ellauri002.html on line 1497: Mutta palataanpa don Jaimeen, ja vähän dona Caritaankin. Dona Caritakin oli noihin häihin kutsuttu, morsiamen luokkatoverina. (Me kaikki kolme oltiin rinnakkaisluokkalaisia Tehtaankadun kansakoulussa vuonna 1959, josta kertoo tämän sarjan eka tuotantokausi.) Dona Carita katsoo arvostelevasti kirkkokansaa, ja kuiskaa kaverilleen (josta tulee ihan kohta puhe): ton mä ehkä otan. Tarkoittaen yllättäen El Lauria, joka pyhäpukuun pyntättynä kenties näyttää epätavallisen siideltä, tai kiltiltä, mistäs sen tietää mikä vetoaa. Dona Carita pyytää don Jaimelta tulta tupakkaan. Epäkohtelias El Lauri antaa tikut, ei ymmärrä yskää, ei tartu onkeen, ajattelee vain ensimmäistä esitelmämatkaansa, jonne olis lähdettävä häiden jälkeen, ja puhuu pöpisee koko illan typeriä jonkun teologitytön kanssa, jolla nyt ei ole mitään jakamista.
ellauri006.html on line 380: palataan jäsentenväliseen otteluun.
ellauri009.html on line 262: Se kortti pian on loppuun pelattu. Sit palataan vendettan pariin. Vendetta on hieno asia. Globalisaatio on paha. Reviirit ja vendetta niiden välillä piti väkiluvun aisoissa.
ellauri009.html on line 588: entiseen tapaan, palataan päiväjärjestyxeen.
ellauri012.html on line 561: Mut sit palataan taas tyttöasiaan. Tytöt ei saa leikkiä poikain kanssa ulkona, etteivät totu säädyttömiin otteisiin. Eikä muutenkaan liian vauhdikkaita leikkejä. Ei sellaisia poikamaisia.
ellauri014.html on line 364: Joo sitä se oli sano äite ja vei tikun päässä pihalle. Pedagogisen ulvahduxen jälkeen palataan petipainiin tosimielessä. Julkku antaa Pröölle puistikossa yllättäen muiskun! Pröö jäykistyy, Julle ize pyörtyy. Melkoisen kovaa leikkiä, sanoisi Eino Poudiainen.
ellauri014.html on line 1188: Sit palataan Jullen seeveen takaisinkelaukseen hidastuxineen. Mulle tuli sit tää Pröö. Mä valizin sen ize, tai taivaan isä tyrkytti, paroonilta ei joka tapauxessa kysytty. Se vokotteli mut totutuilla vippaskonsteilla, uhkaili ja lupaili, mut toisin kuin muut veijarit, se tarkotti mitä sanoi, sanatarkasti.
ellauri041.html on line 311: Teuvo Hakkarainen on tyytyväinen kun nuori morsian silittää sen alushousut ja nimikoi sen sukat, kuin Pirkko meillä. Kun palataan liberalismista tukevammalle nazisaxan moraaliselle pohjalle, saavat naiset taas olla naisia ja silitellä miesten palleja.
ellauri042.html on line 182: Joo en mäkään usko mihkään "havahtumiseen". Kunhan pandemia hiipuu palataan entiseen tai pahempaan. Ei tässä mitään unta nähä. Tottakai jokainen huolehtii izestään, ja nuorempia hyväkuntoisia huolehtijoita on kuitenki lopulta enemmän kuin vanhuxia. Korkee aika päästä eroon sodan aiheuttamasta kuplasta. Laahustavat suuret ikäluokat on just noita 70+. Toinen ryhmä ansiokkaita ja eteviä koronan uhreja ovat mamut. Ruozalaiset älysi tän alusta lähtien, ja hyvinhän niillä pelittää, ne joita eniten kuolee tautiin on JUST ne joiden kermaperseiden ruozalaisten mielestä joutaakin kuolla, ne ei ois ize voinut valita paremmin. Sama jenkeissä, eniten turpiin saa köyhät läskit neekerit. Rajat ja asekaupat auki, talous eeku paranoo.
ellauri050.html on line 676: kuin myös Weli-Mattia. Mutta palataanpa Harmajaan.

