William Butler Yeats (13. kesäkuuta 1865 Sandymount, Irlanti – 28. tammikuuta 1939 Menton, Ranska) oli irlantilainen runoilija. Yeats oli merkittävä voima perinteisen irlantilaisen kulttuurin elvyttämisessä ja yksi Irlannin kansallisteatterin perustajista. Yeats sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1923.

• Abhijit Banerjee (s. 1961), intialais-yhdysvaltalainen taloustieteilijä, Nobelin taloustieteen palkinnon saaja
  ellauri203.html on line 296: Vuonna 1960 Miłosz muutti Kalifornian Berkeleyyn ja sai viran Kalifornian yliopistosta, jossa hän toimi Puolan kirjallisuuden ja slaavilaisten kielten ja kirjallisuuden professorina 1961–1998. Czesław sai 1978 Neustadtin kansainvälisen kirjallisuuspalkinnon. Yhdysvaltojen kansalaisuuden hän sai 1970.
  ellauri203.html on line 298: Czesław Miłosz sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1980. Kommunistinen Puola sensuroi hänen teoksiaan, mutta niitä julkaistiin maanalaisina painoksina. Rautaesiripun kaaduttua vuonna 1989 Miłosz saattoi palata Puolaan. Hän asettui asumaan osaksi Krakovaan mutta säilytti myös Kalifornian-kotinsa siltä varalta ettei viihtyisikään Puolassa. Miłosz heitti Israelin holokaustimuistopaikalle kunnialaatan. Hän kuoli 2004 kotonaan Krakovassa 93-vuotiaana. Hänet on haudattu Krakovan Kazimierzissa sijaitsevan Kalliokirkon (Kościół na Skałce) Varattomien veljien kryptaan.
  ellauri204.html on line 485: Korhosen kirja valittiin hiljattain ehdolle Finlandia-palkinnon saajaksi. Tämä ei ole yllätys, sillä teos sisältää poikkeuksellisen hyvin kirjoitettuja kohtia. Romaani ei ole aivan kansainvälistä tasoa, mutta erottuu edukseen kotimaisessa kirjallisuudessa. Sen nostaminen joulumyyntiä vauhdittavan tunnustuksen saajaksi olisi pieni ihme sinänsä.
  ellauri204.html on line 513: Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan valitsee tänä vuonna toimittaja Baba Lybeck. Palkinto jaetaan tietokirjallisuuden ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintojen tavoin 24. marraskuuta. Palkinnot ovat suuruudeltaan 30 000 euroa.
  ellauri206.html on line 123: Tänään juhlittaisiin. Tänään tanssittaisiin ja sädehdittäisiin. Tänään bioninen irakilaispoika vastaanottaisi Amputaatioyhdistyksen myöntämän Toivon lapsi -palkinnon. Sodan runtelema Ali nousisi lavalle, tiedotusvälineiden valokeilaan. Hänen myoelektroninen käsiproteesinsa surahtelisi yleisön edessä, ja hän puhuisi käsittämättömiä sanoja, jotka joku tulkkaisi ymmärrettäväksi puheeksi. Optimistinen Ali kertoisi Irakista. Hän kertoisi kärsineestä kotimaastaan, jonka yltä diktaattorin varjo oli väistynyt. Siellä oli kuuma, siellä oli öljyä ja siellä asui sunnimuslimeja ja shiatsumuslimeja, jotka riitelivät keskenään. Ja nykyään siellä asui myös amerikkalaisia ja brittejä, jotka pitivät haurasta järjestystä yllä henkensä kaupalla ja tarjosivat maalle mahdollisuutta paranemiseen. Maailmanpoliisista oli tullut globaalinen ylilääkäri. Kun kuolio on pitkällä, ainoa ratkaisu on amputaatio. Pelastetaan mikä pelastettavissa on, eli öljyvarat.
  ellauri210.html on line 638: Arp teki ison reliefin Harvardiin ja suuren muraalin Pariisiin ja sai niistä 1954 Venetsian biennaalissa kuvanveiston suuren palkinnon.
  ellauri210.html on line 1238: George Bernard Shaw (26. heinäkuuta 1856 Dublin, Irlanti – 2. marraskuuta 1950 Hertfordshire, Englanti) oli irlantilaissyntyinen, brittiläinen näytelmäkirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1925. Hänen tunnetuin näytelmänsä on Pygmalion (1912), jonka pohjalta on tehty elokuva Pygmalion (1938) ja yhdysvaltalainen musikaali My Fair Lady. Shaw sai Pygmalionin elokuvakäsikirjoituksesta parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon, ja hän on ensimmäinen henkilö, joka on palkittu sekä kirjallisuuden Nobelilla että Oscarilla.
  ellauri214.html on line 588: Olga Tokarczuk on yksi Puolan suosituimmista ihmisistä. Luultavasti kukaan ei ole kuullut siitä, että kirjailija voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Vimma pyyhkäisi paitsi koko Puolan myös maailman. Toistaiseksi erittäin vaatimaton Olga Tokarczuk on tullut fanien ja toimittajien kysynnäksi. Vaikka hän antaa itse paljon haastatteluja, hän puhuu harvoin yksityiselämästään. Tiedetään, että hän on Grzegorz Zygadłan onnellinen vaimo, kuusi vuotta nuorempi kuin hän, koulutukseltaan filologi. Olga Tokarczukilla on myös poika Zbigniew, joka on hänen ensimmäisen avioliitonsa hedelmä kustantaja Roman Fingasin kanssa. Olgan kirjassa ovat naiset hyvixiä ja/tai fixuja, miehet pahixia ja/tai tyhmiä. Nii oikke, maxellaan vähän kalavelkoja. Näytetään niille pillua muttei anneta. Koko kirja on aikuisten satua. Eikä edes niin kovinkaan aikusten.
  ellauri217.html on line 384: Liukkaan kiertopalkinnon taitaa viedä kalansilmäinen ekonomi joka ei anna Marinalle heti eka iltana. Se jäi harmittamaan. Missä vika, haisiko se pahalta?
  ellauri219.html on line 1020: John Cheever (1912 Quincy, Massachusetts, Yhdysvallat – 1982 Ossining, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen suomeksi nimellä Hyvästi, veljeni ilmestynyt teoksensa sai Pulitzer-palkinnon.
  ellauri226.html on line 89: Sanoi sardiiniasuinen Grazia Deledda parhaisiinsa pukeutuneille Nobel-vieraille pokatessaan toiselle vielä pyylevämmälle italiattarelle, Matilda Seraolle alunperin tarkoitetun nobelpalkinnon vuonna 1926. Matildalta dynamiittipötkö meni sivu suun koska pelle Mussolini torppasi sen signora Seraon allekirjoitettua Benedetto Crocen antifasistisen manifestin. Serao kuoli vuoden kuluttua sydäninfarktiin. Vielä yxi paxu ruumis pää alaspäin hirtetyn Beniton syntilistalle.
  ellauri238.html on line 231: Kirsch opiskeli aluksi vuosina 1954–1958 biologiaa Hallessa. Vuosina 1963–1965 hän suoritti kirjallisuusopintoja Leipzigissa Johannes R. Becherin mukaan nimetyssä kirjallisuusinstituutissa (nyk. Deutsches Literaturinstitut Leipzig). Hän oli vuosina 1960–1968 naimisissa runoilijakollegansa Rainer Kirschin kanss.a Kirschit tekivätkin yhteistyönä muun muassa runokokoelman Gespräch mit dem Saurier (1965). Hän kirjoitti luontoon liittyvistä aiheista mutta painokkaasti myös politiikan kysymyksistä, kuten demokratiasta ja ihmisoikeuksista, ja joutui lähtemään länteen osallistuttuaan protesteihin Wolf Biermannin karkotuksesta. Kirsch oli DDR:n runouden merkittäviä nimiä. Hän sai lännessä lukuisia palkintoja, kuten Peter-Huchel-palkinnon 1993 ja Georg-Büchner-palkinnon 1996. Saarikosken Penasta ei ole mitään mainintaa. Ingrid oli Ilmaria 2v vanhempi, Tuula-Liina 4v nuorempi.
  ellauri238.html on line 759: Zbigniew Herbert (1924 Lviv, Puola– 1998 Varsova, Puola) oli ukrainalais-puolalainen runoilija ja moralisti. Hän käsittelee tuotannossaan ajankohdan ongelmia historian ja humanistisen kulttuuriperinteen näkökulmasta. Hän on kirjoittanut myös kuunnelmia ja esseitä. Jussi Rostin suomentama Herbertin runojen kokoelma Kyynelten teknologiasta (WSOY, 2005) on saanut 2006 Kimityskarhu-palkinnon. Pentti Saarikosken suomennosten alkukielestä ei ole varmuutta, sillä Herbert kirjoitti myös englanniksi.
  ellauri240.html on line 59: Joyce Diane Brothers (1927-2013) oli amerikkalainen psykologi, televisiopersoona, neuvoja, kolumnisti ja kirjailija. Hän tuli tunnetuksi ensimmäisen kerran vuonna 1955 voittamalla pääpalkinnon amerikkalaisessa peliohjelmassa The $64,000 Question. Pikku-Aune oli aivan ilmiselvä juutalainen, os. Bauer, siskokin nai jonkun Goldsmithin. In 1949, she married Milton Brothers, who later went on to become an internist. 40 years later in 1989, Brothers lost her husband to bladder cancer. Following the death of her husband, Brothers fell into a state of depression for a year and contemplated suicide (at 62); however, she used her own self-help work to achieve inner peace and happiness. Brothers and her husband had a daughter, four grandchildren and two great-grandchildren.
  ellauri242.html on line 166: Perventsevin toisesta maailmansodasta kertova romaani ”Varjele kunniaa nuoresta pitäen” (Tšest s molodu, 1948) sai Stalin-palkinnon vuonna 1949. Samana vuonna hänet palkittiin Igor Savtšenkon ohjaaman elokuvan ”Kolmas isku” (Treti udar, 1948) käsikirjoituksesta. Kirjailija on saanut myös Leninin kunniamerkin. Hänen avoimen propagandististen teoksiensa taiteellinen arvo on vähäinen. Taide ja propaganda näät hikisesti yhteen soppii, ja silloinkin vaan jos propaganda puhaltaa meikäläisten koppiin. Toisen kautta eipä sanokaamme ruozalaisissa dekkareissakaan ole mainittavasti taidearvoja.
  ellauri243.html on line 88: Elokuva oli kaupallinen menestys ja se tuotti 321 miljoonaa dollaria lipputuloja maailmanlaajuisesti. Se sai monia palkintoja ja ehdokkuuksia mukaan lukien kahdeksan Oscar-ehdokkuutta muun muassa parhaasta elokuvasta, ohjauksesta ja alkuperäisestä käsikirjoituksesta. Waltz voitti Hans Landan roolistaan parhaan miespääosan palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla, sekä parhaan miessivuosan Oscar-, Bafta-, SAG- ja Golden Globe -palkinnot.
  ellauri243.html on line 680: Mises kirjoitti ja vittuili laajasti klassisesta liberalismista. Hän kannatti täysin vapaata markkinataloutta ja vähimmäistä yövartijavaltiota. Misesillä oli ratkaiseva vaikutus oppilaaseensa Friedrich von Hayekiin, joka sai sittemmin taloustieteen Nobel-palkinnon (no tietysti) ja tunnettiin myös liberalismia puolustavana kirjailijana ja filosofina. Hayek on sanonut kääntyneensä sosialismista liberalismiin parikymmenvuotiaana 1920-luvulla nimenomaan opettajansa Misesin teosten Liberalismi ja Sosialismi ansiosta.
  ellauri244.html on line 504: Ville-Juhani Sutinen pokkasi jostain syystä Tieto-Finlandia palkinnon. Moukka! Olis ottanut edes paskerilakin päästä sisällä. Monet lukevat klassikoita väärin, ja vääristä syistä, hän saarnaa diletanttina. Vittuako sekin niistä klassikoista mitään ymmärtää?? Siis missä kohtaa tässä on nyt se "tieto"? Täähän on vittu ihan pelkkää mutua. Waltari on bestsellerhöttöä, Marquez humoreskia, Bulgakov neuvostolaista spefiä kolkytluvulta, Proust muistelmia homoilusta, so what is new? Kuka muka ei tiennyt tätä? Minkälaisille neuvottomille tässä jaellaan tippejä? No palkinto tuli joltain rokotuslääkäriltä, jonka claim to fame oli se että se esiintyi koronapandemian aikana koko ajan telkassa. Koko esseekokoelman poinzi on ettei tarvi enää näitä klassikoita lukea, kun voi jo loistaa keskusteluissa lainaamalla Ville-Juhanin esseitä. Siihen tarkoituxeen on kyllä netissä lunttisivustot, monista klassikoista on myös kuvitetut versiot. Paulin laajat tiedot klassikoista perustuu Aku Ankka taskukirjoihin.
  ellauri244.html on line 506: Ville-Juhani Sutinen (s. 1980 Kokemäki) on suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Hän on julkaissut runokokoelmia, esseeteoksia, romaaneja ja tietokirjoja sekä suomentanut runoja, esseitä ja proosaa. Vuonna 2019 Sutinen ja Ville Ropponen olivat tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana teoksella Luiden tie – Gulagin jäljillä. Sutinen voitti palkinnon 2022 esseeteoksestaan Vaivan arvoista – esseitä poikkeuskirjallisuudesta. Tää kuikka syntyi Kokemäenjoella samana vuonna kuin Harri Sirola työnsi pientä hopeamunaa Anja Kaurasen kaninkarvoihin Herlinien maxamassa poxissa Merikadulla. Vain siis vuotta vanhempi kuin meidän John. On se surkeaa.
  ellauri245.html on line 145: Teos sai Norjassa vuoden parhaan rikosromaanin Riverton-palkinnon ja sille myönnettiin myös vuoden parhaan pohjoismaisen rikosromaanin Lasiavain-palkinto.
  ellauri246.html on line 44: Vuonna 1966 jakoi Ruozin ukkotemia dynypalkinnon kahden eloonjääneen juutalaisen kesken, toinen oli Tukholmassa kyyristellyt Nelly Sachs ja toinen Israelissa sadetta pitänyt Shmuel Agnon. Seuraavana vuonna alkoi 7 päivän sota. Ruåzalaiset ehättivät tunnustamaan länsivärejä vähän etuajassa.
  ellauri246.html on line 54: Agnonin kertomus Morsiuskatos ilmestyi 1931, ja hänestä tuli sen ansiosta johtava hepreankielinen kirjailija. Hänelle myönnettiin kahdesti sekä Bialik-palkinto että Israelin valtion kirjallisuuspalkinto. Vuonna 1966 hän sai ensimmäisenä israelilaisena Nobelin kirjallisuuspalkinnon yhdessä Ruotsissa asuvan saksanjuutalaisen runoilijan Nelly Sachsin kanssa. Palkinnon vastaanottotilaisuudessa Agnon esitteli itsensä näin: ”Johtuen historiallisesta katastrofista, jossa Rooman keisari Titus tuhosi Jerusalemin ja Israelin kansa karkotettiin maanpakoon, minä satuin syntymään yhdessä maanpakolaisuuden kaupungeista. Mutta itse olen aina pitänyt itseäni syntyperäisenä jerusalemilaisena.”
  ellauri246.html on line 60: Nelly Sachs (oik. Leonie Sachs, 10. joulukuuta 1891 Berliini – 12. toukokuuta 1970) oli saksalais-ruotsalainen runoilija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1966. Sachs syntyi Berliinissä varakkaaseen keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen. Hän oli tehtailija William Sachsin ja tämän vaimon Margaret (o.s. Karger) Sachsin ainoa lapsi. Perhe oli sivistynyt, uskonnollisesti liberaali ja täysin assimiloitunut saksalaiseen kulttuuriin. Nuori Nelly opiskeli musiikkia, tanssia ja kirjallisuutta. Viisitoistavuotiaana hän luki Gösta Berlingin tarun ja kirjoitti ihailijakirjeen Selma Lagerlöfille. Tästä alkoi ihailijakirjeenvaihto, jota kesti 35 vuotta.
  ellauri246.html on line 69: Vuonna 1966, yhdessä israelilaisen kirjailijan Samuel Josef Agnonin kanssa Nelly pokkasi Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Sachs oli vuoteen 2009 asti ainoa saksalais-ruåzalainen naiskirjailija, joka on saanut tämän palkinnon. 2009 sen sai Herta Müller, Celanin maanmies ja samanlainen antikommunisti Ceausescu-survivori.
  ellauri246.html on line 362: Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän joutui luopumaan palkinnon vastaanottamisesta, koska ei olisi voinut palata takaisin Tukholmasta Neuvostoliittoon, mikäli hän matkustaisi Ruotsiin vastaanottamaan palkinnon. Literaturnaja gazeta tuomitsi palkinnon myöntämisen Pasternakille vihamieliseksi teoksi Neuvostoliittoa kohtaan. Pasternak erotettiin myös Neuvostoliiton kirjailijaliitosta viisi päivää Nobel-palkinnon myöntämisen jälkeen.
  ellauri246.html on line 533: Kaikista mitä Brodsky omistaa, ei puutu vain lahjakkuutta, vaan kyky luoda ihanaa. Ja ulkomailla, jonkun muun paikan edessä, hänen edessään sama arkki. "Tämä valkoinen, tyhjä paperiarkki on täynnä rivejä. Tyhjyys voitetaan luovuudella. " Tässä on kaava, joka Brodsky tarjoaa taistelun tyhjästä. Aitoaan testataan ei-olemassaolo, turha kiirehtiä ikuisuudessa. Luovuus oli ainoa lanka, joka yhdistää Brodskin todellisuuteen, ja se on luovuutta, kuten me tiedämme runolla "Uusi elämä" (1988, Nobelin palkinnon toimituksen jälkeen) innostuksella kaiken pahan maan kasvoilta. Brodskin tuomioistuin itse on paljon tiukempi. Ehkä kirjoittaja itse on pettynyt niihin teksteihin, joista pidämme. On väistämätön ajatus henkilö, jolla on tehostetut vaatimukset. Dostoevskyn omistuksessa olevassa artikkelissa Brodsky toteaa, että kesken luovuutta alkaa haluta itseparannusta, mieluiten pyhyyttä. Mutta tietyssä vaiheessa sanataiteilija huomaa, että hänen sulka on saavuttanut enemmän menestystä kuin hänen sielunsa. Ja sitten hän asettaa tehtävän vähentää luovuuden ja persoonallisuuden välistä kuilua. Näin ollen moraalisen itseparannusongelma tulee esiin. "Mitä sinä työskentelet nyt?" - "Työskentelen itseäni". Oletko työskennellyt hyvin? kysyi Rodin kavereilta. Kuis käsi käyb, kysyi Jaakko Hintikka apupojilta.
  ellauri246.html on line 866: Nobel-palkinnon Brodsskin myöntäminen ei aiheuttanut tällaisia riita-asioita ja ristiriitoja kuin muutamat muut Nobel-komitean päätökset. Vuoteen 1987 mennessä hän oli jo tuttu ja eniten sympaattinen luku Euroopan ja Amerikan älyllisissä piireissä. Hänen muistelman proosa oli intiimi ja koskettava. Hänen jakeidensa käännöksissä kunnioitettiin ja joskus ihailua, ja kaikki länsillä tiesivät runolliseen maineeseensa kotimaassaan. Nobel-komitean päätös, suosionosoitukset veteraanien todistuksen mukaan luettiin toimittajille ja yleisölle, oli erityisen voimakas ja pitkä. Brodsky sanoi ensimmäisessä haastattelussa palkinnoista: "Hän loi Venäjän kirjallisuutta, ja Amerikan kansalainen sai sen." Epistä.
  ellauri248.html on line 191: 1890 lernte Malwida von Meysenbug in Rom den 50 Jahre jüngeren Romain Rolland kennen; er wurde ihr letzter enger Vertrauter und der Briefwechsel ist Zeugnis einer großen Freundschaft. 1903 starb Malwida von Meysenbug in Rom und wurde dort, auf eigenen Wunsch ohne geistliche Begleitung, auf dem Cimitero acattolico an der Cestius-Pyramide beigesetzt. Malwida von Meysenbug war 1901 die erste Frau, die für den Literaturnobelpreis nominiert wurde. Aber mit lautem Gelächter beigesetzt. Tämän kaikkien aikojen ensimmäisen kirjallisuuden dynypalkinnon pokkasi ranskalainen mitättömyys nimeltä Sully Prudhomme, joka sentään oli Ranskan-Saxan sodassa "länkkärien" puolella. Sen runo "Särkynyt korva" löytyy albumista 192.
  ellauri248.html on line 303: Tammen ja WSOY:n Nobel-sarjassa ilmestyi kolmekymmentä kirjaa vuosien 1976 ja 1977 aikana. Lyriikka-antologiaa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa lukuunottamatta kaikki sarjan nimekkeet olivat uusintapainoksia aiemmin julkaistuista kirjoista. Sarjaan sisältyvät kahden teoksen yhteisniteet ilmestyivät tässä asussa yleensä ensimmäistä kertaa, mutta nämäkin koostuivat aikaisemmin erillisinä ilmestyneistä nimekkeistä. Kaikesta päätellen Nobel-sarjaa ei tarkoitettukaan jatkuvaksi, vaan enemmänkin kertaluonteiseksi paketiksi. Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa -valikoimaan laatimassaan esipuheessa sen koonnut Aale Tynni viittaa kirjallisuuspalkinnon lähestyvään 75-vuotispäivään (ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 1901), joten arvelisin tämän merkkipaalun innoittaneen Tammea ja WSOY:ta ottamaan nobelistiensa teoksista uusia painoksia niiden Nobel-statusta korostaen.
