ellauri023.html on line 1097: Vessias on tullut lässyttämään ilman palkkiota. Sitä harmittaa kun tulee liian hitaita läpyjä. Eskin ylisanat ei paljon lämmitä. Ne on kärsineet aika pahan inflaation. Molemmat on pellejä, mutta Vessias on vähemmän tympäisevä sittenkin. Tunti mennyt. Vielä tunti. Apua! Hädässä avuxeni huudan Teppo Raimoa. Mut se ei vastaa, se on täysinpalvellut.
ellauri030.html on line 217: Alaviite: (Chaucerin sana guerdon tarkoittaa palkkiota, saksan Widerlohn.)
ellauri039.html on line 576: Sellanen joka ei odota palkkiota eikä pelkää

ellauri073.html on line 216: Teknikot ja vähiten apinamaiset kynäilijät arvioivat että McCainin selkeästi humaanein hetki kampanjassa oli Warren MI kaupungintalolla maanantaina kyselytunnilla, kun keski-ikäinen mies urheilutakissa ja baskerissa, joka ei näyttänyt mitenkään tavallisuudesta poikkeavalta, mutta osoittautui kukkelikuu hulluxi, kirjaimellisesti, siis niinkuin DSM asteikon IV-asteen skizofreenikko – tuli mikille ja sanoi että Michiganin hallituxella on mielenhallintakone joka vaikuttaa aivoaaltoihin, niin että ei auta edes kääriä rullakaupalla alumiinia pään ympärille vain pikkuriikkisillä näkö- ja hengitysaukoilla, ja haluaa tietää aikooko McCain presidenttinä käyttää Michiganin ajatustenhallintakonetta murhaajien nappaamiseen ja kongressin armahtamiseen ja hankkiakseen henkilökohtaista palkkiota 60v urasta mielenhallinnassa, ja voisiko hän saada vastauxen kirjallisena.
ellauri163.html on line 811: Monet kriitikot ovat pitäneet tässä siitä, että vaikka Mouchette on ehdottomasti ulkopuolinen kaupungissaan, hän ei ole kapinallinen, hän ei ole kumouksiivinen, joten hän näyttää melkein määrätyn murskaantumaan. En kuitenkaan näe todisteita tästä näkökulmasta elokuvan kehyksissä. Ensinnäkin suuri osa tästä olettamuksesta tulee hyväksymällä näkemys, jonka mukaan Bressonin elokuvamainen kosmos on puhdasta kärsimyksen hyväksymistä, palkkiota tuonpuoleisessa - oli se sitten varhaisimmista elokuvistaan hänen myöhempien elokuviensa kautta. Koska tämä on vasta kolmas häneltä näkemäni elokuva, en voi puhua auktoriteetilla muista kuin näistä, mutta jopa kolmikossa (Maalaispapin päiväkirja, Au Hasard Balthazar, ja tämä), jonka olen nähnyt, tämä on todistettavasti väärin. Muut elokuvat syrjäyttäen, Mouchette ei selvästikään ole haluton:
ellauri249.html on line 238: Uudistusten myötä tiloille annettiin enemmän päätäntävaltaa. Aloitteellisimmille ja työteliäimmille kolhoositilallisille oli luvassa palkkiota. Hruštšov esitteli uudistuksensa Stalinille, joka oli luonnollisesti tyytyväinen tuotannon kasvuun, mutta moitti suunnitelmaa liiasta vapaamielisyydestä. Stalinin mukaan ilman kuria kaikki hajoaisi. Talous lähti Hruštšovin kaudella Ukrainassa selvään nousuun: sato ylittyi vuonna 1939 edellisvuotisesta 21,5 %, hiilentuotanto kasvoi ja uudet tehtaat valmistuivat suunnitellusti. Kaåitalismi alkoi nostaa päätä taas Ukrainassa.
ellauri391.html on line 106: Se oli Harcourtin korjattu versio, joka ilmestyi joissakin sanomalehdissä seuraavana huhtikuussa 1939, kun Paderewski vieraili Hooverin luona hänen Palo Alto -kodissaan. Mutta jos tämä korjattu versio on totta, miksi Hoover ei käyttänyt sitä muistelmiensa ensimmäisessä osassa, jotka ilmestyivät vuonna 1951? Hooverin ensimmäinen pitkä kuvaus tapahtumasta kirjoitettiin vasta vuosina 1961–1963, jolloin hän aloitti Magnum Opuksensa Puola-osion parissa. George H. Nash ei koskaan julkaissut Hooverin elinaikana, mutta editoi huolellisesti erilaisia ​​luonnoksia ja julkaisi sen vuonna 2011 nimellä Freedom Betrayed: Herbert Hooverin toisen maailmansodan salainen historia ja sen jälkimainingit . Laajennetussa alaviitteessä Hoover muistelee 1 500 dollarin suorituspalkkiota, mutta hänellä ja hänen ystävillään oli tarjota Paderewskille vain 150 dollaria. Hooverin mukaan: "Paderewski nauroi ja ehdotti, että keskeytämme kihlauksen johonkin tulevaan tilaisuuteen, kun hän oli lännessä. Eräs jäsenistämme ehdotti, että emme ehkä pystyisi tekemään sitä, koska olisimme saattaneet hajota, ja tarjosi jälleen 150 dollaria. Paderewski nauroi taas ja sanoi, että lykkäämme sitäkin. Muistin tämän jakson hänelle, kun tapasin hänet pääministerinä rauhankonferenssissa. Hän naurahti taas."