ellauri058.html on line 919: No jos Tatuun palataan niin se oli kyllä kiinnostunut kauniista miehistä.
ellauri060.html on line 106: Nyt löytyi Käpylän vaihtorottien hyllystä vieri vierestä 2 teosta, jotka ensi näkemältä ovat aatteellisesti toisistaan aika kaukana: Peter Ackroydin tiiliskiven kokoinen T.S.Eliot-elämäkerta, ja J.A.Hunterin osuvasti nimetty muistelmateos Hunter, suomeksi Valkoinen mezästäjä. Siihen palataan paasauxessa 62. Nyt siis T.S.Eliot.
ellauri061.html on line 504: HAMLET To what base uses we may return, Horatio! Why may HAMLET Kylläpä me palataan halpaan tarkoituxeen, Horatio!
ellauri096.html on line 446: Jätetään tää spagettivyyhti tähän kuin Sammeli portinpieleen lähtiessään lenkille. Siihen palataan alempana paasauxessa "kermaperseet ja havenots" alempana kuin koira oxennuxelle.
ellauri142.html on line 476: Kiitos Tomi, palataanpa indoeuroviisuihin.
ellauri159.html on line 424: Eli nää pitäs nyt sortteerata tähän EAT! FUCK! KILL! lokerikkoon. EAT! pykälää (siis reviiriasioita eli nokintajärjestystä ruokalaarilla) koskevat selkeästi 20:2, 3-5, 7, 8-11, 12. Mutta samaan palataan sitten taas kuin koira oxennuxelle pykälissä 15, 16 ja paranoidissa luettelomaisessa tarkennuxessa 17. Noihin kahteen muuhun pääasiaan, FUCK!(14) ja KILL! (13) riittää 1 pykälä kuhunkin, paizi että pykälä 17 mainizee erixeen emännät omaisuusluettelossa. Pykälä 20:16 puhuu vaan väärästä todistuxesta eikä muusta valehtelusta.
ellauri185.html on line 455: Ei ole ihme, jos vakavat ihmiset kaikkina alkoina, varsinkin ne, ketkä tahtovat olla kristittyjä, melkein hätääntyneinä ovat joutuneet itseltään kysymään, mitä Jeesus oikein on tarkoittanut asettaessaan ihmisten noudatettaviksi tällaista heille aivan ylivoimaisia vaatimuxia. Miten meidän on nämä vaatimukset ymmärrettävä ja miten niihin suhtauduttava. Onko ne pelkkä läppä? Onko yritettävä noudattaa niitä aivan kirjaimellisesti, vaikka se selvästi on ihmisvoimille mahdotonta ja sitäpaitsi johtaisi sekä yksilöitten että koko yhteiskunta-että valtiohierarkian tuhoon? Vai saako niistä tinkiä liiat pois ja lieventää ne ihmisvoimien kantokyvyn mukaisiksi tai ehkä jättää ne tässä maallisessa, taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa elämässä kokonaankin huomiotta ja käsittää ne vain tulevaa Jumalan valtakuntaa tarkoittaviksi? - Tai voitasko vaan teipata kiinni Raamatusta asianomaiset sivut? Kehityskelpoisia ideoita, joihin palataan myöhemmin.
ellauri267.html on line 52: EAT! FUCK! KILL! Näistä EAT! ja FUCK! ovat itseisarvoja, KILL! on useimmiten keino saavuttaa 2 ensimmäisestä toinen tai molemmat. Tämä käy selkeästi ilmi iänikuisista poliisisarjoista ja vitun ikävystyttävistä trillereistä sun muista dekkareista: motiivi on harvemmin (vaikka enenevästi kyllä) pelkkä "sarjamurhaaja", enimmäxeen mukana on ainakin (oikein tai väärin kohdistettua) kostonhimoa, raiskausta tai muuta panoa, ja erittäinkin usein myös leikkeleiden hankkimista leivän päällyxexi toisten kustannuxella. Tässä albumissa palataan taas murhan ja muun väkivallan pariin kuin koira oxennuxelle, sillä Emmauxen halpahyllystä löytyi seuraavia asiaa valaisevia teoxia:
ellauri276.html on line 337: Oops - pussiin pääsi pujahtamaan väärä Joseph Campbell (joskin mieltäkiinnittävä oli tämäkin, johon palataan albumissa 298). Kyntäjästä runoili oikeasti keskimmäisen kuvan kaveri. Mies oikealla, Adam C. English, Professor of Religion at Campbell University, saa puheenvuoron alempana! Jenkit ovat syystä läpeensä tyytyväisen näköisiä miehiä. Suorastaan iloisia ahdistuneeseen irkkufarmariin verraten. Kauppa se on joka kannattaa eikä kyntötyö.
ellauri285.html on line 281: Jos jumalan suunnitelma kusee, oman roolin tekeminen siinä on lopulta turhaa. Anna Kareninassa, Levinin kriisi alkaa, kun hän tajuaa, että "jokaiselle ihmiselle ja itselleen ei ollut mitään muuta edessä kuin kärsimys, kuolema ja iankaikkinen unohdus". (Eli palataan samaan pisteeseen mistä perseestä tullessa lähdettiin. Ei se silloin haitannnut.) Kaikki jäljet siitä, mitä teemme muille tai itsellemme katoavat lopulta – kosmisesta perspektiivistä katsottuna ne ovat pelkkää kohinaa jumalan WC:n pannussa, Ja ainakin siinä mielessä täysin turhaa. Tässä jumalallisen tarkoituksen voitaisiin ajatella olevan välttämätön. Voidaan ajatella, että Jumala on antanut tarkoituksen koko maailmankaikkeudelle luodessaan sen, vaikkei meille kerro minkä.