  ellauri254.html on line 51: Fedinin ensimmäiset teokset ilmestyivät vuosina 1913–1914. Vuonna 1921 hän liittyi pietarilaiseen Serapion-veljien kirjailijaryhmään. Fedinin varhaiset kertomukset ja ensimmäinen romaani, sivistyneistön kohtaloita vallankumouksen ja kansalaissodan aikana kuvaava Goroda i gody (”Kaupunkeja ja vuosia”, 1924) ovat tyyliltään kokeilevia. Myöhemmät teokset noudattavat sosialistisen realismin kaanoneita. Romaanit Ensimmäiset ilot (Pervyje radosti, 1945) ja Neobyknovennoje leto (”Epätavallinen kesä”, 1947–1948) saivat Stalin-palkinnon. Kirjailijan viimeinen romaani Nuotio (Kostjor, 1961–1965) jäi keskeneräiseksi. Hän on laatinut myös sarjan kirjailijakuvauksia Pisatel, iskusstvo, vremja (”Kirjailija, taide, aika”, 1957, 1961) sekä muistelmateoksen Gorki ja me (Gorki sredi nas, 1941–1968).
  ellauri254.html on line 142: Kaverin kertomus Odinnadtsataja aksioma (”Yhdestoista aksiooma”, 1920) herätti Maksim Gorkin huomion. Suuri merkitys kirjailijan kehitykselle oli vuonna 1921 syntyneellä Serapion-veljien kirjallisuusryhmällä, jossa hän tutustui Lev Luntsiin. Kaverinin ensimmäinen julkaisu Hronika goroda Leiptsig (”Leipzigin kaupungin kronikka”) ilmestyi Serapion-veljeksien almanakassa vuonna 1922. Samana vuonna hän meni naimisiin ystävänsä Juri Tynjanovin sisaren kanssa. Kaverin tunnetuin teos on seikkailuromaani ”Kaksi kapteenia” (Dva kapitana, 1936–1944), joka sai Stalin-palkinnon vuonna 1946. Stalinin kuoltua kaveri tuli tunnetuksi Neuvostoliiton kulttuurielämän vapauttamista vaatineena liberaalina. Hän oli yksi Literaturnaja Moskva -almanakan (1956) perustajista, teki tunnetuksi Serapionin veljeksien perintöä sekä puolusti Aleksandr Solženitsynia ja muita vainottuja kirjailijoita. Siinä kiitos! murisee Stalin Kremlin muurilta.
  ellauri254.html on line 154: Näistä kestäkään ei ole kuultu mitään sitten pysähtyneisyyden aikojen. Paizi Solohovista kiitos dynamiittipalkinnon, ja A. Tolstoista vähän.
  ellauri254.html on line 327: Njeuvostoliiton ensimmäinen ja viimeinen presidentti oli läikkäozainen Mihail Gorbazov. Gorbatšovin uudistuspyrkimykset, joista käytettiin nimityksiä perestroika (”uudelleenrakentaminen”) ja glasnost (”avoimuus”), johtivat liennytykseen ja vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen, mistä hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti aikaisemman poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta aiheutti Neuvostoliiton hajoamisen. Gorbatšov levytti 2009 vaimonsa Raisa Gorbatšovan lempilauluja. Erittäin komiasti lauloi. Vuonna 2014 osana Ukrainan vallankumousta Venäjällä ryhmä kansanedustajia yhdisti Ukrainan ongelmat Neuvostoliiton hajoamiseen ja vaati tutkimaan syyllistyikö Gorbatšov maanpetokseen 1980-luvulla, kun Neuvostoliitto hajosi. Kyllä syyllistyi. Senhän voi päätellä jo siitäkin että se sai siitä dynamiittipalkinnon. Gorbazovin persetroikka hajosi, ja siinä samalla viimeinen toivo kominternista.
  ellauri254.html on line 764: Bernes sai monia palkintoja, muun muassa Stalin-palkinnon 1951 ja Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvon 1965. Bernes on mainio propagandavoitto meidän Darjalle.
  ellauri254.html on line 863: Tihonovin varhaiset teokset ovat romanttista vallankumousrunoutta sekä Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan sijoittuvaa eksoottista lyriikkaa. Myöhemmin hän keskittyi ajankohtaisiin propagandistisiin ja kansainvälisiin aiheisiin. Leningradin puolustuksesta kertova runoelma Kirov s nami (”Kirov on kanssamme”, 1941) sai Stalin-palkinnon vuonna 1942. Myöhemmin Tihonov sai Stalin-palkinnon runosikermistä Gruzinskaja vesna (”Georgian kevät”, 1948) ja Dva potoka (”Kaksi virtaa”, 1951). Vuonna 1970 hänelle myönnettiin Leninin palkinto novellikokoelmasta Šest kolonn (”Kuusi pylvästä”, 1968). Trozkin palkinto (jäähakku) jäi saamatta. Vuonna 1966 hänelle myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi.
  ellauri254.html on line 904: Nikittimen varhaiset 1920-luvun kertomukset kuvaavat Venäjän vallankumouksen aikaisia tapahtumia epäpoliittisesti ja muodoltaan kokeilevasti. Muiden Serapion-veljeksien tavoin hänen teoksensa joutuivat ankaran kritiikin kohteeksi. Ajan mittaan kirjailija sopeutui sosialistisen realismin vaatimuksiin. Romaani Eto bylo v Kokande (”Tapahtui Kokandissa”, 1939) kuvaa neuvostovallan pystyttämistä Uzbekistaniin, ”Pohjolan Auroran” (Severnaja Avrora, 1950) aiheena ei ole revontulet (kuten voisi luulla) vaan brittien Pohjois-Venäjän interventio vuosina 1918–1919. Jälkimmäinen teos sai Stalin-palkinnon vuonna 1951.
  ellauri257.html on line 341: Hän oli vuonna 1966 ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi, mutta ei kuitenkaan saanut palkintoa. Actually he was nominated for the Nobel Prize in Literature four times, from 1966 to 1969. Eise sentään ollut Puolan juutalaisia vaikka painui Argentiinaan karkuroimaan 1939. Actually he was considered unfit for military duties. No jotain vikaa siinä piti olla, ja olikin: Gombrowicz had affairs with both men and women.
  ellauri257.html on line 491: Isaac Bashevis Singer, salanimi Varshofsky (jidd. יצחק באַשעװיס זינגער, alun perin Icek-Hersz Zynger; 21. marraskuuta 1902 Leoncin, Varsova, Kongressi-Puola, silloista Venäjää – 24. heinäkuuta 1991 Miami, Florida) oli puolanjuutalainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1978. Singer tunnetaan ennen kaikkea novelleistaan (joita en ole lukenut, vaan sen romskuja).
  ellauri257.html on line 548: Lopulta Israel Joshua kutsui nuoremman veljensä, tulevan Nobel-palkinnon voittajan Isaac Bashevis Singerin Yhdysvaltoihin ja suunnitteli hänelle työpaikan The Forwardissa. "Ellei Joshuaa olisi ollut, Abraham Cahan olisi erottanut hänet", Singerin vaimo Genia tunnusti myöhemmin Bashevisin pojalle Israel Zamirille. Joshua kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana New Yorkissa, 258 Hudson Riverside Drive, 10. helmikuuta 1944. A Treasury of Yiddish Stories -kirjan johdannossa Irving Howe ja Eliezer Greenberg totesivat, että Mr. Singerin kirjat on järjestetty "tavalla, joka täyttää tavanomaiset länsimaiset odotukset kirjallisen rakenteen suhteen. Hänen romaaninsa muistuttavat sellaista perhekronikkaa, joka oli suosittu Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten eli edellisen vuosisadan vaihteessa.
  ellauri258.html on line 60: Kysyy Herlinin Sanomien lahjaton elokuvakriitikko Teppo Typpö. Selitys on ilmeinen: Teppo Kurkon kirjat ovat izessään niin paskoja. Niiden paskuus vaan terävöityy elokuvamuodossa. Elokuvan 11-vuotias päähenkilö sai Hollywoodin huonoimman näyttelijän palkinnon. Se oli tosi epistä, ei kai paska kirjasta tehdyn paska elokuvan lapsipääosan näyttelijä voi pelastaa kokonaisuutta naurettavalta lässähdyxeltä vaikka olisi 11-vuotias?
  ellauri258.html on line 64: Vuoden huonoimman naispääosan palkinnon saajaksi on ehdolla Ryan Kiera Armstrong elokuvasta Firestarter. Kommenteissa myös huomautetaan, että Stephen Kingin kirjaan perustuvan elokuvan huonouden suurin syy ei ole Armstrongin roolisuorituksessa, vaan ize Teppo Kuninkaan paska kirjassa. Teppo on paizi säälittävän huono kynäilijä myös ihmisenä rupu ällöke (kz. esim. albumia 133.)
  ellauri260.html on line 185: Rudolf Eucken (5. tammikuuta 1846 – 15. syyskuuta 1926) oli saksalainen filosofi. Hän toimi professorina Jenassa 1874–1919. Teoksissaan Eucken esitteli idealistista filosofiaa. Hän sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1908 ja pääsi Hoblan tiistairistikkoon 31/01/2023 never heard-passilla. Sen kuolemasta tulee 3 vuoden päästä 100 vuotta.
  ellauri260.html on line 186: Sen teoxista on mainittava palkinnon jälkeen suomennettu Elämän tarkoitus ja arvo. (Der Sinn und Wert des Lebens, 1908.), esikoisromaani Der Kampf um einen geistigen Lebensinhalt (1896) sekä dynypalkintoa parhaiten motivoiva vaikka postuumi Der Sozialismus und seine Lebensgestaltung (1920).
  ellauri260.html on line 193: Eli kuten Google suomensi: Hän sai vuoden 1908 Nobelin kirjallisuuden palkinnon tunnustuksena hänen vilpittömästä totuuden etsinnästä, hänen läpitunkevasta ajatusvoimastaan, laajoista näkemyskirjeistään sekä esityksen lämmöstä ja voimasta, jolla hän on lukuisissa teoksissaan vahvistanut ja kehittänyt muuatta idealistisen ajattelun elämänfilosofia", sen jälkeen kun hänet oli nimitetty Ruotsin akatemian jäseneksi.
  ellauri260.html on line 357: Sitähän se Stalinkin varmaan alkoi tuumia. No niinhän siinä sitten kävikin että Neuvostola purkautui saumoista, ja syynä oli varmaankin juurikin se, ettei uutta sosialistista termiittiapinaa saatu ohjelmoiduxi huolimatta Maxim Gorkin ponnistuxista, vaan proletaarikasan päälle pääsi kammertautumaan ennen pitkää aito diktaattori. Jee-suxen juoni oli koittaa vakuuttaa ize kukin siitä että jos se on kiltti muille niin jälkipeleissä on johtoporras superkiltti sille. Eli altruismikin on egoistisesti kannattavaa viimeistään palkinnonjakotilaisuudessa. Tätä korttia materialistisilla kommareilla ei tietystikään ollut lyödä pöytään. Paizi ehkä jotain työn sankarin prenikkaa josta voi jälkeläisillekin olla jotain hyötyä.
  ellauri262.html on line 293: Taru sormusten herrasta sai ilmestyessään ristiriitaisia arvosteluja, mutta suosio kasvoi vähitellen. C. S. Lewis ehdotti vuonna 1961 Tolkienia Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi. Ei tärpännyt. Viisikymmentä vuotta myöhemmin julkistetun arkistomateriaalin mukaan palkintolautakunta ei pitänyt Tolkienin proosaa tarpeeksi korkeatasoisena. Eihän siinä paljon kehumista olekaan, eikä juonessakaan, se on varsin klisheinen. Koko juju on hauskoissa fantasiahahmoissa.
  ellauri263.html on line 881: Rituaaleilla selitetään, symboloidaan ja ylläpidetään myös poliittista valtaa ja yhteiskunnallista hierarkiaa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi presidentin uudenvuodenpuhe, itsenäisyyspäivän vastaanotto, tai etikettisäännöt lähestyttäessä valtionpäämiehiä. Ei sovi halailla vaikka olisi varapyörän puoliso. Kansallisia rituaaleja ovat esimerkiksi kansallislaulun soittaminen tiettynä ajankohtana tai urheilutapahtumien palkinnonjakoseremoniat kansallissymboleineen. Tällaiset rituaalit kiinnittyvät symboleihin, jotka informoivat katsojia ja kuulijoita tilaisuuteen kiinnittyvistä merkityksistä. Samalla rituaalin osallistujat kommunikoivat symbolien välityksellä toistensa ja performanssin yleisön kanssa.
  ellauri266.html on line 421: James Dean teki kirjasta elokuvan, joka voitti seitsemän vuoden 1957 Oscaria, mukaan lukien paras elokuva ja paras miespääosa Guinness Alelle. Boulle itse voitti parhaan sovitetun käsikirjoituksen palkinnon, vaikka hän ei ollut kirjoittanut käsikirjoitusta, eikä hän oman tunnustuksensa mukaan edes puhu englantia vaikka kirjoittaa. Boullea oli hyvitetty käsikirjoituksesta, koska elokuvan varsinaiset käsikirjoittajat, Carl Foreman ja Michael Wilson, oli merkitty McCarthyn mustalle listalle kommunistien kannattajina. Boulle ei ollut sosialisti eikä kommunisti. Amerikan Elokuva-Akatemia kumitti Boullen nimen ja lisäsi Foremanin ja Wilsonin nimet palkintoon vuonna 1984. Sentään Kim Novak otti Oscarin vastaan ​​Pierre Boullen puolesta.
  ellauri269.html on line 155: Suurin osa World of Warcraftin peluusta liittyy tehtävien (engl. quest) tekemiseen, joita saa pelin NPC (Non Playing Character)-hahmoilta. Tehtävästä saa usein palkinnon, joka voi olla esimerkiksi rahaa tai esineitä. Lisäksi lähes kaikista tehtävistä saa kokemuspisteitä (engl. experience points tai lyhyemmin Windows XP). Tehtävillä selvennetään myös pelin juonta. Suuri osa tehtävistä on niin kutsuttuja ketjutehtäviä, joissa uusi tehtävä jatkaa suoritetussa tehtävässä esitettyä tarinaa. Tehtävät saattavat olla muun muassa erilaisten esineiden ja aineiden keräilyä, paikkojen etsimistä, tietylle henkilölle puhumista, tietyssä paikassa käymistä tai tiettyjen vihollisten tappamista. Pelata voi myös yksin, mutta halutessaan pelaaja voi muodostaa ryhmän toisten pelaajien kanssa ja suorittaa tehtäviä, jotka yksin pelatessa olisivat liian haastavia. Ryhmässä pelatessaan pelaaja ottaa usein tietyn roolin asioiden onnistumiseksi. Pelissä voi perustaa myös killan, johon voi kutsua ystäviä, suunnitella oman vaakunan ja ostaa oman kiltapankin, johon killan jäsenet voivat varastoida tavaroita ja rahaa (manta) eli "panna kamat pois". Kiltalaiset saavat uusia kykyjä ja he voivat myös ostaa erilaisia palkintoja. Monien palkintojen ostamiseksi kiltalainen tarvitsee kuitenkin myös manta killalle, eli manaa.
  ellauri269.html on line 256: World of Warcraftia käsiteltiin South Park -animaatiosarjan 10. tuotantokauden kahdeksannessa osassa Make Love, Not Warcraft, joka toteutettiin yhteistyössä Blizzardin kanssa. Jakso voitti Emmy-palkinnon parhaana alle tunnin pituisena animaatiosarjan jaksona vuonna 2007, ja sen mukaan on nimetty pelissä esiintyvä samanniminen saavutus (engl. achievement).
  ellauri270.html on line 175: Hyi helvetti. Tätä filmiä en ole nähnyt, enkä taida viiziä nähdäkään. Tosin tää taitaa olla suht puhtaasti KILL! teemainen eikä kovin kiimainen. Sen käsikirjoitti alun perin nyrkkeilijä George Foreman, jonka korvasi myöhemmin presidentti Woodrow Wilson. Molempien kirjoittajien oli työskenneltävä salassa, koska he olivat Hollywoodin mustalla listalla ja olivat paenneet Isoon-Britanniaan jatkaakseen työskentelyä. Tämän seurauksena Boulle, joka ei edes puhunut englantia, sai tunnustuksen ja sai parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon; monta vuotta myöhemmin Foreman ja Wilson saivat postuumisti sekä Oscar-palkinnon että Nobelin rauhanpalkinnon.
  ellauri276.html on line 492: Vuosina 1959–1962 Kavanagh vietti enemmän aikaa Lontoossa, missä hän osallistui Swiftin X- lehteen. Tänä aikana Kavanagh asui silloin tällöin viinahöyryisenä ja muutenkin pahanhajuisena Swiftsien luona Westbourne Terracessa. Hän piti luentoja University Collegessa Dublinissa ja Yhdysvalloissa, edusti Irlantia kirjallisissa symposiumeissa ja hänestä tuli Guinness Poetry Awards -palkinnon tuomari.
  ellauri276.html on line 925: Tämän urakan jälkeen Stork lähti ulkomaille tekemään tutkimustyötä Englannin ja Saksan yliopistoissa, missä hän vietti useita vuosia. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Elisabethin, tiedättehän, taiteilija Franz von Pausingerin tyttären kanssa Salzburgista Itävallasta, ja palattuaan Amerikkaan aloitti työnsä Pennsylvanian yliopistossa, jossa hän toimi opettajana ja apulaisprofessorina vuoteen 1916, jolloin erosi tehdäxeen kirjallista työtä. Mr. Storkin ensimmäinen tunnetuksi tullut säekirja oli "Meri ja lahti", 1916. Sen jälkeen hän on kääntänyt paljon ruotsin ja saksan kielestä, tehden ihailtavia käännöksiä Gustaf Frödingistä, 1916, sekä monista muista never heardeista teokseen "Ruotsalaiset runoilijat", jonka teoksen hän julkaisi nimellä "Anthology of Swedish Lyrics", 1917. Hän on sittemmin tehnyt käännöksen "Selected Poems of Verner Von Heidenstam", Nobel-palkinnon saaja 1916. Ruotsalaisen runouden lisäksi hän on tehnyt erinomaisen esitys itävaltalaisen sanoittajan Hofmansthalin sanoituksista. Mr. Stork on toimittaja ja omistaja lehdykälle 'Contemporary Verse', joka on omistautunut nykyisen ryhmän runoudelle Amerikassa. Toinen kokoelma hänen omista säkeistä ilmestyy siinä pian.
  ellauri278.html on line 183:
• Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Vuonna 1945 ja 1948 Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, mutta hän ei koskaan saanut palkintoa. Kummallakin kerralla hän sai ehdokkuuden toimistaan natsi-Saksan kaatamiseksi. Nimitykset tapahtuivat aikana, jolloin Stalinin sotarikosten laajuutta ei ollut vielä tajuttu.
  ellauri279.html on line 344: Solženitsyn vangittiin ja karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1974. Hän asettui aluksi Zürichiin Sveitsiin ja sitten Vermontiin Yhdysvaltoihin. Vasta 1980-luvun lopulla Solženitsynin kirjat vapautettiin Neuvostoliitossa julkaisukiellosta. Vuonna 1989 Moskovan kirjamessuilla neuvostoliittolainen uudistusten myötä vapautunut tiedonvälitys otti uuden kannan Solženitsynin tuotantoon, ja seitsemän lehteä alkoi julkaista hänen teoksiaan. Vankileirien saaristo ilmestyi Neuvostoliitossa syksyllä 1989, ja seuraavana vuonna se sai Venäjän kirjallisuuden valtionpalkinnon. Vuonna 1990 Solženitsyn sai takaisin Neuvostoliiton kansalaisuuden, ja hän palasi vuonna 1994 Venäjälle Siperian junalla.
  ellauri279.html on line 357: Solženitsyn valittiin vuonna 1997 Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi. Hän perusti nimeään kantavan kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2007 Solženitsyn sai valtionpalkinnon humanitaarisesta työstään. Palkinnon luovutti presidentti Vladimir Putin Solženitsynin kotona Moskovassa. Vittu mitä nuoleskelua, hyi Voldemar.
  ellauri279.html on line 404: 1970 - Nobelin kirjallisuuspalkinto "moraalisesta voimasta, jolla hän seurasi venäläisen kirjallisuuden muuttumattomia perinteitä" (tarjoaja François Mauriac ; muiden lähteiden mukaan - Yakov Malkiel). Hän sai diplomin ja palkinnon rahallisen osan 10. joulukuuta 1974 Neuvostoliitosta karkotuksensa jälkeen.
  ellauri279.html on line 406: 31. toukokuuta 1974 - Italian journalistiliiton kultaisen klisee -palkinnon jako .
