ellauri005.html on line 1711: partnerille paljaalla kylmästi pyllistää.

ellauri016.html on line 900: Hyvin toisteista on kopitettujen matulaisten kerturointi. Nukutaan puoleenpäivään (uni ei tahdo tulla) ja syödään varsin kehnosti, kinastellaan muiden matulaisten kanssa, pelataan taskubiljardia ja pyöritetään peukaloita. Tyyylsäää. Miten vois muuten ollakaan, eletäänhän paljasta elämää paljaalla maalla Suomessa.
ellauri045.html on line 513: ”Ystäväni, ystäväni, / olen hyvin, hyvin sairas. /En tiedä mistä tämä tuska ilmaantui. / Viheltääkö tuuli/ paljaalla, autiolla pellolla/ vai ravisteleeko alkoholi aivoja/ kuin syyskuu lehtoa, s.128”.
ellauri051.html on line 3253: La cicatrice à son cou nu arpi sen paljaalla kaulalla
ellauri090.html on line 276: Tää oli niin lapsellista mussutusta että meni pakosti parodian puolelle. Näkyyhän siitä vähän millaiset roolit oli paljaalla runoilijalla ja sen kirjaa pitelevällä muusalla. Muut runot Kotelossa vaikuttaa vähän sormiharjotuxilta missä nuori Roope koittaa matkia milloin mitäkin kuuluisampaa runoseppoa. Kovin omaperäsiä ne ei ole. Roope ei ollut kotelon parhaiten teroitettu kynä. Jopa värssyt Korinalle (joka oli kai joku Karoliinan edeltäjä) on eri puisevia. Se você pagou por esse livro VOCÊ FOI ROUBADO!
ellauri317.html on line 177: Sinä, turkkilainen perkele ja perkeleen kirottu veli ja ystävä, Luciferin itsensä sihteeri. Mikä pirun ritari olet, kun et pysty edes nujertamaan siiliä paljaalla perseelläsi. Paholainen paskoo ja armeijasi syö. Sinä, sinä nartunpenikka, et tee alamaisia kristityistä pojista; me emme tunne pelkoa armeijaasi kohtaan, maalla merellä ja ilmassa me taistelemme sinua vastaan ja naimme äitiäsi.
xxx/ellauri010.html on line 1602: Sillanpäälle paljaalla pyllisti lasikuitu-Rilla.
xxx/ellauri124.html on line 293: Lumihiutale tarkoittaa TikTokin puolella ihmistä, joka loukkaantuu helposti. Merkitys on saanut alkunsa pilkallisesta termistä unique snowflake eli uniikki lumihiutale. Sitä käytetään kuvaamaan tyyppiä, joka pitää itseään erityisenä eikä kestä “rakentavaa“ kritiikkiä. Vittu lumihiutaleet on paljaalla silmällä kazoen kaikki samanlaisia.
xxx/ellauri177.html on line 116: Hän paastosi, hän kuoletti itsensä, kuritti mustelmille mureutunutta lihaansa. Kymmenenvuotiaasta lähtien hän käytti pyhää kaxoisessua, jossa oli Marian herutuskuvat ommeltuna lakanaan, jonka lämpöä hän tunsi selässään ja rinnassaan paljaalla iholla onnesta kankeena. Myöhemmin hän oli laittanut siihen pikku ketjun osoittaakseen Ollin kurjuutta. Hän herkutteli maistellen mysteerejä kuin Lindgrenin pojat juustoja, kuvitteli kuinka enkelit kuskasivat Maariaa valkoisilla siipillä kuin tahratonta arkkia. Ezemmosta hehkutusta. (But wait, pahempaa alempana!)
