ellauri023.html on line 490: Kolmantena Mantana oli aputyttö Amanda Ahvenainen. Loppupeleissä sairas Siimes virui uunin pankolla.

ellauri040.html on line 133: Descartes kuoli vilustumistautiin sekin jouduttuaan heräämään viiden aikaan aamulla opettamaan coogitoota meidän Kristina-tädille. Kristina ei oppinut vaan lähti paavin pakeille. Reikärauta Rene jäi Tukholmaan ja kuoli flunssaan kuten 1000 muutakin ruozimamuvanhusta äskettäin. Descartesilla oli tapa mietiskellä uuninpankolla, koska siellä oli lämmin. Ja hah, veteli varmaan siellä vaan dogmattisia unia kuin muumipappa. Dormio ergo sum ois ollut lyhyempi lause.
ellauri117.html on line 642: Kehuttava jumala ja meidän herran Jeshuan rasvixen iskä joka palkizi meitä kaikella pneumaattisella kehulla taivaanpankolla rasvixen muodossa kun valizi meidät siinä ennen maailman pystytystä meidät olemaan pyhiä ja laittamattomia vastapäätä sitä lempeydessä. Päätettyään etukäteen meidät adoptioon rasvixen Jeshuan läpitte siihen, sen tahdon hyväxinäkemyxen mukaisesti sen kehun kazomuxen hymistyxeen, missä se palkizi meitä laupiaalla jossa meillä on maxusuoritus sen veren läpi pääsy lipsahduxista sen armeliaisuuden rikkautta myöden jota se syyti meihin kaikessa viisaudessa ja harkinnassa tiedottaen meille sen tahdon salaisuuden sen näkemyxen mukaan jonka se oli etukäteen kexinyt: eräpäivien taloudellisuuden nimessä tehdä yhteenvedon kaikesta rasvixen muodossa, sekä ne taivaalliset että ne maalliset siellä minne myös meidät kuzuttiin etukäteen kazottuina sen pläänin mukaan joka hommasi kaiken sen tahdon halun mukaan notta me ollaan sen kazomuxen hymistyxeen ne etukäteen toivotut rasvixessa johon myös teidät kuultuanne totuuden ja selviämisenne ilouutisen ja tultuanne siitä vakuuttuneixi on sinetöity samaan komentoon pyhällä paineilmalla joka on meidän perinnön yleissitoumus talletuxen lunastuxeen sen käsityxen hymistyxeen jne.
ellauri155.html on line 942: But knowing not he sits upon a throne; Tietämättä että se istuu taivaan pankolla;
ellauri326.html on line 466: Ignas J. Scheynius: Punainen tulva nousee. WSOY 1942 (Juorkunan Jussin juttuja ei tajunneet liettualaiset sen enempää kuin ruåzalaiset, täysin yli hilseen menivät. Minä vain pankolla makasin.)
ellauri351.html on line 41: Minä vain pankolla makasin.
xxx/ellauri125.html on line 382: Minä vain pankolla makasin.
xxx/ellauri296.html on line 144: Ensimmäisen temppelin tuhoaminen Nabu-kudurru-usurrin kuivureiden toimesta 587 eKr (fig. 1) oli juutalaisen historian vedenjakaja. Puutteistaan huolimatta juutalainen kansa otti tuhon oppitunnit sydämeensä ja rakensi elämänsä uudelleen fyysisest ja henkisest.Tosiasiat tuhosta ovat riittävän yksinkertaisia. Profeetta Jeremia oli varoittanut tulevasta tuomiosta vuosia. Kirjoittanut Baruk haamukirjoittajana jeremiadin nimeltä "Eikhä!". Juudea eli väärän turvallisuuden tunteen kanssa. Heistä jotenkin tuntui, että he voisivat kapinoida Babylonin valtaa vastaan ja tukea kapinaa. He pettivät itseään Egyptin suojelevan heitä luullen, että heidän eteläinen naapurinsa haluaisi mieluummin kohdata Babylonin Jerusalemista pohjoiseen, mieluummin kuin taisteli heitä omilla rajoillaan. Egypti ei kuitenkaan ollut halukas vuodattamaan pisaraa egyptiläistä verta Juudean puolesta.Toinen harha oli, että babylonialaiset jotenkin unohtaisivat heidät. Babylonin kuningas ei kuitenkaan aikonut päästää Juudeaa luisumaan kiertoradalta. Hän tuli koko armeijansa kanssa tukahduttamaan kapinan – ja hän tuli julmuudella, kostolla ja lopullisuudella. Hän ei vain halunnut opettaa juutalaisille oppituntia, vaan myös tyrmätä kenenkään muun mielen, että voisit jotenkin ylittää Babylonian valtakunnan ja joutua kärsimättä seurauksista. Nebukadnessar tuli pohjoisesta ja tunkeutui Juudean esikaupunkiin. Kesän alkuun mennessä hänen armeijansa oli leiriytynyt Jerusalemin ympärille. Hän katkaisi kaupungin ja kiristi järjestelmällisesti silmukkaa Jerusalemin ympärillä. Tammus-kuun yhdeksäntenä päivänä kaupungin muurit murtuivat ja Babylonian armeija tulvi läpi.Kuukaudessa he olivat tuhonneet kaikki Juudean vastarinnan taskut. Kymmeniä tuhansia kuoli piirityksessä, joka aiheutti nälän ja ruton ja sitten miekan ja tulen. Ne, jotka pystyivät siihen, pakenivat. Babylonialaiset olivat kuitenkin ennakoineet sen ja paimentaneet pakenevia jättiläisorjaleireille, joista heidät (no, osa heistä) kuljetettiin pakkosiirtolaisuuteen Irakin Tel-Aviviin. Vuonna 1950 20K palestiinalaista kykki Bethlehemin ulkopuolella teltoissa janoisina kuikkien kuinka siionistit löhöivät niiden kotipankolla ja hörppivät niiden keltaisia jaffoja. (Tästä kertoi silloinen pro-israeli Kotiliesi-lehti.) Jotkut asiat eivät koskaan muutu.
8