  ellauri279.html on line 430: 2004 - kansallisen palkinnon " Vuoden venäläinen " voittaja nimikkeessä "Hengellinen johtaja"
  ellauri281.html on line 182:
• Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Vuonna 1945 ja 1948 Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, mutta hän ei koskaan saanut palkintoa. Kummallakin kerralla hän sai ehdokkuuden toimistaan natsi-Saksan kaatamiseksi. Nimitykset tapahtuivat aikana, jolloin Stalinin sotarikosten laajuutta ei ollut vielä tajuttu.
  ellauri282.html on line 542: Nobel-palkittu Martin Luther King Jr. kimitti Nhất Hạnhea Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi vuonna 1967. Palkintoa ei sinä vuonna myönnetty. Vietnamin sota oli hyvässä vauhdissa. Se päättyi vasta 1975 Amerikan rökäletappioon.
  ellauri283.html on line 101: Aki Kaurismäen 2017 elokuva Jenseits von der Hoffnung oli esimerkillinen. Mamut olivat kauniita ja rauhallisia, saivat puhua edes keskenään arabiaa ilman tulkkausta, suomalaiset olivat rumempia, silti suht kohteliaita (jopa mamuille, vaikka kyllä muuten tavanomaisen pöyhkeitä hyväxikäyttäjiä), vähäeleisiä, kaikki saivat rauhassa puhua loppuun puheenvuoronsa. Tästä leffasta ovat kaikki tykänneet, jopa mädät tomaatit. Söpö Khaled sai parhaan näyttelijän palkinnon. Finnish Liberation Armyn tyypit olivat oikeastaan täysin turhia.
  ellauri284.html on line 222: Huolimatta alustavista huolista, että komedia saattaisi vähätellä sodan arvoa, se sai kiitosta ja voitti British Academy Television Award -palkinnon parhaasta komediasarjasta vuonna 1989. Vuonna 2000 se sijoittui alan ammattilaisten toimesta 16. sijalle 100 suurimman brittiläisen televisio-ohjelman listalla. koonnut British Film Institute. Jotkut historioitsijat ja poliitikot ovat kuitenkin kritisoineet sitä liian kriittisen näkemyksen esittämisestä sodasta, mikä vahvistaa yleistä käsitystä "aasien johtamista leijonoista".The Witchin Falklandin sota 1982 oli jymymenestys, mutta Blairin Irakin invaasiosota 2003 emämunaus. Paha siltä pohjalta on vinoilla Ukrainan demilitarisaatiosta. Tai eihän se mitään estä, historia toistaa izeään. Voittoisat sodat on oikeutettuja, tappiot kansanmurhia..
  ellauri284.html on line 400: Eastwoodin tunnustuksia ovat neljä Oscaria, neljä Golden Globe -palkintoa, kolme César-palkintoa ja AFI Life Achievement Award -palkinto. Vuonna 2000 hän sai Italian Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan palkinnon, joka kunnioitti hänen elinaikaisia ​​saavutuksiaan. Hänelle myönnettiin kaksi Ranskan korkeinta siviilitunnustusta, hän sai Ordre des Arts et des Lettresin komentajan vuonna 1994 ja Kunnialegionin vuonna 2007.
  ellauri284.html on line 516: Videolla nuori poika näkyy lähestyvän Nobelin rauhanpalkinnon saajaa ennen kuin hän kysyy: "Voinko halata sinua?"
  ellauri285.html on line 437: Suoraselkäisiä keskustaoikeistolaisia, jotka istuivat 85 syytettyjen penkillä Patin julkaistua oman epäihmisen äänensä. Paizi E. Saarinen, joka ei jäänyt kiinni. Kuusi sanoo kiittävästi Eskistä: playboy ei lukisi Eino Kailan persoonallisuutta, mutta Eino Kailan tutkija voi leikkiä playboyta. Kuusi tykkäsi kun Eski haukkui Kailan loogista empiriokritisismiä. Eski ajoi ensimmäissen Finlandia-palkinnon lautakunnassa 1984 Eerno Paasilinnan esseekokoelman Yxinäisyys ja uhma Pimenoffin kauniin Helenan ohize. Miespaneeli vei voiton taas, Kuusi käänsi kelkkansa keskustaoikeistoveljien ja nazikaverin, lestadiolaisen Niels Nielsenin viitoittamalle ladulle. Eski ei ollutkaan meediajulkisuuden vuoxi älyllisesti epärehellinen etuvasemmalle, vaan juurikin päinvastoin, takaoikealle. Kuusi ei pitänyt AKS-läisenä ylioppilaana Eino Kailasta, koska se oli lipilaari ja sai silti kaikki kauniit filosofityttöset. Mutta kukahan maailman 100K korhosesta oli juuri Pulkin mainizema Korhonen? Patin äitikin oli os. Korhonen.
  ellauri285.html on line 441: Erno Antero Paasilinna (14. maaliskuuta 1935 Petsamo – 30. syyskuuta 2000 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Paasilinnan esseekokoelma Yksinäisyys ja uhma sai vuonna 1984 ensimmäisen Finlandia-palkinnon. Teoksesta löytyvät myös Paasilinnan usein siteeratut, hänen motokseen mielletyt sanat ”Kirjailijaksi ei synnytä. – – On elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija”. Sitä se ei takuulla ollut ize kexinyt.
  ellauri288.html on line 230: Puhdistus on ollut myös varsinainen palkintorohmu. Vuonna 2008 Oksanen sai teoksestaan sekä 30 000 euron arvoisen Finlandia-palkinnon että 8 000 euron arvoisen Waltari-palkinnon. Vuonna 2009 hän sai romaanillaan 10 000 euron suuruisen Runeberg-palkinnon. 2010 Oksanen kartutti palkintopottiaan 47 000 euron suuruisella Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinnolla. Oksanen on siis rikastunut jo pelkästään palkintojen myötä 95 000 eurolla.
  ellauri288.html on line 444: Alussa oli narsistiveli Lermontov. Siihen syksyyn asti olin melko tavallinen poika, jolla oli melko tavallisia etuja. Luen paljon, mutta enimmäkseen käsilläni olevaa kirjallisuutta, mukaan lukien Stalin-palkinnon saajien kirjojen käännökset. Näistä vain kahdesta kirjasta jäi minulle selkeämpiä muistoja - Aleksei Tolstoin "Pietari Suuresta" ja Viktor Nekrasovin "Stalingradin haudoissa", loput on paree unohtaa. Mutta sinä syksynä tapahtui jotain, joka muutti minua paljon. Nimittäin runous tunkeutui yhtäkkiä elämääni, siihen asti en ollut kiinnostunut siitä. Todennäköisesti tämä tapahtui vuonna 1954, kun olin
  ellauri288.html on line 464: Vuonna 2000 Jaan Kaplinski sai Viron kulttuurirahaston suuren vuosipalkinnon. "Reaaliluvut" ilmestyi viroksi Vikerkaaren toimittaja Kajar Pruulin viruttamana. Se on kirjoitettu alunperin venäjäksi, kielellä, jota Jaan Kaplinski itse on kutsunut suureksi vanhaksi rakkaudekseen. Hyi!
  ellauri294.html on line 560: Romaani voitti Dutton Animal Book Award -palkinnon vuonna 1967, minkä seurauksena EP Dutton julkaisi sen 11. syyskuuta samana vuonna. Se oli vuoden 1967 Reader´s Digest Book Club -valinta ja voitti Athenaeum-kirjallisuuspalkinnon. Se sai hyvän vastaanoton kriitikoilta, jotka ylistivät sen yksityiskohtia ja Mannixin kirjoitustyyliä. Walt Disney Productions osti romaanin elokuvaoikeudet, kun se voitti Dutton-palkinnon, mutta aloitti tuotannon mukautuksena vasta 1977. Lähdemateriaalista voimakkaasti muokattu Disneyn The Fox and the Hound julkaistiin teattereissa heinäkuussa 1981 ja siitä tuli taloudellinen menestys.
  ellauri299.html on line 477: Turkkulaine Ilkka Malmberg palkittiin kerran vuoden posiolaisena. Osti loppupeleissä hehtaarin mezäpalstan jostain pohjoisesta, varmaankin Posiolta. Malmberg kuoli nopeasti edenneeseen haimasyöpään 3. joulukuuta 2016. Ikää oli kertynyt vasta 60. Malmberg kertoi saaneensa paljon oppia Juha Tantulta (ranskalaiset pastillit) sekä muiden muassa Antti Tuurin, Hannu Raittilan ja Veijo Meren niukasta mutta tarkasta proosakerronnasta. Suuren palkinnon hän sai jutulla Mervi Nykäsestä.
  ellauri299.html on line 479: Vierasta lihaa, kazelin Merjaa. Toisen Hannun exä Merja ei antanut vaikka pyysin kauniisti. Nuori, nainen, ja mahdollisimman oikealta. Perkele, saatana! Tulisi sota...jotakin selvää! Merjan perse sihisi vieressäni pitkän ässän. Saatuani palkinnon piristyin niin että saatoin sujautellakin taas Merjaa. Kreetiä ja pleetiä, ketkuja ja pletkuja nää Patin työttömät työnhakijat, eli työnvälttelijät. Työnvälttelyähän se näyttää olleen tää Patin kirjailijanurakin.
  ellauri301.html on line 43: Nykänen sai tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon vuonna 1994 uutisoituaan
  ellauri301.html on line 44: poliisijohdon korruptiosta. Hän sai saman palkinnon uudelleen vuonna 2001 yhdessä
  ellauri301.html on line 263: Nelson oli metodisti mutta sai silti Leninin rauhanpalkinnon. Se olikin sitten viimeinen. Nyt ei ole enää kuin toi länkkäreiden versio. Rauha Leninin tomulle. Saman palkinnon sai Mirjam Vire-Tuominen.
  ellauri308.html on line 465: Stefan Żeromski ([ˈstɛfan ʐɛˈrɔmski] (kuuntele); 14. lokakuuta 1864 – 20. marraskuuta 1925) oli puolalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija, joka kuului Nuoren Puolan -liikkeeseen 1900-luvun vaihteessa. Nuori Puola edisti dekadenssin, uusromantiikan, symbolismin, impressionismin ja jugendin megatrendejä. Häntä kutsuttiin "puolalaisen kirjallisuuden omaksitunnoksi". Hän oli neljä kertaa ehdolla kirjallisuuden Nobelin palkinnon saajaksi, muttei tärpännyt, mitali oli liian hiljan mennyt 1905 B-joukkueen Sienkiewiczille.
  ellauri308.html on line 467: Henryk Adam Aleksander Pius Sienkiewicz (5. toukokuuta 1846 Wola Okrzejska, Puola – 15. marraskuuta 1916 Vevey, Sveitsi) oli puolalainen toimittaja, kirjailija ja Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja eeppisten kirjallisten ansioidensa vuoksi. Hänet muistetaan parhaiten historiallisista romaaneistaan. Kansainvälisesti tunnettu menestyskirja on Quo Vadis (1896).
  ellauri308.html on line 485: Sienkiewicz nimitettiin moniin kansainvälisiin organisaatioihin ja yhdistyksiin, kuten Puolan oppimisakatemiaan, Venäjän tiedeakatemiaan, Serbian tiede- ja taideakatemiaan, Kuninkaalliseen Tšekin tiedeyhdistykseen sekä Italian Arkadian akatemiaan. Hän sai Ranskan Kunnialegionan kunniamerkin 1904, Jagellon yliopiston kunniatohtorin (1900) ja Lvivin yliopiston kunniatohtorin arvot sekä Lvivin kunniakansalaisen arvon 1902. Ruotsin akatemian jäsenen Hans Hildebrandin ehdotuksesta hän sai 1905 Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
  ellauri308.html on line 580: Jon Stewart (syntynyt Jonathan Stuart Leibowitz; 28. marraskuuta 1962) on yhdysvaltalainen koomikko, poliittinen kommentaattori, näyttelijä, ohjaaja ja televisiojuontaja. Hän on saanut lukuisia tunnustuksia, mukaan lukien Mark Twain -palkinnon amerikkalaisesta huumorista vuonna 2022. Vuonna 2019 hän sai New Yorkin pronssimitalin "väsymättömästä asianajotyöstään, inspiraatiostaan ​​ja johtajuudestaan ​​(auttaen) hyväksymään syyskuun 11. päivän uhrikorvausrahastolain pysyvän valtuutuksen".
  ellauri309.html on line 564: Publishers Associationin Vuoden kultamitalikirja -palkinnon vuonna 2001.
  ellauri309.html on line 646: sillä ollut niin siisti parta kuin Vartiotornin ja Katriinan kuvissa. Sitäpaizi palkinnon piti odottaa vasta kiven takana.
  ellauri310.html on line 249: vaalit. Ja hän halusi palkinnon.
  ellauri311.html on line 553: Öflundin säätiöltä palkinnon. Oskar antoi mullekin väitöskirjastipendin. Vähän
  ellauri313.html on line 40: Tuukka Pietarisen tiiviissä runoissa liikutaan omalaatuisissa rinnakkaistodellisuuksissa. Yksin ja toisin on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.
  ellauri313.html on line 82: Tuukka Pietarisen teos Yksin ja toisin (WSOY) on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Voittaja julkistetaan Kajaanin runoviikolla 3.7. 2019. Palkinnosta kisaa yhteensä kuusi uutta runoteosta. Tuukasta ei tullut tanssivaa karhua.
  ellauri313.html on line 86: Kulttuuriykkösessä puhutaan Tanssiva karhu -runouspalkinnon ehdokkaista:
  ellauri313.html on line 91: Stina Saaren runokokoelma voitti Tanssiva karhu -palkinnon.
  ellauri313.html on line 98: Millaisia tunteita, makuja tai ajatuksia runous herättää? - Ime inhalaattoria, puhu banaaniin - osallistu Tanssiva karhu -runopalkinnon lukuhaasteeseen!
  ellauri313.html on line 116: Runopalkinnon voittanut spoken word -artisti Elsa Tölli haluaa, että runous tuntuu kehossa, maistuu suussa ja kuuluu korvissa ja kutisee vielä ulos tullessaan pyllyssä.
  ellauri313.html on line 138:
  ellauri313.html on line 573: Mendelssohn voitti Berliinin akatemian tarjoaman palkinnon matemaattisten todisteiden soveltamisesta metafysiikkaan; kilpailijoiden joukossa oli Immanuel Kant, jotka tuli toiseksi.
  ellauri316.html on line 436: kirjallisuuden nobelistit ovat olleet järjestään länkkärien 5. kolonnaa (paizi Sholokhov joka oli suojasään nolo erehdys). Entäpä rauhannobelistit? Sak samma. Andrei Saharoville myönnettiin ensimmäisenä venäläisenä Nobelin rauhanpalkinto 1975. Muut palkinnon pokkaajat on
  ellauri316.html on line 473: Vuonna 1988 Saharov myönsi saaneensa kansainvälisen gumanistisen ja eettisen liiton kansainvälisen gumanistisen palkinnon. Siitä piristyneenä Saharov meni työhuoneeseensa ottamaan pienet nokoset ennen kuin hän valmisteli tärkeän puheen, jonka hän piti seuraavana päivänä kongressissa. Paizi ei pitänyt. Hänen vaimonsa meni herättämään häntä kello 23, kuten hän oli pyytänyt, mutta hän löysi Saharovin lattialta kuolleena.
  ellauri325.html on line 163: Hei mitä lavastaja Roy eli "Juan Batiste Montabuan", siviilissä Tapio Vilpponen otti myöskin osaa propagandatalkoisiin! Arkadi Avertshenkon tyylilajissa. Tapio Vilpponen (31. toukokuuta 1913 Rauma – 31. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen käsikirjoittaja, lavastaja, puvustaja, taidemaalari, graafikko, sisustussuunnittelija, kuvanveistäjä, copywriter, toimittaja, pilapiirtäjä ja pakinoitsija. Hän myös näytteli muutamassa elokuvassa. Vilpponen käytti salanimiä Roy ja Juan Batiste Montauban. Vilpponen kirjoitti useita kioskilukemistoja (El Zorron seikkailut, Tilly, Pekka Lipponen junior) sekä nelisensataa jatkojännäriä. Kexittyään Jussi-palkinnon hän oli itse ensimmäisiä Jussi-palkittuja vuonna 1944, kun hänet palkittiin parhaasta lavastuksesta elokuvaan Herra ja ylhäisyys. Juan Batiste Montabuan on selvä plagiaatti Simo Penttilästä. Zorron porukat on käytkaz yxyhteen TJA Heikkilän, tai Punavyön sivuvaunuineen. Inkkari Tacho on Tlacan kopio. Vilpponen oli Hirvosta 15v nuorempi. Heikon kuulonsa vuoxi hänkään ei joutunut ruotuun.
  ellauri325.html on line 235:
  ellauri326.html on line 150: "Salamanterien sota" oli ehdolla Nobelin kirjallisuuden palkinnon saajaksi seitsemän kertaa vuoteen 1938 asti, mutta sitä ei koskaan myönnetty, varmaankin sen liian ankaran kansallissosialismin kritiikin vuoksi. Tai sixi ettei se täyttänyt Noobelin optimismin ja idealismin ehtoa.
  ellauri326.html on line 210: Navigaattori löytää älykkäitä merisalamanterilajeja Tyynenmeren saaren rannikolta. Hän hyödyntää niitä helmenkalastuksessa ja auttaa niitä kehittymään. Emme aio keskittyä tiettyyn hahmoon, tarina kertoo eläintensä laajentumisesta, kuten historiallinen raportti, mutta mitä meidän on erityisesti muistettava tästä romaanista, on sen kritiikki luontoa, ihmistä kohtaan. Karel Capek on hyvin pessimistinen tästä ihmisluonnosta, tämä kirja on kirjoitettu 1930-luvulla ja julkaistiin vuonna 1936, ja on totta, että tuolloin se ei todellakaan ollut kovin hyvä. Se on eräänlainen filosofinen tarina, Karel Capek valaisee kaikkia yhteiskunnan virheitä kaikilla aloilla: kapitalismin lyhytaikainen opportunismi, tuhoisa nationalismi, lahkojen ylilyönne, rasismi, turha tieteellinen kiista, media, shshow bizz… Se liittyy 1930-luvulle, mutta sen aihe ei ole varsinaisesti vanhentunut ja sen ajankohtaisuus on varsin pelottavaa. Jotkut kohdat ovat erittäin hauskoja, kirja on koottu tiedostoksi, johon on lisätty lehdistön otteita, tosiasiat seuraavat toisiaan ilman varsinaisia ​​linkkejä, mutta kokonaisuus muodostaa hyvin yhtenäisen kokonaisuuden, se on fiktiota aiheesta ”Ihmiskunta katoaa, hyvä ero”, terävällä, irrallaan huumorilla ja kauhealla selkeydellä. Vasta aivan äskettäin kuulin tästä kirjailijasta, hän oli ehdolla Nobel-palkinnon saajaksi, mutta ei koskaan voittanut sitä. Salamanterien sodassa on klassisen, ajankohtainen, hauska, ajaton ulottuvuus, se kannattaa mennä tutustumaan.
  ellauri326.html on line 237: Viimeiset 18 vuotta Mihail Shishkin, yksi aikamme arvovaltaisimmista venäläisistä kirjailijoista, kolmen suuren länkyttäjien kirjallisuuspalkinnon voittaja, on asunut Sveitsissä. Hän vastustaa aktiivisesti Putinin hallintoa ja tunnetaan sodanvastaisista puheistaan. Tapaamiseen saapuneiden lukijoiden - virolaisten, venäläisten ja ukrainalaisten - kanssa Mihail Shishkin puhui siitä, mitä hän ajattelee Venäjällä vallitsevasta ihmispersoonallisuuden tukahduttamisjärjestelmästä, Ukrainan voitosta ja siitä, onko mahdollista palauttaa menetetty ihmisarvo venäläiseen kirjallisuuteen. Julkaisemme joitakin katkelmia tästä dialogista.
  ellauri326.html on line 263: A: Tosiasia on, että Venäjän on vapauduttava ennemmin tai myöhemmin alueen kirouksesta. Mitä nyt tapahtuu? Minusta uusi muuttoliike on jotain, jota ei ollut aiemmin olemassa. Tätä voidaan verrata ensimmäiseen vallankumouksen jälkeiseen siirtolaisuuteen, mutta tiedämme sen, mitä he eivät tienneet - että ensimmäinen sukupolvi on ihana, Bunin saa Nobel-palkinnon, toinen sukupolvi on jo niin ja näin ja kolmas sukupolvi ei enää ole. mitään yhteistä Venäjän kanssa. Ne integroituivat ja hajosivat.
  ellauri331.html on line 129: Chastny Korrespondent (chaskor.ru, joka tunnetaan myös nimellä "Chaskor", käännettynä "yksityinen kirjeenvaihtaja" ) on venäläinen verkkosanomalehti. Chaskor on Venäjän ensimmäinen kausijulkaisu, joka siirtyy Creative Commons -lisenssiin. Chaskor julkaisee anaalisia artikkeleita, arvosteluja, haastatteluja ja uutisia venäläiseen Vikipediaan. Chaskor sai 2011 Runet palkinnon, mikä ei todista enää midiä.
  ellauri331.html on line 242: Vuosia gonzo journalismiin panostettuaan vuoteen 2021 mennessä BuzzFeed News oli voittanut National Magazine Award -palkinnon, George Polk -palkinnon ja Pulitzer-palkinnon ja oli ehdolla Michael Kelly -palkinnon saajaksi. 1. huhtikuuta 2023 Pieretti ilmoitti, että BuzzFeed Media sulkee BuzzFeed Newsin ja keskittää uutistoimintansa The Huffington Postiin, jolloin irtisanotaan noin 180 työntekijää.
