Mistä siis alkoi konflikti, Hannu Juusola? – Kun juutalaisia siirtolaisia alkoi tulla (ensimmäisen maailmansodan aikana), he halusivat alueelle oman valtion. Sen takia palestiinalaiset alkoivat vastustaa muuttoa ja sitä, että kun juutalaiset saivat alueita itselleen, niin siellä olevia viljelijöitä siirrettiin pois. He menettivät työnsä ja valittivat osmanien johdolle, että maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa. Konflikti alkoi siis jo ennen Israelia, väittää Hannu Juusola – Kun perustettiin Palestiinan mandaatti, siinä luvattiin alue sellaisille, jotka eivät olleet siellä. Siinä annettiin valtuudet toimia sionistiselle liikkeelle, joka ei edes alueella ollut.
ellauri429.html on line 190: Kaikki joille olen puhunut, rakastavat ajatusta siitä, että Yhdysvallat omistaa kyseisen maakaistaleen, Trump sanoi. Riepupäiltä en ole tosin kysynyt. Tutkijatohtori Timo Stewart korostaa, että 80-sivuinen suunnitelma on vasta visio, jonka pohjalta palestiinalaiset ja israelilaiset neuvottelevat lopullisen sopimuksen. Hänen mukaansa Donald Trumpin julkistama suunnitelma oli pitkä ja yksityiskohtainen selostus siitä, miltä rauha Yhdysvaltain silmin näyttää. Ehkä sen keskeisin sisältö on se, että Israelin oikeisto saa kaiken haluamansa, tutkijatohtori pohtii. Timo voisi olla siemen Jon Leibowitzin nyljetystä kullista.
ellauri434.html on line 513: Tiesikö Claudia, että kun Baabel ja Kaldea vielä olivat uutuuttaan nuoret, Gazan, Askelonin ja Asdodin valkamiin purjehtivat Kreetan kuninkaiden laivat? Että palestiinalaiset oli hassuhattuisia meren kansoja? Daanilaiset palvelivat yhä Daagonia, kalajumalaa. Argonauta Kefeuksen ja Kassiopeian tytär Andromeda oli alastomana kahlittu Joppen kukkulaan, ennen kuin jumalat muuttivat hänet taivaan tähtineidoksi. Daanin heimokuningas Hiiram (Ikkim Iriih) lähetti tänne kurkunleikkaajansa Tortugasta.
ellauri447.html on line 403: Historiallisen tiedon osalta pidin kirjaa varsin mielenkiintoisena, mutta olen huolissani sen puolueellisuudesta. Se esittää juutalaiset selvästi ahkerina, työteliäinä ja myötätuntoisina. Myös palestiinalaiset esitetään myötätuntoisesti (sodan pakolaisina jne.), mutta laajempaa arabikulttuuria kritisoidaan laajasti ja perusteellisesti, ja palestiinalaiset esitetään lopulta laiskoina ja syyllisinä siihen, etteivät he ole tehneet pakolaisleireistään parempia paikkoja itselleen. Olen varma, että osa tästä on totta (erityisesti naisten alituinen raiskaus perinteisissä arabikulttuureissa), mutta se vaikuttaa melko yksipuoliselta. Koska minulla itselläni on juutalainen tausta, minun on vaikea lähestyä keskusteluja Israelista ennakkoluulottomasti. Haluaisin uskoa, että juutalaiset halusivat palestiinalaisarabien pysyvän Israelissa ja että palestiinalaisten jatkuva ahdinko ei ole juutalaissionistien syytä (vaan pikemminkin brittien, jotka sotkivat koko alueen niin pahasti, ja arabimaiden, jotka hyökkäsivät Israeliin ja ajoivat palestiinalaiset pois ja sitten kieltäytyivät kaikista rauhansopimuksista Israelin kanssa, jotka olisivat sallineet heidän paluun). Mutta koska kirjoittaja oli juutalainen ja kirjassa on satunnaisia yleistäviä arabien vastaisia lausuntoja, minun on vaikea uskoa, että kirja on täysin oikeudenmukainen kuvaus tilanteesta. Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä kirja sai minut kaipaamaan tietokirjallisuutta ja puolueetonta kirjaa alueen modernista historiasta. Sellaista on luultavasti mahdotonta löytää, ainakaan juutalaisilta.
xxx/ellauri442.html on line 293: Francis George Steiner, FBA (23. huhtikuuta 1929 – 3. helmikuuta 2020) oli ranskalais-amerikkalainen kirjallisuuskriitikko, esseisti, filosofi, kirjailija ja kouluttaja. Hän kirjoitti laajasti kielen, kirjallisuuden ja yhteiskunnan suhteesta sekä holokaustin vaikutuksista niihin. The Guardianin vuoden 2001 artikkelissa Steineria kuvailtiin "polyglotiksi ja polymaatiksi." Hänen äitinsä, jolle "itsesääli oli kuvottavaa", auttoi Steineria voittamaan synnynnäisen vamman, kuihtuneen oikean käsivarren. Sen sijaan, että hän olisi antanut hänen tulla vasenkätiseksi, hän vaati, että hän käyttäisi oikeaa kättään kuten heterosexuaali henkilö. Steiner ei alun perin otettu hyvin vastaan ​​Cambridgessa englanninkielisten tiedekuntien toimesta. Jotkut paheksuivat tätä karismaattista "tulimerkkiä, jossa on vieras aksentti" ja kyseenalaistivat holokaustin merkityksen, johon hän jatkuvasti viittasi luennoissaan. Steineria kutsuttiin "älykkääksi ja älykkääksi kriitikoksi ja esseistiksi". Eräänlainen Jan Blompstet oikeastaan. Vaikka Steiner yleensä otti asiat hyvin vakavasti, hän paljasti myös odottamattoman kuolleen pannun huumorin: kun häneltä kysyttiin kerran, oliko hän koskaan lukenut mitään triviaalia lapsena, hän vastasi: Moby-Dick. Steiner sai kritiikkiä ja kannustusta näkemyksistään, jonka mukaan rasismi on luontaista jokaiselle ja että suvaitsevaisuus on ihan syvältä. Hänen kerrotaan sanoneen: "On erittäin helppoa istua täällä tässä huoneessa ja sanoa "rasismi on kamalaa". Mutta kysy minulta samaa, jos jamaikalainen perhe muutti naapuriin kuuden lapsen kanssa ja he soittavat reggaeta ja rock-musiikkia koko päivän. Tai jos taloni tulee kiinteistönvälittäjä ja kertoo minulle, että koska juutalainen perhe on muuttanut naapuriin, kiinteistöni arvo on pudonnut! Steinerin ensimmäinen julkaistu kirja oli Tolstoi tai Dostojevski: Essee vastakohtana (1960), joka oli tutkimus venäläisten kirjailijoiden Leo Tolstoin ja Fjodor Dostojevskin erilaisista ideoista ja ideologioista. Hänen tunnetuin kirjansa, After Babel (1975), oli varhainen ja vaikutusvaltainen panos käännöstieteen alalle. Tänk att jag aldrig har läst den! Steiner on ehdottanut, että natsismi oli Euroopan kosto juutalaisille omantunnon keksimisestä. Siitä saavat palestiinalaiset nyt maxaa.
12