xxx/ellauri136.html on line 636: Lähteen paljastuttua Noora eristetään kotiinsa viikoiksi ennen teloitusta. Eräänä päivänä hän saa vieraakseen sotilaskomentaja Taron (nimestä päätellen kai japsu), joka on aiemminkin käynyt vierailuilla tiemestarin talossa ja yrittänyt saada perhettä kiinni vesirikoksesta. Taro tarjoaa Nooralle mahdollisuutta jäädä henkiin sillä ehdolla, että he tekisivät Senjan kanssa töitä armeijalle. Noora kieltäytyy: ”Olin yksin, ja sanoin ainoan asian, jonka saatoin sanoa. ’Mikään ei saa minua ottamaan tarjoustanne vastaan’, ei edes salamiakki.” Noora luopuu mieluummin Fazerin salmiakista kuin toimii arvojensa vastaisesti, ja tässä hän vertautuu henkilöhahmona jälleen marttyyriin. Nooran ja Taron erottaa toisistaan kuin ruozalaisen sotilaan ja upseerin saunassa vain kepillä. He käyvät vierailun päätteeksi filosofisen keskustelun elämän tarkoituksesta. Molemmat uskovat, ettei kuoleman jälkeen ole luvassa pelastusta tai palkkiota siitä, miten on elämänsä elänyt, mutta Noora sanoo: ”Uskon, että vaikeita valintoja on tehtävä jokaisena päivänä, siitä huolimatta, että hyvin tietää, ettei mitään palkkiota ole. Koska jos ei ole mitään muuta kuin tämä, se on ainoa tapa jättää elämästään jälki, jolla on jotain merkitystä.” Taro sen sijaan toteaa: ”jos mitään muuta ei ole kuin tämä, voin yhtä hyvin nauttia siitä niin kauan kuin sitä kestää.” Toisin kuin egoistiseksi hedonistiksi osoittautuva Taro, stooalainen Noora pysyy uskollisena isin arvoille ja sille, minkä kokee oikeaksi, vaikka ei edes odota palkkiota. Omalla tavallaan palkkio hänelle lienee kuitenkin se, että hän tietää jättäneensä elämästään jäljen, ”jolla on jotain merkitystä”. Vittu noita iänikuisia omia etujaan ajavia merkityxiä. Vitun palkkoita. Vitun jälkiä. Veteen piirrettyjä viivoja. Tieraatoja.
xxx/ellauri307.html on line 653: Palkkionmetsästäjä on yksityinen agentti, joka työskentelee takuita vastaan, ja hän vangitsee pakolaisia tai rikollisia provisiota tai palkkiota vastaan . Ammatti, joka tunnetaan virallisesti takuita valvovana agenttina tai pakolaisena takaisinperinnän agenttina, on perinteisesti toiminut poliiseja ja muita valtion edustajia koskevien lakisääteisten rajoitusten ulkopuolella. Tämä johtuu siitä, että vastaajan ja takausasiamiehen välinen takuita koskeva sopimus on pohjimmiltaan siviilisopimus , joka on lainanantajan velvollinen panemaan täytäntöön. Tämän seurauksena takuitalokasmiehen palkkaamilla palkkionmetsästäjillä on merkittäviä laillisia etuoikeuksia, kuten väkisin meneminen vastaajan kotiin ilman todennäköistä syytä tai etsintälupa; Koska he eivät kuitenkaan ole poliiseja, palkkionmetsästäjät ovat alttiina oikeudellisille vastuille, joilta valtion edustajia suojellaan, koska nämä immuniteetit antavat poliisille mahdollisuuden suorittaa tehtävänsä, esim ampua notmiitä, tehokkaasti ilman oikeudenkäyntien pelkoa. Palkkionmetsästäjän luona jokapäiväisiä kansalaisia ei vaadita vastaamaan kysymyksiinsä eikä heitä saa pidättää. Palkkionmetsästäjät ovat tyypillisesti riippumattomia urakoitsijoita, joille on maksettu palkkion pakolaisen takuumaksun kokonaismäärästä. he tarjoavat oman ammatillisen vastuuvakuutuksen ja saavat palkkaa vain, jos he löytävät "pakolaisen" ja tuovat ne sisään.
xxx/ellauri314.html on line 147: Izeensä tyytyväistä kikhernekauppiasta ei jää vaivaamaan haihtuuko se kuin pieru Saheliin vai tapaako kaverinsa stängselin ryssän puolella; kummallakin vaihtoeholla on puolesa. Mutta siltäpä pakanana puuttuu synnintunto, se ei angstaa taivaan isän tuomiota eikä toivo siltä palkkiota hyvästä käytöxestä. Sixi se voi suhtautua koko kymysyxeen aika loivasti.
10