  ellauri331.html on line 353: Lokakuussa 2021 Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov sai Nobelin rauhanpalkinnon yhdessä Maria Ressan kanssa sananvapauden turvaamisesta kotimaassaan. Panikohan sekin palkkiorahat likoon komsomolin puolesta?
  ellauri331.html on line 373: OpenNet on venäläinen "uutissivusto" ilmaisista ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Sen loi vuonna 1996 Maxim Chirkov. Sivustolla on myös käännettyjä man-sivuja, foorumi, wiki ja useita FOSS-projekteja, joita pidetään "mielenkiintoisina". Sivuston liikenteen arvioidaan olevan 500 000 kävijää kuukaudessa, joten se on toiseksi suosituin venäläinen FOSS-sivusto linux.org.ru:n jälkeen. Vuonna 2001 sivusto on voittanut Golden Site -palkinnon. Vihdoinkin ongelmaton sivusto joka on saanut ryssävihasta huolimatta jonkun palkinnon. Tosin siitä on jo yli 20 vuotta ja open source on käytännössä vainaja, kun Google ja muut Windowsin kilpaililjat pääsi tasoihin ja joholle.
  ellauri331.html on line 445: Vuonna 2020, kun The New York Times -sanomalehti voitti International Reporting Prize -palkinnon, Proekt sanoi, että ainakin kaksi voittajan artikkelia toistivat Proektin muutamaa kuukautta aiemmin julkaistujen artikkelien havainnot lähteeseen mainitsematta.
  ellauri331.html on line 490: Republic (aiemmin Slon tai Slon.ru ) on venäläinen analyyttinen verkkolehti, joka käsittelee pääasiassa politiikkaa, liiketoimintaa ja taloutta. Sen on julkaissut yksityinen osakeyhtiö Moscow Digital Media. Kesästä 2014 lähtien verkkosivusto on toiminut maksullisena tilauksena. Kesäkuussa 2021 päätoimittajaksi tuli venäläinen toimittaja Dmitri Kolerev. 15. lokakuuta 2021 Moscow Digital Media leimattiin "ulkomaiseksi agentiksi " Venäjällä. Dmitrillä ei ole höykäsen pöläystä aavistusta mixi. Rahaakaan ei tule kuin abonnenteilta. Tasavallan toimittaja Siranush Sharoyan sai tammikuussa 2017 Redkollegia -mediapalkinnon artikkelistaan ​​"Musta käteinen. Kuinka biljoona dollaria vedettiin maasta 25 vuodessa. Venäjän pankkijärjestelmän historia - rikostapausten perusteella".
  ellauri332.html on line 367: Pulloposkinen Leonardo DiCaprio tunnetaan menetelmänäyttelijänä, joka on täysin sitoutunut rooleihinsa jokaisessa elokuvassa, jossa hän on ollut mukana, eikä vuoden 2015 "The Revenant" ollut poikkeus. DiCaprio näytteli Hugh Glassia, kovaa rajamiestä, joka loukkaantui vakavasti karhun hyökkäyksessä ja jonka miehistö hylkäsi selviytyäkseen omillaan erämaassa. Kehittyäkseen hahmoxi täydellisesti DiCaprio päätti pitäytyä puhtaasti raa'an lihan ruokavaliossa (mikä oli erityisen vaikeaa, koska hän oli vegaani) ja nukkua eläinten ruhoissa. Puhumattakaan lähes sietämättömistä jäisistä sääolosuhteista kuvauksen aikana ja lähes loputtomasta eroavien miehistön jäsenten tulvasta, on turvallista sanoa, että veri, hiki ja kyyneleet menivät rooliin, joka lopulta tuotti hänelle Oscar-palkinnon. Oliko se kuitenkaan sen arvoista, leffa oli täysi paskakasa.
  ellauri332.html on line 553: Mitä saat, kun annat Channing Tatumille valkaistun parran ja terävät korvat? Katastrofi, joka on "Jupiter Ascending". Meillä kaikilla oli suuria toiveita tämän elokuvan suhteen, koska se tuli Wachowskin sisarten [n.h.] ihmeellisen omaperäisestä mielestä. Valitettavasti toiveemme putosivat hyvin nopeasti, nopeammin kuin Jupiterin seisokki. Sitä on julistettu yhdeksi viimeaikaisten muistojen pahimmista elokuvista, pääasiassa sen mutkikkaan juonen ja hirvittävän näyttelemisen vuoksi. Katsomme sinua, cistransu Eddie Redmayne. Näyttelijä voitti kiistanalaisesti Razzie-palkinnon kauheasta näyttelemisestä tässä elokuvassa, vain vuosi akatemiapalkinnon voittamisen jälkeen.
  ellauri340.html on line 104: The Culture of Narcissism -kirjasta tuli yllätysmenestys ja se voitti National Book Award -palkinnon pehmeäkantisten Current Interest -kategoriassa.
  ellauri340.html on line 478: Vuonna 1973 hän voitti Georg Büchner -palkinnon, joka on tärkein saksankielisen kirjallisuuden kirjallisuuspalkinto. Vuonna 1999 Handke palautti palkintorahat Saksan kieli- ja kirjallisuusakatemialle protestina Naton Jugoslavian pommituksia vastaan. Noobelrahoja ei sentään palauttanut, niitä oli sevverran enemmän.
  ellauri340.html on line 482: Hän ohjasi myös elokuvia, mukaan lukien sovitukset romaaneistaan ​​Vasenkätinen nainen Die linkshändige Fraun jälkeen ja Poissaolo Die Abwesenheitin jälkeen. Vasenkätinen nainen julkaistiin vuonna 1978 ja oli ehdolla Kultaisen palmun saajaksi Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1978 ja voitti kultaisen palkinnon saksalaiselle Arthouse Cinemalle vuonna 1980. Leonard Maltinin elokuvaoppaan kuvaus elokuvassa on, että nainen vaatii miehensä lähtemään ja tämä suostuu. "Aika kuluu... ja yleisö nukahtaa." Voi hyvin uskoa.
  ellauri340.html on line 558: ANäin on niin usein "ongelmallisten" kirjoittajien kohdalla, että tunne, että heidän maineensa on vahingoittunut, heikentää tunnetta, että he eivät ole kärsineet minkäänlaisista seurauksista. Handke on ehkä paras esimerkki tästä. Valitettuaan julkisesti Nobel-palkinnosta hän oli enemmän kuin iloinen saadessaan palkinnon ja siihen liittyvän taloudellisen yllättäen. Mutta näyttää siltä, ​​​​että hänen asemaansa koskeva kritiikki kirvelee edelleen. Nobel-lehdistötilaisuudessa Handke huudahti, että toimittajan kysymys siitä, oliko hänen mielestään Srebrenican verilöyly tapahtunut, oli "tyhjä ja tietämätön", ja että hän piti parempana "anonyymiä kirjettä, jossa oli wc-paperia", jonka hän oli aiemmin lähettänyt.
  ellauri340.html on line 582: Itävaltalainen kirjailija Peter Handke sai 10. joulukuuta 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Jos hän tunsi ylpeyttä tai voittoa, hän ei näyttänyt sitä. Hänen rusettinsa vinossa huonosti istuvan valkoisen mekkopaidan yläpuolella, hänen silmänsä hymyilemättä tavaramerkkiensä pyöreiden silmälasien takana, Handke näytti alistuneelta ja staattiselta, ikään kuin hän antautuisi kiusalliseen lääketieteelliseen toimenpiteeseen. Kun hän otti vastaan ​​palkintonsa, jotkut katsojista - joista kaikki eivät yhtyneet suosionosoituksiin - vaikuttivat yhtä synkiltä.
  ellauri347.html on line 168: Hän sai juutalaisilta Harry and Ethel Daroffilta Memorial Fiction Award -palkinnon sekä National Jewish Book Award -palkinnon kaunokirjallisuudesta vuonna 1963 hänen debyyttiromaanistaan Kuninkaan henkilöt (1963) juutalaisen Yorkin linnassa vuonna 1190.
  ellauri347.html on line 197: 965 yksittäisestä Nobel-palkinnon ja taloustieteen Nobelin muistopalkinnon saajasta ainakin 214 on ollut vuosina 1901-2023 vähintään puolikuivureita juutalaisia, mikä edustaa 22 % kaikista vastaanottajista. Juutalaisia on vain 0,2 % maailman väestöstä, mikä tarkoittaa, että heidän osuutensa voittajista on 110 kertaa suurempi kuin heidän osuutensa maailman väestöstä. Suurin prosenttiosuus on 44% taloustieteen palkituista.
  ellauri348.html on line 238: Barbara Kingsolver (s. 8. huhtikuuta 1955) on Pulitzer-palkittu amerikkalainen kirjailija, esseisti ja runoilija. Hänen laajalti tunnettuja teoksiaan ovat Myrkytyksen raamattu, tarina vinxahtaneen lähetyssaarnaajan perheestä Kongossa ja Eläimet, kasvis , Miracle, tietokirjallisuuskertomus hänen perheensä yrityksistä syödä isä paikallisesti. Vuonna 2023 hän sai Pulitzer-palkinnon kaunokirjallisuudesta romaanista Demon Copperhead. Hänen työnsä keskittyy usein aiheisiin, kuten sosiaalinen oikeudenmukaisuus, biologinen monimuotoisuus sekä ihmisten ja heidän yhteisöjensä ja ympäristönsä välinen vuorovaikutus.
  ellauri348.html on line 256: Chinmoy työskenteli yli 40 vuotta maailmanrauhan puolesta. Hän oli vuonna 2007 ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Hänen yksinkertainen viestinsä oli, että maailmanlaajuinen rauha alkaa henkilökohtaisesta rauhasta, rauhasta ihmisen sydämessä: "Kun elämme sydämessä, tunnemme, että olemme kaikki yhtä perhettä. Kun elämme puossa, tunnemme, että on liian ahdasta."
  ellauri348.html on line 367: No joo, tää lehva käyttää psykologisen draaman, science fictionin ja epälineaarisen kertomuksen elementtejä tutkiakseen muistin ja rakkauden luonnetta. Elokuvan pääosissa nähdään Jim "like a glove" Carrey ja Kate Winslet, joka on saanut paljon palkintoja itsepäisten ja monimutkaisten naisten esittämisestä. Time -lehti valitsi Winsletin maailman 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon vuosina 2009 ja 2021. Hänet nimitettiin Brittiläisen imperiumin komentajaksi vuonna 2012. Kate voitti BAFTA-palkinnon Marianne Dashwoodin roolista elokuvassa Sense and Sensibility (1995). Maailmanlaajuista tähteyttä seurasi hänen pääroolinsa James Cameronin eeppisessä romanssissa Titanic (1997), joka oli tuolloin tuottoisin elokuva. Hänellä on jokaisesta avioliitosta lapsi, mukaan lukien näyttelijä Mia Threapleton.
  ellauri348.html on line 451: Minä ja Morrison on Kata Kärkkäisen esikoisromaaniin perustuva elokuva vuodelta 2001. Elokuvan on ohjannut Penkku Penkku peffa lenkku. Elokuvaa on kutsuttu toiseksi osaksi Levottomat jalat -trilogiasta, jonka ensimmäiseksi osaksi on nimitetty Levottomat jalat (2000) ja kolmanneksi osaksi Levottomat jalat 3 (2004). Elokuvilla ei kuitenkaan ole muuta yhteistä Levottomiin jalkoihin kuin tuotantoyhtiö. Minä ja Morrison -elokuvan tunnuskappale on Anssi Kelan ”Milla”, joka oli pitkään Suomen singlelistan ykkösenä. Mun täytyy kävellä näin, mulla on levottomat jalat. Irina Björklund sai Millan roolista parhaan naispääosan Jussi-palkinnon.
  ellauri349.html on line 126: Hei täähän on Eski steroideilla! Essays in Love (1993) myi kaksi miljoonaa kappaletta! The School of Life, brittiläinen monikansallinen  sosiaalisen median yritys, jonka brittiläinen kirjailija ja julkinen puhuja Alain de Botton perusti vuonna 2008 (seuraava lamavuosi).  Yrityksen pääkonttori sijaitsee Lontoossa. Elämänkoulu tarjoaa erilaisia materiaaleja ahdistuksen hallinnasta, tunneälystä, ihmissuhteista, työstä, luovuudesta ja henkisyydestä. Eli just samaa motovationaalista potaskaa kuin Eskillä vaan isommalla budjetilla. Button sai siitä vielä Schopenhauer-palkinnon! Aloita oma hyvinvointimatkasi tänään.
  ellauri350.html on line 446: Association for Psychological Science (APS) myönsi hänelle James McKeen Cattell Fellow -palkinnon vetoamalla hänen tutkimukseensa ja ideoihinsa, jotka "muuttavat ajatteluamme terveyden luonteesta". Tohtori Friedman on myös saanut American Psychological Associationin urapalkinnon "Outstanding Contributions to Health Psychology" (jaosto 38). Professori Friedman on American Association for the Advancement Sciencen (AAAS) lämmin jäsen. American Psychological Association (APA); Society of Behavioral Medicine ja Academy of Behavioral Medicine Research.
  ellauri350.html on line 451: Professori Friedman on saanut UCR:n Distinguished Teaching Award -palkinnon sekä Western Psychological Associationin (WPA) Outstanding Teacher -palkinnon. Vuonna 2012 hänelle myönnetty Elizabeth Hurlock Beckman Award Trust -palkinto "oppilaiden inspiroimisesta vaikuttamaan yhteisöön".
  ellauri350.html on line 823: Samuel L(eroy) Jackson (s. 21. joulukuuta 1948) on yhdysvaltalainen näyttelijä. Yksi sukupolvensa tunnetuimmista näyttelijöistä, elokuvat, joissa hän on esiintynyt, ovat tuottaneet yhteensä yli 27 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti, mikä tekee hänestä kaikkien aikojen toiseksi eniten tuloja tuottavan näyttelijän . [a] Tuoreen luokituksen mukaan hän on kaikkien aikojen eniten tuottanut näyttelijä. Vuonna 2022 hän sai Academy Honorary Award -palkinnon "kulttuurisena ikonina, jonka dynaaminen työ on resonoinut genreissä, sukupolvissa ja yleisöissä maailmanlaajuisesti". Jacksonin läpimurtoesitys oli Jules Winnfieldin roolissa Quentin Tarantinon rikosdraamassa Pulp Fiction (1994), Hän sai laajaa tunnustusta myös Jedi Mace Winduna Star Wars -esiosa-trilogiassa ( 1999–2005) ja Nick Furynä 11 Marvel Cinematic Universe -elokuvassa , alkaen Iron Manista (2008), sekä vierailijana ABC- sarjassa SHIELDin agentit.
  ellauri351.html on line 188: Paki Abdul Sattar Edhi ei ollut kovin uskonnollinen. Edhi-säätiö rahoitettiin kokonaan yksityisillä lahjoituksilla. Se tuki mm. New Orleansin kurjalistoa. Kun mediaviranomaiset kysyivät toistuvista pidätyksistä mm. USAssa ja Israelissa, Edhi sanoi: "Ainoa selitys, jonka voin ajatella, on partani ja mekkoni." Syyskuun 11. päivän jälkeisessä ilmastossa Yhdysvaltain ja Kanadan matkailuviranomaiset pidättivät hänet lisäkuulusteluja varten. Edhin kuoltua 88-vuotiaana munuaisten vajaatoimintaan säätiötä johtaa koko hänen perheensä. Edhi sai Leninin ja Lontoon rauhanpalkinnon. Google juhlisti Edhiä 28. helmikuuta 2017 Google Doodlella, joka ylisti hänen "supertehokasta" ambulanssipalveluaan. Noobelia ei kuulunut. Munuaisten luovuttajaa ei löytynyt. Edhi luovutti ja testamenttasi silmänsä tarvizeville. Hautajaisissa oli pelkkiä pakeja.
  ellauri351.html on line 645: Hänellä oli kunnia pitää pääpuhe Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa vuonna 2006 juhlistaen arkkipiispa Desmond Tutun rauhanomaista elämää ja Totuus- ja sovintokomission toiminnan 10. vuosipäivää. Häntä myös kunnioitettiin useaan otteeseen nimittämällä hänet Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Tukikirjeitä lähetettiin 27 maasta.
  ellauri352.html on line 161: Antonio Damasio (s. 25. helmikuuta 1944, Lissabon) on portugalilais-amerikkalainen aivotutkija ja neurologi, joka toimi lähes 30 vuotta Iowan yliopiston neurologian laitoksen johtajana ja professorina. Tällä hetkellä hän on David Dornsife neurotieteen professori Etelä-Kalifornian yliopistossa, jossa hän johtaa USC:n Brain and Creativity -Instituuttia. Hän on tutkinut tietoisuutta, tunteita ja aivojen toimintaa. Damasion käsitys aivoista pohjautuu muun muassa hänen aivovaurioihinsa. Damasio sai Yrjö Reenpää -lohtupalkinnon Helsingissä vuonna 2000.
  ellauri352.html on line 493:
• Booker- tai Pulitzer-palkinnon voittanut kirja
  ellauri352.html on line 595: Venäläinen kirjallisuuspalkinto nimeltä Venäjän Booker-palkinto (ven. Русский Букер, Russki Buker, aiemmin ven. Букер — Открытая Россия, Buker – Otkrutaja Rossija, ’avoin Venäjä’) oli venäläinen kirjallisuuspalkinto, joka oli perustettu Booker-palkinnon mallin mukaan 1992. Se oli merkittävin venäläinen kirjallisuuspalkinto ja myönnettiin vuosittain parhaalle venäjäksi kirjoitetulle kaunokirjalliselle teokselle kirjoittajan kansallisuudesta riippumatta. Palkinto oli ensimmäinen Venäjällä jaettu valtiosta riippumaton lue yritysrahoitteinen kirjallisuuspalkinto vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.
  ellauri352.html on line 599: Vuosina 2002–2005 palkinnon päärahoittaja oli Avoin Venäjä -säätiö. Ennen vuoden 2005 parhaaksi valitun julkistamista Booker-säätiö katkaisi yhteistyön, kun säätiön puheenjohtaja Mihail Hodorkovski sai vankeustuomion.
  ellauri352.html on line 602: Syyskuussa 2019 ilmoitettiin palkinnon jakamisen päättymisestä. Venäjän Booker-rahastoa ei kuitenkaan lakkautettu, vaan jätettiin mahdollisuus palkinnon uusimiseen, jahka Hodorkovski vapautuu vankilasta.
  ellauri360.html on line 51: Alain Robbe-Grillet syntyi vuonna 1922 Saint-Pierre-Quilbignonissa, joka on nykyään osa Brestiä. Hänen isänsä oli insinööri, joka omisti pienen tehtaan. Hänen vanhempansa olivat ateisteja ja äärioikeiston kannattajia. Hän opiskeli Institut National d'Agronomie -koulussa, mutta hänen opinnot keskeytettiin, kun hänet värvättiin väkisin Saksan miehityksen alla sorviksi saksalaiselle tankkitehtaalle. Sodan jälkeen hän työskenteli agronomina, erikoisalana trooppisten hedelmien viljely (kuten Don Jaimella, jonka lukija tuntee toisellakin nimellä, eli Zorron nimellä), mukaan lukien loitsut ulkomailla. Hän kuitenkin sairastui eikä palannut ammattiinsa, vaan aloitti kokopäiväisen kirjoittamisen. Vuonna 1957 hän meni naimisiin Catherine Rastakianin kanssa , näyttelijän, joka on myös julkaissut romaaneja. Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa vuonna 1948, mutta se julkaistiin vasta vuonna 1978. Vuonna 1951 hänen ensimmäinen julkaistu romaaninsa – Les Gommes (Pyyhekumit) – voitti palkinnon ja hän pystyi tekemään uran kirjailijana.
  ellauri362.html on line 439: Lopulta hän ei kestänyt elämää Aldeburghissa enää. Vuoden 1779 lopulla hän päätti panostaa kaikkensa kirjallisuuteen Lontoossa, ja huhtikuussa 1780 hän lähti pääministerin sukulaisen Dudley Northin avustuksella Slaughdenin laiturilta. Lontoossa hän asui Royal Exchangen läheisyydessä, lähellä Cornhillissä asuneita Miss Elmyn ystäviä, ja ryhtyi tarkistamaan muutamaa näytelmää ja joitain mukanaan tuomiaan proosaesseitä opiskellessaan kasvitiedettä ja entomologiaa Lontoon ympärillä ja pitää Mirrille osoitettua päiväkirjaa. Vuosi oli hänelle köyhyyden ja pettymyksen vuosi. Niiden runojen joukossa, joita hän yritti julkaista, epäonnistui, olivat kirje hänen suosikkipaketeissaan prinssi Williamille (myöhemmin William IV), satiirinen kirje paholaisesta (ilmeisesti tarkistettu versio aikaisemmasta runosta, Ihmiskunnan viholliset) ja Mirrille osoitettu kirje, joissa molemmissa hän käyttää anapaestia. Yksikään julkaisija ei hyväksynyt näitä runoja niiden kirjoittajan purevasta esittelystä huolimatta salanimellä "Martinus Scriblerus". Lordit North, Shelburne ja Thurlow, yksi toisensa jälkeen, kuuntelivat kirjailijaa kuuroilla korvilla vaikka hänen säkeistyksensä Shelburnelle ansaitsi jonkinlaisen palkinnon. Ja kun hän luultavasti elokuussa 1780 löysi kirjapainon, joka halusi painaa kaksisataaviisikymmentä kopiota toisesta runosta, se ei tuonut hänelle muuta kuin yhden tai kaksi vähäistä arvostelua. Crabbe, joka useissa tämän aikakauden teoksissa kuvailee omia tunteitaan ja tilaansa, lähetti tämän jälkeen "Kuukausikatsauksen tekijöille" jakeisen kirjeen, jossa hän käytännössä pyytää heitä neuvomaan, pitäisikö hänen jatkaa runoudessa vai ei, antaen muuten itselleen satiirisia neuvoja menestykseen johtavista menetelmistä. Runossa ei ole mitään ihmeellistä paitsi idean hämmästyttävä yksinkertaisuus. Crabbe ei pitänyt viinamäen miehistä, koska sen isäpaskiainen oli ollut sellainen.