xxx/ellauri177.html on line 692: -- Kyllä, hän sanoi rauhallisesti, minä tulin. Hän heittäytyi hänen kaulalleen. Mutta hän ei suudellut häntä. Hän oli tuntenut läpän kylmät helmet paljaalla käsivarrellaan. Hän tutki häntä jo huolestuneena ja jatkoi:
xxx/ellauri177.html on line 767: Ja hän vei hänet jättimäisen puun alle, samaan paikkaan, jossa hän oli antanut itsensä ja missä hän oli vallannut hänet. Se oli sama autuuden varjo, sama runko, joka hengitti kuin rintakehä, samat oksat, jotka ulottuivat kauas kuin suojaavat raajat. Puu pysyi hyvänä, vankkana, voimakkaana, hedelmällisenä. Kuten heidän hääpäivänään, alkovin levottomuus, kesäyön pilkahdus, joka kuolee rakastajan paljaalla olkapäällä, tuskin selkeä rakkauden änkytys, joka yhtäkkiä putosi suureen hiljaiseen kouristukseen, viipyi aukiolla, kylpeen vihertävän kirkkauden alla. Ja kaukaisuudessa Paradou löysi myös kiihkeät kuiskauksensa syksyn ensimmäisistä väreistä huolimatta. Hänestä tuli jälleen rikoskumppani. Kukkapenkistä, hedelmätarhasta, niityiltä, ​​metsästä, suurilta kiviltä, ​​laajalta taivaalta kuului jälleen nautinnon nauru, tuuli, joka kylvi tielleen lannoituspölyä. Puutarha ei ole koskaan ollut lämpiminä kevätiltoina niin syvää hellyyttä kuin viimeisinä kauniina päivinä, kun kasvit nukahtivat jättäen hyvästit toisilleen. Kypsän itujen tuoksu kantoi halun päihtymyksen harvinaisempien lehtien läpi.
xxx/ellauri208.html on line 1020: Working for a living is the worst curse in the world. Only animals worry about the next meal and wake up to take a crap in the morning. Yes but many men have started like you and owned shops and houses in the end. Living in the lap of luxury. Mattokauppiaiden puheita. If work is a curse and crookery is worse, how´s a man to live? Vaimon selkänahastako? Njoo, muttei paljaalla työllä rikastu, tarvitaan myös crookeryä.
xxx/ellauri298.html on line 65: Patti alkoi opiskella venäjää ja kirjallisuutta. Luki Eino Leinon Tummaa izesäälin vallassa. Patti oli kuin Aku Ankka Savon murteella. "Mää matkoosi rumahinen! Ee tässä paljaalla leevällä eletäk!" Patti halusi tulla piippua sauhuttavaxi setäläisexi. Oikeasti Patti tahtoi olla romanihenkilö, vaikka Stavrogin. Tai Charlie Chaplin, eller Tarmo Manni. Kirjanpitoa ei oppinut mutta siivoamista ja postinkantoa.
xxx/ellauri329.html on line 89: Näin unta sievästä vaaleasta Natashasta jolla oli minishorzit ja ohut pusero, ja vauva kärryissä, joka vaikutti suostuvaiselta jopa halukkaalta tulemaan luoxeni poikamiesboxiini, kun lähdimme jostain lukiosta jossa oli tavattu. Kun multa unohtui jotain luokkaan se ei jäänyt odottamaan koulun ovelle vaan tuli mukaan kerroxiin. Vasta jälkikäteen ymmärsin että se pelkäsi mun livahtavan tieheni. Käytiin läheisessä sairaalassa lainaamassa pyjama ja säästöpakkaus korzuja. Natasha sanoi että silläkin oli niitä käsilaukussa. No parempi vara kuin vahinko. Vauvan kanssa sitten kämpille, jotenkin se saatiin nukutetuxi, Natasha taisi vielä imettää, ainakin sen tissit oli maitoiset ja pulleat, kuten kohta saatoin omakätisesti havaita. Olipa hieno tunne kuoria Natashalta pikku puseroa ja shorzeja, joiden alla oli pienen pienet pikkarit ja -niin, mitäs sitä kiertelemään, ihanan makuiset vaalean karvan somistamat labiat. Olin kai aika lailla nuorempi nykyistä, sillä pikkuveikka jökötti mulla jo pituusennätyxessä tosi kankeana, täydessä taisteluvalmiudessa pää pystyssä ja liikkuvat takana, vaatteet olin jossain vaiheessa jo heittänyt, niin että ihan ilkosillaan puuhastelin siinä meloineni vielä puolipukeisen Natashan herkkukorin kimpussa. Tykistövalmistelun jälkeen poistin esteet reisiltä, kävin hyökkäyxeen ja työnnälsin erittäinkin kuumana käyvän molon kahvaa myöten tytön tiukanliukkaaseen mutta vastaanottavaiseen sukupuolielimeen. Se oli hieno hetki, ja näytti se Natashallekin maistuvan. An auf, hinter in, neben über unter vor zwischen, asennot vaihtuivat mutta nuppi painui aina Natashan kuumaan vaipanväliin loppupeleissä. Kunto oli hyvä, täytin monta korzua. Lopulta korzut loppuivat ja panin ihan paljaalla. Ah nuorta onnea.
14