ellauri294.html on line 89: Fryygit ei olleet hyviä juuri muussa kuin musakornerissa. Fryygialainen skaala on c duurin kolmas moodi missä perussävelenä on cm sijasta e, josta on vain puoli sävelaskelta äffään. Se on molliskaala jossa toinen sävel on alennettu ja se kuulostaa muista kuin puukorvista sen tautta synkältä ja uhkaavalta. Platonin mielestä se oli subversiivinen ja sixi kielletty ihannevaltiosta. Kaikki kreikkalaiset moodit saadaan joonialaisesta c-duurista siirtämällä toonikaa. Oikeestaan ei ole mitään keinoa tietää mikä on toonika kuin siitä että siihen aina palataan, etenkin värsyjen lopussa. Se on kuin ihmisen perustaajuus, formantti 0 mihin puhemelodia puheen lopussa laskeutuu.
ellauri351.html on line 71: Tämä on E!F!K! izehoitotrilogian kolmas osa, jonka aiheena on K! eli mixi pitää pitää vihaa ja tehdä rumihia. Tärkeintä on olla sinnikäs ja toiveikas. Paavon kirjoitustekniikka muistuttaa yxinäisen koiran haukuntaa jossain erämaapihassa: tasaista ja eleetöntä, mutta vailla loppua. Paavo siteeraa miljoonaa eri lähdettä, lainaa kultakin yhden kontekstista irroitetun töräyxen, ja rakentaa niistä 6000 palan palapeliä tai leegopöllöä. Välillä aina palataan perusteemaan, joka on, että vaikka viha on usein perusteltua ja ymmärrettävää, useinkaan se ei ole sitä, vaan jotain skizoa. Se Paavossa on sentään hyvä että se haukkuu hanakasti tietokonepelejä ja väkivaltaviihdettä eikä sanallisesti säästä edes kapitalistiroistoja.
ellauri381.html on line 565: Mutta palataanpa "Vasikan" "päätekstiin": "Syksyllä 1953", kirjoittaa Aleksanteri Isajevitš, "näytti hyvin paljon siltä, ​​että eläisin viimeisiä kuukausiani... Kaikki leirin ulkoasuni uhkasi mennä kesken. ulos pääni kanssa. Se oli kauhea hetki elämässäni: kuolema vapautumisen kynnyksellä ja kaiken kirjoitetun kuolema, kaikki siihen asti elämisen merkitys... En voinut välttää työskentelyä koulussa näinä lääkäreiden lupaamana viimeisinä viikkona. , mutta iltaisin ja öin kivusta unettomina kiiruhdin kirjoittamaan pieniä ja pieniä muistiinpanoja ja rullasin useita paperiarkkeja putkiksi ja työnsin putket leveäkaulaiseen samppanjapulloon. Hautasin pullon puutarhaani - ja uudenvuodenaattona 1954 menin Taškentiin kuolemaan." Samanlaisen kuvan A.I. Solženitsyn maalaa myös Saaristossa.
ellauri395.html on line 294: Sapatti on lauantai. Täytyykö meidän pitää sapattia, vai ei? Tarvitaanko ylipäänsä pitkää viikonloppua? Kreikassa palataan kuusipäiväiseen työviikkoon. Mikä on sapatin merkitys ja kenelle se kuuluu?
xxx/ellauri027.html on line 587: Entistä painokkaammin Eski korostaa, että jokaisen on ajateltava itse, raivattava oma polkunsa, mutta ei yksin viidakkoon, vaan yhdessä, toisten rinnalla kulkien, machetella toinen toista auttaen. (Kannattaa pitää sitä viereistä puukkoa kyllä vähän silmällä.) Toisissa on voima, joka nostaa ihmisen ja tuottaa ihmeen. Ammattiliitoista ei ole mihinkään eikä muista luutuneista ratkaisuista, aloitetaanpas taas alusta, palataan utooppisen sosialismin juurille, Colonia Finlandesaan ja Sointulaan. Tartutaan taas Kurikkaan, seurataan Holger Thesleffin jalanjälkiä. Panama on unelmieni maa. Mutta jätetään se sosialismi siitä pois, eiks je?
xxx/ellauri027.html on line 595: Vakuuttelu ei aina riitä, ihmiset haluavat todisteita. Viikon seminaarissa ne ovat omin silmin nähtävissä. Ihmiset muuttuvat ja se näkyy heissä. Silmiin palaa pilke, jonka arki niistä vei. Samalla muuttuu mieli. Palatessaan arkeensa moni häkeltyy, miten erilaiselta kaikki näyttää ja tuntuu. Raikastuneena palataan arkiryskeeseen.