  ellauri368.html on line 160: Tyyny, joka tunnetaan myös nimellä Pielustarina (The Pillow Book), on yhdysvaltalainen tieteiskirjallisuusmediasarja, joka sai alkunsa Frank Herbertin vuoden 1965 romaanista Dune ja joka on jatkanut yhä uusien anodyynien julkaisujen lisäämistä. Dunea kuvataan usein historian myydyimmäksi tieteisromaaniksi. Se voitti ensimmäisen Nebula-palkinnon parhaasta romaanista ja Hugo-palkinnon vuonna 1966, ja myöhemmin se sovitettiin vuoden 1984 elokuvaksi, vuoden 2000 tv-minisarjaksi ja kaksiosaiseksi elokuvasarjaksi, jonka ensimmäinen elokuva vuonna 2021 ja jatko-osa vuonna 2024. Herbert kirjoitti viisi jatko-osaa, joista kaksi ensimmäistä mukautettiin samanaikaisesti vuoden 2003 minisarjaksi. Päänalunen on myös inspiroinut pöytäpelejä ja videopelejä. Vuodesta 2009 lähtien Dyyni-romaanien planeettojen nimet on otettu käyttöön Saturnuksen kuun Titanin tasangojen ja muiden ominaisuuksien todellisessa nimikkeistössä.
  ellauri374.html on line 485: Kiintoisaa on, että kirjallisuuden Nobel-veikkauksissa oli mainittu tshuvassirunoilija Gennadi Aigi (1934-2006) , jonka kokoelma Tuntematon tuli on suomennettu. Eipä tullut tuntemattomalle zuvassille dynamiittia. Runoilija sai "muun muassa" Ranskan akatemian palkinnon (1972), Tšuvassian ASNT:n valtionpalkinnon (1989) ja Ranskan kaunotaiteiden ja kirjallisuuden ritarikunnan kunniamerkin. Vuonna 1994 hänelle myönnettiin Tšuvassian kansanrunoilijan arvonimi.
  ellauri381.html on line 87: Bandera on edelleen erittäin kiistanalainen hahmo Ukrainassa. Monet ukrainalaiset pitävät häntä roolimallisankarina tai marttyyrikuolemana vapaustaistelijana kun taas muut ukrainalaiset, erityisesti etelässä ja idässä, tuomitsevat hänet fasistiksi ja natsien yhteistyökumppanixi, jonka seuraajat, banderiitit, olivat vastuussa puolalaisten ja juutalaisten siviilien joukkomurhista toisen maailmansodan aikana. 22. tammikuuta 2010 Ukrainan silloinen presidentti Viktor Juštšenko myönsi Banderalle postuumistin Ukrainan sankarin tittelin, mitä pahexuttiin laajalti. Euroopan parlamentti tuomitsi palkinnon, samoin Venäjä, Puola ja juutalaiset poliitikot ja järjestöt, kuten Simon Wiesenthal -keskus.
  ellauri381.html on line 96: Joulukuussa 2018 Ukrainan parlamentti käsitteli ehdotusta Ukrainan hero-palkinnon palauttamisesta postuumille Banderalle. Ehdotus hylättiin elokuussa 2019. Vuonna 2018 Ukrainan parlamentti äänesti Banderan 110-vuotissyntymäpäivän sisällyttämisestä 1. tammikuuta 2019 sinä vuonna juhlittavien ikimuistoisten päivämäärien ja vuosipäivien luetteloon. Juutalainen järjestö Simon Wiesenthal Center arvosteli päätöstä.
  ellauri381.html on line 381: Hän väitti elämänsä lopussa 1979 katuneensa konfolmismiaan. Kiril kirjoitti 1941 runon "Odota minua" joka miellytti isä aurinkoista. Kyseessä oli Konstan 3. vaimo Serova. Konsta lähetettiin Pariisiin hakemaan kotiin Ivan Bunin joka oli saanut dynypalkinnon. Serova kuiskutti Vanjan korvaan: "Älä tule, tappavat." Konsta ei toiste ottanut Serovaa mukaan reissulle, vaan sanoi sille "odota minua". Erottuaan Serovasta 50-luvulla Konsta kumitti omistuxet sille runokirjoistaan, lukuunottamatta "venttaa" runoa.
  ellauri382.html on line 197: Nykyään jos kuka tahansa suomalaiseksi mainittu (mutta ehkäpä ulkomaille veropakolaiseksi muuttava) pallonpotkija, laulun lirkuttaja tai vastaava saa jonkin kaupallisia tarkoituksia edistävän palkinnon jossain markkinatilaisuudessa, suomenkielinen media on täynnä otsikkoja "Suomi voitti". Mikä tehnee tämänkin persoonan vähitellen varsin merkityksettömäksi. Tätä täydentänee se, kun erilaiset teologisia vitsejä jatkuvasti harrastavat ja politiikkaan osallistuvat tahot katsovat asiakseen ilmaista puhuvansa Suomen nimissä.
  ellauri383.html on line 86: Siltä vähän näyttää: Wismarissa syntynyt ja Berliinissä asuva näytelmäkirjailija ja kirjailija Anne Rabe on juuri ehdolla Saksan kirjapalkinnon saajaksi. Uudella romaanillaan "Onnen mahdollisuus" hän kertoo autofiktiivisen tarinan Stinestä, joka kasvoi DDR:ssä järjestelmälle uskollisessa perheessä ja jonka koordinaattijärjestelmä joutui sekaisin muutoksen vuoksi. Anne Rabe puhuu myös totalitaarisen yhteiskuntajärjestelmän pitkän aikavälin seurauksista jokaiselle yksilölle.
  ellauri384.html on line 187: Joseph Heller (1. toukokuuta 1923 – 12. joulukuuta 1999) oli yhdysvaltalainen romaanien, novellien, näytelmien ja käsikirjoitusten kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on vuoden 1961 romaani Catch-22, satiiri sodasta ja byrokratiasta, jonka nimestä on tullut synonyymi absurdille tai ristiriitaiselle valinnalle. Hänet nimitettiin vuonna 1972 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Absurdia kyllä mitali meni sakemanni Heinrich Böllille.
  ellauri389.html on line 134: William Lisle Bowles (24. syyskuuta 1762 – 7. huhtikuuta 1850) oli englantilainen pappi, runoilija ja kriitikko. Oxfordissa hän voitti kanslerin palkinnon latinalaisesta säkeestä.
  ellauri390.html on line 91: Antti Tuuri sai Finlandia-palkinnon Lassi Nummelta v 1997, samana vuonna kuin kuoli Isaiah Berlin. Lassi Nummi oli raamatunkäännöskomitean asiantuntija. You win some, lose some, you can't win them all.
  ellauri390.html on line 93: Pureva lammas Jyrki Nummi, joka on meitä vuotta nuorempi, antoi 2007 palkinnon näkymättömälle Väisäselle, joka oli meitä vuotta vanhempi. You can fool somebody all the time and everybody for some time, but not everybody all the time.
  ellauri390.html on line 415: Vuoden sisällä julkaisun jälkeen lukijoiden suullinen tuki oli levittänyt kirjaa ympäri maailmaa - inspiroimalla ihmisiä kaikilla mantereilla, myös pingviinejä Etelämantereella. Se voitti vuoden 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020, 2021, 2022 ja 2023 bestseller-palkinnon Euroopassa ja mikä tärkeintä, nousi ykköseksi Pohjois-Amerikassa.
  ellauri402.html on line 196: Moina, tuolloin nimeltään Mina tai Minna, syntyi Genevessä Sveitsissä vaikutusvaltaiseen puolalais-juutalaiseen perheeseen isän puolelta ja englantilaisesta ja irlantilaisesta äidin puolelta. Hän muutti Pariisiin, kun hän oli kaksivuotias. Hänen isänsä Michel Bergson saavutti musiikillista menestystä säveltäessään oopperoita Louisa de Montfort ja Salvator Rosa. Hän oli kotoisin Varsovasta ja kuului vaikutusvaltaiseen Bereksohn-perheeseen. Moina Mathersin isoisä Jacob Levison (s. n. 1799) oli kirurgi ja hammaslääkäri. Hänen isoäitinsä oli Katherine Levison, syntynyt Lontoossa v. 1800. Hänen äitinsä täti oli Minna Preuss, syntynyt Hullissa, Yorkshiressa, vuonna 1835, ja hänen äitinsä Kate, os Levison, syntyi myös Yorkshiressa. Hänen vanhin veljensä, myöhemmin Nobel-palkinnon voittaja Henri Bergson, 1859–1941, liittyi College of Francen tiedekuntaan ja tunnetaan parhaiten filosofisen teoksen Creative Evolution kirjoittajasta. Hän oli myös British Society for Psychical Researchin puheenjohtaja.
  ellauri402.html on line 459: Antti Tuuri on aikaisemmin ollut kaksi kertaa Finlandia-ehdokas. Pohjanmaa-sarjaan kuuluvat Ameriikan raitti nimettiin 1986 ja Uusi Jerusalem 1988. Sarjan avaava pääteos Pohjanmaa ilmestyi jo 1982 eli kaksi vuotta ennen palkinnon perustamista.
  ellauri402.html on line 705: Kuka pelkää Virginia Woolfia? voitti sekä vuoden 1963 Tony-palkinnon parhaasta näytelmästä että 1962–1963 New York Drama Critics´ Circle -palkinnon parhaasta näytelmästä. Se herätetään usein uudelleen henkiin modernilla näyttämöllä. Elokuvasovitus julkaistiin vuonna 1966, sen on kirjoittanut Ernest Lehman, ohjannut Mike Nichols ja pääosissa Richard Burton, Elizabeth Taylor, George Segal ja Sandy Dennis. Noista komeljanttareista en maxaisi puolta palanutta puupenniä. Joka iikka ällöjä.
  ellauri403.html on line 56: ja aiheesta ohuista ja sterotyyppisistä henkilökuvista, sekavasta juonesta ja osoittelevasta huumorista. Myös vainajan vajaamielinen poika, Pölhö-Kustaa, osallistuu syytöksiin. Hällströmiin leffaversion näyttävät koskenlaskukohtaukset ovat jääneet suomalaisen elokuvataiteen historiaan esikuvana lukuisille myöhemmille tukkilaiselokuville. Mauno Mato (yllä oik.) näytteli Turkan roolin. Lasse Pöysti sai miessivuosan Jussi Jurkka-palkinnon.
  ellauri403.html on line 322: Anne Elizabeth Applebaum (s. 25. heinäkuuta 1964 Washington, D.C.) on amerikkalais-puolalainen toimittaja, kolumnisti ja historioitsija. Hänen työnsä Itä-Euroopan lähihistoriasta on saanut useita palkintoja. Hän saa Saksan kirjakaupan rauhanpalkinnon vuonna 2024. Anne Applebaum on (tietysti) kotoisin amerikkalaisesta juutalaisesta perheestä, jonka hän kuvailee kuuluvan uudisjuutalaisuuteen.
  ellauri409.html on line 416: Entäs sit tää Conrad Aiken, Tompan opiskelukaveri? onxe sukua Joan Aikenille? Juu, on isä: Joan Delano Aiken (4. syyskuuta 1924 Rye, East Sussex – 4. tammikuuta 2004) oli englantilainen kirjailija. Hänen isänsä oli runoilija Conrad Aiken ja hänen sisarensa Jane Aiken Hodge oli myös kirjailija. Aiken julkaisi etupäässä lastenkirjallisuutta ja jännityskirjallisuutta. Hän sai Guardian-palkinnon vuonna 1969 ja Edgar Allan Poe -palkinnon vuonna 1972. Hänen rikosromaaneistaan on suomennettu Vihan kylvö (1967). Conradilla on kalju, tv-lasit ja penkin muotoinen hautakivi. Aiken oli naimisissa kolme kertaa. Englantilaiset kirjailijat Joan Aiken ja Jane Aiken Hodge ovat hänen tyttäriään. Hänrn runonsa olivat tajunnanvirtaa. Aiken oli naimisissa kolme kertaa. Englantilaiset kirjailijat Joan Aiken ja Jane Aiken Hodge ovat hänen tyttäriään. Hänen esikuviaan olivat Edgar Allan Poe, ranskalaiset symbolistit ja Eliot, mutta myös Sigmund Freud ja William James antoivat hänelle vaikutteita.
  ellauri413.html on line 83: Colette oli ehdokkaana vuoden 1948 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Ehdottaja oli Ranskan akatemian jäsen Claude Farrère. Komitean mielipide oli murskaava: "...liikkuu tasolla, joka ei mitenkään voi tulla kyseeseen Nobelin palkinnosta päätettäessä." Lausunnossaan komitea hämmästelee, että häntä on yleensä edes ehdotettu. Dynamiittipötkyn nappasi kukapa muu kuin TS Eliot, aika harmaasexuaali äijä siinäkin.
  ellauri418.html on line 217: Ize olen kirjoittanut romaaneja, runokokoelmia, esseitä ja fantasiaa. Esikoisrunokokkelini Vuosikirja voitti Kalevi Mäntin kirjallisuuspalkinnon ja oli myös ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Uusin romaanini on Haava ja tuorein esseekokoelma Tarkoituksista ja keinoista. Talvella 2024 ilmestyy runokokoelma Kangasalan ja Jerusalemin runot.
  ellauri421.html on line 73: Varsinainen läpimurtoteos oli kuitenkin Katuojan vettä (1935), jossa nuori ja vähävarainen yksinhuoltaja yrittää selvitä elämästään Helsingissä. 1987 kasikymppinen Helvi sai Finlandia-palkinnon nipulta vanhoja pieruja. Mieluummin sille kuin Holapalle niteestä Pepun hajua.
  ellauri421.html on line 95: Kirjan suomensi Matti Rossi joka oli jäänyt työttömäxi kaikkien muiden stallareiden paizi Matin käännettyä takkinsa. Matti syntyi 1934 Sortavalassa jääkärikapteenin raiskattua hänen äitinsä Vera Salmexen. Matti Rossi kuoli 2017 Helsingissä pitkäaikaisen punataudin murtamana. Rossi on kirjoittanut kirjan Raunioista nousee Donbass, jonka vuonna 2015 julkaisi Donetskin kansantasavallan suurlähetystö ja Johan Bäckman Publications. Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen luonnehti teosta venäläismieliseksi propagandaksi. Lehdistössä Rossi joutui asian vuoksi todellisen syytösryöpyn kohteeksi. Kiss my ass Denes! Asia nousi uudelleen otsikoihin yli 30 vuotta myöhemmin, kun kokoomuksen kansanedustaja Ben "peffalenkku" Zyskowicz arvosteli vuonna 2007 voimakkaasti valtionpalkinnon myöntämistä Rossille tämän ilmiannon vuoksi. Benkku jätti palkinnon myöntäneelle kulttuuriministeri Stefan Wallinille asiasta kirjallisen kysymyksen, koska Rossi ei ollut osoittanut katuvansa toimintaansa. Zyskowicz piti tapausta vakavana kulttuuri- ja ihmisoikeusrikoksena sekä täysin verrattavana natsi-Saksassa ja sen miehittämillä alueilla juutalaisia vastaan tehtyihin ilmiantoihin. Vastauksessaan Wallin sanoi, ettei hän ollut palkintoa myöntäessään tiennyt Kissin tapauksesta ja korosti palkinnon olevan ennen kaikkea tunnustus Rossin pitkäaikaisesta työstä kääntäjänä. Samalla hän kuitenkin tuomitsi Rossin tekemän ilmiannon pitäen valitettavana, ettei Rossi ollut harkinnut toimintansa moraalista puolta.
  ellauri421.html on line 241: Dolmatovski tuli tunnetuksi toisen maailmansodan aikana isänmaallisten säkeistöjen kokoelmista, kuten Pesnya o Dnepre ("Dneprin laulu", 1942). Länsivastainen Slovo o zavtrashnem dne ("Sana huomisesta", 1949) voitti vuoden 1950 Stalin-palkinnon. Dolmatovski allekirjoitti vuoden 1970 manifestin, joka vastusti juutalaisten siirtolaisuutta Neuvostoliitosta. Both families had come to Moscow from Rostov-on-Don, which lay just outside the Jewish "Pale of Settlement". The stormy Revolutionary period came as a major blow to the Dolmatovskys, and they decided to send their children back to live with relatives in Rostov-on-Don. They had become "byvschie ljudi", etnistä väkeä. Only in 1924 did Yevgeniy finally return to Moscow.
  xxx/ellauri010.html on line 1703: Finlandiapalkinnon ja varsinkin izenäisyyspäivän vastaanoton johdosta
  
  xxx/ellauri044.html on line 952: Gripenberg toimi Finlands Svenska författarföreningin puheenjohtajana 1919–1920 ja sai valtion kirjallisuuspalkinnon yhdeksän kertaa. Hän oli ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 1931 ja sai Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon vuonna 1932. Niin aina. Kusipäät palkizee toisiaan, paukuttaa nahkahousuja ja selkään toisiansa.
  xxx/ellauri057.html on line 684: Eino Leino oli elämänsä loppuun asti intohimoinen shakinpelaaja. Helsingin Shakkiklubin talviturnauksessa helmikuussa 1906 hän oli jopa voittanut ensimmäisen palkinnon. Loppupeleissä kosmis-mytologiset runonäyt liikkuivat ”milloin pakanallis-samanistisilla, milloin kristillis-panteistisilla, milloin teosofis-haaveellisilla linjoilla”. Mukana myös erotiikkaa.
  xxx/ellauri057.html on line 824: Knut Hamsun (Born: Knud Pedersen, August 4, 1859, Lom, Gudbrandsdalen, United Kingdoms of Sweden and Norway, (present-day Lom, Norway) Died:February 19, 1952, Nørholm, Grimstad, Norway1859-1952) oli norjalainen kirjailija, joka lukeutuu tunnetuimpiin hahmoihin maansa kirjallisuuden historiassa. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1920. Hamsun oli köyhän perheen poika, eikä hän käynyt koulua kuin runsaat 250 päivää. Sen kyllä huomaa.
  xxx/ellauri059.html on line 204: Vapaa-ajattelijat ovat ahdistuneen näköisiä kuvatuksia. Täytyy olla joku jumalikävä et viitsii jumalien olemattomuudesta ottaa paiseita. Eziä samanhenkisiä ja pitää kokouxia. Timon Airaxinen on hiljan saanut vaparien Hyypiö-palkinnon. Sen on saanut myös Enqvist ja Valtaoja, Pallomaaru sekä Suomen IBM:n lehtihylly.
  xxx/ellauri068.html on line 59: Vsesojuznyj on kirjoitettu väärin s.458. Ärsyttävää puolisivistyneisyyttä. Tässä jaxossa on typerää hauskanpitoa vähäosaisempien kustannuxella ja neuvostohistorian vääristelyä. Aitoamerikkalaista koloniaali"huumoria". Food fight tästä enää puuttuisi. Rypälemarenkitortun paiskaaminen Stalinin naamaan. Kyttyräselät, spitaaliset, hebefreenikot (Saku oli sellainen) ja kaikenlaiset rammat ovat putkahtaneet loukoistaan kazelemaan tätä hupia. Taas tätä amerikkalaista arabi"terroristi"pelkoa sekottuneena vanhempaan ryssä"kommunisti"pelkoon ja saku"nazi"pelkoon.. Vizi ne pelkää kaikkia jotka vähänkin uhkaa niiden öljyhegemoniaa keski-Aasiassa. Kaikki Nobelien näiltä kentiltä saadut öljyrahat on käytetty Nobel-palkintoihin. Donald Trump vihjaa kohta vastaanottavansa fysiikan Nobel-palkinnon.
  xxx/ellauri081.html on line 41: Nyt Peter on lopultakin puolestaan linnareisulla ♥ ystävänsä Aira Samulinin vetoomuxista huolimatta. Samulin on voittanut Sauli Niinistön kanssa viehättävyyspalkinnon.
