.html on line 340: Livestriimaaja ja venäjän ammattitrollaaja Aino Kallio aka "Moskovan Tiltu". Kyseinen mukava neitonen puhui aikamoista paskaa radiokanavilla mutta oli monella tapaa trollitehtailun ensimmäisiä hahmoja. Propaganda mitä Tiitu tuuttasi oli niin yliampuvaa että lähetyksiä lähinnä kuunneltiin huumorimielessä. Mutta kuumottavia lähetyksistä tekee että siellä puhuttiin tunnetuista kaatuneista ja ihmisistä, joiden henkilöpapereita ryssä löysi kuolleilta tai vangeilta.
ellauri392.html on line 950: Rauhixen kulmahuoneen arkuista löytyi Wilhon ja Olkkarin Helluntai-kerhon jälkeenjääneitä papereita. Vainajien jälkeenjättämät zetteleitä pursuavat laatikot on aina samanlaisia, aika säälittäviä. Seuraavassa kaustisen Harry Hirschin laatikoista löytynyttä Brownin kirjastossa.
ellauri420.html on line 155: Hän vilkaisi uudelleen sinne, missä tytön pää lepäsi puoliksi täyteen siemensäkin päällä. Lucifer irrotti hansikkansa nostaakseen pussin salpaa ja kaivoi oikean kätensä sisältöön. Hänen sormensa kulkivat silkki- ja villakerrosten läpi. Lopulta hän kosketti pinoa papereita ja kiedoi nyrkkinsä sivuille. Käyttämällä takkiaan suojellakseen paperia sateelta, Lucifer nosti ne riittävän korkealle, jotta hän saattoi lukea ne irrottamatta silmiään tieltä.
ellauri424.html on line 266: Sen jälkeen muistan tämän: me seisotaan äidin kanssa jossain virallisessa paikassa, meille näyte- tään koneella kirjoitettuja papereita... Kaikki on olevinaan laillista... Meille sanotaan: "Tähän teidän kuuluu allekirjoittaa." Äiti allekirjoitti, mutta minä aloin itkeä - en ollut ennen käsittänyt mutta silloin se meni perille - meidät passitetaan maalle. Minua alkoi surettaa koulu ja kaverini joita en koskaan enää näkisi. Volodja-setä tuli siihen: "Allekirjoita pian, tai me viemme sinut lastenkotiin, ja äiti lähtee joka tapauksessa maalle. Sinä jäät yksin." Siinä oli joitain ihmisiä... muistan että ympärillä seisoi joitain ihmisiä, ja oli miliisikin. Kaikki olivat hiljaa. Volodja-setä oli lahjonut kaikki. Minä olin lapsı mitä minä saatoin... (Vaikenee hetkeksi.)
ellauri449.html on line 389: Tässä ilmapiirissä Wisconsinin senaattori Joseph McCarthy saattoi mennä jopa Trumania pidemmälle. Puhuessaan naisten republikaaniklubille Wheelingissä, Länsi-Virginiassa, vuoden 1950 alussa hän nosti esiin joitakin papereita ja huusi: ”Minulla on tässä kädessäni 205 henkilön lista – lista nimistä, jotka tehtiin ulkoministerin tietoon kommunistisen puolueen jäseninä ja jotka tästä huolimatta työskentelevät ja muokkaavat politiikkaa ulkoministeriössä.” Seuraavana päivänä puhuessaan Salt Lake Cityssä McCarthy väitti, että hänellä oli lista 57 (luku muuttui jatkuvasti kuin Moosexella Siinain vuorella) tällaisesta kommunistista ulkoministeriössä. Pian sen jälkeen hän esiintyi senaatin istuntosalissa mukanaan noin sadan ulkoministeriön uskollisuuskansion kopioita. Kansiot olivat kolme vuotta vanhoja, ja useimmat ihmiset eivät enää olleet ulkoministeriössä, mutta McCarthy luki niitä silti, keksien, lisäten ja muuttaen lukemisen aikana. Yhdessä tapauksessa hän muutti kansion kuvauksen "liberaali" kuvaukseksi "kommunistisesti suuntautunut", toisessa muodossa "aktiivinen kanssamatkustaja" kuvaukseksi "aktiiviseksi kommunistiksi" ja niin edelleen.
xxx/ellauri013.html on line 621: etsisin lattialta muistiinpanopapereita

xxx/ellauri013.html on line 989: Ensin se sekvenssi missä en saa väitöskirjaa koskaan valmiixi, se on vaan kasa tuhnuisia koneella kirjotettuja papereita. Olin ottanut niistä valokopiot mutta unohtanut minne laitoin ne.