xxx/ellauri056.html on line 116: Paperiteollisuuden murros vapisuttaa pientä teollisuusyhteisöä kuin Voikkaalla 2006, ja ruukin kuivaamon uunia käytetään varsin brutaalisti ruumiin hävittämiseen. Paperiteollisuus irtoaa kolmikannasta 2020. Hyvää vauhtia palataan 1800-luvun oloihin. Nälänhätiä on taas.
xxx/ellauri104.html on line 1165: Höpö höpö, 7. päivänä herra isoherra lepäsi, ja niin pitäs meidänkin. Hizi kai evankeljumit kertois jos Jeesus oisi homostellut tai suorastaan mennyt naimisiin vaikka Johannexen kaa? Sittenhän se olis selvä nakki, mutta kun ei kerro. Jeesus oli kyllä hyvällä asialla sikäli että sunnuntaityö tuli sallituxi varsinkin palvelusammateissa, mutta täytistäkö piti heittää lapsi pesuveden mukana ja sallia rotinkaisille pitkä viikonloppu? Mitä se nyt pyhittää 2 pyhää pitää viikossa tyhjän panttina? Come to think of it, tokko sillä Jeesuxen parantamalla kroonikolla nyt niin kiire oli jalkeille ettei se ois voinut tulla vastaanotolle vasta sunnuntaina? Mutta palataanpa tähän tasa-arvoisuuteen ja sen teologisen merkityxeen.
xxx/ellauri265.html on line 192: Nilkin ärsyttäviä piirteitä juontajana on vähän tenori nenä-ääninen kajetto, hätäinen tempo ja tamperelaisuudet, sanan pistää käyttö sanan panna eufemismina. Ärsyttävä on myös Pallomahan vieno rykäisy. Meillä on lehtiä kuten Hesari johon voin luottaa kuin kallioon, äitini oli töissä siellä Erkon aikana. Tähän palataan jaxon lopussa.
xxx/ellauri268.html on line 123: Tässä numerossa palataan taas mieliaiheeseeni, genitaaleihin ja niiden käyttelyyn huvixi ja hyödyxi.
xxx/ellauri306.html on line 431: No oli miten oli, palataan gootteihin. Traakiaan asettuneet tervingit ja greuthungit yhdistyivät vuonna 395 Alarikin johdolla, mistä alkaen voidaan puhua visigooteista, vaikkei pitäisi sanoa niitä länsigooteixi. Visigootit tulivat hävittivät Alarikin aikana (395–410) Traakiaa, Makedoniaa ja Kreikkaa sekä ryöstivät Rooman vuonna 410. Alarikin kuoltua visigootit siirtyivät Etelä-Galliaan ja Iberian niemimaalle, ja perustivat sinne niin sanotun Tolosan valtakunnan. Galliassa visigoottien valtakunta kukistui 500-luvun alussa frankkien hyökkäykseen. Pyreneiden eteläpuolella visigoottien valtakunta sen sijaan säilyi ja kukoisti. Kuningas Rekared I:n aikana 500-luvulla visigootit luopuivat areiolaisuudesta ja kääntyivät katoliseen uskoon. Pohjois-Afrikasta tulleet arabit ja beduiinit valloittivat visigoottien valtakunnan vuonna 711. Ostrogootit olivat gootteja, jotka vapautuivat hunnien vallasta vuonna 453, asettuivat Pannoniaan ja alistuivat roomalaisten herruuteen. Teoderik Suuren johdolla he vaelsivat Italiaan vuonna 488 ja perustivat sinne valtakunnan, joka Teoderikin kuoleman jälkeen 526 alkoi heikentyä. Bysantti kukisti ostrogootit 553 ja kansan rippeet sulautuivat Italian väestöön. Krimillä gootin kielen murretta uskotaan puhutun vielä 1700-luvulla.
xxx/ellauri440.html on line 69: Vähällä tässä sivuutetaan arjen ongelmat, niinkuin se että Ismail on muslimi. Tottahan se olisi ollut tosi noloa mennä näyttäytymään Soukkion kylänraitille jonkun musulmaanin vihkimättömänä leipäsutena! Ei kai sellainen peli olisi allahilaisillekaan vedellyt! (Tähän ongelmaan palataan s. 116. Arvoasteikot askarruttavat Madildaa kovasti. Ei sunkaan muuton väpelö Vesa Koivisto ole Ilonan lasten siittäjä? Ne saavat sanoa "alkaa tekemään", muttei "häh?" Mixikä ei? Sehän esiintyy Aku Ankassakin tosin karhukoplalla.)
32