  xxx/ellauri087.html on line 649: Onnistumisia on paljon, kuten Helsingin kaupungin innovaatiopalkinnon vuonna 2010 saanut vanhusten Liikkumissopimus. Sen tarkoituksena on vahvistaa kotihoidon potilaiden toimintakykyä arkiliikuntaa lisäämällä. Yrjöillä siihen liittyy liikkuminen kerroxittain vanhempien petillä. Kubilabala, liiku horisontaalisesti, huutaa Liisa alta neuvoja. Yksi Engeströmin keskeisiä teesejä on kollektiivinen oppiminen. Nyt loppusuoralla on Suomen Akatemian rahoittama tutkimus, jonka tarkoitus on kerätä tästä yhteisöllisiä esimerkkejä ympäri maailmaa. Niitä voisi löytyä sieltä etelämeren saarilta, joilta Margaret Mead löysi vapaasti kasvatettuja kubilabala-sexin harrastajia. (Sekin tutkimus osoittautui huijauxexi loppuviimexi. Etelämeren saarelaiset veti Meadia vaan höplästä ja hihitteli kouraansa.)
  xxx/ellauri091.html on line 172: Hilja Haahti sai Valtion kirjallisuuspalkinnon 1926. Haahden syntymäkodin paikalla (Kasarmikatu 1) olleen talon muistolaatta paljastettiin 1957. Iäkäs kirjailija oli itsekin paikalla vaikka puolisoineena. Myöhemmin hänet on tunnettu lisänimillä Haukotuttava Hymistelijä ja Suomen Kuivin Lehti.
  xxx/ellauri091.html on line 970: [5.4. 19.21] jönsy: Luin Kierkegaardin. Ehkä tossa oli lievää biografismia. Pitäisi nähdä ajattelija tuoreiden oivallustensa valossa. Ekstaattinen Enten-eller on musta hieno, ja usein siteeraan sen viimeistä numeroa positiivisena esimerkkinä palkinnon halun oikeasta käsittämisestä. Sen kirjoja luettiin, ja se vaikutti niiden kautta, ei pilkallisten jälkimaailman tiivistäjien. Musta on väärin pilkata sellaista, joka elää pilkasta ja sen mahdollisuudesta. Vähän kuin pilkkasi Buster Keatonia. Sen kampurajalka oli tärkeämpi ruumiillinen vika kuin kyttyrä. Ihmisen tulee toteuttaa kaikki mahdollisuutensa, sanoo. Olen saanut liikavarpaita, taidan olla oikealla tiellä.
  xxx/ellauri103.html on line 120: Aino-triptyykin paikka Ateneumin seinällä on #metoo-liikkeen hengessä kyseenalaistettu (siirretty toiseen palveluun), koska teoksessa vanhempi mies lähentelee nuorempaa naista. Kirjailija Lionel Shriver heivattiin ulos (siirrettiin toiseen palveluun) naiskirjailijoille suunnatun Mslexia-julkaisun järjestämän kirjallisuuspalkinnon tuomaristosta vain siksi, että hän erehtyi sanomaan poliittisen korrektiuden olevan kirjallisuudelle vahingollista.
  xxx/ellauri113.html on line 68: Hawkingin kaveri Kip Thorne sai ärsyttävästi Nobelin fysiikanpalkinnon gravitaatioaalloista (niitä havaittiin ensimmäisen kerran 2015, Eskin mustan reiän törmätessä Erkki Valtaojan vastaavaan), vuotta ennen kuin Hawking kuukahti. Taisi ottaa vähän päähän. Ne puhuivat nuorukaisina enemmän naisista ja kuolemasta kuin fysiikasta. Mustista aukoista juttu nyrjähti ahtaampiin sfääreihin.
  xxx/ellauri116.html on line 313: Aiemmin hyvät ystävykset Vargas Llosa ja Gabriel García Márquez riitaantuivat tammikuussa 1976 Méxicossa, jolloin Vargas Llosa löi García Márquezia, joka sai silmän mustaksi ja nenään lisäkyömyn. He eivät ole sen jälkeen olleet puheväleissä, mutta syytä tapahtumaan ei tiedetä. Hiljaisuuden on rikkonut ainoastaan García Márquezin Twitter-kommentti Vargas Llosan saatua Nobel-palkinnon: ”Nyt ovat puntit tasan.”
  xxx/ellauri116.html on line 324: Gabriel José de la Concordia García Márquez (6. maaliskuuta 1927 Aracataca, Kolumbia– 17. huhtikuuta 2014 México, Meksiko) oli kolumbialainen kirjailija, toimittaja ja poliittinen aktivisti. Hän asui pääasiassa Meksikossa ja Euroopassa. Latinalaisessa Amerikassa García Márquez tunnettiin lempinimellä ”Gabo”. García Márquez sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982.
  xxx/ellauri116.html on line 347: Jälkimmäisestä luin että sen sankari kärsi jonkun onnettomuuden poikasena joki teki siitä erilaisen kuin muut. Siihen sattui. Arvasin heti että siltä lähti pippeli ja/tai munat. Ja niinhän tietysti. Näitäkin liikenee maailmankirjallisuudessa, no vaikka tää, plus Erneston Kake, Henry James ja eräs pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokas.
  xxx/ellauri120.html on line 384: Modernistit valitsivat Viljo Kajavan 1956 perustamansa Eino Leinon palkinnon ensimmäiseksi saajaksi ja määrittelivät hänet kuvien käytön esikuvalliseksi mestariksi. Hangon tsasounan Isä Kalevi oli kanssa toinen past master kuvainpalvonnassa.
  xxx/ellauri121.html on line 276: Margaret Eleanor ”Peggy” Atwood (s. 18. marraskuuta 1939 Ottawa, Ontario, Kanada), CC, on kanadalainen kirjailija, runoilija, feministi ja kirjallisuuskriitikko. Hän on saanut useita palkintoja ja ollut ehdolla monien kirjallisuuspalkintojen saajaksi. Hän on saanut Booker-palkinnon kaksi kertaa, vuonna 2000 kirjalla Sokea surmaaja (engl. The Blind Assassin)ja vuonna 2019 teoksesta Testamentit.
  xxx/ellauri121.html on line 338: Atwoodin zargat noobeliin tais mennä kunse toinen vanha vaahteranlehtinen tuli valituksi hiljan sen sijasta, Alice Munro nimittäin 2013. Ton vaatimattoman kuvernöörin palkinnon se sai, ja joitain bookereita. Se syntyi 1939, eli nyt on jo yli 80 lasissa. Rahnaa on kyllä tullut ikkunoista ja ovista. Ja kiltti mies, vaikka vainaja. On se vähän tollanen Milli-Molli tapaus, paizi tota Noobelia, jonka suhteen sille kävi heikosti kuten Philip Rothille Saul Bellowin ansiosta: toinen liian samanlainen kummajainen ehti viedä pokaalin.
  xxx/ellauri123.html on line 299: Fumio Sasaki on riches to rags ääliö, joka teki kuin Jeesuxen seuraaja Raamatussa ja heitti kaiken sälän pois saadakseen vielä mahtavamman palkinnon. Se on anaalis-obsessivinen hämärästi Mikko Rothin näköinen väpelö joka ei mistään välitä niin paljon kuin siitä mitä muut siitä ajattelevat. Huisin vastenmielinen hemmokki (aivan päinvastainen kuin huippusäästäväinen doppelgängerinsä Mikko muissakin suhteissa, kuten kohta selviää).
  xxx/ellauri124.html on line 823: Kunnia-Jorma-tunnustuspalkinnon. Palkitsemisen yhtenä perusteena oli, että hän oli
  xxx/ellauri125.html on line 72: Boucher voitti Prix de Rome'n opiskelijapalkinnon ja pääsi opiskelemaan Roomaan Académie de France'en vuosiksi 1727–1731. Hän ei saavuttanut siellä ollessaan suurta suosiota, mutta palattuaan Ranskaan hänestä tuli 1734 Royal Academyn (paskat, Académie Royalen) jäsen. Boucher maalasi lukuisia maalauksia, suunnitteli tapetteja, tekstiilejä ja posliineja sekä lavastuksia ja puvustuksia teattereihin. Hänestä tuli vuonna 1755 Gobelinin tapettitehtaan johtaja ja päägobeliini. Boucherilla oli keskeinen osa Ranskan kuninkaallisten asuntojen ja kaupungintalojen koristeluissa ja myöhemmin koko Euroopan koristetaiteen kehityksessä. Hän maalasi useita rohkeita muotokuvia myös Ludvig XV'n virallisesta rakastajattaresta, Madame de Pompadourista.
  xxx/ellauri128.html on line 490: Ranskan akatemia ojensi hänelle 1921 suuren kirjallisuuspalkinnon (Grand prix de littérature). Hänestä tuli 1922 Académie royale de langue et de littérature françaises de Belgiquen jäsen. Kunnialegioonan komentajan arvon hän sai 1931.
  xxx/ellauri129.html on line 210: Riku Rinkulaa valittiin vuoden opettajaxi. Hn nappasi novellilla huonon kirjallisuuden seuran palkinnon.
  xxx/ellauri129.html on line 216: Salierin Asko on ollut kahdesti finlandiaehdokas. Hänen pimeä äänensä voitti mäntin kirjapalkinnon. Hän asuu siltojen alla Göteborgissa. Exyneenä ja häväistynä hän kirjoittaa siitä ja sen puutteesta.
  xxx/ellauri129.html on line 218: Leena Parkkisen isä on myös kirjailija Jukka Parkkinen. Pekka Parkkinen ei ole sukua. Hän voitti kerran Lahden erikoiskirjapalkinnon. Hänen kuvituxensa on tehnyt Kaija Pentti. Hän on kerran käynyt kriittisessä korkeakoulussa.
  xxx/ellauri129.html on line 336: Hän debytoi niin komeasti kuin tässä maassa voi: voittamalla Helsingin Sanomien palkinnon vuoden parhaasta esikoiskirjasta 2003! Lehden kriitikko kirjoitti silloin Korhosen teoksesta Kahden ja yhden yön tarinoita sanat, joista jokainen aloitteleva kirjoittaja haaveilee: ”Tässä meillä on uusi kyky, sukuelimensä polviensa välistä näkijä!” Mitä Korhonen oli nähnyt?
  xxx/ellauri130.html on line 579: Myös Vilpittömän Nahkurin Runous-nettiradion kuudes sarja on juuri alkanut, ja tämän päivän jaksossa entinen runoilijapalkinnon saaja Carola Anna Tussua pohtii lähetysennusteen rukousmaista laatua: ‘There’s never been a time when you could just say anything’: Frank Skinner on free speech, his bullying shame – and knob [kyrvännuppi] jokes. This poetry-loving, religious knob has deep regrets about some of his comedy: either the standup comic has grown up, or he was never as laddish as his image suggested. Nearing death and last judgment, he is hoping to perform a “cleaner, cleverer” kind of act, one that would let him look straight at the crowd and – perhaps for the first time in his life – not see anybody squirming in their seat in discomfort. “It was a struggle,” the 65-year-old says with a grin, “because I realised that I seem to think in knob jokes. And I have done since I was about 13. In the West Midlands, that was how people communicated!”
  xxx/ellauri137.html on line 803: Rei Shimura luulee olevansa parempi kuin Rie Miyazawa. Tietyssä mielessä Miyazawa Rie on vanha uutinen. Hän ei tietenkään ole sellainen mediarakas, joka hän kerran oli. Mutta hän on selviytyjä, josta on kehittynyt lahjakas näyttelijä, ja hänen tarinansa on mielenkiintoinen, toisin kuin Rei Shimuran. Rie aloitti uransa lapsimallina nähdessään laajan näkyvyyden Mitsui Rehousen alkuperäisenä kasvona ja teki näyttelijädebyyttinsä vuoden 1988 elokuvassa Seven Day´s War , josta hän voitti Japan Academy Award -palkinnon Vuoden tulokkaaksi 16-vuotiaana. Hänen lyhytaikainen musiikkiuransa alkoi singlellä "Dream Rush" vuonna 1989, ja seuraavana vuonna hän esiintyi arvostetulla Kōhaku Uta Gassen -televisioerikoistapahtumalla.
  xxx/ellauri139.html on line 861: Sen luontomaku ja sen talentti veivät sitä kohti akateemisia kisoja. Lyonin Akatemia palkizi sen epistolan Romanien vaarasta (1804) ja Ranskan akatemia sarjasta runoja: Kirjemies riippumatossa, Pariisin koristeet, Rotroun kuolema, Liegen sankari Goffin, Angelesin akatemia palkizi Runollisen kexinnön Belzuge elirutto voitti 10v-palkinnon.
  xxx/ellauri157.html on line 356: Jukka Martti Kemppinen (s. 23. joulukuuta 1944 Kauhava) on suomalainen varaprofessori, varadosetti, filosofian varatohtori, varatuomari, Marja Kemppais-vainaan varamies, varakirjailija ja varasuomentaja. Jukka Kemppinen oli Antti Tuurin varaluokkatoveri Kauhavalla. Jukkis hääri vaimo Marjan kanssa Otavalla kunnes Paavo Haavikko sarvetti sen Marjan suostumuxella. Se on sählännyt vallan hirveästi sekä oikeussalitekniikassa että käännöxessä. Sen suomentamat Singerit on huomattavasti kehnommin käännettyjä kuin Liisa Ryömän. Kemppinen on saanut kirkon kirjallisuuspalkinnon, sillä Jukkis on kääntänyt Raamatun yli 10 kielestä.
  xxx/ellauri157.html on line 375: Ellei tätä koronaa olisi, voisi olla vaara, että panisin pystyyn huru-ukkojen keskustelukerhon. Ylimielisyyksissäni kuvittelen, että sellaisesta saisin vaikka kirjan 3. pidot Tornissa. Tiedä vaikka jonkun toisen kirkon palkinnon.
  xxx/ellauri178.html on line 132: “I wanted to be morally serious like Joseph Conrad,” Roth said of his young self. “I wanted to exhibit my dark knowledge like Faulkner. I wanted to write literature. Instead I took my dick's advice and wrote Portnoy's Complaint.” Stern, a lifelong friend, had noticed “a discrepancy between Philip as he told stories and Philip as he wrote stories.” The advice was of course excellent, with the resulting work putting Roth squarely in the middle of the literary map. Saatuaan juutalaisten palkinnon Roth sanoi et enää puuttuu feministipalkinto ja Kakutani Prize.
  xxx/ellauri179.html on line 258: Nobel-sivuilla on aivan karmea hyllning Hemille joka todistaa tosi paljon sekä mekkomiehestä että koko Nobel-palkinnon luonteesta.
  xxx/ellauri187.html on line 264: José de Sousa Saramago (16. marraskuuta 1922 Azinhaga, Ribatejo, Portugali – 18. kesäkuuta 2010 Lanzarote, Espanja) oli portugalilainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1998. Hän on (tai siis oli) Portugalin tunnetuin nykykirjailija. Saramago kirjoitti näytelmiä, romaaneja, runoja, esseitä ja lehtiartikkeleita.
  xxx/ellauri187.html on line 273: Saramago oli vuodesta 1969 Portugalin kommunistisen puolueen jäsen ja ateisti. Nämä aiheuttivat hänelle ongelmia katolisessa Portugalissa, varsinkin teoksen Jeesuksen Kristuksen evankeliumi ilmestymisen jälkeen. Portugalin valtio veti teoksen pois eurooppalaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokaslistalta, minkä jälkeen Saramago muutti pois Portugalista Kanariansaarten Lanzarotelle. Hän sairasti leukemiaa ja kuoli Lanzarotella perheensä läsnä ollessa. Hänen ruumiinsa vietiin portugalilaisella sotilaskoneella Portugaliin. Nobelistista oli tullut vaaraton, Jumala oli vaientanut hänet.
  xxx/ellauri187.html on line 348: Viron lähimenneisyydestä kirjoittaminen jatkui näytelmällä puhdistus, joka sai ensi-iltansa helmikuussa 2007. Loppuunmyydyt esitykset jatkuivat kolme kautta ja esitystä kuvattiin vuoden teatteritapaukseksi. Sofi muunsi näytelmänsä romaaniksi vuonna 2008. Teos voitti sekä Finlandia – että Runeberg-palkinnon ja vielä vuonna 2010 pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuden palkinnon.
  xxx/ellauri193.html on line 130: Apartheid legislation was repealed on 17 June 1991, leading to multiracial elections in April 1994. Gordimer sai palkinnon 1991, selvä poliittinen tilaus siis. Eikö löytynyt yhtään riittävästi ansioituneita mutiaisia? Jälkeenpäin joutuivat paleface apartheid bossit esittämään pahoitteluja, josssa ne olivat toinen toistaan runollisempia.
  xxx/ellauri193.html on line 661: The Believer is published by the Beverly Rogers, Carol C. Harter Black Mountain Institute. Daniel Handler (s. 28. helmikuuta 1970 San Francisco, Kalifornia) on läskiponzo yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten Surkeiden sattumusten sarja -kirjoistaan, jotka hän on kirjoittanut käyttäen salanimeä Lemony Snicket. Surkeiden sattumusten sarja on mustaa huumoria sisältävä 13-osainen sarja, joka keskittyy Charles Baudelairen orpojen sisarusten elämään ja salaperäiseen järjestöön nimeltä Retuperän VPK. Kirjoittamalla eri nimellä Handler lisäsi itsensä tarinaan. Eli teki tollaset Nobel-lautakunnan temput, oman hännän nostaja. Surkeiden sattumusten sarja on erityisen suosittu Yhdysvalloissa ja siitä on tehty myös Brad Silberlingin ohjaama elokuva Lemony Snicketin surkeiden sattumusten sarja vuonna 2004. Elokuva sai Oscar-palkinnon parhaasta maskeerauksesta.
  xxx/ellauri200.html on line 202: Komediallinen ja omaelämäkerrallinen perhekronikka Talo mr Biswasille (1961) oli Naipaulin läpimurtoromaani. Sitä seurannut Mr Stone and the Knights Companion (1963) sijoittui jo Englantiin ja voitti Hawthornden-palkinnon.
  xxx/ellauri202.html on line 38: Mihail Aleksandrovitš Šolohov (ven. Михаил Александрович Шолохов, 24. toukokuuta (J: 11. toukokuuta) 1905 – 21. helmikuuta 1984) oli venäläinen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1965. Tää liittyi Rutsevin aikaiseen suojasäähän, ja oli eräänlainen Rutseville suunnattu "Hinoa John", jatka tähän tapaan, vapauta ainakin pikkukapitalistit suunnittelutalouden ikeestä.
  xxx/ellauri202.html on line 42: Šolohov liittyi kommunistiseen puolueeseen 1922 ja pysyi sille uskollisena koko uransa. Hän oli Neuvostoliiton kirjailijaliiton toimielimissä vuodesta 1934 ja vuodesta 1936 maan korkeimman neuvoston jäsen. Hän seurasi Nikita Hruštšovia presidenttinaä 1959 ja valittiin keskuskomiteaan 1961. Hänestä tuli tiedeakatemian jäsen 1939. Hän oli kaksinkertaisen sosialistisen työn sankari ja palkittiin sekä Leninin että Stalinin palkinnolla Trotskin palkinnon ja Nobelin lisäksi. Tätä virhettä Ruozin olympiakomitea sittemmi katkerasti katui.
  xxx/ellauri202.html on line 44: Hiljaa virzaa, Don kertoo Donin ja kasakoiden kamppailusta puna-armeijaa vastaan sisällissodan aikana ja on merkittävä siksi, ettei siinä ole yhtään positiivista bolševikkihahmoa. Siitäpä se saikin Nobel-palkinnon. Hiljaa virtaa Don on sosialistisen realismin merkkiteoksia, vaikkakaan se ei täysin noudata sen kaavaa. Vielä paxumpaa potaskaa Nobel-lautakunnan mielestä oli Aron raiskaajat.
  xxx/ellauri202.html on line 156: Roger Martin du Gard pokkasi tästä hyvästä Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1937. Ei kai tämä ole sellainen klassikko, joka kuluisi kansojen känsäisissä käsissä, mutta minusta tässä on paljon ansioita, ja kuten mainitset osat ovat varsin lyhyitä.
  xxx/ellauri202.html on line 178: André Gide on arvostettu hahmo ranskalaisen kansakunnan kaapin päällä ja Nobelin palkinnon saaja vuonna 1947. Mutta tässä teoksessa piirretystä kiehtovasta, omituisesta ja intiimistä muotokuvasta voi nauttia joku, joka ei ole koskaan lukenut tai ehkä koskaan edes kuullut hänestä. Hän yllättää meidät jatkuvasti inhimillisyytensä laajuudella. Kirja tuo esiin hänen ristiriitaisen seksuaalisuutensa ja taistelunsa homoseksuaalisuuden hyväksymisestä leimautumisen ja tuomitsemisen aikakaudella.
  xxx/ellauri202.html on line 182: Salakuuntelemme näitä kahta merkittävää miestä, jotka molemmat ovat Nobel-palkinnon saajia, kun he vaeltavat maaseudulla pitkillä kävelyillä tai istuvat tulessa lasillisen viiniä illallisen jälkeen ja tutkivat aina kaikkea auringon alla ja lakanoiden välissä: heidän elämäänsä ja työtään, mytologiaansa, kuolemaa. Se on rehellinen ja paljastava. Kuuntelemme ja opimme, ja käsityksemme muuttuvat ja syvenevät. Vaikka tämä pieni mutta täydellinen helmi kirjaxeen, joka on kirjoitettu mestarillisella taiteella, valaisee ymmärrystämme suuresta nerokkaasta miehestä ja elämän luonteesta, niin käy selväxi että du Gard ei ollut edes yhtä suuri eikä nerokas kuin Andre Gide, vaikka kummallakin oli puolesa (etenkin taka-).