xxx/ellauri027.html on line 677: Tyypillinen johtoryhmän tai hallituksen palaveri on tilanne, jossa osanottajat istuvat pitkän pöydän ympärillä kuuntelemassa pitkiä totisia puheenvuoroja, katsomassa taulukoita, hypistelemässä papereita sekä selaamassa sähköpostia. Millaisia ideoita ja päätöksiä syntyisi, jos palaverit aloitettaisiin musiikilla, pidettäisiin ainakin osittain kävellen, istuttaisiin rennosti ringissä, katkaistaisiin rutiinikeskustelu välillä vaikka siihen, että joku kertoo koskettavan tai hauskan tarinan? Tai että viritetään filosofinen pohdinta firman missiosta?
xxx/ellauri113.html on line 164: Siinä se olis lyhyt ja oikea vastaus, mutta vitun vamma jaxaa vekuttaa päinvastaisesta kuin ruuneperi. Onnex onnex se oli rullatuolissa. Muuten se varmaan heiluis jo tuolla lentoradalla Elon Muskin autolla. Tai no sehän olis sinänsä hyvä asia jos se olis häipynyt ulkoavaruuteen kuin Aniara, tai neuvostokoira Laika. Tässä se paljastaa oikean karvansa: se on just tollanen kaikki mulle heti nyt tyypin vitun konkistadori jonka ansiota on koko maailman tuho ja ylikansoitus. Ja size halus vielä mennä levittämään vammasta runkkuaan muille planeetoille. Hyi helvetti. Mix vitussa? "Ilmeinen vastaus on sixi että se on siellä." Just siitä syystä Mount Everestkin on nyt täynnä hampurilaispapereita, kiipeilijöiden raatoja ja muita roskia kun tollaset wannabe Hillaryt vaeltaa sinne jonossa. "Maapallolle jääminen olisi sama kuin että autiolle saarelle haaxirikkoutuneet eivät yrittäisi päästä pois." No helvetti ei tää saari ollut autio ennenkuin Tapsan laiset tuholaiset autioitti sen. "Meidän on tutkittava aurinkokuntaa saadaxemme selville missä ihminen voi elää." Ei mitään tarvetta, aurinkokunnan ainut siisti paikka on, tai siis oli, tää planeetta.
xxx/ellauri122.html on line 932: Yossarian, kuten monet muutkin sotilaat, yrittää paeta sodan todellisuuksia juopumalla, syömällä itseään messuhallissa ja harrastamalla seksiä, vaikka romaanin tapahtumien ansiosta on helppo uskoa, että hän tekisi näitä asioita joka tapauksessa. Yossarian on jatkuvassa ristiriidassa sotilaspolitiikan "Catch-22" kanssa, joka on ympyräperusteisesti perusteltu byrokraattinen ansa, jota hänen esimiehensä käyttävät perustellakseen monia epäloogisia vaatimuksiaan. Toisin sanoen hän ei voi saada hullun papereita teeskentelemällä hullua, koska hänen esimiehensä näkevät hänen halunsa päästä pois lentämisestä merkiksi täydellisestä mielenterveydestä (siis Catch-22).
xxx/ellauri200.html on line 398: Christie nyökkäsi nöyränä ja suloisena ja häpeänsä kantaen. Kirkon takahuoneen kahdesta pikku ikkunasta ei päässyt paljon valoa sisään, joten siellä paloi päivälläkin hehkulamppu. Pöydällä oli pino varainkeruukirjekuoria ja niiden vieressä kasa värillistä silkkipaperia, joka muistutti harsonohutta kangasta. Tytöt siirtyivät tehtäviinsä. Jotkut kirjoittivat nimiä kuoriin, toiset leikkelivät silkkipapereita ja taittelivat niistä kukkia, jotka he liimasivat ja sitoivat näyttäviksi seppeleiksi. Tulevana sun nuntaina erityisessä Kiitospäivän jumalanpalveluksessa seppeleet riippuisivat Päällikkö Omenkan paksussa kaulassa sekä hänen perheenjäsentensä hennommissa kauloissa. Hän oli lahjoittanut seurakunnalle kaksi uutta pakettiautoa.
xxx/ellauri436.html on line 119: Pulu olis voinut selventää että sen esimerkki opiskelija ei valinnut arvoja vaan koitti ratkaista tilannetta missä niitä ei voinut toteuttaa kaikkia kerralla. Eli oli tällänen utilitaristinen pelitilanne missä pitää löytää moniulotteisen preferenssirelaation optimi. Tästä luin paljonkin teknisiä papereita takavuosina. Ei siitä muistaaxeni tullut valmista. Preferences are revealed by the choice function, provided certain axioms are satisfied. Ne eivät välttämättä täyty, vaan paljastunut relaatio on syklinen. Pulun mielestä saakoon höpsismi ratkaista. Oikeastaan tässä kohin voisin ollakin Pulun linjoilla. Kasuistiikka eli sekastrategia voi ollakin paras pitkässä juoxussa. Siihen viittaa sekin että apinat on menestyneet näinkin hyvin olemalla väliin kilttejä väliin tuhmia.
41