  xxx/ellauri202.html on line 212: Anatole France (oik. Jacques Anatole François Thibault, 16. huhtikuuta 1844 Pariisi – 12. lokakuuta 1924 Saint-Cyr-sur-Loire, Indre-et-Loire) oli ranskalainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1921. Katolinen kirkko kielsi 1920-luvulla hänen teostensa levittämisen niiden sisältämien sosialististen piirteiden vuoksi lähde?. Francen tunnetuimpia romaaneja on Kuningatar Hanhenjalan ravintola (1892), joka on kuvaelma 1700-luvun Ranskasta. Hänet tunnetaan myös aforismeistaan. Francen syvällisimpänä kirjana pidetään romaania Enkelten kapina. Vähän se on köykänen kaveri knebelbarteineen, mutta kova panomies.
  xxx/ellauri208.html on line 471: Naguib Mahfouz (arab. نجيب محفوظ‎, Naġīb Maḥfūẓ; 11. joulukuuta 1911 Kairo – 30. elokuuta 2006 Kairo) oli egyptiläinen kirjailija. Mahfouz sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1988. Hän toimi muun muassa Egyptin valtion elokuvasäätiön ja taikaministeriön palveluksessa.
  xxx/ellauri208.html on line 480: Vuoden 1988 Nobelin palkinnon myötä egyptiläiseltä kirjailijalta Naguib Mahfouzilta (1911-2006) suomennettiin englannista novelli ”Siunatttu yö” (sic, kolmella teellä, 1988) ja arabiasta muutamia romaaneja vuosina 1989-1996. Sen jälkeen hän näyttää Suomessa joutuneen unohduksiin sikäli, että uusia suomennoksia ei ole ilmestynyt. Tässä suhteessa hänelle on käynyt samoin kuin toiselle nobelistille, australialaiselle eepikolle Patrick Whitelle. Kumpikin ansaitsisi tulla uudestaan huomioiduksi uusien käännösten muodossa. Näin siitäkin huolimatta, että Mahfouzin suomennettuihin romaaneihin eräät kriitikot suhtautuvat melko nihkeästi ja pitävät niitä helvetin vanhakantaisina.
  xxx/ellauri208.html on line 745: Dramaturgin koulutuksen saanut Idström kirjoitti kuunnelmia, tv-käsikirjoituksia ja kaikkiaan viisi romaania. Arvostetuimmat teokset Veljeni Sebastian (1985) ja Kirjeitä Trinidadiin (1989) olivat Finlandia-ehdokkaita. Valtion kirjallisuuspalkinnon hän sai 1985.
  xxx/ellauri212.html on line 349: Havainnoistaan Yhdysvalloissa talouden Nobel-palkinnon saanut Angus Deaton on kutsunut vastaavia kuolemia ”epätoivon kuolemiksi” (”death of despair”). Epätoivon kuolemien määrä on kasvanut jo niin paljon, että yleinen eliniänodote Yhdysvalloissa on laskenut. Tämä tapahtui jo ennen koronapandemiaa. Asiasta kertoo esimerkiksi Los Angeles Times.
  xxx/ellauri225.html on line 103: Mitä jää puuttumaan? Dualismi, pakko, uhkailu ja rangaistukset. Herra isoherra joka sanelee mitä saa, pitää ja ei saa tehdä, taikka muuten. Tunnepitoinen usko, dogmaattinen vimma, palkinnon lykkääminen kuonpuoleiseen elämään sekä hihhulien arvostus. Rukoileminen, siis kiitos, anteexi, ole hyvä osoitettuna näkymättömille yläkerran pojille. Siunaamista sisältyy kuitenkin Ursulan uskontoon ym sosiaalista liimausrituaalia. Vittu rituaalitkin on aika syvältä.
  xxx/ellauri227.html on line 89: Läckberg on ollut perustamassa Nobel-palkinnolle kilpailijaa, jonka jakaa Uusi akatemia, Den Nya Akademien, johon on liittynyt noin sata kulttuurialojen edustajaa. Ne eivät kyllä jaa yhtä paljon rahaa. Palkinto jaetaan 10. joulukuuta, kuten Nobelin kirjallisuuspalkintokin on jaettu. Varjopalkinnon nettiosoite https://dennyaakademien.com/ vie sivulle "Hello world": Welcome to Wordpress. This is your first post. Edit or delete it, then start writing! With any luck you may be our next Shadow Nobel Prize winner!
  xxx/ellauri227.html on line 554: Kerstin Anita Marianne Ekberg (29. syyskuuta 1931 Malmö – 11. tammikuuta 2015 Rooma, Italia) oli ruotsalainen malli, näyttelijä ja sexisymboli. Anita Ekberg aloitti uransa mallina ja osallistui muun muassa 1951 Miss Universe -kilpailuun, jonka ansiosta yhdysvaltalaiset elokuvastudiot kiinnostuivat hänestä. Anita ei tullut valituxi Miss Universexi, eikä vottajaa löydy mistään. Kilpailusta tuli virallinen vasta synnyinvuonnani 1952, jolloin universumin kauneimmaxi kruunattiin meidän oma 17-kesäinen Armi Kuuselamme. Ekberg näytteli useissa Hollywood-elokuvissa ja sai muun muassa Golden Globe -palkinnon sivuroolistaan elokuvassa Blood Alley 1955 vastanäyttelijänään John Wayne. Varsinaisen legendan hänestä tekivät eurooppalaiset elokuvat ja etenkin naisrooli Federico Fellinin elokuvassa Ihana elämä (La Dolce Vita, 1960), jonka suihkulähdekohtaus on jäänyt osaksi länsimaista pehmopornografiaa. Ihanan elämän jälkeen Ekberg esiintyi enemp vähemp nakupellenä useissa italialaisissa elokuvissa. Anitalla oli aivan jättimäiset kannut mutta vähän tyly suu.
  xxx/ellauri229.html on line 709: Stalker palkittiin Cannesin elokuvajuhlilla tuomariston erikoispalkinnolla 1980, se sai myös Fipresci-palkinnon 1981 ja Ekumeenisen erikoispalkinnon 1982. Elokuva sai julkaisun aikoihin ristiriitaisia arvioita, kukaan ei tajunnut hölkäsen pöläystä, mutta ajan myötä sitä ollaan alettu pitämään klassikkona paremman puutteessa.
  xxx/ellauri231.html on line 413: 1920- ja 1930-luvuilla Buninia pidettiin bolshevismin romahtamista odottavan ulkomaalaisten sukupolven moraalisena ja taiteellisena edustajana. Hän oli elävien venäläisten kirjailijoiden joukossa arvostettu vanhempi henkilö Tolstoin ja Tšehovin perinteelle uskollisena. Hänestä tuli ensimmäinen venäläinen, joka voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon, joka myönnettiin hänelle vuonna 1933 "venäläisen klassisen proosan perinteiden seuraamisesta ja kehittämisestä siveellä ja taidokkaalla". Per Halstroem pani juhlapuheessaan merkille palkitun runollisen lahjan. Bunin puolestaan ​​ylisti Ruotsin Akatemiaa maanpaossa olevan kirjailijan kunnioittamisesta. Puhuessaan Akatemialle hän sanoi:
  xxx/ellauri231.html on line 415: Hämmästyneenä minuun alkaneista onnitteluista ja sähkeistä, mietin yön yksinäisyydessä ja hiljaisuudessa Ruotsin Akatemian valinnan syvällistä merkitystä. Ensimmäistä kertaa Nobel-palkinnon perustamisen jälkeen olet myöntänyt sen maanpaossa olevalle henkilölle. Kuka minä olen totuudessa? Ranskan vieraanvaraisuudesta nauttiva maanpako, jolle olen myös ikuisen kiitollisuuden velkaa. Mutta hyvät Akatemian herrat, sallikaa minun sanoa, että henkilöstäni ja työstäni riippumatta valintanne on sinänsä suuren kaunis ele. On välttämätöntä, että maailmassa on absoluuttisen riippumattomuuden keskuksia. Epäilemättä kaikki mielipide-erot, filosofiset ja uskonnolliset uskontunnustukset, ovat edustettuina tämän pöydän ympärillä. Mutta meitä yhdistää yksi totuus, ajatuksen ja omantunnon vapaus; tämän vapauden ansiosta olemme sivilisaation velkaa. Varsinkin meille kirjoittajille vapaus on dogmi ja aksiooma. Valintanne, hyvät Akatemian herrat, on jälleen kerran osoittanut, että Ruotsissa vapausrakkaus on todella monikansallinen kultti.
  xxx/ellauri235.html on line 462: Kirja kertoo rikkaasta ja omituisesta suklaatehtailijasta Villi Vonkasta, joka piilottaa suklaatehtaansa tuotteisiin viisi kultaista pääsylippua. Noilla pääsylipuilla viisi lasta ja heidän vanhempansa pääsevät tutustumaan hänen kauan ihmisiltä suljettuna olleeseen "suklaatehtaaseensa" yhdeksi päiväksi. Päivän aikana opitaan monenlaisia tärkeitä läksyjä, ja yksi toisensa jälkeen lapset putoavat pois pelistä. Jäljelle jäänyt kirjan päähenkilö, köyhä Jali-poika, voittaa lopulta satumaisen yllätyspalkinnon: Willy Wankerin jättisuklaapatukan!
  xxx/ellauri237.html on line 674: Neruda sai 1971 myös Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Ennen Nerudaa Nobelin kirjallisuuspalkinto oli myönnetty viidelle espanjankieliselle ja kahdelle latinalaisamerikkalaiselle kirjailijalle. Mutta monelleko kommarille? Jukka-Pekka Sartrekin kieltäytyi, no se nyt olikin pelkkä ex-kommari. Mä veikkaan että tää oli lohtupalkinto Solzhenizynistä suuttuneille punikeille.
  xxx/ellauri250.html on line 140: Mo Yanin teosten ruotsintaja Göran Malmqvist kuuluu Nobelin kirjallisuuspalkinnon valintakomiteaan, mitä paheksuttiin monissa ruotsalaisviestimissä. Hänen esitettiin olleen jäävi, mistä hän tuohtui. Mutta tuohta tuli silti ihan kivasti.
  xxx/ellauri250.html on line 392: Hytti nro 6 on vuonna 2021 ensi-iltansa saanut draamaelokuva, jonka on ohjannut Juho Kuosmanen. Elokuvan pääosissa ovat Seidi Haarla ja Juri Borisov. Elokuvassa suomalainen naisopiskelija (Haarla) ja venäläinen työmies (Borisov) matkustavat junalla Venäjän halki Murmanskiin. Hytti nro 6 perustuu Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin vuodelta 2011. Elokuvaa varten kirjan tapahtumia on kuitenkin muutettu monin tavoin: esimerkiksi junan reitti, miespäähenkilön nimi ja ikä, tapahtumapaikka sekä aikakausi eroavat kirjasta. Hytti nro 6 sai ensi-iltansa 10. heinäkuuta 2021 Cannesin elokuvajuhlilla, missä se voitti juhlien kakkospalkinnon, Grand Prix’n. Elokuva sai teatteriensi-illan Suomessa 29. lokakuuta 2021.
  xxx/ellauri255.html on line 545: Jomppa kuoli samana vuonna kuin Pirkko Hiekkala, mutta 16 vuotta nuorempana. Sense viina teettää. Viimeiset vuotensa Ojaharju asui Helsingin Kontulassa. Voitti suomalaisen kirjakerhon suuren palkinnon 1979. Raitistui terveyssyistä 1982. Sai niin ankaran alkoholiepileptisen kohtauksen, että oli mieluummin ilman alkoholia kuin kokisi sen uudelleen.
  xxx/ellauri259.html on line 261: Aiheena on siis oman tahdon tukahduttaminen. Ajatelkaamme sitä hyvää, mikä on mahdollista epäonnistumisen kautta, pettymyksen onnea, tappion rauhaa. Näemme miesten käyttävän kaikki voimansa johonkin jaloon tarkoitukseen, mutta hyvät tulokset jäävät oudosti pidättäytymään. He suunnittelevat pyhiä suunnitelmia, jotka, kuten Daavidin temppelin rakentaminen, ovat turhautuneita. Jeesus Kristus ei pidä edes hänen työtään parempana kuin omaansa. Viimeinen uhri, joka joidenkin ihmisten on tehtävä, ei ole nautinnon uhraus tai jostain kallisarvoisesta aarteesta luopuminen; se on rakkaan tarkoitusperän uhri, jolla he toivoivat voivansa tuoda kunniaa Herralleen. Heitä vaaditaan kääntymään pyhän palvelun polulta, luopumaan pyhästä yrityksestä. John Ruskin on kertonut meille, kuinka hänen toivonsa paremmasta palvelusta katkesi hänen tullessaan selkeämpään terveydentilaan. "Juuri kun olin päässyt koulusta, olin pahoillani siitä, että olin niin typerä poika, mutta kuitenkin otin palkinnon tai kaksi, ja odotan nyt ryhtyväni johonkin vakavampaan liiketoimintaan kuten kriketti, olen hylännyt mestarin, jolle toivoin tarjoilla. Kuinka viehättävä tapa, jolla Johannes Kastaja hyväksyi kaventuvan sfäärin ja myöntyi olosuhteisiin, jotka jättivät hänet hotellin hämärään ja hiljaisuuteen. "Hänen täytyy kasvaa, mutta minun on vähennettävä." Tämä hieno nöyryys antaa jalolle sielulle muuttavan kosketuksen. Se luo pehmeän loiston hänen luonteensa graniittihuippuihin.
  xxx/ellauri259.html on line 522: Kun sain Finlandia-palkinnon vuonna 2002, kirjallisuuden opettajani Ritva Haavikko puolestaan sanoi kauniisti: ”Onhan Kari tuossa nyt gradua tarpeeksi.” Sain häneltä synninpäästön sille, että hulivilinä en hoitanut opintojani loppuun asti. Pentti Lyly julkaisi tutkielmia kirjallisuuden alalta harvakseen, mutta työn jälki oli aina tarkkaa ja kriittisesti seulottua. Lylyn julkaistut tutkielmat Mannisesta ovat laatutyötä. Lyly toimitti 1991 teoksen Tyrjän rykmentin tykkikomppanian vaiheista 1941–44. Lyly saattoi olla homo.
  xxx/ellauri273.html on line 327:

  Sta/Lenin-palkinnon saajia

  
  xxx/ellauri273.html on line 329: Miguel Ángel Asturias Rosales (19. lokakuuta 1899 – 9. kesäkuuta 1974) oli guatemalalainen diplomaatti ja kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1967. Samainen Asturias sai Leninin kv. rauhanpalkinnon edellisenä vuonna! Mistäspäin nyt tuuli? Aivan tavatonta. Oliko Vietnamin sota tässä takana? No Nerudakin pokkasi molemmat, joskaan ei peräkkäisinä vuosina. Ja Linus Pauling, kerrankin aiheesta, hyvästä Paula-kahvista! Sean McBridelle paukahti myös 2 prenikkaa. Ynnä Nelson Mandelalle. Martti Ahtishaarikin sai molemmat mutta näyttää vetäneen Lenin-palkinnon alas vessanpöntöstä. Kahden palkinnon saaneista on ilmeisesti tullut kinaa maailman kahden navan välillä, kumman leiriin kaveri on laskettava. Voi että kaipaankin noita 2-napaisia aikoja, jospa saisin ne takaisin!
  xxx/ellauri273.html on line 331: Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto oli Neuvostoliiton jakama Nobelin rauhanpalkintoa vastaava tunnustus. Palkinto perustettiin vuonna 1949 nimellä Stalinin kansainvälinen rauhanpalkinto. Palkinnon myönsi Neuvostoliiton hallituksen nimittämä kansainvälinen raati merkittäville henkilöille, joiden katsottiin lujittaneen kansojen välistä rauhaa. Päinvastoin kuin Nobelin rauhanpalkinto, Leninin rauhanpalkinto myönnettiin tavallisesti useille henkilöille samana vuonna. Vuonna 1956 Nikita Hruštšovin valtaannousun jälkeen tunnustus nimettiin Leninin kansainväliseksi rauhanpalkinnoksi. Kaikkia palkinnon aikaisemmin saaneita pyydettiin palauttamaan palkintonsa, jotta STA voitaisiin kumata ja kirjoittaa tilalle LE. Suurin osa Sta/Lenin palkituista on never heard, mutta on tuttujakin joukossa:
  xxx/ellauri280.html on line 56: Mä en kyllä ymmärrä miten striped-ass apinat käy niin kuumina tosta tappamisesta, poliisisarjoista, murhista, suurista isänmaallisista sodista ja muusta veriurheilusta. Tai siis ymmärrän, darwinistisesti, mutta en jaxa osallistua. Siitä hyvästä ansaizisin Darwin-palkinnon.
  xxx/ellauri280.html on line 424: Gurnah on tunnettu paholaisuutta ja maahanmuuttoa käsittelevistä teoksistaan. Hänen kirjailijan uransa ensimmäinen romaani Memory of Departure julkaistiin vuonna 1987. Englanninkielisten lukijoiden parissa Gurnahin romaaneista tunnetuin on Paradise (1994), joka oli ehdolla Booker-palkinnon saajaksi; myös hänen kirjansa By the Sea (2001) oli ehdolla Booker-palkinnon saajaksi. Suomessa Gurnah on ollut varsin tuntematon kirjailija, koska yhtään hänen teoksistaan ei ollut suomennettu ennen vuotta 2021. Ruotsinnos Paradise-teoksesta on kuitenkin olemassa ja Ruotsin akatemian suomalaisjäsen, kirjailija Tua Forsström luonnehtii sitä ”ihanaksi romaaniksi”.
  xxx/ellauri280.html on line 426: Niinpä Ruotsin akatemia myönsi Gurnahille Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2021.
  xxx/ellauri281.html on line 504: Miettiessään, millainen sodanjälkeinen amerikkalainen yhteiskunta olisi, hän oli kirjoittanut vuoteen 1947 mennessä näytelmän All My Sons. Teoksen keskiössä on teollisuusmiehen perheen hajoaminen, joka myy viallisia naistenvaatteita sotilasosastolle yrittääkseen pelastaa yrityksensä. Näytelmä mestarillisine dialogeineen, ensimmäisistä minuuteista lähtien aivan valloittavan dynaaminen juoni ja mieleenpainuvat episodiset hahmot olivat Millerin ensimmäinen vakava menestys. Miller ja Kazan saivat myös ensimmäiset uuden Antoinette Perryn (Tony) teatteripalkinnon kirjailijana ja ohjaajana
  xxx/ellauri281.html on line 508: 1950-luvun ensimmäisellä puoliskolla Miller jatkoi töissään amerikkalaisen yhteiskunnan paradoksien ja moraalisten dilemmien paljastamista, jossa julistetaan yksilöllisyyden ylivaltaa, mutta käyttäytymisnormeja asettaa jäykästi julkinen moraali, maahanmuuttajien kansakunta, jossa siitä huolimatta. tämä "muukalaisen" pelko elää jatkuvasti ja uusia vihollisia keksitään. Näytelmäkirjailijan sanoin: "Kun ymmärrät, että ortodoksisuus on välttämätön, sinun on pakko kokea inkvisiittiö". Näytelmä " The Upokas " oli omistettu tälle aiheelle, ja se kritisoi ankarasti mcarthyismia 1950-luvun alussa. Katsojalle metafora aiheutti hämmennystä ja jopa ansaitsemattoman loukkauksen tunteen monissa amerikkalaisissa, ja Martin Beck -teatterissa 22. tammikuuta 1953 debytoinut draama kesti alle 200 esitystä. Mutta kaksi vuotta myöhemmin, Joe Stalinin ja Joe McCarthyn kuoltua, se lavastettiin uudelleen suurella menestyksellä. Huolimatta yleisön viileästä vastaanotosta se voitti Donaldson- ja Tony-palkinnot jo vuonna 1953, ja vuonna 1958 se sai myös Obi Wan Kenobi palkinnon, joka myönnettiin saavutuksista off-Broadway- teatterissa.
  xxx/ellauri281.html on line 707: Civil Courage -palkinto on ihmisoikeuspalkinto, joka tunnustaa "pidäkkeettömän vastustuksen paha pahaa vastaan ​​suurella henkilökohtaisella riskillä - pikemminkin kuin sotilaallisen rohkeuden". Northcote Parkinson Fund -rahasto perusti palkinnon vuonna 2000. Palkinnon tavoitteena ei ole "luoda sijoituxia", vaan "kiinnittää yksilöllisesti huomiota joihinkin poikkeuksellisen omantunnon sankareihin". Se sai inspiraationsa Neuvostoliiton toisinajattelijan Aleksanteri Solženitsynin esimerkistä. Vuonna 2007 Northcote Parkinson Fundin nimi muutettiin The Train Foundationiksi tunnustuksena rahaston ensisijaisen lahjoittajan, sijoitusneuvojan John Trainin perheen panoksesta. Vuonna 2022 johtokuntaan kuului oligarkkisesti seitsemän jäsentä.
  xxx/ellauri281.html on line 728: Vuodesta 2000 lähtien säätiö on jakanut Kansalaisrohkeus -palkinnon joka vuosi yhdelle tai kahdelle aktivistille. Palkinnon mukana tulee 25 000 dollarin likaisen työn palkkio. Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ehdotuksia hyväksytään, mutta ei-toivottuja ehdokkaita ei suositella. Palkinnon saajia ovat Rakastan enemmän Madhukua (Zimbabwe), Raqqaa teurastetaan hiljaa (Syyria), Hmiob (Chavez-vastustaja), Vladi Kara-Murza (tataari) ja Alexei Navalnyi (vähäryssä).
  xxx/ellauri281.html on line 741: Lokakuussa 2022 Kara-Murzalle myönnettiin Václav Havelin ihmisoikeuspalkinto. Václav Havelin ihmisoikeuspalkinto on vuosittainen 60 000 euron palkinto, jolla palkitaan "erinomaista" kansalaisyhteiskunnan toimintaa ihmisoikeuksien puolustamiseksi Euroopassa ja sen ulkopuolella. Ehdolle voidaan asettaa henkilöitä, kansalaisjärjestöjä ja instituutioita, jotka työskentelevät ihmisoikeuksien puolustamiseksi kaikkialla maailmassa. Seitsemän kymmenestä tähänastisesta voittajasta oli pidätettynä ihmisoikeustoimintansa vuoksi palkinnon vastaanottaessaan. Rahaa säästyi rutkasti.
  xxx/ellauri281.html on line 743: Palkinnon perustivat vuonna 2013 Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous, Václav Havelin kirjasto, IBM Oy: n kirjahylly ja Charta 77 -säätiö, ja se myönnetään Tšekkoslovakian ja Tšekin tasavallan entisen presidentin Václav Havelin muistoksi. Se korvaa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ihmisoikeuspalkinnon, joka perustettiin vuonna 2009 ja jaetaan joka toinen vuosi, jonka hankaluutena olivat parlamentin toisinajattelijat. Palkinto on yksi monista Euroopan neuvoston eri toimielinten myöntämistä palkinnoista , eikä sitä pidä sekoittaa Václav Havelin luovan erimielisyyden palkintoon, johon sillä ei ole yhteyttä. Václav Havel Prize for Creative Dissent on New Yorkissa toimivan Human Rights Foundationin (HRF) vuonna 2012 perustama palkinto. HRF:n presidentin Thor Halvorssenin mukaan palkinto myönnetään henkilöille, "jotka harjoittavat luovaa erimielisyyttä, osoittavat rohkeutta ja luovuutta haastaakseen epäoikeudenmukaisuuden ja elävät totuudessa". Joulukuussa 2011 kuolleen tšekkiläisen toisinajattelevan näytelmäkirjailijan ja poliitikon Václav Havelin kunniaksi nimetty palkinto perustettiin hänen lesken Dagmar Havlovan avulla. Googlen perustaja Sergei Brin ja PayPalin perustaja Peter Thiel myönsivät osan palkinnon rahoituksesta. Palkinnon saajissa on monenlaisia länkkärimielisiä koomikkoja ja ja pellejä.
  xxx/ellauri286.html on line 88: Beauty hurts, baby. Oksanen on julkaissut kolme romaania. Vuonna 2008 hän sai Finlandia- palkinnon romaanistaan Puhdistus. Tämäkin teiniräpellys Irakin invaasion ajalta 2003 myi sen jälkeen paremmin. Britit ovat huolissaan, kun armeija on rempallaan, on valmistauduttava lähtemään ize ryssiin maasodassa, ne sanoo ihan suoraan nyt. Ukrainalaisista ei näytä olevan mihinkään. (Nojaa, ukrainalaisethan ne pysäyttivät Barbarossa-suunnitelman viime erässä.) Toisaalta on näppärää antaa varastossa vanhenneet huonot pyssyt vähävenäläisille, niin päästään tilaamaan izelle aseet viimeisintä huutoa.
  xxx/ellauri286.html on line 378: Šiškin (kirjoitetaan usein Shishkin) on ainoana venäläiskirjailijana voittanut kaikki maansa arvostetuimmat kirjallisuuspalkinnot, mm. Vuoden esikoisen 1993, Venäjän Bookerin 2000, Valtakunnallisen bestsellerin 2005 ja Suuri kirja -palkinnon 2006.
  xxx/ellauri291.html on line 111: Roddenberry kasvatettiin eteläisen baptistiksi; kuitenkin aikuisena hän hylkäsi tämän uskonnon ja piti itseään transuhumanistina. Hän alkoi näet kyseenalaistaa uskontoa noin 14-vuotiaana ja tuli siihen tulokseen, että se oli "hölynpölyä". Lapsena hän palveli kuorossa paikallisessa kirkossaan, mutta vaihtoi laulaessaan virsiä niihin usein hassuja sanoituksia. Kirjoittajauransa alkuvaiheessa hän sai palkinnon American Baptist Conventionilta "taitavasti kristillisen totuuden kirjoittamisesta ja kristillisten periaatteiden soveltamisesta kaupallisiin, dramaattisiin TV-käsikirjoituksiin".
  xxx/ellauri291.html on line 118: Hän sai vuoden 1991 Trans Humanist Farts Award -palkinnon American Trans Humanist Associationilta.
  xxx/ellauri292.html on line 596: Riitit, seremoniat ja uskomukset pidettiin salassa ja säilytettiin johdonmukaisesti antiikista lähtien. Vihittyjen kannalta Persefonen uudestisyntyminen symboloi elämän ikuisuutta, joka virtaa sukupolvelta toiselle, ja he uskoivat saavansa palkinnon tuonpuoleisessa elämässä. Nykyisin on kaikilla persefonet mutta kukaan ei enää usko jälleensyntymiseen, saati synnyttämiseen.
  xxx/ellauri293.html on line 689: Kahnemann sai rivoilusta vuoden 2002 Nobel-palkinnon. Kirjassaan Thinking, Fast and Slow Kahneman syventyi kahteen ajattelun muotoon, nopea ajattelu, joka hänen mielestään "toimii automaattisesti ja nopeasti, vähällä ja ilman vaivaa tai ilkeää vapaan tahdon tunnetta." Toisaalta hidas ajattelu on kognitiivisten kykyjen, valinnanmahdollisuuksien ja keskittymisen jakoa. Nopea ajattelu hyödyntää heuristiikkaa, joka on päätöksentekoprosessi, jossa käytetään oikoteitä, ja peukalosääntöjä tarjotakseen välittömän mutta usein järjettömän ja epätäydellisen ratkaisun. Kahneman ehdotti, että pikanäppäimien tulos on useiden harhojen esiintyminen, kuten jälkitarkasteluharha, vahvistusharha ja tulosharha. Keskeinen esimerkki nopeasta ajattelusta ja siitä johtuvista irrationaalisista päätöksistä on vuoden 2008 finanssikriisi.
  xxx/ellauri295.html on line 274: Kuvitteellisia romaaneja, kuviteltua palkintoja. Patti otti kynäilijän roolin tosissaan. Surkeaa. Jumalasta heti seuraavana mieleen tulee Makkonen. Kuin Caesar se puhuu izestään 3. persoonassa. Erityisesti harmitti kun Erno Paasilinna sai Finlandia-palkinnon eikä Matti Pulkkinen. Sitä Pesäpuu itki. Sinisiin vihkoihin putoili suolapisaroita. Esa Saarinen oli siihen suurin syyllinen. Kaikki nää huippuluokan kaverit oli ainaskin omasta mielestään eri ernuja. Erno Paasilinnan Elmo kirja oli Mielensäpahoittaja tasoa. E. Saarinen ei yltänyt sinnekään.
  xxx/ellauri295.html on line 278: Erno Paasilinna on nimetty "kansallisen kyynisen palkinnon saajaksi" ja "viralliseksi valtiokriitikoksi" tinkimättömien näkemyksiensä ja ihmistoveriensa ihailun puutteen vuoksi. Hänen terävä analyysinsä vallasta ja voimasta ravisteli suomalaisen yhteiskunnan perustaa, mutta tunnustettiin laajalti suht puolueettomiksi. Hän pyyhkäisi persettään ideologisesti lähellä sydäntään olevilla yhtä voimakkaasti kuin niillä, joiden ideologia oli täysin vastakkainen hänen omaansa.
  xxx/ellauri296.html on line 589: Suomen kielen kääntäjänä Kivikk'aho sai käännösvaltion palkinnon vuosina 1970 ja 1979. Hän kuoli Helsingissä 83 -vuotiaana.
  xxx/ellauri298.html on line 509: Stanislav "Stan" Grof (* 1. heinäkuuta 1931 Prahassa) on tšekkiläissyntyinen psykiatri, joka on asunut Yhdysvalloissakin 1960-luvulta lähtien. Grof on yksi tärkeimmistä transpersonaalisen psykologian kehittäjistä ja tutkija, joka tutkii epätavallisten tietoisuuden tilojen käyttöä psykologiseen parantamiseen, syvään itsetutkimiseen sekä kasvun ja näkemysten saamiseen ihmisen psyykestä . Vuonna 1993 Grof sai kunniapalkinnon Association for Transpersonal Psychologylta (ATP) merkittävästä panoksesta ja kehittämisestä transpersonaalisen psykologian alalla, joka annettiin Kalifornian Asilomarissa pidetyn 25-vuotisjuhlakokouksen yhteydessä. Hän sai myös Dagmar-säätiön myöntämän VISION 97 -palkinnon Václav Havelilta Prahassa 5. lokakuuta 2007. Vuonna 2010 hän sai Jules Verne -palkinnon Association for Pre- and Perinatal Psychology and Health -järjestöltä (APPPAH) . Toisaalta tšekkiläinen skeptikkoryhmä Český klub skeptiků Sisyfos on arvostellut Grofia siitä, että se on edistänyt heidän mielestään ei -tieteellisenä psykologiaa, joka on liian kaukana modernin tieteen materialistisen filosofisen perustan rajoista. Hän on ainoa henkilö, jolle on myönnetty Anti-Prize Erotic Boulder -palkinto kahdesti kyseisessä maassa. Eli toisaalta hänen kriitikot syyttävät häntä epätieteellisen psykologian edistämisestä ja hän on kahden harhaluuloisen lohkareen kantaja. Nimittäin Grof oli ensin naimisissa psykologi Christine Grofin kanssa 70-l. ja sitten psykologi Brigitte Grofin kanssa vuonna Christinen kuukahdettua 2014 tai size oli 2016. Stanin pitää olla vitun vanha jos se on edes syntynyt.
  xxx/ellauri298.html on line 608: Combs voitti graduate Liberal Studies Programs Associationin National Teaching Award -palkinnon vuosina 2002/2003 ja samana vuonna hän sai UNCA:n kunniamaininnan Ruth ja Leon Feldman -professorin.
  xxx/ellauri303.html on line 514: Jumala valitsi pitkään mietittyään juutalaisen kansan olemaan ainutlaatuisessa liitossa Jumalan kanssa; tämän liiton kuvaus on itse Toora . Vastoin yleistä käsitystä juutalaiset eivät vain sano, että "Jumala valitsi juutalaiset". Tätä väitettä sinänsä ei ole missään Tanakhissa ( juutalaisen Raamatun). Tällainen väite voisi tarkoittaa, että Jumala rakastaa vain juutalaista kansaa, että vain juutalaiset voivat olla lähellä Jumalaa ja että vain juutalaiset voivat saada taivaallisen palkinnon. Varsinainen väite on, että juutalaiset valittiin tiettyyn tehtävään, velvollisuuteen: olla valona kansoille ja tehdä liitto Jumalan kanssa Toorassa kuvatulla tavalla . Rekonstruktionistinen juutalaisuus hylkää jopa tämän valinnan muunnelman moraalisesti kuolleeksi.
  xxx/ellauri304.html on line 365: Nancy Cartwright (s. 25. lokakuuta 1957) on yhdysvaltalainen näyttelijä. Hän on Bart Simpsonin pitkäaikainen ääni animaatiotelevisiosarjassa Simpsonit, josta hän on saanut Primetime Emmy -palkinnon erinomaisesta äänisuorituskyvystä ja Annie-palkinnon parhaasta ääninäyttelijästä animaatioalalla.
  xxx/ellauri306.html on line 145: Mitäs sitten valkopestään izekkyys? Siihen riittää ettei "ryövää" muilta vaan tuottaa (ja vaihtaa) asioita joita ize arvostaa, muista viis. Coureur de bois pystymezässä squawn turkis tapissa, postinkantaja joka ahertaa nälkäpalkkansa eteen, opiskelija joka "juhlimisen" sijasta "keskittyy lukuihinsa" (mulla on muuten paikallisradion toimittajan paperit nim. MA Syrakuusan yliopistosta New Yorkista, jonka alumiineja, tiedekuntaa ja tytäryhtiöitä ovat kaikki Yhdysvaltain 46 presidenttiä ml Joe Biden, kolme nobelistia, yksi Fields-mitalisti, 36 olympiamitalistia, kolmetoista Pulitzer-palkinnon saajaa, lukuisia Oscar-voittajia, kaksi Rhodes Scholaria, viisi Marshall Scholaria, USA:n kaikki kuvernöörit sekä Yhdysvaltain senaatin ja edustajainhuoneen jäsenet. Eli revi siitä hei kaverit!), urheilija joka harjoittelee sinnikkäästi tullaxeen miljonäärixi, kexijä joka haluaa tulla rikkaaxi, taiteilija joka keskittyy työhönsä vaatimatta apurahoja, kaikki ovat esimerkkejä hyvästä izekkyydestä. Tästä näkee jo mistä olkiukosta on kysymys. Kazotaan vaikka sanakirjasta:
  xxx/ellauri307.html on line 128: Mikin epäonnexi v 2017 Finlandia palkinnon pääsi valkkaamaan förbannade Elisabeth Rehn, joka ei tietystikään valkannut homon tiiliskiveä O:ta vaan klisheisen semitietokirjailijan, Juha Nurmeen Niemen. V:a Kosken, Niemi.
  xxx/ellauri314.html on line 104: Eugene Gladstone O’Neill (16. lokakuuta 1888 New York, Yhdysvallat – 27. marraskuuta 1953 Boston, Yhdysvallat) oli toinen yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija. O’Neill toi Anton Tšehovin, Henrik Ibsenin ja August Strindbergin edustaman dramaattisen realismin amerikkalaiseen näytelmäkirjallisuuteen. Heti ensimmäinen O’Neillin näytelmä, Taivaanrannan tuolla puolen (Beyond the Horizon, 1920), voitti näyttämötaiteen Pulitzer-palkinnon. Hän sai kaksi muuta Pulitzeria näytelmistään Agatha Christie (1922) ja Strange Interlude (1928). Hänelle myönnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 1936.
  xxx/ellauri314.html on line 115: Pitkän päivän matka yöhön tai Pitkä päivämatka yöhön (Long Day’s Journey into Night) on O’Neillin kirjoittama nelinäytöksinen näytelmä, joka valmistui vuosina 1941–1942 mutta julkaistiin vasta 1956. Suurelta osin omaelämäkerrallista, hänen omia vanhempiaan ja veljeään kuvaavaa näytelmää pidetään hänen mestariteoksenaan, ja hän sai siitä postuumisti Pulitzer-palkinnon.
  xxx/ellauri314.html on line 128: Neillin elinaikana erityisesti ruotsalaiset olivat jostain syystä ihastuneet hänen tuotantoonsa, josta syystä hän saikin Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1936. Niinpä näytelmän maailmanensi-ilta tapahtui 2. helmikuuta 1956 Tukholman Dramatenissa, ruotsiksi nimellä Lång dags färd mot natt. Sen ohjasi Bengt Morot, ja rooleissa nähtiin Carl Larsson (James Tyrone), Inga Dagblad (Mary Tyrone), Olof Palme (James Tyrone, Jr.), Jali Kulli (Edmund Tyrone) ja Hanna Westerlund (Cathleen). Vuonna 1988 näytelmä tuli uudelleen Dramatenin ohjelmistoon Ingmar Bergmanin ohjaamana; Jali Kulli oli nyt siiltynyt nuolemman pojan loolista isän looliin, painoi jallua ja haki auton lattialta mulkkua.
  xxx/ellauri329.html on line 329: Ukrainalaissyntyinen Svetlana Aleksijevitš sai kuin saikin Nobel-palkinnon hävityn Krimin sodan ansioista 2015. Aleksijevitš on kuvannut Turoman mukaan dystooppista maailmaa, Seppo Puttonen puhuu karusta maailmasta. Vittu se kuvaa juuri tätä maailmaa, ei jotain muuta.
  xxx/ellauri329.html on line 333: Nainen on voittanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon vain 13 kertaa, eikä venäläinen nainen kertaakaan, ei edes isovenäläinen nainen. Jos haluttaisiin päästä tasoihin, olisi naisen vuoro voittaa seuraavat 98 vuotta ja sitten tulisi venäläisten vuoro. Näin ollen tänäkin vuonna voisi todeta, että nyt olisi taas naisen vuoro. Edellisen kerran nainen palkittiin toissavuonna 2013, kun kanadalainen novellisti Alice Munro nousi Tukholman konserttitalon lavalle vastaanottamaan oman mitalinsa ja sitä edellisen kerran joulukuisesta juhlaseremoniasta sai nauttia saksalainen Herta Müller vuonna 2009. Munrosta sevverran että ko. haahka antoi toisen miehensä bylsiä tytärtänsä eikä ollut siitä millänsäkään. "Minähän tässä olen uhri", kaakatti Alice. "Kodinrikkoja", sanoivat tyttärestä molemmat. Onnexi Alice sai alzheimerin ja on nyt vihdoin heittänyt lusikkansa nurkkaan.
  xxx/ellauri337.html on line 45: Heinrich Böll sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1972 suurelta osin tämän romaanin ansiosta. Romaanin päähenkilö Leni Riefenstahl on 48-vuotias, hänen miehensä on kaatunut sodassa, poika istuu vankilassa. Elämä on kohdellut Leniniä alun pitäen kovakouraisesti, mutta kaikista kolhuista huolimatta Lenin uskoo yhä elämään, sen myönteisiin voimiin, rakkauteen (Fig 1). (Kirjasampo)
  xxx/ellauri354.html on line 290: Giosuè Carducci (27. heinäkuuta 1835 – 16. helmikuuta 1907) oli italialainen runoilija ja prosaisti, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1906. Häntä pidetään modernin Italian epävirallisena kansallisrunoilijana. Hän toimi myös opettajana ja kääntäjänä ja käänsi Vergiliuksen teoksia ja osia Iliaasta italiaksi. Carducci toimi aktiivisesti myös kulttuuripolitiikassa ja oli muun muassa koulutusta ja kulttuuririentoja järjestävän Società Dante Alighierin perustajajäsen. Hänen poliittiset mielipiteensä olivat ailahtelevaisia, ja hän on kirjoittanut yhtä tulisieluisia tekstejä tasavallan puolesta kuin sitä vastaan. Hän ei pitänyt paavilaisuudesta. Hänet äänestettiin Senaattiin vuonna 1890.
  xxx/ellauri356.html on line 390: Susan Sontag meni naimisiin sosiologi Philip Rieffin kanssa 17-vuotiaana. Heidän poikansa syntyi vuonna 1952. Kirjailija Benjamin Moser sai Pulizer-palkinnon Susan Sontagin elämäkerrasta (2019). Hän väitti, että Sontag oli huono äiti ja kohteli julmasti parisuhdekumppaneitaan.
  xxx/ellauri358.html on line 49: Tämä dokumenttielokuva Pearl Harborin hyökkäyksestä, jonka Toland ohjasi yhdessä John Fordin kanssa, on niin realistinen uudelleenlavastetussa materiaalissaan, että monet pitävät sitä nykyään todellisena hyökkäysmateriaalina. Se voitti parhaan dokumentin (lyhyt aihe) Oscar-palkinnon. Richard Burton oli lyhkänen, mun pituinen ja Humphrey Bogart Wokun kokoa. Sixi ne mahtuivat hyvin valkokankaalle ottamaan hämärässä teräviä vastamulkoisina.
  xxx/ellauri366.html on line 179: "Julkaisemme 100 000 dollarin palkinnon jokaiselle, joka tappaa tämän uskottoman rikollisen. Tämä palkinto nostetaan 150 000 dollariin, jos hänet teurastetaan kuin kiertokulkukoira", lausunnossa todetaan.
  xxx/ellauri404.html on line 270: Sainte-Beuve kuoli seisaalleen 67-vuotiaana ky-- nä kädessä. Hän oli poikamies. Läsnä oli vain sen sihteeri. Hän ei huolinut kirkon sakramentteja. Oli omat voiteet, äidin antamat. Osirixen ja Iisixen nimeen, hänen kykynsä oli valtava ja vikautumaton. Kipapää paxulainen, homon näköinen. Kazotaanpa osuiko homotutka oikeaan! Sainte-Beuve est élevé par sa mère et une tante paternelle, veuve également. A-ha! Voitettuaan koulupoikana latinan runopalkinnon ja opiskeltuaan kotvan lääketiedettä Kalle hylkää kuppasairaalan ja omistautuu ky-- näilylle. Äh, sillä oli liaison henkkohtaisen, hyvän ystävänsä Hugon vaimon kanssa. Toisen kerran Kalle ampui 2-taistelussa 4 kuulaa osumatta mihinkään, koko ajan sateenvarjo kädessä. Kastuminen oli isompi vaara kuin kuolema.
  330